Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 Helsinki 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

ÖLJYSUOJARAHASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Ympäristöministeriö Ympäristönsuojeluosasto Taitto: Marianne Laune Helsinki 2013

SISÄLLYS 1 Toimintakertomus...5 1.1 Hallituksen katsaus rahaston toimintaan...5 1. 2 Tuloksellisuuden kuvaus...8 1.2.1 Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta...8 1.2.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...9 1.3 Siirtomenojen vaikuttavuustiedot...10 1.3.1 Lainmukaiset korvaukset...10 1.3.1.1 Öljyvahingoista johtuvat korvaukset...10 1.3.1.2 Pelastustoimen alueiden korvaukset...10 1.3.2 Harkinnanvaraiset korvaukset...10 1.3.2.1 Öljyvahinkojen torjuntavalmius...10 1.3.2.2 Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen... 11 1.4 Tilinpäätöslaskelmien analyysi...13 1.4.1 Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen...13 1.4.2 Tuotto- ja kululaskelma...14 1.4.3 Tase...14 1.4.4 Rahaston rahoituslaskelma...15 1.4.5 Öljysuojarahaston sitoumukset...15 1.5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...16 1.6 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä...16 1.6.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot...16 1.6.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot...17 1.7 Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä...17 Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio 2012...18 2. Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2012 (osa)...19 3. Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset 2008 2012...24 4. Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot...25 2 Tuotto- ja kululaskelma...29 3 Tase...31 4 Rahoituslaskelma...34 5 Liitetiedot...35 Tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperusteet ja vertailtavuus...36 Tilinpäätöksen liite 2: Varojen käyttösuunnitelman toteutuma 2012 (euroa)...37 Tilinpäätöksen liite 3: Henkilöstökulujen erittely...38 Tilinpäätöksen liite 6: Rahoitustuotot ja -kulut...39 Tilinpäätöksen liite 9: Taseen rahoituserät ja velat...40 Tilinpäätöksen liite 15: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot...41 6 Allekirjoitukset...43 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 3

4 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

1 Toimintakertomus 1.1 Hallituksen katsaus rahaston toimintaan Öljysuojarahastosta myönnettiin torjuntavalmiuden ylläpitoon 19,37 milj. euron korvaukset vuonna 2012. Pelastustoimen alueiden lakisääteisten korvausten osuus tästä oli 8,42 milj. euroa. Harkinnanvaraiset korvaukset valtion torjuntaviranomaisille olivat 10,95 milj. euroa. Monitoimialus Louhen hankintakustannuksiin vuonna 2011 myönnetyn korvauksen toinen osa, 9 milj. euroa, maksettiin kertomusvuonna. Lähivuosina odotetaan pelastuslaitoksille myönnettävien korvausten kasvavan, kun erityisesti rannikkoalueiden pelastustoimen alueet kehittävät torjuntavalmiuttaan. Suomenlahden meriliikenne on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Öljykuljetusten kasvu jatkuu edelleen lähivuosina Venäjällä sijaitsevan Ust-Lugan sataman ja sinne johtavan uuden öljyputken myötä. Suomenlahdella kuljetetaan vuonna 2015 arvion mukaan noin 230 miljoona tonnia öljyä, mikä olisi noin 50 % enemmän kuin vuonna 2010 ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 1995. Ympäristöhallinto on kesällä 2012 laatinut kokonaisselvityksen öljyvahinkojen torjunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tilannekatsauksen rahoitustarpeesta (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, taustamuistio 10.9.2012, Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittäminen Kokonaisselvityksen tavoitteiden saavuttaminen ja rahoitustarve vuoteen 2018). Valmiuden tavoitetason mukaisten öljyntorjuntahankkeiden toteuttaminen vaatisi arviolta vielä 100 140 miljoonan euron rahoituksen. Pelastustoimen alueiden osuus tästä olisi arviolta 50 80 miljoonaa euroa. Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kehittäminen tähtää torjuntavalmiuteen, jolla kyetään yhdessä naapurimaiden kanssa torjumaan merellä Suomenlahdella 30 000 tonnin, Saaristomerellä 20 000 tonnin ja Pohjanlahdella 5 000 tonnin suuröljyvahinko avovesiolosuhteissa kolmen vuorokauden ja jääolosuhteissa kymmenen vuorokauden kuluessa. Meren saaristo- ja rannikkovesillä vastaavat suuröljyvahingot on kyettävä torjumaan vesillä niin, että öljyn pääsy sisäsaaristoon sekä mantereen rannoille voidaan estää ja kerätä öljy talteen yhdessä valtion ja pelastuslaitosten toimin kuukauden kuluessa. Rannikolla tavoitteena on suunnitelmallinen rantojen puhdistustyön pääosan suorittaminen kolmen kuukauden kuluessa. Tavoitevalmius pyritään saavuttamaan pääosin vuonna 2015 ja kokonaisuudessaan 2018 loppuun mennessä. Öljysuojarahaston varoista korvataan pelastustoimen alueiden vahvistettujen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmien mukaisia hankinta- ja ylläpitokustannuksia. Valtion viranomaisten hankinta- ja ylläpitokustannusten korvaaminen on harkinnanvaraista. Valtion viranomaisten hyvä torjuntakyky avomerellä on kuitenkin olennaisen tärkeätä myös pelastustoimen alueiden selviytymiselle saariston ja rannikkoalueiden torjunnassa. Öljysuojarahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa sekä pelastustoimen alueet että valtio parantavat öljyntorjuntavalmiuttaan, on öljysuojamaksun Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 5

määräaikaista korotusta jatkettu 1.1.2013 alkaen. Öljysuojamaksu korotettiin vuoden 2010 alusta kolmeksi vuodeksi 0,50 eurosta 1,5 euroon tonnilta. Lainmuutoksella (848/2012) korotusta jatkettiin vuoden 2015 loppuun asti. Myös rahaston pääomarajoja on korotettu 1.1.2010 alkaen, pääoman yläraja nousi 10 milj. eurosta 50 miljoonaan euroon ja alaraja 5 milj. eurosta 25 milj. euroon. Pääomarajojen korotus on voimassa 31.12.2019 asti. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on käynnissä laaja selvitys öljyntorjunnan taloudellisuudesta. Selvitys alkoi vuoden 2012 alussa ja päättynee keväällä 2013. Työn yhteydessä on haastateltu myös öljysuojarahaston edustajia. Öljysuojarahaston toiminnan tuloksellisuus hakemusten käsittelyajalla mitattuna parani edellisestä vuodesta. Vuoden aikana ratkaistujen hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,7 kk ja 70 %:ssa tapauksista päätös tehtiin neljässä kuukaudessa. Öljysuojarahaston hallitus paneutuu jatkossakin toiminnan kehittämiseen ja tuloksellisuuden parantamiseen. Rahaston hallitus pyrkii vuoden 2013 aikana löytämään yhdessä ympäristöministeriön kanssa keinot, joilla edelleen voidaan tehostaa rahastolle tulevien vaativien hakemusten käsittelyä ja rahaston toiminnan suunnittelua. Myös rahastolle tulevien hakemusten laatua pyritään parantamaan asiakkaille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY keskuksille) annettavalla ohjauksella. Syken valmistelemat öljyntorjunnan käsikirja ja kalusto-opas eivät odotusten mukaisesti valmistuneet vielä vuoden 2012 aikana. Tämä on lykännyt myös rahaston mahdollisuutta siirtyä eräiltä osin nykyistä yksinkertaisempaan ratkaisutoimintaan. Öljysuojarahaston hallitus päätti vuonna 2011 tehostaa isännättömien öljyllä mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kunnostustarpeen selvittämistä ja kunnostamista käynnistämällä rahaston varoin toteutettavan tutkimus- ja kunnostushankkeen (JASKA). Öljysuojarahaston hallituksen pyynnöstä ympäristöministeriö kilpailutti kertomusvuonna hankkeen projektinhallintapalvelut. Palveluista saatiin kaksi melko tasavahvaa tarjousta. Kilpailutuksen voitti Öljyalan Palvelukeskus Oy, joka käyttää Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistoa alihankkijana. Hankintasopimus allekirjoitettiin syyskuussa ja tehtiin aluksi kolmeksi vuodeksi. Hankkeen lopullinen kesto määritellään saatujen kokemusten perusteella myöhemmin. Palvelusopimuksen perusteella öljysuojarahaston hallitus voi ohjata Öljyalan Palvelukeskus Oy:n hoidettavaksi myös sellaisia rahaston varoin kunnostettavia kohteita, jotka eivät ole mukana JASKA- hankkeessa. Tämä järjestely on öljysuojarahaston kannalta tärkeä, sillä kunnilla ja ELY- keskuksilla ei käytännössä ole mahdollisuutta hoitaa kunnostusprojekteja. Öljyalan Palvelukeskus Oy:llä ja Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistolla on pitkä kokemus SOILI- ohjelman toteutuksesta. Öljysuojarahaston hallitus voikin tällä perusteella odottaa, että valittu toimittaja hoitaa JASKA- hankkeen ja muut öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimukset ja kunnostukset lupapäätösten mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Öljysuojarahaston mahdollisuus rahoittaa öljyn pilaamien alueiden tutkimus- ja kunnostushankkeita on riippuvainen valtion talousarviossa tehtävistä määrärahasiirroista. Vahvistaessaan öljysuojarahaston tilinpäätöksen vuodelta 2011 ympäristöministeriö totesi, että rahaston hallitus on toiminnassaan riittävästi ottanut huomioon aikaisempien vuosien tilinpäätösten vahvistamiseen liittyvät kannanotot. Uutena kannanottona ympäristöministeriö esitti, että öljy-suojarahaston hallitus kiinnittäisi huomiota rahaston rahoitusstrategiaan ja erityisesti rahoituksen painopisteisiin ottaen huomioon ympäristöministeriön strategiset tavoitteet. Lisäksi ympäristöminis- 6 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

teriö asetti rahastolle tulostavoitteeksi korvaushakemusten käsittelyn keskimäärin yhdeksässä, ja puolessa tapauksista kuudessa kuukaudessa. Kertomusvuonna öljysuojarahaston toiminnassa on saavutettu ympäristöministeriön käsittelyaikatavoitteet. Rahasto on myös suunnitellut, miltä osin korotetun öljysuojamaksun vuosien 2010-2012 tuotto voidaan osoittaa valtion hankintoihin ja mikä osa tuotosta käytetään pelastuslaitosten korvauksiin. Uuden korotuksen käyttöä ei sen sijaan ole vielä suunniteltu yksityiskohtaisesti. Valtion rahoituskohteet eivät kaikilta osin ole yksilöitävissä eivätkä valtion ja pelastuslaitosten yhteistyö I-veneiden hankinnoissa ole vielä käynnistynyt. Öljysuojarahaston hallitus ottaa toiminnassaan huomioon hallituksen ja ympäristöministeriön tavoitteet öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta yleisesti ja erityisesti Itämeren alueella. Pelastustoimen alueille myönnettävät korvaukset perustuvat suurimmaksi osaksi alueiden valmistelemiin ja ELYkeskusten vahvistamiin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmiin. Valtion talousarviosta öljysuojarahastoon siirrettävien varojen käyttö on suunnitelmallista ja varat ohjataan öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden kunnostushankkeisiin. Öljysuojarahaston hallitus katsoo ottaneensa toiminnassaan huomioon ministeriön kannanoton. Valtioneuvosto nimesi öljysuojarahastolle uuden hallituksen 1.11.2012 alkaneelle kolmivuotiskaudelle. Rahaston hallituksen puheenjohtajana jatkaa professori Vesa Majamaa. Hallituksen kokoonpanossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä johtui osittain siitä, että edellisen toimikauden lopussa oli useita henkilövaihdoksia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 7

1. 2 Tuloksellisuuden kuvaus 1.2.1 Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta 2012 2011 2010 Hallituksen kokoukset kpl 12 10 11 Työjaoston kokoukset kpl Kehittämistyöjaoston kokoukset kpl 10 11 - Saapuneet hakemukset kpl 148 144 131 9 7 Ratkaisut kpl, joista 156 146 133 korvauspäätöksiä 103 93 72 ennakkolausuntoja, -päätöksiä 40 40 50 ennakkohyväksymisiä 1 3 3 oikaisupäätöksiä 4 5 4 lausuntoja hallinto-oikeudelle 1 2 1 muita (ennakkorahoituksia) 7 3 3 Arvioitu keskimääräinen käsittelyaika kk 5,7 7,4 11,5 0-4 kk 110 kpl 70,5 % 61,6 % 36,1 % 4,1 12 kk 29 kpl 18,6 % 19,9 % 35,3 % Yli 12 kk 17 kpl 10,9 % 18,5 % 28,6 % Tarkasteluvuonna saapuneet hakemukset, joita ei ratkaistu ko. vuonna 21,6 % 42,4 % 35,1 % Taloudellisuus (toiminnan kulut / ratkaisut) (ilman kehittämisproj. kustannuksia, Palkeet- ja 851 947 (496) 1300 (565) YM laskuja) Tuottavuus (ratkaisut / htv) (ilman kehittämisproj. htv) 94,6 104 (104) 55,42 (95) Htv (ilman kehittämisproj. htv) 1,65 1,4 (1,4) 2,4 (1,4) Euro / Korvauspäätös (e) 214 008 298 634 141 192 Siirtotalouden menot milj. euroa 22,0 27,77 10,16 Toiminnan kulut / Siirtotalouden menot (%) (ilman kehittämisprojektia) 0,6 0,5 (0,37) 1,7 (0,74) Vuonna 2012 ratkaistujen asioiden määrä oli hiukan suurempi kuin vuoden aikana saapuneiden uusien hakemusten määrä. Vuoden aikana päätettyjen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni edellisestä vuodesta selvästi ja myös niiden hakemusten osuus, jotka ratkaistiin enintään neljässä kuukaudessa, kasvoi. Kertomusvuoden 8 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

ratkaisuista 88 % annettiin vuoden kuluessa asian vireille tulosta. Näiden mittareiden mukaan katsottuna öljysuojarahaston käsittelytilanne parantui vuodesta 2011. Myös vuoden aikana saapuneiden mutta ratkaisematta jääneiden hakemusten osuus pieneni. Rahastolla on kuitenkin edelleen käsittelyssä hakemuksia, joiden käsittely on venynyt. Ratkaisematta jääneissä hakemuksissa on öljyvahinkoihin, öljyn pilaamien kohteiden kunnostamiseen ja vaativiin kalustohankintoihin liittyviä hakemuksia sekä oikaisuvaatimuksia. Lausunto- ja lisäselvityspyynnöt tyypillisesti pidentävät öljyvahinkoja ja kunnostus- ja venehankintoja koskevien hakemusten käsittelyaikoja. Kertomusvuonna taloudellisuutta kuvaava tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta. Tämä selittyy toiminnan kulujen laskulla, sillä vuonna 2011 maksettuja konsulttipalkkioita ei kertomusvuonna ollut. Sen sijaan rahaston palveluksessa oli kolme kuukautta henkilö, joka aikaisemmin oli ollut ympäristöministeriössä työelämävalmennettavana. Määräaikainen palvelussuhde kasvatti henkilötyövuosien määrää ja heikensi sitä kautta laskennallista tuottavuutta. Rahaston kehittämisprojektin toteuttaminen ensin määräaikaisessa palvelussuhteessa (2010) ja sitten konsulttityönä (2011) vaikuttaa edellisten vuosien laskelmiin. Vuonna 2010 maksettiin ensimmäistä kertaa palvelumaksuja ympäristöministeriölle ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet). Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku lasketaan jakamalla tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen kokonaismäärällä. Tuottavuutta puolestaan kuvataan jakamalla vuoden aikana annettujen ratkaisujen määrä rahaston sihteeristön henkilötyövuosimäärällä. Tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut eivät sisällä pääsihteerin palkkakustannuksia, koska ne maksetaan ympäristöministeriön toimintamenoista. Taloudellisuuden ja tuottavuuden mittareiden lisäksi rahaston toimintaa kuvaa toiminnan kulujen ja siirtotalouden menojen keskinäistä suhdetta osoittava prosenttiluku. Kertomusvuonna toiminnan kulut vastasivat 0,6 %:a siirtotalouden menoista. Kulujen pieneen osuuteen vuosina 2011 ja 2012 vaikuttavat erityisesti valtiolle torjunta-alusten hankinnasta ja peruskunnostuksesta maksetut isot korvaukset. Öljysuojarahaston sihteeristön käytössä oli yhteensä 1,65 henkilötyövuoden panos. Sihteeristön päivittäisiin tehtäviin kuuluvat hakemusten käsittelyn lisäksi neuvonta, ohjaus, lausuntojen valmistelu ja muut hallinnolliset tehtävät. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten jakaumassa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Päätöksellä keskimäärin myönnetyn korvauksen euromäärä kasvoi 2011 Hallin ja Louhen korvausten vuoksi. Kertomusvuonna maksettiin loppuosa (9 milj.euroa) Louhen hankinnasta myönnetystä korvauksesta. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten laatua mitataan niistä annettujen oikaisuvaatimusten ja hallinto-oikeuksille annettujen lausuntojen määrällä. Täten mitattuna laadun arvioidaan pysyneen vuonna 2012 samalla tasolla kuin aikaisemmin. 1.2.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Öljysuojarahaston hallituksen jäsenet ja asiantuntijat ovat tehtävässään sivutoimisia, oman työnantajansa tai taustayhteisönsä tehtävään esittämiä. Rahaston sihteeristön jäsenet ovat ympäristöministeriön palveluksessa. Öljysuojarahastolla ei ole rahaston henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä omia suunnitelmia tai ohjelmia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 9

1.3 Siirtomenojen vaikuttavuustiedot 1.3.1 Lainmukaiset korvaukset 1.3.1.1 Öljyvahingoista johtuvat korvaukset Öljyvahinkojen torjuntakustannuksina maksettiin alueellisille pelastuslaitoksille 122 331 euroa ja yrityksille 17 687 euroa. Mäntyharjun kunnalle korvattiin öljyvahingon jälkitorjuntakustannuksista 243 586 euroa. Kurkilahden vesialue oli pilaantunut öljyvahingon seurauksena keväällä 2007. Vahingosta vastuussa oleva on maksanut torjuntaviranomaisten kustannuksista 30 000 euroa Etelä-Savon käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon perusteella. Öljysuojarahaston hallitus on omasta puolestaan hyväksynyt sovinnon. Muutoin on korvattu enimmäkseen pieniä vahinkoja, joissa korvausperusteena on ollut vahingon aiheuttajan jääminen tuntemattomaksi. 1.3.1.2 Pelastustoimen alueiden korvaukset Pelastustoimen alueilla on oikeus saada öljysuojarahastosta korvaus vahvistetun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisen torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Pelastuslaitokset ovat kehittäneet öljyvahinkojen torjuntavalmiuttaan korjaamalla, huoltamalla ja uusimalla kalustoaan ja tarvikkeitaan. Harjoitukset ja erilaiset kouluttautumistilaisuudet ovat olennainen osa valmiuden ylläpitoa. Suurimmat yksittäiset korvaukset ovat olleet: G-luokan lautta, Pohjanmaan pelastuslaitos (220 000e); rannikko- ja meripuomia, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (1 736 920e); E-luokan vene, Kymenlaakson pelastuslaitos (706 572e); D-luokan vene, Lapin pelastuslaitos (224 250 e). Kertomusvuonna alueiden pelastustoimille myönnettiin öljyntorjunnan kalustohankinta-, ylläpito- ja koulutuskustannuksiin yhteensä 8,42 milj. euroa. Isojen torjuntaveneiden (D-F -luokat) osuus tästä oli 1,41 miljoonaa ja muun kaluston osuus 4,38 miljoonaa. 1.3.2 Harkinnanvaraiset korvaukset 1.3.2.1 Öljyvahinkojen torjuntavalmius Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) mukainen, vuosittainen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin 2012 Suomessa Helsingin edustan merialueella. Harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE ja siihen osallistui aluksia ja miehistöä kaikista Itämeren maista sekä Euroopan meriturvallisuusvirastosta (EMSA). Harjoituksessa testattiin niin kansallisen kuin kansainvälisen tason öljyntorjuntaorganisaation ja -kaluston yhteistoimintaa Suomenlahdella. Kahden päivän harjoituksen 10 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

aikana harjoiteltiin koko torjuntaorganisaation toimintaa hälytyksestä kerätyn jätteen logistiikkaan saakka. Harjoitukseen osallistuivat valtion torjuntaviranomaisten lisäksi Länsi-Uudenmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Osa rahaston hallituksen jäsenistä seurasi harjoitusta kutsuvieraana. Valtion viranomaiset jatkoivat kertomusvuonna toimia alusöljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi. Kertomusvuonna öljysuojarahaston varoista maksettiin valtiolle loppuosa 9 milj. euroa monitoimialus Louhen hankintakustannuksista myönnetystä korvauksesta. Rahaston osuus aluksen hankinnan rahoituksesta on kaikkiaan 50% :a. Lisäksi valtiolle korvattiin avomeripuomin, merestä kerätyn öljyn välivarastointisäiliön ja muiden valmiuden ylläpitoon liittyvien hankintojen kustannuksista 1,79 milj. euroa. Suomen ympäristökeskukselle korvattiin BORIS 2.0 -tilannekuvajärjestelmän kehittämiskustannuksista 137 077 euroa, edellisenä vuonna korvus oli 52 424 euroa. Öljysuojarahaston hallitus on 23.2.2009 antamassaan ennakkopäätöksessä sitoutunut korvaamaan järjestelmän kehittämiskustannuksista enintään 342 000 euroa, mikä on noin 50 prosenttia hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. BORIS on öljyvahinkojen torjuntaan osallistuvien viranomaisten yhteinen tilannekuvajärjestelmä, joka tukee sekä maa- että alusöljyvahinkojen torjuntaan varautumista, torjuntaoperaatioita ja torjuntatehtävien dokumentointia. Suomen ympäristökeskukselle korvattiin myös 26 622 euroa Öljyvahinkojen ekologinen valmiussuunnitelma -projektin kustannuksista. Valtiolle maksetut korvaukset olivat 2012 yhteensä 10,95 milj. euroa. Öljysuojarahastosta annetun lain 19 perusteella rahastosta voidaan myöntää avustuksia öljyvahinkojen torjunnan tai torjuntavalmiuden ylläpidon kannalta tarpeelliseen toimintaan. Tällä perusteella on kertomusvuonna korvattu WWF Suomen rahastolle öljyntorjuntavalmiutta edistävien toimintojen toteuttamisesta 30 000 euroa. 1.3.2.2 Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen Korvaukset öljyn pilaamien maa-alueiden tutkimus- ja kunnostamiskustannuksiin olivat kaikkiaan 2,13 milj. euroa. Suurin osa tästä määrästä myönnettiin Maaperän kunnostusohjelma Soilille. Öljysuojarahaston varoista on vuodesta 1997 alkaen korvattu osa valtakunnallisen maaperänkunnostusohjelma SOILI:n kustannuksista. Öljysuojarahasto korvaa SOILIohjelmassa kunnostettavien öljyn pilaamien maa-alueiden kustannuksia öljysuojarahastolaissa säädetyin edellytyksin. Ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen voidaan hyväksyä kohteita, joissa polttoaineen jakelutoiminta on päättynyt jo aikaisemmin eikä kiinteistö ole enää huoltoasematoimintaa harjoittaneen hallinnassa ja vastuu maaperän puhdistamisvastuun kohdentamisesta on epäselvä. SOILI -ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Hakuaika ohjelman rahastoosuuteen on päättynyt jo vuonna 2005 ja vuoden 2012 päättyessä kunnostus oli aloittamatta enää kahdessa kohteessa. Vuonna 2012 aloitettiin kunnostustyöt 23:ssa öljysuojarahaston rahoittamassa kohteessa. Näistä 13 kohdetta kunnostetaan in situ -menetelmällä ja niiden osalta kunnostus jatkuu vielä vuonna 2013. SOILI- ohjelman kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä 1,33 milj. euroa (alv 0%), rahastokohteiden kunnostuksen osuus tästä oli 1,21 milj. euroa (alv 0%) eli arvonlisäveroineen 1,49 milj. euroa. Öljysuojarahaston maksamat ennakot Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 11

olivat yhteensä 1,85 milj. euroa, josta ohjelma on vuoden 2013 puolella palauttanut rahastolle käyttämättömän osan 356 183 euroa. Öljysuojarahaston varoin tutkittujen ja kunnostettujen Soili -kohteiden omistussuhteet jakautuivat vuonna 2012 seuraavasti: yksityishenkilöt 54%, yritykset 35%, kunnat 7% ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4%. SOILI- ohjelman kertomus vuodelta 2012 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 2. Vuonna 2010 allekirjoitetun SOILI -ohjelman lisäpöytäkirjan perusteella on ohjelman organisaation palveluita voitu käyttää hyväksi myös muiden öljysuojarahaston rahoittamien maaperän kunnostushankkeiden toteuttamisessa. Näihin ns. ESKO- toimeksiantoihin käytettiin kertomusvuonna 480 214 euroa, kustannukset ylittivät myönnetyt ennakot 98 436 eurolla. Kunnostettujen kohteiden omistussuhteet jakautuivat seuraavasti: yksityishenkilöt 23%, yritykset 3%, kunnat 45% ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 29%. Ympäristöhallinto julkaisi elokuussa 2011 selvityksen isännättömien pilaantuneiden maa-alueiden määrästä (KAS-ELY 4/2011). Valtakunnallisessa selvityksessä oli mukana noin 23 000 maaperän tilan tietojärjestelmään rekisteröityä mahdollisesti pilaantunutta kohdetta. Näistä kohteista on selvityksen mukaan noin 1 100 polttoaineen jakelu- ja liikennetoimintatoimialaan kuuluvaa isännätöntä pilaantunutta maaaluetta. Isännättömäksi kutsutaan aluetta, jonka pilaajaa ei tiedetä taikka tavoiteta, ja jonka tutkimiseen ja puhdistamiseen tarvitaan yhteiskunnan rahoitusta. Näistä kohteista arviolta 700 sijaitsee niin sanottujen herkkien alueiden (pohjavesialueet, asutus, vesistö) välittömässä läheisyydessä eli on luokiteltavissa riskikohteiksi. Selvityksen valmistumisen johdosta öljysuojarahaston hallitus päätti tehostaa isännättömien öljyllä mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kunnostustarpeen selvittämistä ja kunnostamista käynnistämällä öljysuojarahaston varoin toteutettavan tutkimus- ja kunnostushankkeen (JASKA). Öljysuojarahaston hallituksen pyynnöstä ympäristöministeriö kilpailutti kertomusvuonna hankkeen projektinhallintapalvelut. Palveluista tehtiin syyskuussa sopimus Öljyalan Palvelukeskus Oy:n (ÖPK) kanssa. ÖPK käyttää Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistoa alihankkijana. Hankintasopimus on tehty aluksi kolmeksi vuodeksi, mutta hankkeen lopullinen kesto määritellään saatujen kokemusten perusteella myöhemmin. JASKA- hanke eroaa SOILI- ohjelmasta mm. siten, että hankkeeseen voidaan ottaa jakeluasemien lisäksi myös muita öljyllä mahdollisesti pilaantuneita riskikohteita tutkittaviksi öljysuojarahaston varoin. ELY- keskukset valitsevat, mitkä maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI- järjestelmään) merkityistä kohteista ohjataan hankkeeseen. ELY- keskukset voivat ohjata hankkeeseen myös muita priorisoimiaan kohteita. Mikäli alueen kunnostaminen on tarpeen, kiinteistön omistaja voi hakea tutkimusraportin valmistumisen jälkeen rahoitusta öljysuojarahastolta öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Öljysuojarahaston hallitus on 28.1.2013 hyväksynyt Jaska-hankkeelle hakijaa koskevat ohjeelliset kriteerit. Hankkeen ylösajovaihe on alkanut marraskuussa 2012. JASKA- kohteiden lisäksi öljysuojarahastosta voidaan myös jatkossa korvata muidenkin öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimus- ja kunnostuskustannuksia. Kyse on tällöin kohteista, jotka syystä tai toisesta eivät sovellu JASKA- hankkeeseen. Öljysuojarahaston varoista korvattiin vuonna 2012 SOILI- ohjelman ja ESKO- toimeksiantojen lisäksi tutkimus- ja kunnostuskustannuksia yhteensä 160 251 eurolla. Taulukko öljysuojarahaston tuloista ja menojen jakautumisesta on toimintakertomuksen liitteessä 3. 12 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

1.4 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 1.4.1 Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen Öljysuojarahasto saa varansa pääasiallisesti maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Maksun tuotto oli kertomusvuonna 24,2 milj. euroa ja vastasi hyvin öljysuojamaksun määräaikaisesta korotuksesta päätettäessä (2009) esitettyä arviota. Öljysuojamaksun kolmivuotista korotusta jatkettiin kertomusvuonna uudella kolmen vuoden jaksolla eli vuoden 2015 loppuun saakka. Korotuksia on perusteltu Itämeren ja erityisesti Suomenlahden voimakkaasti kasvaneella öljyvahinkoriskillä ja sen aiheuttamalla tarpeella parantaa torjuntavalmiutta. Rahaston pääomarajoja on maksunkorotusten yhteydessä myös nostettu vuoden 2019 loppuun asti. Vuonna 2012 öljysuojamaksun suuruus oli 1,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta maahan tuotua tai Suomen kautta kuljetettua öljyä. Mikäli öljyä kuljetetaan aluksella, jonka lastitilaa ei ole varustettu kaksoispohjalla, peritään maksu kaksinkertaisena. Öljysuojamaksua on kerätty keskeytyksettä koko vuoden ajan. Öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986, muutos 1043/2006) 7 :n mukaan osa öljyjä te maksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa (35.10.60 Siirto öljysuojarahastoon) siirtää öljysuojarahaston käyttöön öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista varten. Tar koi tuk se na on te hos taa sel lais ten van ho jen öl jyn pilaamien maa-alueiden kunnostamista, joiden asian mukainen kunnostus voisi epäselvi en vastuusuhteiden tai koh tuuttomien kunnostuskustannusten vuoksi muutoin jäädä suorit tamat ta. Öl jysuojarahastosta anne tun lain (1406/2004) 15 :n mukaan rahastosta voidaan tietyin edellytyksin myöntää korvauksia öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistustöiden kustannuksiin. Vuodesta 1997 vuoden 2012 loppuun mennessä rahastoon on siirretty yhteensä 27 milj. euroa ja vastaavana aikana kunnostushankkeiden korvauksiin on käytetty 29,7 milj. euroa. Kertomusvuoden lopussa rahastoon siirrettiin vuoden 2011 talousarviossa myönnetty 4,3 milj. euron määräraha. Öljysuojarahastolle hyväksytään vuosittain ohjeellinen talousarvio. Öljysuojamaksun tuotoksi vuonna 2012 arvioitiin 24 milj. euroa ja toteutuma oli vain 0,2 milj. euroa suurempi. Rahaston siirtotalouden kuluarvio oli 27,3 milj. euroa ja toteutuneet kulut olivat 22 milj. euroa. Siirtotalouden menot valtiolle ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat talousarviossa 16 milj. euroa, mutta toteutuma oli vain 11,3 milj. euroa. Ero johtuu valtion viranomaisille alusöljyvahinkojen torjuntavalmiuteen myönnettyjen korvausten arvioitua pienemmästä määrästä. Talousarvossa oli varauduttu monitoimialus Louhen jäissä toimivien keräyslaitteiden, Dornier- koneiden valvontalaitteiden ja puomihankintojen korvaamiseen, mutta hankinnat eivät edenneet suunnitellusti eikä korvauksia siis maksettu. Myös kotitalouksille maksetut korvaukset olivat noin puolet arvioiduista, mikä johtui muille kuin yksityishenkilöille kuuluneiden kiinteistöjen ennakoitua suuremmasta määrästä kunnostushankkeissa. Valtion talousarviosta tehty siirto öljysuojarahastoon 4,3 milj. euroa vastasi rahaston talousarviota. Rahaston oman toiminnan kulut kasvoivat talousarviosta noin 12 %. JASKA -hankkeen projektinhallintapalvelujen kustannuksia ei oltu otettu huomioon talousarviossa. Lisäksi määräaikaisen ylitarkastajan palkkaaminen nosti rahaston ympäristöministeriölle maksamia yleiskustannuksia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 13

1.4.2 Tuotto- ja kululaskelma Öljysuojarahaston tuottojäämä vuonna 2012 oli 2,07 milj. euroa, edellisen vuoden laskelma päätyi 4,36 milj. euron kulujäämään. Tuloksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 selittyy valtiolle maksetuilla korvauksilla, vuonna 2012 korvaukset olivat 10,95 milj. euroa ja 19,2 milj. euroa vuonna 2011. Kuntasektorille maksetut korvaukset kasvoivat edellisvuodesta yli 40%, mikä johtuu pelastustoimen alueille maksettujen korvausten kasvusta (2012: 7,95 milj. euroa; 2011: 5,8 milj. euroa). Kuntien osuuteen sisältyy myös muun muassa öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostuskustannuksiin myönnettyjä korvauksia. SOILI- ohjelman eteneminen loppuvaiheeseen on merkinnyt erityisesti kotitalouksille (15%) ja elinkeinoelämälle (25%) maksettujen korvausten pienenemistä edellisvuodesta. Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille maksetut korvaukset olivat 333 746 euroa. Öljysuojamaksun tuotto nousi hieman edellisvuodesta (2011: 23,5 milj. euroa) ja siirtotalouden kulujen palautukset lähes kaksinkertaistuivat. Tulokehitys oli kaikkiaan positiivinen. Kertomusvuonna henkilöstökulut kasvoivat ja palvelujen ostomenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 rahaston kehittämistyössä oli ulkopuolinen konsultti, vuonna 2012 rahaston palveluksessa oli määräaikainen ylitarkastaja. Supistuneet palvelujen ostot vuonna 2012 vähensivät myös suoritettujen arvonlisäverojen määrää. 1.4.3 Tase Öljysuojarahaston taseen loppusumma on 23,3 milj. euroa (2011: 16,7 milj. euroa). Öljysuojamaksun määräaikaisen korotuksen vuoksi rahaston oman pääoman määrä kasvoi edellisvuodesta 5,6 milj. eurolla ja yhdystilisaatava valtiolta vastaavasti 6,2 milj. eurolla. Rahastosta maksetaan korvauksia hitaammassa tahdissa kuin mitä maksua kerääntyy. Pelastustoimen alueiden ja valtion öljyntorjunnan hankintojen rahoitus tapahtuu vasta hankkeiden toteutumisen jälkeen. Tämä on otettu huomioon myös öljysuojamaksun määräaikaisen korotuksen yhteydessä ja nostettu pääoman yläraja vuoden 2019 loppuun asti 50 milj. euroon. Siirto valtion talousarviosta oli 4,3 milj. euroa, edellisenä vuonna määrä oli 5,6 milj. euroa. Talousarviosta rahastoon siirrettävät varat otetaan huomioon taselaskelmassa mutta ei tuotto- ja kululaskelmassa. Edellisten tilikausien pääoman muutos on kasvanut 4,4 milj. eurolla eli vuoden 2011 kulujäämän verran. Vuoden 2010 tilinpäätös päätyi poikkeukselliseen 10 milj. euron tuottojäämään, mikä merkittävästi pienensi sitä edellisten vuosien kulujäämien kertymää taseessa. Lyhytaikaisia saamisia on Öljyalan Palvelukeskus Oy:lle maksettu, käyttämättä jäänyt 356 183 euron osuus öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostamiskustannuksiin myönnetystä ennakosta. Osuus on maksettu takaisin rahastoon vuoden 2013 puolella. Lyhytaikaisia saamisia ovat lisäksi Urjalan kunnalle maksettu 178 048 euron ennakkokorvaus jälkitorjuntakustannuksista ja Helsingin kaupungille Balex Delta 2012 -harjoituksen kustannuksiin maksettu 200 000 euron ennakko. Ostovelat, 192 906 euroa, sisältävät yhden laskun ja kolme korvausta, joiden maksu on siirtynyt vuodenvaihteen yli. 14 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

1.4.4 Rahaston rahoituslaskelma Öljysuojarahaston likvidit varat 31.12.2012 olivat 22,56 milj. euroa, vuoden aikana varat kasvoivat 6,2 milj. euroa. Kertomusvuonna öljysuojamaksun tuotto ja valtion talousarviosta tehty siirto olivat suuremmat kuin siirtotalouden ja oman toiminnan menot. Edellisenä vuonna likvidien varojen lisäys oli pienempi (1,1 milj. euroa) valtiolle maksettujen huomattavien korvausten vuoksi. 1.4.5 Öljysuojarahaston sitoumukset Öljysuojarahaston hallituksen vuosina 2007-2013 antamien, vielä voimassa olevien ennakkolausuntojen ja -päätösten mukaiset sitoumukset ovat 18 milj. euroa. Vähennys edellisestä vuodesta on noin 7 milj. euroa. Suurin syy muutokseen on monitoimialus Louhen hankintakustannuksista myönnetyn korvauksen toisen osuuden, 9 milj. euroa, maksaminen. Öljysuojarahaston sitoumukset ovat kasvaneen viime vuosina huomattavasti. Tähän on vaikuttanut merkittävästi pelastustoimen alueiden ja valtion tarve parantaa öljyntorjuntavalmiutensa tasoa. Öljysuojarahastosta annetun lain 17 :n mukaan kustannuksiltaan yli 85 000 euroa ylittävän yksittäisen torjuntakalustohankinnan korvaaminen pelastustoimen alueelle edellyttää, että öljysuojarahaston hallitus on etukäteen hyväksynyt hankinnan. Öljysuojarahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan rahasto voi myös antaa korvauksen ja avustuksen antamisesta ennakkolausunnon. Pelastustoimen alueiden lisäksi myös valtion viranomaiset, kunnat ja yksittäiset kiinteistönomistajat haluavat ennakolta tietää, osallistuuko öljysuojarahasto heidän hankkeensa rahoitukseen. Useissa tapauksissa rahaston päätöksestä riippuu koko hankkeen toteuttaminen. Öljysuojarahaston hallitus ei ole asettanut pelastustoimen alueille ja valtiolle antamiinsa öljyntorjuntakaluston hankintaa tai peruskorjausta koskeviin ennakkopäätöksiin takarajaa korvauksen maksamiselle. Pelastustoimen alueen päivittäessä torjuntasuunnitelmaansa on ennakkohyväksytty hankinta voinut siirtyä suunnitelmakaudelta toiselle. Hankinta on ollut toteutettavissa niin kauan kuin se on ollut torjuntavalmiuden kannalta tarkoituksenmukaista. Koska eräät hankinnat ovat pitkittyneet ja niiden toteuttaminen on jo osaksi epävarmaa, öljysuojarahaston hallitus on päättänyt asettaa kaikkiin ennakkopäätöksiinsä kolmen - viiden vuoden takarajan korvauksen maksamiselle. Menettely selkeyttää jatkossa öljysuojarahaston vastuiden määrää. Öljysuojarahaston ennakkopäätökset jakautuvat rahoitettavan kohteen perusteella seuraavasti: öljyntorjuntaveneet ja -lautat 9,2 milj. euroa, öljyntorjuntapuomit 0,9 milj. euroa, kehittämishank-keet 0,3 milj. euroa, maaperän kunnostushankkeet 0,3 milj. euroa, kalustovarastot 0,9 milj. euroa, valtion hankinnat 6 milj. euroa ja muut 0,4 milj. euroa. Öljysuojarahaston sitoumukset on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 15. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 15

1.5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Öljysuojarahasto on valtion talousarvon ulkopuolinen rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa. Ympäristöministeriö ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) ovat yhteistyössä hoitaneet rahaston maksuliikkeen, kirjanpidon, tilinpäätöksen laadinnan ja palkanlaskennan rahastoa koskevien määräysten, ohjeiden ja ympäristöministeriön taloussäännön mukaisesti. Öljysuojarahastoon sovelletaan myös ympäristöhallinnon sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä. Ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaan ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista koskevat asiat kuuluvat ministeriössä ympäristönsuojeluosastolle. Öljysuojarahaston tehtävät on määrätty osaston kahden virkamiehen hoidettavaksi. Öljysuojarahastolla ei ole omaa taloussääntöä eikä sisäisen tarkastuksen tai sisäisen valvonnan ohjesääntöä. Öljysuojarahasto on arvioinut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan itsearvioinnin perusteella käyttäen suppeata arviointikehikkoa (Valtion viraston ja laitoksen sekä rahaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suppea arviointikehikko). Kehikkoa on käytetty siltä osin kuin se sopii rahastoon ja ottaen huomioon, että öljysuojarahasto toimii ympäristöministeriön hoidossa. Vuoden 2012 arvio ei poikkea merkittävästi edellisenä vuonna tehdystä. Arvioinnin perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan tilan olevan riittävällä tasolla ja täyttävän talousarvioasetuksen vaatimukset. Useimmissa kysymyksissä arvio osoittaa kohtuullista tai melko hyvää sisäisen valvonnan tila. Vuonna 2011 katsottiin, että riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvissä seikoissa oli kehitettävää. Ympäristöministeriön käynnissä olleesta riskienhallinnan kehittämishankkeesta arvioitiin jatkossa olevan hyötyä myös rahastolle. Hankkeessa tehdyn riskianalyysin tavoitteena oli tunnistaa ministeriön ja sen osastojen ja yksiköiden olennaisimmat riskit. Tärkeimpinä uhkina nousivat esille henkilöresurssien riittämättömyys, budjettirahoituksen saatavuus ja henkilöstön vaihtuvuus tai osaamisen ylläpito. Toimenpide-ehdotuksissa osasto- ja yksikkötasolle nousivat esiin mm. puutteet muutosten ennakoinnissa ja painopisteiden määrittelyssä. Rahaston hallitus ja ympäristöministeriö pyrkivät vuonna 2013 yhdessä kehittämään rahaston toiminnan suunnittelua ja muutosten ennakointia. Öljysuojarahaston hallitus arvioi, että rahaston valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset talouden ja toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuuden varmistamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta rahaston taloudesta ja toiminnasta. 1.6 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 1.6.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahastossa ei ole kertomusvuonna havaittu rahaston varoihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikoksia. Käynnissä ei myöskään ole esitutkintoja tai oikeudenkäyntejä eikä muita väärinkäytösten tai rikosten johdosta käynnistettyjä toimenpiteitä. 16 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

1.6.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Siirtotalouden kulujen palautukset olivat yhteensä 100 884 euroa. Pelastuslaitokset tilittivät korvaushakemustensa yhteydessä vanhojen öljyntorjuntaveneiden myynnistä saatuja tuloja ja rahastosta korvattujen torjunta-aineiden käytöstä vahingonaiheuttajilta saatuja maksuja. Öljysuojarahaston hallitus teki kertomusvuonna kaksi päätöstä, jotka koskivat SOILI- ohjelmassa toteutettujen maaperäkunnostusten kustannusten takaisinperintää kiinteistön myynnin yhteydessä. Toisessa kohteessa öljysuojarahaston hallitus päätti, että 44 744 euron kunnostamiskustannuksia ei peritä takaisin. Hallitus arvioi, että kunnostamisesta johtuva kiinteistön arvon nousu ei kauppahinnassa mitattuna ollut merkittävä. Lisäksi päätöksessä otettiin huomioon kiinteistön kunnostamisesta kulunut aika ja myyntiin johtaneet seikat. Sen sijaan yhteensä 162 109 eurolla vuosina 2009 2010 kunnostetun kiinteistön osalta rahaston hallitus edellytti, että mahdollisen myynnin yhteydessä kunnostuskustannuksista on palautettava rahastolle 30 000 euroa. Päätöksessään hallitus otti huomioon, että kiinteistön kauppahinnalla mitattu arvonnousu ei aiheudu kokonaan alueen kunnostamisesta. Takaisinperittävää määrää myös kohtuullistettiin hakijan eduksi. Viimeksi mainittua kiinteistöä ei ole toistaiseksi myyty. Urjalan kunnalle on myönnetty ennakkokorvaus öljyvahingon jälkitorjuntakustannuksiin. Kunta jatkaa loppuvuodesta 2010 aloittamiaan toimia kustannusten perimiseksi vahingon aiheuttajalta. Siltä osin kuin perintätoimet ovat tuloksellisia, kunta palauttaa ennakkokorvauksen rahastolle. Öljysuojarahaston varoista kertomusvuonna korvatuista öljyvahingoista tai niiden torjuntakustannuksista ei tullut rahastolle takaisinperittävää. 1.7 Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä Öljysuojarahaston hallitus ehdottaa vuoden 2012 tuottojäämän 2 073 933,74 euron kirjaamista rahaston omaan pääomaan. Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio 2012... 18 2. Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2012 (osa)... 19 3. Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset 2008 2012... 24 4. Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot...25 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 17

Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 1 ÖLJYSUOJARAHASTO, TALOUSARVIO 2012 (euroa) TOIMINNAN KULUT Henkilöstökulut -90 000 Palvelujen ostot -28 000 Muut kulut -2 000 Yhteensä -120 000 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden kulujen palautukset 80 000 Kulut Korvaukset kunnille ja kuntayhtymille -9 000 000 Korvaukset elinkeinoelämälle -300 000 Korvaukset kotitalouksille -2 000 000 Korvaukset valtiolle, voittoa tavoittelem. -16 000 000 Yhteensä -27 300 000 Siirtotalouden rahavirta (tuotot-kulut) -27 220 000 ÖLJYSUOJAMAKSU 24 000 000 SIIRTO TALOUSARVIOSTA 4 300 000 KASSAVARAT 1.1. 15 924 000 KASSAVARAT 31.12. 16 884 000 18 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 2 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 19

20 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 21

ÖLJYALAN PALVELUKESKUS OY SOILI-ohjelma Liite 2/SOILI-ohjelman toimintakertomus 2012 22 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Liite 6 SOILI-ohjelman toimintakertomus 2012 Öljyalan Palvelukeskus Oy Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 23

Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 3 Öljysuojarahaston tulot ja maksetut korvaukset vuosina 2008 2012 Öljysuojamaksutulot Talousarviosiirrot Siirtotalouden palaut. Valtion korvaukset Ylläpito, koulutus, pelastusl. Kalustovarastot Kalusto pelastuslaitos Öljyvahingot ja torjunta Maiden puhdistus Muut Korvaukset yht. Milj. euroa 2008 8.17 2.30 0.03 0.59 0.91 1.33 0.14 0.08 2.62 0.04 6.09 2009 7.86 2.30 0.13 1.67 5.00 2.62 0.34 0.06 2.75 0.01 12.45 2010 20.22* - 0.12 2.24 3.31 1.81 0.50 0.05 2.22 0.03 10.16 2011 23,51* 5,60 0,05 3,94 19,20 1,96 0,15 0,14 2,32 0,06 27,77 2012 24,15* 4,30 0,10 5,79 10,95 2,63 0,12 0,38 2,13 0,04 22,04 * Vuoden 2010 alusta öljysuojamaksu nostettu tilapäisesti 0,50 eurosta tonnilta 1,50 euroon tonnilta. 24 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 4 ÖLJYSUOJARAHASTON HALLITUKSEN JÄSENTIEDOT 1.1.2012 31.10.2012 Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Hallitusneuvos Mika Kättö, sisäasiainministeriö Vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö (varapuheenjohtaja) Lakimies Susanna Ijäs Suomen Kuntaliitto Varajäsenet: Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäasiainministeriö Budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö Ylitarkastaja Miliza Malmelin ympäristöministeriö Ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo Suomen Kuntaliitto 30.4.2012 saakka Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Suomen Kuntaliitto 1.5.2012 alkaen Asiantuntija Camilla Strandberg-Panelius Natur och Miljö Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljyalan Keskusliitto Asiantuntijat: Yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Meriasiantuntija Vanessa Klötzer WWF Suomi Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljyalan Keskusliitto Tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskus Pelastuspäällikkö Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 25

TYÖJAOSTO 1.1. 30.10.2012 Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, varapuheenjohtaja Ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo 30.4.2012 saakka Varajäsenet: Hallitusneuvos Mika Kättö Ylitarkastaja Miliza Malmelin Lakimies Susanna Ijäs Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen 1.5.2012 lähtien Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Erityisasiantuntija Tina Sammi 26 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

ÖLJYSUOJARAHASTON HALLITUKSEN JÄSENTIEDOT 1.11.2012 31.12.2012 Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö, sisäasiainministeriö Neuvotteleva virkamies Jonna Berghäll valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö (varapuheenjohtaja) Lakimies Susanna Ijäs Suomen Kuntaliitto Meriasiantuntija Vanessa Ryan WWF Suomi Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljyalan Keskusliitto Asiantuntijat: Yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Varajäsenet: Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäasiainministeriö Budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö Erityisasiantuntija Magnus Nyström ympäristöministeriö Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Suomen Kuntaliitto Puheenjohtaja Camilla Strandberg-Panelius Natur och Miljö Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljyalan Keskusliitto Tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitos Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 27

TYÖJAOSTO 1.11. 31.12.2012 Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Jonna Berghäll Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, varapuheenjohtaja Pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Varajäsenet: Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö Erityisasiantuntija Magnus Nyström Lakimies Susanna Ijäs Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljysuojarahaston sihteeristö 2012: Pääsihteeri Merja Huhtala Tarkastaja Kristiina Huhtio Ylitarkastaja Johanna Hietapakka 2.4. 30.6.2012 28 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

2 Tuotto- ja kululaskelma ÖLJYSUOJARAHASTO TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 TOIMINNAN KULUT Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot kauden aikana 0,00 225,95 Henkilöstökulut 86 947,60 71 476,95 Palvelujen ostot 45 602,57 65 869,54 Muut kulut 170,63-132 720,80 696,20-138 268,64 JÄÄMÄ I -132 720,80-138 268,64 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut 0,00 0,00-0,50-0,50 JÄÄMÄ II -132 720,80-138 269,14 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Öljyvahinkokorvaukset kunnille 8 725 402,12 6 303 222,45 Öljyvahinkokorvaukset kuntayhtymille 512 981,95 133 535,06 Öljyvahinkokorvaukset elinkeinoelämälle 556 395,80 905 567,57 Öljyvahinkokorvaukset valtiolle ja voittoa tav. yht. 11 285 635,90 19 267 347,68 Öljyvahinkokorvaukset kotitalouksille 962 372,63 1 163 278,56 Siirtotalouden kulujen palautukset -100 884,48-21 941 903,92-54 524,11-27 718 427,21 JÄÄMÄ III -22 074 624,72-27 856 696,35 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 24 151 367,52 23 509 127,15 Suoritetut arvonlisäverot -2 809,06 24 148 558,46-8 556,09 23 500 571,06 TILIKAUDEN TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ 2 073 933,74-4 356 125,29 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 29

OLJESKYDDSFONDEN INTÄKTS- OCH KOSTNADSKALKYL 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 KOSTNADER AV VERKSAMHET Material, förnödenheter och varor Inköp under räkenskapsperioden 0,00 225,95 Personalkostnader 86 947,60 71 476,95 Inköp av tjänster 45 602,57 65 869,54 Övriga kostnader 170,63-132 720,80 696,20-138 268,64 ÅTERSTOD I -132 720,80-138 268,64 FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER Finansiella kostnader 0,00 0,00-0,50-0,50 ÅTERSTOD II -132 720,80-138 269,14 ÖVERFÖRINGSEKONOMINS INTÄKTER OCH KOSTNADER Kostnader Oljeskadeersättningar för kommunerna 8 725 402,12 6 303 222,45 Oljeskadeersättningar för samkommunerna 512 981,95 133 535,06 Oljeskadeersättningar för näringslivet 556 395,80 905 567,57 Oljeskadeersättningar för staten och icke-vinstsyftlande samfund 11 285 635,90 19 267 347,68 Oljeskadeersättningar för hushållen 962 372,63 1 163 278,56 Återbäringar på överföringsekonomikostnader -100 884,48-21 941 903,92-54 524,11-27 718 427,21 ÅTERSTOD III -22 074 624,72-27 856 696,35 INTÄKTER AV SKATTER OCH OBLIGATO- RISKA AVGIFTER Skatter och avgifter av skattenatur 24 151 367,52 23 509 127,15 Betalda mervärdesskatter -2 809,06 24 148 558,46-8 556,09 23 500 571,06 RÄKENSKAPSPERIODENS INTÄKTS-/KOSTNADSÅTERSTOD 2 073 933,74-4 356 125,29 30 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

3 Tase ÖLJYSUOJARAHASTO TASE 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Muut lyhytaikaiset saamiset 734 231,85 734 231,85 399 080,79 399 080,79 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut rahat ja pankkisaamiset 22 563 494,16 16 332 940,32 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 23 297 726,01 16 732 021,11 VASTAAVAA YHTEENSÄ 23 297 726,01 16 732 021,11 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Öljysuojarahaston pääoma 24 004 651,99 18 404 651,99 Talousarviosiirrot 4 300 000,00 5 600 000,00 Edellisten tilikausien pääoman muutos -7 283 052,65-2 926 927,36 Tilikauden tuotto-/kulujäämä 2 073 933,74 23 095 533,08-4 356 125,29 16 721 599,34 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 192 905,89 20,00 Edelleen tilitettävät erät 2 573,48 2 365,31 Siirtovelat 2 563,00 4 300,00 Muut lyhytaikaiset velat 4 150,56 202 192,93 3 736,46 10 421,77 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 202 192,93 10 421,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 297 726,01 16 732 021,11 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 31

OLJESKYDDSFONDEN BALANSRÄKNING 31.12.2012 31.12.2011 AKTIVA OMSÄTTNINGS- OCH FINANSIERINGSTILL- GÅNGAR KORTFRISTIGA FORDRINGAR Övriga kortfristiga fordringar 734 231,85 734 231,85 399 080,79 399 080,79 KASSA, BANKTILLGODOHAVANDEN OCH ANDRA FINANSIERINGSMEDEL Kollektivkontofordring från staten 22 563 494,16 16 332 940,32 OMSÄTTNINGS- OCH FINANSIERINGSTILL- GÅNGAR SAMMANLAGT 23 297 726,01 16 732 021,11 AKTIVA SAMMANLAGT 23 297 726,01 16 732 021,11 PASSIVA EGET KAPITAL Oljeskyddsfondens kapital 24 004 651,99 18 404 651,99 Budgetöverföringar 4 300 000,00 5 600 000,00 Kostnadsåterstod från tidigare räkenskapsperioder -7 283 052,65-2 926 927,36 Räkenskapsperiodens intäkts-/kostnadsåterstod 2 073 933,74 23 095 533,08-4 356 125,29 16 721 599,34 FRÄMMANDE KAPITAL KORTFRISTIGT Leverantörskulder 192 905,89 20,00 Poster som skall redovisas vidare 2 573,48 2 365,31 Resultatregleringar 2 563,00 4 300,00 Övriga kortfristiga skulder 4 150,56 202 192,93 3 736,46 10 421,77 FRÄMMANDE KAPITAL SAMMANLAGT 202 192,93 10 421,77 PASSIVA SAMMANLAGT 23 297 726,01 16 732 021,11 32 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

ÖLJYSUOJARAHASTO Tase-erittelyt 31.12.2012 VAIHTO-JA RAHOITUSOMAISUUS Lyhytaikaiset saamiset 734 231,85 Muut lyhytaikaiset saamiset 1741 Annetut avustukset ja korvaukset - 2R-130 Maaperän kunnostusohjelma/soili 615 000,00-2R-131 Helsingin pelastuslaitos 200 000,00-2R-171 Urjalan kunta 178048,35-06-126 SOILI-ohjelman ennakon purku -258816,5 Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä 734 231,85 Rahat,pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 22 563 494,16 Muut rahat ja pankkisaamiset 1958 Öljysuojarahaston yhdystili 22 563 494,16 OMA PÄÄOMA Öljysuojarahaston pääoma 23 095 533,08 Talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot 2100 Öljysuojarahaston pääoma 24 004 651,99 2101 Talousarviosiirrot 4 300 000,00 2102 Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä -7 283 052,65 2103 Tilikauden tuotto- ja kulujäämä 2 073 933,74 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen 202 192,93 Ostovelat 2570 Ostovelat - 2R-168 Cafianna T:mi 162,04-2R-169 Pohjanmaan pelastuslaitos 7 174,00-2R-170 Pohjanmaan pelastuslaitos 7 268,00-2R-171 Urjalan kunta 178 048,35-2R-172 Holopainen Sirpa 253,50 Ostovelat yhteensä 192 905,89 Tilivirastojen väliset tilitykset 2580 Ennakonpidätykset - Verohallinto 3 856,35 2581 Sosiaaliturvamaksut - Verohallinto 226,89 2582 Tapaturmamaksut -Valtiokonttori 67,32 Tilivirastojen väliset tilitykset yhteensä 4 150,56 Edelleen tilitettävät erät 2592 Työnantajan eläkemaksu -Valtiokonttori 1 879,31 2593 Työntekijän eläkemaksu -Valtiokonttori 659,19 2596 Työttömyysvakuutusmaksu - Valtiokonttori 34,98 Edelleen tilitettävät erät yhteensä 2 573,48 Muut siirtovelat 2619 Muut siirtovelat - 06-123 Palkeet tasauslasku 31.12.2012 2 563,00 Muut siirtovelat yhteensä 2 563,00 Mikkeli 14.2.2012 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 33