Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat +1,4% (-1,1% v. 2016) Kaksi (2) kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan Yksi (1) laski Kiinteistöveroprosenttejaan nosti peräti kahdeksan (8) kuntaa Valtionosuudet kasvoivat +0,6% (+7,1% v. 2016) Verotuloihin perustuva vos-tasaus kasvoi +7 milj. euroa (+7%) Vuosikatteet 120 milj. euroa, kasvua liki +30 %:a Yhdellä (1) kunnalla negatiivinen Tilikauden ylijäämää +25,5 milj. euroa (-2,6 milj. e v. 2016) Investointien määrä laski noin 9 milj. eurolla => 132 milj. euroon Lainakanta kasvoi + 1,3% ollen liki 700 milj. euroa (konserni 1,7 mrd.) 2
Pohjois-Savo / Kuntien tilinpäätösten 2015-2017 vertailua (1000 ja muutos %) Lähde: Kyselyt kunnilta 1000 euroa TP2016e TP2017e Muutos (%) v. 2015-2016 Muutos (%) v. 2016-2017 Toimintatuotot 376 301 363 818 1,1-3,3 Toimintakulut 1 733 817 1 712 052 1,5-1,3 Henkilöstökulut 662 030 650 949-0,7-1,7 Palvelujen ostot 838 616 849 244 1,3 1,3 Toimintakate -1 357 515-1 348 236-1,6 0,7 Verotulot 883 486 895 862-1,1 1,4 Kunnan tulovero 762 382 764 012-0,2 0,2 Kiinteistövero 69 772 71 275-2,0 2,2 Osuus yhteisöveron tuotosta 51 330 60 576-12,0 18,0 Valtionosuudet yhteensä 553 069 556 169 7,1 0,6 josta verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 99 179 106 100-2,0 7,0 Käyttötulot yhteensä (toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) 1 812 856 1 815 849 1,7 0,2 Vuosikate 91 466 118 533 5,5 29,6 Tilikauden tulos -2 330 25 416 Tilikauden yli-/alijäämä -2 926 25 523 Investoinnit (brutto) 140 904 132 390 28,7-6,0 Lainakanta (kunnan oma) 683 031 691 669 4,8 1,3 Kertynyt yli-/alijäämä 167 021 177 485 4,6 6,3 Konsernilainat 1 705 824 1 728 572 0,8 1,3 Konsernin vuosikate 217 630 250 230 6,6 15,0 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä 50 181 108 084 Konsernitiedoista v. 2016 puuttuu Vesannon tiedot
Vuodesta 2017 Kuntien toimintakate parani poikkeuksellisesti edellisvuodesta +9,3 milj. Tarkastelu-jaksolla 2005-2016 se on heikentynyt joka vuosi. Yleinen talouden kehitys ja työllisyyden parantuminen Valtionosuuden tasaus kasvoi (muualla menee paremmin?) Sote palvelujen kulukehitys pysyi maltillisena Matala korkotaso KIKY (kyllä vai ei?) Lomarahaleikkaus -30% vuodet 2017-2019 Työnantajien sivukulumaksut laskivat => Veroperusteinen rahoitus kasvoi enemmän kuin toimintakate laski! Ei palkan korotuksia v. 2017 Perustoimeentulotuen siirto KELA:lle v. 2017 Kuntien omat talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat purreet Kuntien välillä on edelleen suuret erot 4
Keitele Kaavi Leppävirta Tervo Varkaus Kiuruvesi Tuusniemi Siilinjärvi Kuopio Vesanto POHJOIS-SAVO Lapinlahti Iisalmi Pielavesi Rautalampi Sonkajärvi Rautavaara Suonenjoki Vieremä /as. 800 Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos v. 2017 ( /as.) 693 600 400 428 462 468 304 200 0 1 17 30 35 50 74 78 95 103 130 149 156-200 -196-312 -400 Lähde: Kysely kuntien tilinpäätöksistä (huhtikuu 2018)
Keitele Kaavi Tervo Varkaus Siilinjärvi Lapinlahti Vesanto POHJOIS-SAVO Kuopio Leppävirta Kiuruvesi Tuusniemi Iisalmi Rautalampi Pielavesi Sonkajärvi Suonenjoki Vieremä Rautavaara -54 62 232 249 311 373 412 378 420 446 481 487 491 511 516 543 560 585 661 733 718 726 817 810 770 799 862 826 896 876 858 1 014 987 1 029 1 217 1 251 1 360 1 843 /as. 2 000 Pohjois-Savon kuntien ja kuntakonsernien vuosikatteet v. 2017 ( /as.) Kunnan vuosikate Kuntakonsernin vuosikate 1 500 1 000 500 0-500 Lähde: Kysely kuntien tilinpäätöksistä (huhtikuu 2018)
Leppävirta Lapinlahti Iisalmi Keitele Kuopio Sonkajärvi POHJOIS-SAVO Kiuruvesi Pielavesi Tervo Rautavaara Varkaus Vesanto Vieremä Kaavi Siilinjärvi Suonenjoki Rautalampi Tuusniemi 20,00 20,25 20,50 20,50 20,50 20,50 20,68 20,75 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 21,00 21,25 21,25 21,75 22,00 22,00 25,00 Pohjois-Savon kuntien tuloveroprosentit sekä efektiiviset veroasteet v. 2017 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Efektiivinen veroaste kertoo, kuinka suuri lopullisen kunnallisveron määrä on suhteessa kaikkiin veronalaisiin tuloihin eli kuinka suuri osa kaikista veronalaisista tuloista muuntuu tulo- ja verovähennysten jälkeen kunnan verotuloksi. Lähde: Suomen Kuntaliitto
Kuntien talous 2020 =>? Maakuntiin siirtyvien sote-, pelastus- ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten osuus on noin 17,6 miljardia euroa. Kunnallisveron vähennys on ennakkotietojen perusteella 11,71 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla kuntien rahoitusasema paranee noin 37 miljoonaa euroa. VM/KAO/vs 28.2.2018 VUOSI 2019 Kunnan rahoituksen Nykyinen Kuntiin Muutos muodostuminen: rahoitus jäljelle jäävä (siirtyvät) euroa euroa euroa Toimintakate + poistot 31 381 534 000 13 784 988 781-17 596 545 219 Kunnallisvero (11,71 %-yks. siirto) 19 718 978 643 8 660 539 578-11 058 439 064 Yhteisövero 2 047 914 385 1 458 770 962-589 143 424 Kiinteistövero 1 850 000 000 1 850 000 000 0 Valt.osuus, VM peruspalvelut 8 324 320 714 2 342 445 133-5 981 875 582 Valt.osuus, OKM:n hall.ala -85 399 765-85 399 765 0 Rahoituserät, netto 325 288 000 325 288 000 0 Verotuskustannusten alentuminen (kunnat) 0 70 000 000 70 000 000 Valt.osuusuudistuksen järj.tasaus* 24 399-24 399 Vuosikate - poistot (tasapainotila) 799 543 578 836 655 127 37 111 549 11
Kuntien talous 2020=>? Kuntien talouden kehitystä tarkastellaan ns. tasapainotilan perusteella, jolla tarkoitetaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Painelaskelmien mukaan tasapainossa olevien kuntien lukumäärä tulee kasvamaan hieman uudistuksen jälkeisinä vuosina erityisesti keskisuurten (10 000 50 000) kuntien ja kaupunkien talouden tasapainon arvioidaan paranevan uudistuksen jälkeisinä vuosina. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa (yli 100 000 asukkaan) kunnissa tasapainossa ja epätasapainossa olevien kuntien lukumäärässä ei sen sijaan näyttäisi tapahtuvan suurta muutosta. Vaikka kunnilta poistuvat SOTE:en liittyvät kustannuspaineet, painelaskelmien perusteella näyttää siltä, että uudistus ei käännä ennen uudistusta taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tilannetta (tulopohjan heikosta kasvusta johtuen). Uudistus itsessään ei korjaa tai heikennä kunnan talouden tasapainoa: kunnan talouden tasapainotila ennen uudistusta määrittää yhdessä väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen kanssa pitkälti myös tasapainon kehitystä soteja maakuntauudistuksen jälkeisinä vuosina. http://alueuudistus.fi/kuntien-valtionosuusjarjestelma 12
Työryhmän huomiot kuntien taloudesta 2018=> Investoinnit Korjausvelkatarvetta on kertynyt kuntiin (mrd.euroa ++) Sisä-ilmaongelmat ja niiden kerrannaisvaikutukset Uusi palkkaratkaisu lisää käyttökuluja. On kallis kuntien taloudelle SOTE kustannusten kehitys ja Muutosrajoitin (60% leikkuri!) Pysyvä vaikutus kuntien valtionosuuksiin KIKY (lomarahaleikkaus) poistuu v. 2020 Korkotason nousu on edessä Osaavan työvoiman saatavuus maakunnan yrityksiin Koulutusta yritysten tarpeisiin nähden Työperäinen maahanmuutto Osaaminen asiantuntija tehtävissä Hiljaisen tiedon siirtäminen ja tulevien työtehtävien houkutteluvuus Maakuntauudistuksessa: Tukipalvelut ja niiden järjestäminen Kuntien tilaratkaisut, korjausinvestoinnit ja rahoituksen riittävyys tulopohjan kaventuessa VOS-järjestelmän muutos? 13
14 3,5 milj.
KIITOS! Juha Piiroinen Kaupunginjohtaja 044 758 1403 juha.piiroinen@suonenjoki.fi 16