Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 88 1/12
2/12
N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0 0 Keskikylä 0 0 Kirkonkylä 88 100 Koivisto 0 0 Koskue 0 0 Luopa 0 0 Luopajärvi 0 0 Mieto 0 0 Metsola 0 0 Paulaharju 0 0 Säntti 0 0 Tuiskula 0 0 3/12
2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 88 4/12
5/12
Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani 0 1 87 88 2,99 3 0 1,14 98,86 0 7 81 88 2,92 3 0 7,95 92,05 0 18 70 88 2,8 3 0 20,45 79,55 4 50 33 87 2,33 2 4,6 57,47 37,93 0 6 82 88 2,93 3 0 6,82 93,18 7 45 36 88 2,33 2 7,95 51,14 40,91 0 2 86 88 2,98 3 0 2,27 97,73 3 23 61 87 2,67 3 3,45 26,44 70,11 0 5 83 88 2,94 3 0 5,68 94,32 9 29 50 88 2,47 3 10,23 32,95 56,82 1 24 63 88 2,7 3 1,14 27,27 71,59 Yhteensä 24 210 732 966 2,73 3 6/12
3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 88 7/12
Suuri Vähäin Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/12
Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaop etuksesta vuosiluokkakoh taiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s en negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani 67 15 1 2 2 1 88 1,41 1 76,14 17,04 1,14 2,27 2,27 1,14 2 10 16 29 11 19 87 4,08 4 2,3 11,5 18,39 33,3 3 12,64 21,84 0 0 1 3 5 79 88 5,84 6 0 0 1,14 3,41 5,68 89,77 0 0 7 5 33 43 88 5,27 5 0 0 7,96 5,68 37,5 48,86 44 28 8 6 2 0 88 1,8 1,5 50 31,82 9,09 6,82 2,27 0 14 27 14 19 9 5 88 2,97 3 15,91 30,68 15,91 21,5 9 10,23 5,68 0 0 7 5 32 43 87 5,28 5 0 0 8,05 5,75 36,78 49,42 16 42 12 9 6 3 88 2,5 2 18,18 47,73 13,63 10,2 3 6,82 3,41 10 30 13 19 13 2 87 3,01 3 11,5 34,48 14,94 21,8 4 14,94 2,3 Yhteensä 153 152 79 97 113 195 789 3,57 4 9/12
4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 38 Vastaukset Niillä resursseilla joilla ylläpidetään pieniä alle 40 oppilaan kouluja voidaan panostaa huomattavasti laajemman oppilasmäärän koulunkäyntiin ja opetukseen. Pienet koulut ei oo yhtää sen huonompia ku isotkaa koulut, pienestä koulusta isoon kouluun voi olla lapselle shokki, uutena tulevat linja-auto kyyditykset. Osa lapsista sopeutuu, toisilla voi sopeutumiseen mennä pidempikin aika. Sellaiset jotka ovat alun alkain tottuneet isoon kouluun ei ole ongelmia. Omia lapsiani esimerkkinä pitäen, toinen sopeutuu helposti kaikkeen, toinen ei meniaa sopeutua mihinkään vaan tarvitsee huomattavasti enemmän aikaa sopeutumiseen jos sopeutuu ollenkaan. Toinen lapseni kirkonkylällä jossa saa hyvää erityisopetusta tarvittaessa toinen pienessä koulussa, jossa yhteisöllisyys ja soisiaaliset taidot ovat parempia kuin isossa koulussa. Isossa koulussa kaikki hukkuu isoon massaan ja pienet oppilasryhmät toimivat keskenään. Kaikki menevät omaa rataa. Toiseen yksikköön siirtäminen monesti tarkoittaa koulumatkan pidentämistä, luokkakokojen ja oppilasmäärien suurentumista, erityisen tuen vähentymistä ja lasten syrjäytymistä liian isossa massassa. Vaikutukset olisivat siis negatiivisia Luokkakokojen suureneminen suurin negatiivinen vaikutus. Negatiivisia. Koulupäivät pitenee, jos siirtyy kauemmas. Kaikki harrastaminen vaikeutuu. Negatiivinen vaikutus. Pieni kyläkoulu ei aina ole oppilaalle paras vaihtoehto, myös iso koulu voi olla lapselle mahdollisuus, ei uhka. Kokemusta on oman lapsen kohdalta. Muutos on tietenkin aina suuri asia. Lapsen koulunkäyntiin liittyvä päivittäinen kokonaisaika kasvaa liian suureksi, jos koulumatka-aika kasvaa. Tälläkin hetkellä koululaisia, joiden koulukyydissä istumisen aika on IHAN kohtuuton. Lapsemme on siirtynyt isompaan kouluun kolme vuotta sitten. Kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin,toki koulumatka ja koulutaksissa oleva aika on kasvanut,mutta oppilas on ollut tyytyväinen. Omat lapset eivät käy ns lähikoulussa enkä näe sitä huonona vaihtoehtona. Positiivista on se että lapset saavat tarvitsemansa tukitoimet ja parhaan mahdollisen opetuksen sekä paljon ystäviä. Ainahan muutokset vaikuttavat, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Jos kirkolle tulee lisää oppilaita ryhmäkoot kasvaa > taudit leviää > yhteisöllisyys häviää, taksiliikenne kasvaa lisää ja nyt jo vaarallinen jumbopysäkki ruuhkautuu, luonnollinen kouluunkulkemis liikunta vähenee negatiivinen vaikutus jos koulumatkat ja koulupäivät pitenevät. Pienessä koulussa ja ryhmässä on aina oma tunnelmansa ja yhteisöllisyytensä! Liian isoissa 10/12
ryhmissä opettaja ei ehdi perehtyä kunnolla yhden oppilaan opiskeluun! Tiedon kulku voisi muuttua, lapsen tunteminen ja hänen tarvitsemat tukitoimet saattaa jäädä huomioimatta. Isommassa ryhmässä oppii tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Pienessä koulussa ei pysty pelaamaan joukkuepelejä. Aamu ja iltapäivähoito koulun lähellä on tärkeää. Pitkät koulumatkat ja siitä johtuen pitkät päivät ei voi tehdä missään määrin hyvää lapselle! Jos lasten koulumatkat pidentyy huomattavasti ja matkoihin menee vaikka tunti pari koulun lisäksi, ei kuulosta hyvältä. Pitkät kuljetusmatkat ovat rasittavia, kun voi olla että kierretään kylää pitkin ja poikin ennenkuin on kotona. Ajattelisi että tuleeko säästöjä paljonkaan jos rahaa menee koulukuljetusten järjestämiseen aina vain enemmän. Olisihan se järkevää jos lapsen koulu sijaitsisi sellaisen matkan päässä, minne omin keinoin pääsee pyörällä tai kävellen kuin passivoivalla koulukyydillä. Pienemmissä kouluissa yhteisöllisyys on aivan eriluokkaa kuin suuremmissa kouluissa, mikä ei ole lasten kannalta nykypäivänä ollenkaan huono asia. Ongelmiin helpompi puuttua. Kannattaa todella olla realistinen siinä jos alakouluja halutaan vähentää, että onko säästöt todella niin suuria että se on kannattavaa!! Pitkät koulumatkat rasittavat pieniä ja pidentävät koulupäivää liian raskaiksi. Varsinkin kun koulutoimiston vaatimukset koulukyytien osalta ovat kohtuuttomia! Pienten lasten käveleminen pimeässä ilman pyörätietä ja katuvaloja autoonnousupaikalle melkein kolme kilometriä? Vaarallista ja pitäisi olla lailla kielletty! Tämä kysely selvästi yrittää oikeuttaa sivukylien koulujen lakkautusta. Päivä pitenee varsinkin pienimmillä oppilailla jos esim menee näin: kuljetus, aphoito,koulu,iphoito,kuljetus. Väsyvät mikä vaikuttaa moneen asiaan. järjetöntä kasvattaa muutamaa koulua isommiksi. koulumatkat kasvaa, päivät on pidempiä ja tulee entistä enempi ongelmia kun ei jakseta kouluun. kyse on kuitenkin lapsista, kaikkea ei saisi ajatella vain rahan näkökulmasta!!! enimmäkseen negatiivisia, koska koulun vaihtaminen on lapselle stressin aihe ja tukea tulisi olla saatavilla tällaisessa tilanteessa. Onko siihen resursseja? Mielestäni kyselyn kysymykset olivat osin johdattelevia (lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteita), eikä hyvää vastausvaihtoehtoa ollut saatavilla (2. osio) Jos koulupäivät pitenevät kuljetusten vuoksi, on se negatiivista. Tärkeää on ala-asteikäisillä tuttujen ihmissuhteiden pysyvyys, oliva ne sitten lapsia tai aikuisia. Jos nyt kauemmas koulu siirtyy luulis enemmänki koulujakäyneen hoksaavan että pienten lasten päivät pitenee. Rahat menee taxikyyteihin. Enemmän tulis säästöä ku koulu edes alkaisi kaikilla klo 9.00 eikä niin ku nyt että jokapäivä eri aikaan. Koulumatkojen pidentymisellä on lähtökohtaisesti vain negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Keskisasteen opinnoissa, jotka ovat "valinnaisia", yksiköiden yhdistämisellä on myös toisenlaisia vaikutuksia: esim. Jalasjärveltä ei luontainen asiointi suunta todennäköisesti koskaan tule olemaan kanta-kurikan suuntaan. Oman keskustan lukion loppuminen ohjaisi ison osan lukiolaisista Seinäjoelle tai jopa johonkin isompaan lukioon kauemmas. Tässä kohtaa osa lukiolaisten vanhemmista päätyy myös paikkakunnan vaihtoon. Hyvin menestyvät oppilaat pärjäävät lähes missä tahansa olosuhteissa. Oppilaat, joilla on vähänkään haasteita, tulevat kärsimään suuremmista luokista ja erityisesti tukitoimien vähäisyydestä. Koulukuljetuksen piiriin siirtyminen lisää kustannuksia mutta myös vähentää (joidenkin) lasten jo ennestään vähäistä arkiliikkumista ja sillä tulee pitkällä tähtäimellä olemaan negatiivinen vaikutus. Yläasteen ja lukion säilyttäminen Jalasjärvellä on ensiarvoisen tärkeää. 11/12
Yläasteen ja lukion säilyminen Jalasjärvellä on ehdottoman tärkeää eri kuntakeskuksen osissa asuvien yhdenvertaisen aseman säilyttämiseksi. Negatiivisia Negatiivisia. Kouluja on lakkautettu jo niin paljon, että koulukyydin pituudet tulevat liian pitkiksi sivukylän lapsilla, jos joku koulu vielä lakkautetaan. Kurikan kouluista en tiedä, mutta Jalasjärven päässä ainakin näin. Oma lapseni käy kirkonkylän koulua, joten ei vaikutusta luultavasti meillä. Koulumatka mahdollisesti pitenisi ja näin ollen myös koulupäivän pituus, jos matkoihin menee paljon aikaa. Lapsille voi olla vaikeaa lähteä tutusta ympäristöstä. Negatiivisia: koulumatkaan käytetty aika pitenee ja näin koulupäivä kokonaisuudessaan pitenee, koululiikenteessä vaihdot linja-autosta taksiin ja toisinpäin turvallisuus huomioitava (esikoululaisten- 2.lk olevien huomiokyky ei riittävä yksin liikenteessä liikkumiseen, erityisoppilaat!) Kiusaaminen lisääntyy isommissa yksiköissä, välituntivalvontaa lisättävä ja tarjottava välitunneille toiminnalle mahdollisuuksia enemmän (pelivälineitä saatavissa, osoitetut paikat niille) Positiivisia:Mahdollisuus erityisopetukseen sekä tukitoimien saatavuus paranee,jos siirrytään keskustan opetusyksikköön. Kaverisuhteita mahdollisuus solmia laajemmin, harrastusmahdollisuudet laajemmat koulun yhteydessä. On saatavilla tutkimustietoa, joka vahvasti viittaa siihen, että pieni koulu jossa on pienet ryhmät/luokat antavat kasvavalle paremmat sosiaaliset taidot, parempi mahdollisuus työllistyä aikuisena, ja palkka on keskinmäärin parempi verrattuna lapsiin jotka ovat käyneet isossa koulussa, isoissa luokissa. Hyvin negatiivisia. Lapsierityistuen tarvitsija. Merkityksellistä aikuisten antama turva ja asenne. Vaikea arvioida vaikutuksia, koska lapsi Kirkonkylän koulussa, joka jo iso. Siellä myös tukea koulunkäyntiin saatavissa riittävästi. Koulukyydityksiin tulisi panostaa erityisesti pienten ekaluokkalaisten osalta. Kaikkien pienten koululaisten tulisi saada mahdollisuus kyydityksiin vaikka siten että vanhemmat maksavat osan kuluista. Myös apip on kohtuuttoman kallis jos vertaa esim. päivähoito maksuun. kuitenkin lapset ovat vielä pieniä ja tarvitsevat turvallisen ympäristön jossa saavat olla lapsia. Panostetaan ennemmin pieniin luokkiin ja kouluihin, kuin ajatellaan kaikkea rahassa Pitkällä ajalla säästöjä syntyy varmasti enemmän muissa kuluissa, kun lapset saavat kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuinen pystyy valvomaan paremmin ettei ketään esim.kiusata. Jo nykyisellään luokat voivat olla todella täysiä, lisää oppilaita on mahdotonta saada fyysisesti mahtumaan 12/12