Prosessipohjaiset psykologiset interventiot yliopisto-opetuksessa Raimo Lappalainen Ana Belén Gallego Katariina Keinonen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Suurin osa opiskelijoista voi tutkimusten mukaan hyvin Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Noin 20-30% kokee mielialaoireita. Noin 30% kokee runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Jännittämisen koki suurena ongelmana 11 % - 17 %. Opiskelijoista viidellä prosentilla (5%) oli todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma (joista tavallisin lukivaikeus, 73 %). Yksinäisiä koki olevansa 5 7 % opiskelijoista.
Prosessipohjainen malli Psykologinen joustavuus Motivaatio (arvo-) työskentely, lisätään taitoja käsitellä tunteita ja ajatuksia Mielialavaihtelu Ahdistus Vähäinen liikunta
Psykologinen joustavuus (perusprosessi) Useisiin psykologisiin tai psykiatrisiin ongelmiin - myös työhyvinvointiin - liittyy psykologinen joustavuuden puuttuminen (esim. Fledderus, Bohlmeijer, Smit, & Westerhof, 2010; Kashdan & Rottenberg, 2010; Keng, Smoski, & Robins, 2011)
Prosessipohjaiset menetelmät ja toimintatavat hyvinvoinnin edistämisessä Tutkimukseen pohjautuvien prosessipohjaisten menetelmien soveltaminen Lastentarhoissa Esikoulussa Koulussa Toisen ja kolmannen asteen opetuksessa, osana yliopisto-opetusta Työpaikoilla Periaate: Tarjotaan tutkimukseen pohjautuvia prosessipohjaisia terveyttä ja hyvinvointi edistäviä interventioita siellä missä ihmiset ovat (Prof. Vikram Patel, London, UK)
Psykologinen joustavuus ja opiskelijat Se millä tavalla yliopisto-opiskelijat käsittelevät negatiivisia ajatuksia ja tunteita vaikuttaa siihen, miten he kokevat vuorovaikutuksen opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa sekä siihen miten sitoutuneita he ovat opiskeluunsa (Asikainen; Psychology, Society, & Education, 2018).
Toimimattomat strategiat Eletään menneessä tai murehditaan tulevaa, ei eletä tässä hetkessä, puutteelliset taidot havaita ajatuksia ja tunteita Paljon välttämiskäyttäytymistä: tilanteet, paikat, alkoholi, päihteet ruoka, tv Uskotaan liiaksi omia ajatuksia ja annetaan niiden ohjata omaa toimintaa liian usein psykologinen joustamattomuus Pidetään kiinni itse luodusta (negatiivisesta) minäkäsityksestä, Oma minäkäsitys liian suppea Ei olla selvillä itselle tärkeistä asioista, elämän suunta kateissa Toimitaan impulssien ohjaamana, päämäärättömästi tai passivoidutaan
Tavoitteena psykologinen joustavuus Tietoinen läsnäolo (Mindfulness) Elä tässä hetkessä älä mielessäsi Havainnoi mitä mielessä liikkuu Hyväksyntä Ole avoin kokemuksia kohtaan hyväksy ajatuksesi ja tunteesi sekä se mitä et voi muuttaa Vapaudu mielesi vallasta Et ole yhtä kuin ajatuksesi huomaa ajatukset tilannekohtaisina ajatuksina Psykologinen joustavuus Arvot Selvitä itsellesi, mikä on Sinulle tärkeää? Miten haluat asioiden olevan? Arvojen mukaiset teot Toimi sen mukaan, mikä sinulle on tärkeää Hyvinvointiin vaikuttaminen tekojen Terve minäkäsitys ja valintojen kautta Laajempi, joustava minäkäsitys
Opiskelijan Kompassi Hyvinvointiohjelma verkossa
Ohjelman sisältö Ohjelman teemat ITEM.
It s a matter of perspective - Investigating psychological processes that could be applied in teaching Ana Gallego, Katariina keinonen and Raimo Lappalainen Department of Psychology. University of Jyväskylä, Finland. Matthieu Villatte Evidence-Based Practice Institute of Seattle. Washington. Louise McHugh Department of Psychology. University College Dublin. Ireland
PSYCHOLOGICAL FLEXIBILITY Psychological Flexibility is defined as the ability of fully being in contact with the present moment, and to persist or change behavior according to one's values. A person who is psychologically flexible will be willing to be in contact with difficult thoughts and feelings in order to behave and act according to what is important for him/her instead of avoiding or controlling these unwanted private events
Psychological Flexibility is connected with wellbeing, better job performance, chronic pain management, psychopathology (anxiety, depression). It is also connected with Public Speaking Anxiety
Self-reported public speaking anxiety was not associated with physiological reactivity while giving a presentation. In 1962, Schanchter and Singer, theory of emotion, argued that physiological arousal neither causes nor results from cognitive evaluation. Rather, these two agents coact additively to account for the emotional experience. According to this theory, it is not the physiological activation that provokes public speaking anxiety, but the way one interpret those signals. This interpretation is influenced by situational cues (verbal and non-verbal) related with previous experiences.
Psychological flexibility skills were associated with public speaking anxiety among university students. Especially skills associated with openness to your own experiences and selfperspective skills were associated with public speaking anxiety.
How can we apply these findings in teaching? I am feeling really anxious. I should start tomorrow
Functional Analysis Situation Thoughts Emotions Behavior Short-term concequen ces Long-term concequen ces
Normalize anxiety How can we help students? Anxiety is a common human experience. It is normal to feel this way in certain situations
Take perspective of the thoughts. - I am not good enough - Yes, I also have sometimes the thought that I am not good enough
Anxiety could teach us something important Feeling anxiety might mean that there is something important for you in this situation
Psykologiset menetelmät yliopistoopetuksessa: Ideoita Katariina Keinonen, tohtorikoulutettava, JY
Akateemiset opiskelutaidot HYVY001 Kurssilla käsitellään opiskeluun liittyviä taitoja laajasti 7 ryhmälle (pääaineen mukaan) tarjotaan 7 luentoa Kurssi on osalle pakollinen ja se on suunnattu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille Lukuvuonna 2017-2018 ilmoittautuneita oli 524
Vaikuttavuus Luennon aikana tapahtuu merkitsevä muutos psykologisen joustavuuden taidoissa, erityisesti avoimuudessa kokemukselle: Valmiudessa ottaa vastaan sisäisiä tapahtumia ilman pyrkimyksiä välttää tai kontrolloida niitä (p <.001, d =.23) Lisäksi viite muutoksesta tietoisessa toiminnassa
Luennon kulku Haasteiden tunnistaminen myös omien ajatusten ja tunteiden tasolla Ajatusten ja tunteiden vaikutukset omaan käyttäytymiseen Valintojen tekeminen omien arvojen pohjalta Ajatusten ja tunteiden käsittely
Luennon sisältöjen soveltaminen Haasteiden tunnistaminen myös tunteiden ja ajatusten tasolla
Millaisia ajatuksia sinulla on kirjoittamiseen liittyen? Mitä ne ovat aiemmin saaneet aikaan? Haasteiden tunnistaminen Millaisia jännityksen tunteita sinulle tulee esiintymistilanteissa? Viekö jännityksen tunne paljon huomiotasi? Mitä ajatuksia sinulla nousee ryhmätyöskentelystä? Huomaatko ajatuksia, jotka voivat vaikeuttaa osallistumistasi?
KANDIN VIIVÄSTYMINEN Ohjaajan kanssa sovittu aikaraja kandin kirjoittamiseen lähestyy En pysty nyt keskittymään Tämä on liian vaikeaa Levottomuus Ahdistuneisuus Katson Netflixiä ja siirrän kirjoittamisen viikonloppuun Helpottuneisuus Rentoutuminen Kirjoittamisen aloittaminen vaikeutuu Aikaraja lähestyy vain
Luennon kulku Henkilökohtaisten arvojen kirkastaminen ja valintojen tekeminen omien arvojen pohjalta (vs. tunteiden ja ajatusten) pohjalta
Hyvän elämän analyysi (Minulle tärkeitä asioita) Hyvä elämä
Arvotyöskentely opetuksessa Voidaan tietoisesti pyrkiä tukemaan opiskelijan motivaatiota Oppimispäiväkirjat, essee- ja reflektointitehtävät, esitehtävät Mitkä yksittäiset asiat kurssilla ovat itselle tärkeitä? Mitkä asiat tukevat omaa kehittymistä suuntaan, johon kulkee? Kehittikö kurssi niitä ominaisuuksia, joita arvostaa? Miksi valitsit tämän kurssin? Mikä täällä voisi olla sinulle hyödyksi?
Harjoitus Pohdi hetki omia henkilökohtaisia arvojasi yliopistossa Mihin sinä haluat tähdätä? Millainen tutkija/opettaja/kollega/esimies/huonetoveri haluaisit olla? Miten toivoisit työyhteisösi kuvaavan sinua? Milloin koet tunteita työssäsi? Mitä tärkeää noissa hetkissä on? Millaisia ihmisiä ihailet? Mitä toivoisit heiltä voivasi omaksua? Jos mieleen tulee ennemmin yksittäisiä tekoja tai konkreettisia tavoitteita, pohdi, miksi nuo asiat ovat sinulle tärkeitä; mihin ne liittyvät tai mitä ne palvelevat?
Haasteiden tunnistaminen ajatusten ja tunteiden tasolla Ajatusten ja tunteiden vaikutukset omaan käyttäytymiseen Tietoisuus omista opiskeluun liittyvistä arvoista Näkökulman muuttaminen
Opiskelijoiden palautteita Ajatus siitä, että ei ole pakko toimia aina omien tunteiden ja ajatusten mukaisesti. Nainen, 21, liikuntapedagogiikka On tärkeää tiedostaa, että omat ajatukset ja tunteet ovat eri asia kuin minä itse. On tärkeää tiedostaa omat arvot ja pyrkiä elämään niiden mukaan. Mies, 21, musiikkikasvatus
Opiskelijoiden palautteita Omien valintojen merkitys ja niistä tietoisuus. Nainen, 21, kasvatustiede Kaikenlaiset tunteet kuuluu elämään. Nainen, 21, terveystiede