LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.6 31.5.2018 LENNONTEORIA 080
1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Pienenee korkeuden kasvaessa. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä voimakkaasti, on? On suurempi korkealla kuin merenpinnalla. Dynaaminen paine. Totaalipaine. Staattinen paine. 3 Vesihöyry ilmakehässä: Kasvattaa moottoritehoja. Suurentaa ilmantiheyttä. Kasvattaa siiven tuottamaa nostovoimaa. Pienentää ilmantiheyttä. 4 Mikä seuraavista on oikein? Korkeuden kasvaessa laskeva lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa pienentyvä paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa kasvava paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa kasvava lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. 5 Oletetaan että ilmanpaine merenpinnalla on ISA, mutta lämpötila on 10 C korkeampi. Ilmantiheys on tällöin: Suurempi kuin ISA. Ei vaikutusta. ISA. Pienempi kuin ISA. 6 Ilmanpaine: Mitataan Pascaleina per neliö tuuma. Vaikuttaa vain alaspäin. Kasvaa korkeuden kasvaessa. Vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti. 7 Suorassa vaakalennossa lentokoneeseen vaikuttavat voimat ovat: Työntövoima, nostovoima, vastus. Nostovoima, vastus, paino. Työntövoima, vastus, paino ja nostovoima. Työntövoima, nostovoima, paino.
8 Mikä on voiman yksikkö? Newton. Newtonmetri. Joule. Massa-kilogramma. 9 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Puolet tiheydestä x nopeus potenssiin kaksi. Tiheys x nopeus potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x mittarinopeus potenssiin kaksi. Puolet nopeudesta x tiheys potenssiin kaksi. 10 Suhteellinen virtaus on ja lentokoneen liikkeeseen nähden. Rinnakkainen / vastasuuntainen Kohtisuora / vastasuuntainen Samansuuntainen / vastasuuntainen Rinnakkainen / samansuuntainen 11 Dynaamisen paineen symboli on: R. P. Q. D. 12 Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa? Suurempi paine. Sama nopeus. Suurempi nopeus. Pienempi nopeus. 13 Mikä vastauksista täydentää seuraavan lauseen: Kasvava nopeus kasvattaa myös nostovoimaa, koska: Suhteellisen virtauksen kasvanut nopeus voittaa kasvaneen vastuksen. Kasvanut nopeus aiheuttaa staattisen paineen laskun siiven yläpinnalla, joka aiheuttaa suuremman paine-eron ala- ja yläpinnan välillä. Nostovoima on suoraan verrannollinen nopeuteen. Kasvanut nopeus pienentää vastusta.
14 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien lentokoneeseen vaikuttavia voimia: Paino vaikuttaa aina suoraan alas kohti maan keskipistettä. Nostovoima vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen nähden ja on aina suurempi kuin paino. Työntövoima vaikuttaa samansuuntaisesti vastuksen kanssa ja on aina suurempi kuin vastus. Siipien kehittämä nostovoima vaikuttaa aina vastakkaiseen suuntaan kuin koneen massa. 15 Millainen on vapaan ilmavirtauksen paine verrattuna siiven alapinnan virtaukseen suorassa vaakalennossa? Pienempi. Suurempi. Sama paine, mutta suurempi nopeus. Sama. 16 Jos ilmavirtauksen halkileikkauksen pinta-alaa pienennetään mekaanisesti: Massavirtaus säilyy samansuuruisena, mutta virtausnopeus kasvaa. Virtausnopeus säilyy samana, mutta massavirtaus kasvaa. Massavirtaus pysyy samana, mutta staattinen paine kasvaa. Virtauksen nopeus kasvaa, mutta virtauksen kineettinen energia kasvaa. 17 Dynaaminen paine on: Paineen muutos, joka aiheutuu lämmönnoususta, kun ilmavirta pysäytetään. Se osuus kokonaispaineesta, jolla staattinen paine nousee pisteessä, jossa sen ilmavirtauksen nopeus laskee nollaan. Kokonaispaine kohdassa, jossa ilmavirran nopeus on nolla. Paine, joka johtuu yläpuolella olevan ilmamassan painosta. 18 Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on oikein? 1. Ilmalla on massaa. 2. Ilmaa ei voi tiivistää. 3. Ilma voi muuttaa virtaustaan tai muotoaan, jos siihen kohdistuu pienikin paineero. 4. Ilman viskositeetti on erittäin suuri. 5. Liikkuvalla ilmalla on kineettistä energiaa. 1, 2, 3 ja 5. 1, 3 ja 5. 2, 3 ja 4. 1 ja 4.
19 Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy? Sivuperäsimen. Laskutelineen. Massakeskiön. Siipien. 20 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Kokonaispaine - staattinen paine. Kokonaispaine + staattinen paine. Staattinen paine - kokonaispaine. Kokonaispaine / staattinen paine. 21 Mitä tapahtuu jos ilmamassan nopeutta kasvatetaan? Staattinen paine pysyy samana, kineettinen energia kasvaa. Kineettinen energia kasvaa, dynaaminen paine kasvaa, staattinen paine pienenee. Dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Massavirtaus pysyy yhtä suurena, dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. 22 Rajakerroksessa on: Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue. Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla. Turbulenttista virtausta. Laminaarista virtausta. 23 Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa? Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. 24 Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on: Vapaata virtausta. Tuulta. Turbulenttista virtausta. Laminaarista virtausta.
25 Kun alisooninen virtaus kulkee venturiputken läpi, massavirtaus, nopeus ja staattinen paine : Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / pienenee ja sitten kasvaa. Pienenee ja sitten kasvaa / pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee. Pienenee ja sitten kasvaa / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. 26 Liikkuvalla ilmamassalla on kineettistä energiaa. Kappaleeseen, joka laitetaan sellaiseen ilmavirtaukseen, kohdistuu? Dynaaminen paine miinus staattinen paine. Dynaamista painetta. Staattista painetta ja dynaamista painetta. Staattista painetta. 27 Dynaaminen paine voidaan ilmaista kaavalla? Q = 2pV. Q = pv. Q = 1/2pV². Q = 1/3pV². 28 Ilmanopeuden kasvaessa dynaaminen paine: Kasvaa. Riippuu koneen painosta. Ei muutu. Pienenee. 29 Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi? Pienentää työntövoimaa. Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta. Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta. Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman. 30 Sitä osuutta kokonaisvastuksesta, joka johtuu nostovoiman syntymisestä, kutsutaan: Indusoitua vastusta, joka on riippumaton ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoiduksi vastukseksi, joka on riippuvainen nostovoimakertoimesta ja ilmanopeudesta.
31 Kun lentokoneen ilmanopeutta kasvatetaan 50 solmusta 100 solmuun, mitä tapahtuu loisvastukselle? Se on kuusi kertaa suurempi. Se on kaksi kertaa suurempi. Se on neljä kertaa suurempi. Se on yksi neljäsosa. 32 Kuvitteellinen viiva, joka kulkee siiven johtoreunasta siiven jättöreunaan, on nimeltään: Jänne. Siiven paksuus. Maksimipaksuus. Keskijänne. 33 Epäsymmetrinen siipi alkaa tuottaa nostovoimaa jo noin kohtauskulmalla. Neljästä kuuteen asteen. -4 asteen. 0 asteen. 16 asteen. 34 Nostovoima vaikuttaa suorassa kulmassa ja vastus vaikuttaa samansuuntaisesti: Pituusakselin suhteen. Lentoradan suhteen. Jänneviivan suhteen. Kantopinnan yläpinnan suhteen. 35 Kun ilmanopeus kasvaa, indusoitu vastus, loisvastus ja kokonaisvastus. Kasvaa / pienenee kasvaa ja sitten pienenee Kasvaa / kasvaa / kasvaa Pienenee / kasvaa / pienenee ja sitten kasvaa Pienenee / pienenee / pienenee 36 Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden? Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
37 Kohtauskulma on: Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma. Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma. 38 Nostovoimakertoimen suurin arvo syntyy silloin, kun siiven kohtauskulma on noin: -4 astetta. Neljästä kuuteen astetta. 16 astetta. 0 astetta. 39 Mitä tapahtuu, mikäli kohtauskulma on vakio ja ilmanopeus pienenee? Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pienenevät. Molemmat voivat kasvaa tai pienentyä riippuen nopeudesta. Vastus kasvaa ja nostovoima pienenee. 40 Mikäli kohtauskulma ja muut seikat pysyvät vakiona, mitä tapahtuu nostovoimalle, kun nopeus tuplataan? Se pienenee neljännekseen. Se ei muutu. Se tuplaantuu. Se nelinkertaistuu. 41 Nostovoiman määritelmä on: Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa suorassa kulmassa suhteelliseen virtaukseen. Aerodynaaminen voima, joka johtuu siiven ylä- ja alapinnan paine-eroista. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven yläpintaan. 42 Siiven tuottama nostovoima on suoraan verrannollinen: Dynaamiseen paineeseen - staattiseen paineeseen. Ilmanlämpöön. Ilmantiheyteen. Suhteellisen ilmavirtauksen nopeuden neliöjuureen. 43 Suurin nostovoimakertoimen arvo saavutetaan: Silloin, kun nostovoima on yhtä iso vastus. Jyrkkien kaartojen aikana. Sakkauskohtauskulmalla. Negatiivisella kohtauskulmalla.
44 Mikäli indikoitu ilmanopeus pysyy vakiona, mitä vaikutusta ilmantiheyden kasvulla on lentokoneeseesi? Nostovoima ja vastus kasvavat. Nostovoima ja vastus pysyvät samana. Nostovoima kasvaa mutta vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pienenevät. 45 Laskusiivekkeet tulisi valita kokonaan alas: Ylösvedossa. Kovaan vastatuuleen laskeutuessa. Kun laskeutumispäätös on tehty. Kun aloittaa loppulähestymisen. 46 Mikäli siiven tyvi on korkeammalla kuin kärki, siivessä sanotaan olevan: Anhedraalia. Aerodynaamista kiertoa. Nuolikulmaa. Trapetsisuutta. 47 Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa? Pitkittäisstabiliteetti heikkenee. Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää. Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu. Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet. 48 Lentokone, joka on luonnostaan stabiili: Vaatii vain pieniä ohjainvoimia. On vaikea ajaa sakkaukseen. Ei voi joutua syöksykierteeseen. Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan. 49 Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan: Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
50 Kone on suunniteltu niin, että massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä ja kone on pituusvakaa. Mikäli koneen lentorataan tulee esim. turbulenssin vuoksi häiriö, joka kääntää koneen nokkaa alas: Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän alaspäin vaikuttavaa voimaa. Kone jää lentämään nokka-alas asentoon. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän ylöspäin vaikuttavaa voimaa. Korkeusvakaimesta ei synny tasapainottavaa voimaa, koska kone on jo tasapainossa. 51 Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli: Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä. Säilyttää uuden lentoratansa. Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan. Jatkaa häiriön kasvattamista. 52 Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana? Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu. Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla. Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi. Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa. 53 Mikä seuraavista väittämistä on totta koskien lentoonlähtöä lentokoneen valmistajan suosittelemalla laskusiivekeasetuksella? Tällöin lentoonlähtömatka on pidempi verrattuna laipattomaan lentoonlähtöön. Suurempi nousukulma. Helpompi nousta reunaesteiden yli. Tällöin lentoonlähtömatka on lyhyempi verrattuna lentoonlähtöön ilman laskusiivekkeitä. 54 Mitä tapahtuu sakkausnopeudelle, jos laskusiivekkeitä otetaan alas? Pysyy samana. Sakkausnopeus kasvaa. Sakkausnopeus kasvaa ja sakkaus tapahtuu suuremmalla kohtauskulmalla. Sakkausnopeus laskee. 55 Lentokone on stabiliteetiltaan neutraali ja sen lentotilaan tulee häiriö, miten lentokone jatkaa lentoaan? Säilyttää uuden asennon. Kasvattaa häiriöitä, ellei lentäjä korjaa lentorataa. Palaa alkuperäiselle lentoradalle välittömästi. Heilahtelee hieman, mutta palaa alkuperäiselle lentoradalleen.
56 Mikäli koneen massakeskiö on sallittujen rajojen sisällä lentoonlähdössä: Massakeskiö ei siirry lennon aikana. Se on varmasti rajojen sisällä myös laskeutuessa. Tulee varmistaa myös, että se on rajojen sisällä koneen laskeutuessa. Miehistö pystyy siirtämään massakeskiötä lennon aikana ja siirtämään sen kohdalleen laskua varten. 57 Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa: Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Kevyempiä ohjainvoimia. Lyhyempää lentoonlähtö matkaa. Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia. 58 Pituusvakavuutta synnyttää: Korkeusvakaaja. Siivekkeet. V-kulma. Evä. 59 Takana oleva massakeskiö aiheuttaa? Ohjaimien muuttumista jäykemmiksi. Lisääntynyttä pitkittäisstabiliteettia. Pidentynyttä lentoonlähtömatkaa. Lisääntynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. 60 Mikäli koneen lentorataan tulee häiriö, sen tendenssiä palata alkuperäiseen lentotilaan kutsutaan: Instabiliteetiksi. Liikehtimiskyvyksi. Ohjattavuudeksi. Stabiliteetiksi. 61 Koneen stabiliteettia pystyakselin suhteen lisää: Jos vakauttavaa sivupinta-alaa lisätään massakeskiön takana. Pituus V-kulma. V-kulman lisäys. Nuolikulman pienentäminen. 62 Pisin liitomatka, jonka lentokone saavuttaa sileänä 6.000 jalan korkeudesta liitosuhteella 8:1 on noin 8 merimailia. Jos laskusiivekkeitä avataan: Pisin saavutettava liitomatka ei muutu. Pisin saavutettava liitomatka lyhenee. Liitosuhde ei muutu, mutta se saavutetaan pienemmällä ilmanopeudella. Pisin saavutettava liitomatka kasvaa.
63 Lentäjä avaa laskusiivekkeitä ja pitää ilmanopeuden samalla muuttumattomana. Säilyttääkseen vaakalennon kohtauskulmaa on: Pidettävä muuttumattomana, jolloin tehoa ei tarvitse muuttaa. Pidettävä muuttumattomana, mutta samalla on lisättävä tehoa. Kasvatettava. Pienennettävä. 64 Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V -kulma, jotta: Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri. Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri. 65 Tuulenpuuska heilauttaa lentokonetta. Stabiliteetti on neutraali, mikäli lentokone ilman ohjaajan vaikutusta: Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ylimääräisten heilahdusten jälkeen. Jatkaa ajautumista poispäin alkuperäiseltä lentoradalta ja alkuperäisestä lentoasennosta. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ilman ylimääräisiä heilahduksia. Säilyttää uuden lentoradan. 66 Laskusiivekettä avattaessa siiven sakkauskohtauskulma: Pysyy samana, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX ei muutu. Kasvaa ja CL MAX kasvaa. 67 Ylätaso ilman V -kulmaa verrattuna alatasoon ilman V -kulmaa: Antaa suuremman poikittaiskallistusvakavuuden. Aiheuttaa saman pituuskallistusvakavuuden, kuin mikä tahansa siiven sijainti, koska V- kulma parantaa pituusvakavuutta. Antaa suuremman pituuskallistusvakavuuden. Antaa vähemmän poikittaiskallistusvakavuutta. 68 Mikäli puuska heilauttaa lentokoneen pois alkuperäiseltä lentoradaltaan, mutta lentokone palautuu siihen itsestään ilman ohjaajan toimenpiteitä, sen sanotaan olevan: Negatiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Epästabiili. Positiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Neutraalin dynaamisen stabiliteetin omaava.
69 Nostovoimaa kasvattavat laitteet siiven johtoreunassa, kuten solakot, suunniteltiin mahdollistamaan lento suuremmilla kohtauskulmilla, siten että: Se tuo lisäenergiaa siiven yläpinnalla olevaan virtaukseen ja siirtää virtauksen irtoamista suuremmalle kohtauskulmalle. Pienennetään nostovoimaa ja siten vaikutetaan indisoituun vastukseen. Muutetaan siipiprofiilin muotoa ja siten vaikutetaan siiven nostovoiman ominaisuuksiin. Lisää nostovoimaa tuottavaa pinta-alaa ja siten lisää nostovoimaa. 70 Osa, josta lentokoneen suuntavakavuus riippuu eniten, on nimeltään: Sivuvakaaja. Korkeusvakaaja ja -peräsin. Sivuperäsimen trimmilaippa. Sivuperäsin. 71 Laskeuduttaessa ilman laskusiivekettä, istumisnopeutta: Ei muuteta. Ei muuteta, mutta lentorata pidetään jyrkempänä. On kasvatettava. On pienennettävä. 72 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla voidaan lentää laskusiiveke avattuna, käytetään lyhennettä: VFE. VYSE. VNE. VNO. 73 Suuntaliike (viippaus) on lentokoneen liikettä akselin suhteen: Poikittais- Vaaka- Pysty- Pituus- 74 Poikittaisakseliksi kutsutaan linjaa, joka: Kulkee neljäsosa jänteen kautta siiven tyvessä ja on kohtisuorassa pituusakseliin nähden. Kulkee painekeskiön kautta, kohtisuorassa ilmavirtaan nähden. On samansuuntainen linjan kanssa, joka kulkee painopisteen ja siipien kärkien kautta. Kulkee siivenkärkien kautta. 75 Laskusiivekkeen avaaminen lähestymisen aikana: Eliminoi maavaikutuksen synnyttämää pintakantoa. Mahdollistaa lähestymiset suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella. Loiventaa liukukulmaa ilman, että tehoa on lisättävä. Jyrkentää liukukulmaa ilman, että ilmanopeus kasvaa.
76 Siivekkeitä poikkeutetaan ja ne palautetaan neutraaliin asentoon, kun lentokone on hieman kallistunut. Jos lentokone oikaisee kallistuksen itsestään ilman ohjainliikkeitä, sitä sanotaan: Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamiselta vakavuudeltaan neutraaliksi. Staattisesti ja dynaamisesti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi. Neutraalisti vakaaksi. 77 Ohjainvoimia kasvattavan levyn (Anti-Balance Tab) tehtävänä on: Pienentää ohjanvoimia kaikilla nopeuksilla. Varmistaa, että tarvittava ohjainvoima kasvaa ohjainpinnan poikkeutuksen kasvaessa. Trimmata, eli poistaa ohjainvoimat lentokoneesta. Pienentää tarvittavaa ohjainvoimaa vain suurilla nopeuksilla. 78 Ilmiönä aeromekaanista värähtelyä eli flutteria voidaan kuvailla: Nopea värähtelyliike, joka syntyy moottorin aiheuttamasta värinästä. Kaartosiivekkeiden käänteinen vaikutus, joka aiheutuu siiven huonosta kiertojäykkyydestä. Lentokoneen osan tai osien värähtelyä suhteessa muuhun rakenteeseen. Nopea värähtelyliike, joka sisältää vain ohjainpintojen liikettä, ja joka johtuu tiivistysaallon syntymisestä ohjanpinnan ympärille. 79 Kaartosiivekkeiden aerodynaaminen kevitys voidaan tehdä: Asettamalla paino ohjainpinnan saranalinjan etupuolelle. Asettamalla jousia ohjainjärjestelmään kevittämään liikettä. Asettamalla ylöspäin liikkuvan kaartosiivekkeen kääntymiskulma suuremmaksi, kuin alaspäin kääntyvän kaartosiivekkeen. Asettamalla ohjainpinnan saranalinja ohjainpinnan johtoreunaa taaemmaksi. 80 Kun ohjainta työnnetään eteenpäin, korkeusperäsimen kevitinlaippa: Kääntyy ylöspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu vain kun trimmipyörää käytetään. Liikkuu alaspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu neutraaliasentoon. 81 Liikkuvaan ohjainpintaan kiinnitetty yksinkertainen trimmilevy pysyy paikallaan suhteessa: Lentokoneen horisonttitasoon. Suhteelliseen ilmavirtaukseen. Rajakerroksen ilmavirtaukseen. Ohjainpintaan.
82 Mikä ohjainpinta (-pinnat) vaikuttavat lentokoneen normaaliakselin (pystyakselin) ympäri? Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsin. Laskusiivekkeet. Sivuperäsin. 83 Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on: Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle. 84 Poikkeuttamalla kaartosiivekkeitä neutraaliasennosta: Alaspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indisoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indusoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Indisoitu (nostovoimasta riippuva) vastus pysyy samana. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke aiheuttaa pienemmän profiilivastuksen, kuin alaspäin kääntyvä kaartosiiveke. Molemmat kasvattavat indusoitua vastusta. 85 Lentokoneen sivuperäsimeen on asennettu kevityslevy. Oikeanpuoleisen polkimen painaminen aiheuttaa suuntaliikkeen oikealle, jolloin kevityslevy kääntyy: Oikealle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. 86 Lentokoneella on taipumus lentää oikea siipi alhaalla, kun ohjaimiin ei kosketa. Vasemman kaartosiivekkeen trimmilevyä pitää: Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke nousee ylös ja oikea kaartosiiveke liikkuu alas. Liikuttaa ylös, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke alas. Liikutetaan ylös aiheuttaen vasemman siiven liikkeen alas, kaartosiivekkeet pysyy neutraalissa. Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke pysyy neutraalissa. 87 Kaartosiivekkeet aiheuttavat: Poikittaiskallistuksen pituusakselin ympäri. Suuntaohjauksen normaaliakselin ympäri (pystyakseli). Pituuskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Poikittaiskallistuksen poikittaisakselin ympäri.
88 Vaakalentoon trimmatun lentokoneen, jonka painopiste on lähellä sallittua etureunaa ja jonka korkeusperäsin on varustettu tavallisella trimmilevyllä: Peräsimen alaspäin vaikuttava voima pienenee. Pituus stabiliteetti heikentyy. Nokkaylös -vaikutus on heikentynyt. Nokka-alas -vaikutus on heikentynyt. 89 Ohjainpinnat ovat massatasapainotettuja, koska: Sillä mahdollistetaan samansuuruisilta tuntuvat ohjainvoimat kaikkiin kolmeen ohjaimeen. Sillä autetaan aerodynaamisesti lentäjää liikuttamaan ohjainpintoja. Sillä siirretään ohjainpintojen aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyminen suuremmalle ilmanopeudelle. Tarkoituksena on palauttaa ohjainpinnan neutraaliasentoon, kun ohjain vapautetaan. 90 Jousikevitteisen trimmilevyn tehtävänä on: Lisätä ohjaintuntumaa ohjainjärjestelmässä. Ylläpitää vakio jännitystä trimmilaippajärjestelmässä. Poistaa lentäjän tarvitsema ohjainvoima ohjaimen liikuttamisen jälkeen. Kompensoida lämpötilan muutoksista aiheutuvaa vaijereiden kireyden muutosta. 91 Ohjainpinnalla voi olla massatasapaino siitä syystä, että: Sillä autetaan ehkäisemään aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyä. Sillä kevennetään ohjainpinnan liikuttamiseen tarvittavia voimia. Se pitää ohjainpinnan vaakatasossa. Se parantaa ohjaintuntumaa. 92 Ohjainpinta voidaan massatasapainottaa: Asentamalla ohjainvoimia lisäävä levy. Asettamalla painoa saranalinjan takapuolelle. Asettamalla painoa saranalinjan etupuolelle. Asentamalla kevityslevy. 93 Kaartosiivekkeiden kiinteät trimmilevyt: Ovat säädettävissä lennon aikana. Niitä ei tulisi koskaan säätää. Säädetään maassa testilentojen jälkeen kaartamisen helpottamiseksi. Säädetään maassa testilentojen jälkeen vaakalennon helpottamiseksi. 94 Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen? Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsimet. Laskusiivekkeet. Sivuperäsimet.
95 Trimmilevyn tarkoitus on: Parantaa ohjaintuntumaa suurilla nopeuksilla. Poistaa ohjainvoimat, joita tarvitaan lentokoneen asennon säilyttämiseksi. Auttaa lentäjää ohjainpintojen liikuttamisessa. Parantaa ohjainten tehokkuutta. 96 Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin: Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. 97 Jos ohjainta liikutetaan oikealle, vasemman kaartosiivekkeen ohjaimen kevitinlevy: Liikkuu ylös suhteessa kaartosiivekkeeseen. Liikkuu neutraali asentoon. Liikkuu alas suhteessa kaartosiivekkeeseen. Ei liiku ennen kuin kaartosiivekkeen trimmipyörää on pyöritetty. 98 Epäsymmetrisesti kääntyvät (differential) kaartosiivekkeet on suunniteltu kumoamaan: Stabiliteetin pituusakselin ympäri. Lentokoneen positiivisen stabiliteetin. Vastakkaissuuntainen kallistus. Kaarron vastakkainen suuntaheilahdus. 99 Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma: Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa. Nostovoima ja vastus pienenee. Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa. 100 Jos kohtauskulmaa kasvatetaan yli kriittisen kohtauskulman, jonka jälkeen siipi sakkaa: Ellei pituuskallistus ole horisontissa tai sen alapuolella. Missä tapauksessa ohjain olisi vedettävä välittömästi taakse. Ilmanopeudesta ja pituuskallistuksesta huolimatta. Ellei ilmanopeus ole suurempi kuin normaali sakkausnopeus. 101 Lentokoneen siipi sakkaa, kun: Indikoitu ilmanopeus on liian pieni. Laminaarinen ilmavirtaus muuttuu turbulenttiseksi. Siihen kohdistuu poikkeuksellisen suuria G-voimia. Kriittinen kohtauskulma ylitetään.
102 Jos sakkausnopeus suorassa vaakalennossa on 60 solmua, IAS. Mikä se on 60 asteen kallistuksella suoritetussa vaakakaarrossa? 85 kt. 43 kt. 120 kt. 60 kt. 103 Kun lentokone nousee vakio ilmanopeudella, aerodynaaminen nostovoima on: Suurempi kuin lentokoneen paino. Pienempi kuin lentokoneen paino. Tasapainotettu vain lentokoneen painoon. Yhtä suuri kuin lentokoneen paino. 104 Tyypillinen lentokoneen siiven sakkauskohtauskulma on: 16. 30. 45. 4. 105 Lentokoneen jyrkimmän nousukulman määrittelee: Lentokoneen paino. Moottorin työntövoiman ylijäämä. Tuulen nopeus. Nopeusylijäämä. 106 Kohtauskulma, jolla lentokone sakkaa: On riippuvainen ilmanvirtauksen nopeudesta siiven ympärillä. On riippuvainen nopeudesta ja tiheyskorkeudesta. On pienempi, kun lennetään myötätuuleen kuin lennettäessä vastatuuleen. On vakio ja painosta riippumaton. 107 Kun lentokone on syöksykierteessä, syöksykierteen suunta voidaan luotettavimmin päätellä: Kaartomittarin neulasta (viisarista). Luisumittarista. Suuntahyrrästä. Keinohorisontista. 108 Siiven kierron tarkoituksena on: Parantaa laskusiivekkeiden tehoa. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä. Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
109 Suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet ulkona (VFE) on yleensä pienempi, kuin matkalentonopeus, koska: Laskusiivekkeet on tarkoitettu käytettäväsi vain kun valmistaudutaan laskeutumaan. Suuremmat nopeudet kuin VFE ylikuormittavat laskusiivekkeitä ja siiven rakenteita. Vastusta on kertynyt liian paljon. Laskusiivekkeet sakkaavat, jos ne otetaan ulos liian suurella nopeudella. 110 Lentokäsikirjan mukainen sakkausnopeus on 80 solmua. 45 asteen kallistuksella vaakakaarrossa sakkausnopeus on: 33 solmua. 95 solmua. 113 solmua. 86 solmua. 111 Sakkauksessa painekeskiö (CP) liikkuu taaksepäin ja aiheuttaa nokan ja pienentynyt nostovoima aiheuttaa lentokoneen. Putoamisen / korkeuden menetyksen. Nousun / vajoamisen. Suunnan muutoksen (nokan heilahduksen) / nopeuden pienenemisen. Putoamisen / nopeuden pienenemisen. 112 VNE on: Suurin ilmanopeus, jolla lentokonetta saa lentää. Suurin ilmanopeus, jota ei saa ylittää syöksyä lukuun ottamatta. Suurin ilmanopeus, jolla voidaan liikehtiä joutumatta sakkaukseen. Suurin nopeus, jolla laskusiivekkeet voi vielä avata. 113 Vakiintuneessa nousussa vakionopeudella, työntövoima on: Pienempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin aerodynaaminen vastus. Suurempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin painon lentoradan suuntainen komponentti. 114 Mikä merkitys on VNO nopeudella? Se on normaalioperoinnin nopeusalueen maksiminopeus. On nopeus, jota ei saa koskaan ylittää. Sen nopeuden yläpuolella syntyy rakenteellisia vaurioita lentokoneen rakenteisiin. Se on maksiminopeus, joka mahdollistaa ohjainten äkillisen täyden poikkeutuksen ja kone sakkaa ennen kuin sallittu positiivinen kuormituskerroin ylittyy.
115 Oletetaan, että lentokoneen massa on vakio, jolloin sakkausnopeus on riippuvainen: Käänteisesti kuormituskertoimesta. Indikoidusta ilmanopeudesta. Kuormituskertoimen neliöjuuresta. Painon neliöjuuresta. 116 Nousukulma on riippuvainen: Siiven kohtauskulmasta. Painon ylittävästä nostovoima ylijäämästä. Vastuksen ylittävästä työntövoimasta. Painon ylittävästä työntövoimaylijäämästä. 117 Jos lentokone lentää suunniteltua liikehtimisnopeutta VA: Niin maksimi kuormitusta ei ole mahdollista ylittää positiivista kuormitusta vaativilla liikkeillä. Niin ilmanopeutta on heti vähennettävä kohdattaessa turbulenssia. On mahdollista aikaan saada sallittua suurempi kuormitus suurien kuormitusmonikertojen liikkeissä. Ainoa mahdollisuus aikaan saada sallittua suurempi kuormitus, on lisätä äkillisesti siiven kohtauskulmaa, esimerkiksi käyttämällä paljon voimaa ohjaussauvasta vetämiseen syöksystä oikaistaessa. 118 Jos lentokoneen massaa kasvatetaan painopisteen sijaintia muuttamatta, sakkauskohtauskulma: Pienenee. Kasvaa. Pysyy samana. Painopisteen asema ei vaikuta sakkausnopeuteen. Ei muutu. 119 Kriittinen kohtauskulma on merkitty siiven polaarikuvaajaan numerolla (katso LAPL/PPL 080-02): 6. 1. 4. 5. 120 Minimivastuksen kohtauskulma on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso LAPL/PPL 080-02): 5. 4. 3. 7.
121 Millä siipimuodolla on suurin indusoitu vastus? Suorakulmaisella. Kaksoistrapetsisella. Elliptisellä. Trapetsisella. 122 Jos ilmavirtauksen nopeus kaksinkertaistuu, niin vastuskerroin: Nelinkertaistuu. Kuusinkertaistuu. Pysyy samana. Kaksinkertaistuu. 123 Kuinka monta prosenttia sakkausnopeus suunnilleen kasvaa, jos siipikuormitus kasvaa 15%? 0%. 20%. 7%. 15%. 124 Kuinka paljon suunnilleen kasvaa miniminopeus (sakkausnopeus), jos massa lisääntyy 20%? 0%. 10%. 120%. 20%. 125 Jos lentokoneen massa on 3000 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma vaakalennossa on 20 astetta? (Katso LAPL/PPL 080-01) 3.350 lbs. 4.000 lbs. 3.180 lbs. 3.000 lbs. 126 Jos lentokoneen massa on 4.600 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma on 50 astetta? (Katso LAPL/PPL 080-01) 9.200 lbs. 8.180 lbs. 5.400 lbs. 7.160 lbs.
127 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma vaakalennossa, jos lentokoneen maksimikuormituskerroin on 2.5G? (Katso LAPL/PPL 080-01) 60. 50. 55. 66. 128 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma, jos rajoittava kuormitusmonikerta on +3,8 G? (Katso LAPL/PPL 080-01) 67. 70. 75. 53. 129 Mikä on kuormitusmonikerta vaakakaarrossa 60 kallistuksella? (Katso LAPL/PPL 080-01) 2.0 G. 1.5 G. 1 G. 0.5 G. 130 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla lentäjä voi hetkellisesti vetää ohjaussauvan täysin taakse vaurioittamatta lentokoneen rakenteita, käytetään lyhennettä: VFE. VS. VA. VB.
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix LAPL/PPL 080-01
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix LAPL/PPL 080-02