Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) 129 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Tarja Saarelainen tarja.saarelainen@rovaniemi.fi kehittämispäällikkö Liitteet 1 Luonnos hallituksen esitykseksi 2 Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi laiksi julkisten työvoima jne. 3 Pääsopimus.doc 4 Kuntasopimus.doc LAUSUNTOPYYNTÖ: LAKI JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLISTA TARJOAMISTA JA TYÖELÄMÄKOKEILUA KOSKEVASTA KOKEILUSTA Lapin kunnista Rovaniemi, Kemi, Tornio, Sodankylä ja Kemijärvi hakeutuivat vuosina toteuttavaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, josta kunkin kunnan hallitukset tekivät päätöksen Työja elinkeinoministeriö (TEM) hyväksyi Lapin kuntien hakemuksen yhdeksi kokeilualueeksi päivätyllä päätöksellään. Alueellisia kokeiluja toteutetaan kolmena maakunnallisena kokeiluna ja kuutena kuntapohjaisena kokeiluna. Toteutuessaan kokeiluun osallistuisi 80 kuntaa. TEM pyytää ( ) lausuntoa oheisesta luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ja laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Kokeilun toteuttamisen edellyttämät lakimuutokset sisältyvät kokeilulakiesitykseen (liite 1). Alueellisia kokeiluja toteuttavia kuntia pyydetään kokoamaan lausuntoon kokeilualueen kuntien näkemykset. Lausunto on samalla kokeilussa mukana olevien kuntien vahvistus kokeiluun osallistumiselle. Jos kokeilualueeseen ilmoitettu kunta vielä harkitsee mukanaoloa, sen tulee ilmoittaa poisjäämisestä kokeilualueen lausunnon kokoavalle kunnalle (liite 2). Kuntapohjaisten kokeilualueiden lausunnossa pyydetään esittämään näkemys siitä, mikä olisi tarkoituksenmukainen ajankohta julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamista koskevan toimivallan siirron voimaantulolle. Ehdotetun lain mukaan kokeilussa mukana olevat kunnat vastaisivat kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle. Lapin kokeilualueella kohderyhmänä ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina vähintään 12 kuukautta ja jotka eivät edellä mainittuna aikana ole olleet työttömyysturvalaissa tarkoitetussa työllistymistä edistävässä palvelussa.

2 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kunta vastaisi asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Asiakkaan palveluprosessista vastaaminen ulottuisi kokeilualueilla myös työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseen, aktivointisuunnitteluun ja kotouttamiseen. Kokeilualueilla työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia sovellettaisiin poikkeavasti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ei osallistuisi kohderyhmän osalta monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoon eikä aktivointisuunnitelman ja kotoutumissuunnitelman laatimiseen. Laki määrittää käytännön edellytykset kokeilun toteuttamiseksi, kuten sen, että TE-toimiston virkamiehiä voidaan siirtää työskentelemään kokeilualueen kunnan johdon ja valvonnan alaisina tässä laissa tarkoitetuissa tehtävissä sekä TE-toimiston asiakastietojärjestelmän käyttöoikeuden kokeilualueen kunnan virkamiehille, jotka hoitavat lain mukaisia tehtäviä. Alueellista kokeilua koskevassa kokeilulaissa ei ole säädetty TE-toimistosta siirtyvästä resurssista, vaan siitä sovitaan yhteistyösopimuksessa Lapin Elykeskuksen, Lapin TE-toimiston, KEHA-keskuksen ja Rovaniemen kaupungin välillä. Rovaniemen kaupunki toimii kokeilussa isäntäkuntana, joka neuvottelee Lapin kokeilualueen puolesta resurssisiirrot ja koordinoi kokeilun ohjausta sekä päätöksentekoa (Pääsopimus, liite 3). Kokeilun toteutuessa kokeilualueen kunnille siirtyisi noin 30 prosenttia Lapin TE-toimiston asiakkaista. Vuoden 2016 tilastojen mukaan tämä tarkoittaa noin henkilöasiakasta. Yhdellä te-asiantuntijalla on keskimäärin 300 asiakasta, mikä tarkoittaisi noin 9,3 henkilöresurssin siirtymistä Lapin kokeilukunnille. Siirtyvän henkilöstön lopullinen määrä tarkentuu YT-prosessissa. Lähtökohtana on vapaaehtoinen siirtyminen, halukkuutta on ollut ja mielenkiintoa kartoitetaan lisää kevään kehityskeskusteluissa. Rovaniemen kaupungin ja muiden Lapin kokeilualueen kuntien tehtäväjaosta, toimivallasta ynnä muista käytännön järjestelyistä sovitaan erillisessä sopimuksessa (liite 4). Kokeilulakia on valmisteltu syksyllä 2016 työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kymmenessä työjaoston kokouksessa. Työjaostojen välillä on pidetty kokeilualueiden valmistelukokouksia, Lapin kokeilualueella 5 kokousta, joihin on kutsuttu TE-toimiston, Ely-keskuksen, kuntien sekä kuntien elinkeinoyhtiöiden ja säätiöiden sekä ammatillisen koulutuksen edustajat. Lapin alueellisen kokeilun valmistelussa Rovaniemen kaupunki on toiminut koordinoijana. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksessä ( ) alueellisen kokeilun reunaehdoista todetaan, että tulevassa maakuntamallissa maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit käyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Päätöksen jälkeen on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Tässä lakiehdotuksessa todetaan, että kunnat voivat tuottaa edellä mainitun lain mukaisia kasvupalveluja tulevalle maakunnalle vain omistamiensa yhtiöiden kautta kilpailullisin ehdoin. Kasvupalveluja koskeva lakiehdotus on tullut kuntiin lausunnolle

3 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Alueellisella kokeilulla tuetaan kasvupalvelu-uudistuksen tavoitetta vastata asiakkaiden erilaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Kokeilussa kehitetään asiakaslähtöisiä (yritysasiakas ja henkilöasiakas) toimintamalleja ja kuntamaakuntayhteistyötä. Kunnat voivat tulevaisuudessa, maakuntauudistuksen jälkeenkin tuottaa kasvupalveluihin kuuluvia palveluja yleisen toimivaltansa puitteissa. Kuntaliitto on arvioinut, että nykytilanteessa kunnat panostavat kasvupalvelujen tuotantoon noin yhden miljardin, kun mukaan lasketaan puolet työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Kuntien nykytilanteessa tuottamat kasvupalveluihin luettavat palvelut ovat merkittäviä toimintoja kuntien elinvoimatehtävässä. Tällaisia ovat esimerkiksi työnhakijoiden osaamisen kehittäminen, yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut, ulkomaisten ja kotimaisten yritysten alueelle sijoittumiseen tarvittavat toimet, Innovaatioympäristöjen kehittäminen, palvelutarvearvioinnit, neuvonta ja palveluohjaus. Alueellisen kokeilun aikana on tarkoituksenmukaista tehdä järkevää työnjakoa kuntien ja maakunnan välillä. Lisäksi kunnilla on kokeilun aikana mahdollisuus arvioida, haluavatko ne maakuntauudistuksen jälkeen olla tuottamassa kasvupalvelulain mukaisia palveluja kilpailullisilla markkinoilla ja missä laajuudessa. Lapin alueellisella kokeilulla on yhteys ammatilliseen koulutukseen ja koulutusreformiin, mikä varmistaa kokonaisnäkemyksen syntymistä työvoimaja yrityspalveluihin sekä suhdetta tuleviin kasvupalveluihin. Työllä tai sen puutteella on suuri vaikutus ihmisten kokemaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen kiinnittymiseen. Työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat mittavat: Yhden työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle on noin euroa vuodessa. Kunnissa ja maakunnissa on tarve löytää vaikuttavampia keinoja työllistymisen kestävään edistämiseen. Kokeilun onnistuminen edellyttää, että elinkeinot ja työllistävät tahot ovat julkisen sektorin kumppaneina kokeilun alusta asti. TEM ei pyydä esityksestä lausuntoa erikseen yksittäisiltä kunnilta. Rovaniemen kaupunki kokoaa Lapin kokeilualueen kuntien näkemykset ja lähettää lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuntoa ei anneta, tulee toimittaa viimeistään perjantaina sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@tem.fi. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää 1. esittää lausuntonaan koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta seuraavaa: Lapin kokeilualueen näkemys työvoima- ja yrityspalvelujen tarkoituksenmukaiselle toimivallan siirron ajankohdalle on Toimivallan siirron edellytyksenä on, että TE-toimisto osoittaa valtakunnallisesti sovittujen kriteerien mukaisesti siirtyvät resurssit (noin 9.3 htv) kunnille kokeilun toteuttamista varten. Kokeilualueen kunnilla ei ole muutoin huomautettavaa lakiesitykseen.

4 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) 2. hyväksyä esityslistan liitteenä olevan yhteistyösopimuksen Elykeskuksen, TE-toimiston, Keha-keskuksen ja Rovaniemen kaupungin välillä. 3. hyväksyä liitteenä olevan kuntien yhteistyösopimuksen työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun Lapin alueella. 4. valtuuttaa kaupunginjohtajat sekä kuntien työllisyyspalvelut neuvottelemaan sekä sopimaan resursseista ja liitteenä olevien sopimusten tarkennuksista (ilman uutta kaupunginhallituksen käsittelyä) sekä valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimukset. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Työ- ja elinkeinoministeriö, Kemin, Tornion, Kemijärven kaupungit ja Sodankylän kunta Rovaniemi Marja Marjetta hallintosihteeri

5 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Oikaisuvaatimus 129 Oikaisuvaatimusohje OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 92 :n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella. Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä kolmantena (3) päivänä viestin lähettämisestä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää/ nähtäväksi asettamispäivää ei lueta määräaikaan. Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (telekopio tai sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.

6 Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot Oikaisuvaatimusviranomainen: Postiosoite: Rovaniemen kaupunginhallitus PL 8216, Rovaniemi Telefax: (016) Käyntiosoite: Puhelin: (016) 3221 Sähköpostiosoite: Hallituskatu 7, Rovaniemi kirjaamo(at)rovaniemi.fi Virka-aika: kello