Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Samankaltaiset tiedostot
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa

Kestävä kehitys puutarha-alalla

VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

EU:n ensimmäinen luettelo (37 lajia) tuli voimaan

LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajit hallintaan

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Niemivuo-Lahti Johanna Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Vihervuodet

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Littoistenjärven lammikkikartoitus

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Sopeutumiseen liittyvät kustannuslaskelmat

VIHERTEHOKKUUS GREEN FACTOR. Ohje suunnittelijoille

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Valtioneuvoston asetus

(4) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat haitallisia vieraslajeja käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, 1 artikla

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Espoon haitallisten vieraskasvilajien kartoitus Hesso Janne

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HULEVEDET. HULEVEDET HYÖDYKSI ohjeita hulevesien käsittelyyn omakotitontilla

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Lataa Sinisiipi niityllä (selkokirja) - Seija Niinistö-Samela. Lataa

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kaupunkilaisten viherkattounelmia VTM (ympäristösosiologia), tohtorikoulutettava Marja Mesimäki ViherTek-messut, viherkattoseminaari III 2013

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luontoperustaiset järjestelmät

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Ehdotus haitallisten vieraslajien tahattomia leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

VIHERKERROINMENETELMÄN AVULLA KOHTI ILMASTONKESTÄVÄMPÄÄ HELSINKIÄ

Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT. Yhteinen toimintamalli viheralalle. Viherpäivät Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Transkriptio:

Piha ja muuttuva ilmasto 25.9.2018 Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

KESYtoimintamalli Viherympäristöliitto on tehnyt vuosina 2015 2018 KESY (kestävän ympäristörakentamisen) -toimintamallin Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia. www.vyl.fi/kesy = mitä kestävä kehitys käytännössä tarkoittaa toimialalla

KESY-sivut

Sovellus pihaympäristöön Pihaympäristöä ajatellen on tehty Kestävä kotipiha -esite Se löytyy myös netissä osoitteessa: www.vyl.fi/site/assets/files/1644/kestava_kotipiha_esite_web.pdf www.vyl.fi/tietopankki/kesy/info/julkaisut/

Ilmastonmuutos Sademäärä ja ääri-ilmiöt, ilmaston lämpeneminen Hulevesi ja rankkasateet - määräykset: tonttikohtainen käsittely - hulevesiä ei jätevesiviemäriin - vettä läpäisevät pinnat käyttöön - mahdollisuus ympäristön elävöittämiseen = viivytys = painanteet, altaat, ojat - maanalaiset lokerikot - veden kerääminen säiliöihin - kasvillisuusalueilla veden imeytyminen maaperään - viherkerroin tontin sadevesien ja kasvillisuuden määrän laskemiseksi (erityisesti asuntoyhtiöt) http://ilmastotyokalut.fi/tyokalut/viherkerroin/

Kasvilajiston monipuolistaminen Mahdollisuudet Ajattelun muutos! Uuden kohteen suunnittelu, vanhan kohteen muuntaminen käytä ammattilaista tarvittaessa Peruslähtökohta: paikan lähtökohtien hyödyntäminen Nurmikosta niittyä, puiden alustat voi jättää leikkaamatta. Pienessäkin pihassa voi tehdä muutoksia Monikerroksellinen kasvillisuus, monilajisuus Sadevesien hyödyntäminen kastelussa, kerätä altaisiin, viivytysaltaisiin, puhdistus kasvien avulla Viherkatot ja -seinät

Nurmikosta monimuotoisempi

Monimuotoinen kasvillisuus

Luonnon monimuotoisuus Ihmisen toiminta vähentää lajien elinmahdollisuuksia Lajeja uhkaa sukupuutto Syitä rakentaminen luontoon, tiivistäminen = rakennetaan viheralueille, ilmaston lämpeneminen, saasteet, kasvinsuojeluaineet

Monimuotoisuus uhattuna "Luonnon monimuotoisuuden tila on hälyttävällä tolalla. Olemme saaneet lukea tänä keväänä lehdistä, miten kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut todennäköisesti hyönteisten häviämisen myötä. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin perusta, eikä meillä ole varaa olla piittaamattomia lajien ja elinympäristöjen kadon suhteen", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina aloittava Luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä. Luontopaneeli, Ympäristötiedon foorumi 28.5.2018

Professori Janne Kotiaho

Mitä voimme tehdä kotipihassa Lahopuutarha Puita, kantoja annetaan lahota Elinolosuhteet sienille, kääville, pieneliöille

Hyönteishotelli

Perhospuutarha

Viherkatto Kohteessa maksaruohokatto - Tarjoaa uuden lisämahdollisuuden kasvi- ja hyönteislajistolle - Suositellaan kasvilajiston monipuolistamista, esimerkiksi kumpuistutuksia - RT-kortti viherkatoista ja kansipihoista

Sadevesien hyötykäyttö tontilla

Rain Garden

Muita huomioitavia asioita Käytetään paikallisia materiaaleja, kotimaisia kasveja - vähemmän kuljetuksia, vähemmän saasteita Kompostointi - karikkeesta ym lahoavasta materiaalista kohti multaa Materiaalien ja tuotteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö - luonnonkivi on ikuinen - betoni murskeena Vältetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä

Muita huomioitavia asioita Sähkökäyttöiset laitteet yleistyvät ei saasteita ei melua Automatiikka lisääntyy (valaistus) energiansäästö

Uhkat Vieraslajien torjunta http://www.vieraslajit.fi/ Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.

Haitalliset vieraslajit kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) jättipalsami (Impatiens glandulifera) villasaksirapu (Eriocheir sinensis) nutria (Myocastor coypus) pilvisutilatva (Baccharis halimifolia) piisami (Ondatra zibethicus) jättipalsami (Impatiens glandulifera) kurtturuusu (Rosa rugosa) etelänruttojuuri (Petasites hybridus) keltamajavankaali (Lysichiton americanus) mesisilkkiyrtti (Asclepias syriaca) jättiputkiryhmä (Heracleum persicum -ryhmä)

Äärialueilla lajien leviäminen suuri riski

Ilmastonmuutos mahdollistaa Kasvintuhoojat

MMM:n hanke ViherRiski2 Viherympäristöliitto ry - Viherympäristöliitto ry on avannut ViherRiski-nettisivut - tietoa vaarallisista kasvintuhoojista, joista on tehtävä ilmoitus Eviralle - miten toimitaan, jos epäilee vaarallista kasvintuhoojaa (ilmoituslinkki) - muuta lisätietoa kasvintuhoojista www.vyl.fi/tietopankki/viherriski

Sao Paolo 2015

Sao Paolo

Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI www.vyl.fi info@vyl.fi Kirjakauppa: kauppa.vyl.fi +358 9 584 166 (Puutarhaliiton keskus)