HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2016... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 4 2.3 Henkilöstön ikä... 4 2.4 Palvelussuhteen pituus... 5 2.5 Eläkkeelle siirtyminen... 5 2.6 Työaika ja panos... 5 2.7 Henkilöstökustannukset... 6 3 Kehittäminen... 7 3.1 Osaamisen kehittäminen... 7 3.2 Koulutus... 7 4 Työn tekemisen edellytykset, kyky saada aikaan... 7 4.1 Työtyytyväisyys ja sen eri osa-alueet... 7 5 Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin... 8 5.1 Työterveyshuollon kustannukset... 8 5.2 Työpaikkaselvitykset... 9 5.3 Sairauspoissaolot... 9 5.4 Tapaturmat... 9 5.5 Ylityöt... 9 5.6 Tuloskortin toteutuma... 10

3 1 Toimintavuosi 2016 Henkilöstöstrategiset tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstöstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mitataan vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Syksyn 2016 tulosten perusteella osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat ovat kuntayhtymässä hyvällä tasolla (3,90 asteikolla 1-5). Myös työyhteisötaitoihin liittyvistä asioista työntekijät antoivat erinomaista palautetta (4,02). Asiakaslähtöisyyden toteutumista arvioitiin kriittisemmin (3,66) ja selkeää kehittämistarvetta koettiin osastojen välisessä yhteistyössä (3,24). Tavoite 1: Kehitämme osaamistamme tavoitteellisesti ja monipuolisesti toiminnan ja tulosten parantamiseksi Osaamisen kehittämisessä tavoitteena oli tukea työntekijän omaa osaamisen kehittämisen suunnittelua. Työntekijöillä oli käytössään työkalu, jonka avulla voi hahmottaa oman tehtävänsä osaamisvaatimuksia ja omaa osaamista suhteessa vaatimuksiin sekä hyödyntää näitä tietoja tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Työsuorituksen arviointiin sekä tavoite- ja kehityskeskusteluihin tehtiin uudet toimintamallit ja työkalut. Kehitysideoiden jakamista varten suunniteltiin koko henkilöstölle tarkoitettu kehitysideaprosessi ja sähköinen työtila. Nämä uudistukset otetaan käyttöön alkuvuonna 2017. Tavoite 2: Vahvistamme esimiestyön ammattimaisuutta ja henkilöstön työyhteisötaitoja Esimiesvalmennuksessa hankittiin lisäeväitä muutoksen ja työsuorituksen johtamiseen. Esimiestyön tueksi otettiin käyttöön esimiesten sähköinen työtila, jonne on koottu keskeiset esimiehen ohjeet henkilöstötyössä. Koko henkilöstö osallistui vuonna 2016 työyhteisötaitojen valmennukseen. Tavoite 3: Teemme tuloksellista yhteistyötä työkavereiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa HSL:n palveluperiaatteita käytiin keväällä läpi henkilöstön ja HSL:n hallituksen yhteisessä tapahtumassa. Henkilöstökyselyn perusteella henkilöstön työtyytyväisyyden kokonaiskuva oli samanlainen ja samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Yhteistyö omassa työryhmässä ja oma työ olivat edelleen henkilöstön kokemia vahvuuksia. 78 % henkilöstöstä olisi valmis suosittelemaan HSL:ää työpaikkana. HSL:n toiminnallisen rakenteen uudistamista valmisteltiin siten, että uuden rakenteen mukaisesti voidaan aloittaa toiminta vuoden 2017 alusta alkaen. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä toimintaa ja sisäistä yhteistyötä sen tukena sekä vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Valmistelutyö sisälsi osastojen ja ryhmien perustehtävien ja keskeisten prosessien määrittelyn, resurssisuunnittelun ja rekrytoinnit. Koko henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua muutosta käsitteleviin työpajoihin ja antaa palautetta suunnitellusta organisaatiorakenteesta. Muutosta ja sen etenemistä käytiin syksyn aikana läpi henkilöstön edustajien ja työntekijöiden kanssa. Osana organisaatiouudistuksen valmistelua toteutettiin erilaiset hallinnolliset muutokset ja niihin vaadittavat päätökset. Keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut Henkilöstön määrä vuoden 2016 lopussa oli 373. Vakituisessa palvelussuhteessa oli 88 % henkilöstöstä. Työntekijöiden keski-ikä oli 41,6. Koulutukseen käytettiin toimintavuoden aikana keskimäärin 843 euroa työntekijää kohti. Vuoden 2016 henkilöstökustannuksia vastaava työpanos oli 357 henkilötyövuotta. Henkilöstökustannukset henkilötyövuotta kohden olivat runsaat 53.000 euroa, kustannukset pysyivät suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ylitöitä tehtiin edellisvuotta vähemmän.

Sairauspoissaolojen määrä oli 5,49 %. Tapaturmia sattui saman verran kuin aiemmin ja tavallisimmin matkalippujen tarkastustyössä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Lähtövaihtuvuus oli 8,5 %. Valtaosa talosta lähteneistä työskenteli asiakaspalvelutehtävissä. 4 2 Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Palveluksessa oleva henkilöstö 31.12. Miehet Naiset Kaikki Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset 122 133 134 135 133 202 211 210 216 196 324 344 344 351 329 Määräaikaiset 12 26 25 19 20 25 35 28 29 24 37 61 53 48 44 Yhteensä 134 159 159 154 153 227 246 238 245 220 361 405 397 399 373 Kokoaikatyössä oli 304 ja osa-aikatyössä 69 henkilöä. Miehiä oli 41 % ja naisia 59 %. Vakituista henkilökuntaa oli 88 % ja määräaikaista 12 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä oli 250 ja teknisten sopimuksen piirissä 123 henkilöä. Kuntayhtymään rekrytoitiin 13 uutta työntekijää vakituiseen palvelussuhteeseen (33 työntekijää vuonna 2015). Uudet työntekijät tulivat asiakaspalvelu-, esimies- tai asiantuntijatehtäviin. 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus HSL:n palveluksesta erosi 28 vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta työntekijää. Lähtövaihtuvuus oli 8,5 % (irtisanoutuneiden määrä suhteessa vakituisen henkilöstön määrään, ei sisällä eläkkeelle jääneitä). Talosta lähteneistä suurin osa oli asiakaspalvelutehtävissä. 2.3 Henkilöstön ikä Henkilöstöstä alle 30 vuotiaita oli 15,5 %, 30-50 vuotiaita 51,3 % ja yli 50 vuotiaita 33,2%. Ikärakenne Ikäluokka Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä alle 20 0 0 0 20 29 35 22 58 30 39 94 3 97 40 49 86 8 94 50 59 97 0 97 60-- 27 0 27 Henkilöstön keski-ikä oli 41,6 vuotta (42,4 vuonna 2015). Vakinaisessa työsuhteessa olevilla keski-ikä oli 46,5 vuotta (44,1 vuonna 2015) ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla 33,0 vuotta (30,5 vuonna 2015).

5 2.4 Palvelussuhteen pituus Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 9,8 vuotta (6,5 vuotta vuonna 2015). Miehillä työkokemusta oli keskimäärin 7,9 vuotta (6,2 vuotta vuonna 2015) ja naisilla 13,1 vuotta (6,5 vuotta vuonna 2015). 2.5 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle jäi 7 työntekijää ja työkyvyttömyseläkkeelle 1 työntekijä. 2.6 Työaika ja panos Vuonna 2016 henkilötyövuosia kertyi 383. Työajan prosentuaalinen jakautuminen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tehty vuosityöaika 79,1 78,3 76,4 77,0 77,1 76,6 74,9 Vuosilomat ja säästövapaat 10,7 10,0 11,3 10,4 10,9 10,7 10,7 Sairaus- ja tapaturmalomat 5,1 6,2 5,4 5,0 5,3 5,5 5,7 Muut palkalliset poissaolot 1,3 1,3 2,0 1,6 0,9 1,1 1,0 Koulutus (palkallinen) 0,5 0,2 0,4 0,4 0,4 0,4 0,2 Perhevapaat (palkallinen ja 2,9 2,9 3,4 palkaton) Palkattomat poissaolot 3,3 4,0 4,5 5,6 2,3 2,8 4,1 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 6 Palkattomat poissaolot sisältävät opintovapaita, vuorotteluvapaita sekä muuta palkatonta vapaata. 2.7 Henkilöstökustannukset Palkka- ja henkilösivukulut olivat 18 978 479 euroa. Henkilötyövuotta kohti kustannukset olivat 53 161 euroa (53 353 euroa vuonna 2015). 2012 2013 2014 2015 2016 % 1.000 euroa % 1.000 euroa % 1.000 euroa % 1.000 euroa % 1.000 euroa I Palkkasumma 13099,5 14462,2 14882,1 16478,2 18978,8 II Tehdyn työajan palkat 60,4 10689,8 61,8 12094,8 61,8 12707,8 63,4 14023,9 67,2 16548,2 A Välilliset palkat (A) 17,1 3035,0 15,6 3051,1 15,5 3192,5 14,6 3222,4 13,1 3233,3 B Sosiaaliturva (B) 17,7 3128,3 17,2 3371,7 17,1 3507,6 16,6 3673,3 14,7 3624,2 Muut välilliset C työvoimakustannukset 4,8 875,2 5,4 1066,1 5,6 1151,4 5,4 1192,7 1173,3 A lomaraha 625,3 683,7 741,1 768,1 802,7 vuosiloma-ajan palkat 1652,8 1778,3 1566,3 1620,3 1596,8 sairausajan palkat 478,2 459,7 564 553 595,8 muut palkalliset vapaat 234,4 82,4 271 224 200,7 koulutusajan palkat 44,3 47 50,1 57 37,3 3035,0 3051,1 3192,5 3222,4 3233,3 B KVTEL maksut 2462,0 2697,8 2837,5 2962,7 2993,8 Muut työeläkemaksut - - - - - Jaksotetut eläkekulut 48,8 47 27,1 45,7-10,8 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut 297,1 306,2 329,3 332 340 työttömyysvakuutusmaksut 386,9 435,1 470,4 461 516,9 tapaturmavakuutusmaksut 90,4 91,8 71 104,9 76,9 muut sosiaalivakuutusmaksut 8,8 10,1 9,9 10,9 11,7 Jaksotetut sos.vak.maksut -25,4-17,6 9,3 16,9 4,5 sair.vakuutus ja tapaturmakorvaukset -140,3-198,7-246,9-260,8-290,8 3128,3 3371,7 3507,6 3673,3 3642,2 C virka- ja suojapuvut 53,7 85,1 53,5 67,9 38,1 koulutus 210,9 263,3 307 282,3 314,5 työterveyspalvelut 321,6 342,1 416,6 412,4 411,8 lounassetelit 266,4 305,8 300 340,8 335,3 virkistys- ja sosiaalitoiminta 25,4 70,9 74,3 89,3 73,6 875,2 1066,1 1151,4 1192,7 1173,3 Välilliset työvoimakust. III Yht (A+B+C) 7038,5 7488,9 7851,5 8088,4 8048,8 IV Työvoimakustannukset yhteensä (II+III) 17728,3 19583,7 20559,3 22112,3 24597,0

7 3 Kehittäminen 3.1 Osaamisen kehittäminen Ryhmien osaamisen kehittämissuunnitelmat tehtiin siten, että kehittymistä mietittiin sekä koulutuksen että muiden kehittämiskeinojen kautta. Osaamisen kehittämisessä tavoitteena oli tukea työntekijän omaa osaamisen kehittämisen suunnittelua. Työntekijöillä oli käytössään työkalu, jonka avulla voi hahmottaa oman tehtävänsä osaamisvaatimuksia ja omaa osaamista suhteessa vaatimuksiin sekä hyödyntää näitä tietoja tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Esimiestyön ammattimaisuutta vahvistettiin valmennuksessa, jossa hankittiin lisäeväitä muutoksen ja työsuorituksen johtamiseen. Esimiestyön tueksi otettiin käyttöön esimiesten sähköinen työtila, jonne on koottu keskeiset esimiehen ohjeet henkilöstötyössä. Työsuorituksen arviointiin sekä tavoite- ja kehityskeskusteluihin suunniteltiin uudet työkalut. Kehitysideoiden jakamista varten suunniteltiin koko henkilöstölle tarkoitettu kehitysideaprosessi ja sähköinen työtila. Nämä uudistukset otetaan käyttöön alkuvuonna 2017. 3.2 Koulutus Koulutukseen käytettiin 314 480 eli keskimäärin 843 /työntekijä, joka on enemmän kuin edellisenä vuonna (2015: 707 /työntekijä). HSL:n järjestämässä koulutuksessa toteutettiin 20 kurssia. Koulutusta järjestettiin seuraavissa aiheissa: ensiapu, ennakoivan ajon kurssi, johtamis- ja esimieskoulutus, itsensä johtamisen taito, ruotsin, suomen ja venäjän kielen koulutus, turvallisuuskoulutus, toimisto-ohjelmat (Excel, Outlook, OneNote, PowerPoint, ShareFile, Office 365) ja työyhteisötaidot. Koko henkilöstö osallistui vuoden aikana työyhteisötaitojen valmennukseen. 4 Työn tekemisen edellytykset, kyky saada aikaan 4.1 Työtyytyväisyys ja sen eri osa-alueet Vuosittain syksyisin toistettavassa henkilöstökyselyssä antoi palautetta 83 % henkilöstöstä. Kyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo oli hyvällä tasolla 3,81 (3,83 vuonna 2015). Muutokset edelliseen vuoteen olivat pieniä. Oma työ ja yhteistyö olivat edelleen työntekijöiden mielestä vahvuuksia, joista oli myös annettu aiempaa myönteisempiä arvioita. Omassa työssä työhyvinvoinnin arvioitiin kohentuneen, sillä oma osaaminen koettiin riittäväksi työn asettamiin vaatimuksiin nähden. Oman tehtävän sisältö ja ryhmän tehtävät koettiin keskimäärin selkeiksi. Myös omia voimavaroja oli arvioitu positiivisemmin kuin aiemmin. Yhteistyöstä työkavereiden kanssa oli kautta linjan annettu myönteistä palautetta. Omasta työstä oli innostunut 70 % henkilöstöstä. Innostus oli yhteydessä siihen, kuinka halukas työntekijä on suosittelemaan HSL:ää työnantajana. Innostuksen tunnetta lisäsi tulosten perusteella se, miten työntekijä koki omien voimavarojensa riittävyyden työtehtävien hoitamisessa ja oman arvostuksensa omassa ryhmässään. Myös työn selkeiden tavoitteiden koettiin luovat innostusta.

78 % työntekijöistä suosittelisi HSL:ää työpaikkana ja oli tyytyväinen HSL:ään kokonaisuutena ja työnantajana. Tulos oli selkeästi parantunut edellisestä vuodesta (73 % v. 2015). 8 Oikeudenmukaisuus ja myönteinen suhtautuminen aloitteisiin ja ideoihin koettiin esimiesten vahvuuksiksi. Edelliseen vuoteen nähden myös tukea ja ohjausta saatiin tulosten perusteella enemmän. Parannettavaa esimiehillä oli tavoitteiden seurannassa sekä toiminnan aktiivisessa kehittämisessä. Myös tavoite- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyydessä oli kyselyn perusteella kehitettävää. Oman työyksikön toimivuus arvioitiin kauttaaltaan paremmaksi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi kokonaiskuva ryhmän tehtävistä oli parantunut aiemmasta. Myös ryhmän toiminnan sujuvuudesta ja töiden jakautumisesta annettiin edellistä vuotta paremmat arviot. Toiminnan asiakaslähtöisyydestä annettiin heikompaa palautetta kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön mielestä asiakaskokemuksen määrittelyssä organisaatiotasolla ja selkeiden toimintatapojen tuottamisessa oli parantamisen varaa. Organisaation toimivuutta HSL-tasolla arvioitiin kriittisemmin kuin muita osa-alueita. Yhteistyö osastojen kesken tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiedon jakaminen saivat koko kyselyn alhaisimpia arvioita. TULOKSET OSA-ALUEITTAIN 2016 2015 Kokonaisindeksi 3,81 3,83 Yhteistyö 4,01 3,99 Oma työ 3,97 3,94 Työnantajan arviointi 3,84 3,88 Johtaminen ja esimiestyö 3,84 3,86 Organisaation toimivuus: oma työyksikkö 3,85 3,77 Asiakaslähtöisyys 3,66 3,72 Organisaation toimivuus: HSL-taso 3,25 3,30 (Vuoden 2015 kokonaisindeksi ei vertailtavuuden takia sisällä kyselyn uusia, asiakaslähtöisyyttä mittaavia kysymyksiä) 5 Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin 5.1 Työterveyshuollon kustannukset HSL:llä on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Lääkärikeskus Aavan kanssa. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteiset ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat lakisääteisen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Kustannukset 2012 2016 Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Kela I 78 572,38 86 988,04 134 983,85 106 460,75 89 554,08 Kela II 222 566,64 232 483,38 260 601,02 282 877,57 266 748,07 Ei korvattava 19 042,95 20 848,62 17 723,69 18 761,34 19 787,93 Kulut yhteensä 320 181,97 340 320,04 413 308,56 408 099,66 376 090,08

9 5.2 Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys tehtiin talous- ja hallintopalvelut osastolla. Ikävuositarkastuksista luovuttiin 2015 ja jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta terveystarkastukseen osana työpaikkaselvitystä. 5.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolopäivien osuus teoreettisista työpäivistä oli 5,49 % (5,09 vuonna 2015). Lyhyiden, 1-3 päivän poissaolojen osuus väheni hiukan. 1-3 päivän sairauspoissaolot 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät Sairausloma, palkallinen 1,3 1 612 1,6 1 463 1,7 1 834 1,5 1550 1,72 1784 1,5 1613 Sairausloma, palkaton 0 13 0 1 0 12 0 9 0 2 0 24 Yhteensä 1,3 1 625 1,6 1 464 1,9 1 846 1,5 1559 1,72 1786 1,5 1637 Kaikki sairauspoissaolot 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät Sairausloma, palkallinen 3,5 4442 3,9 3544 3,8 3701 4,8 4857 4,8 5000 4,99 5282 Sairausloma, palkaton 0,6 737 0,7 643 0,4 359 0,3 293 0,3 300 0,5 519 Yhteensä 5,2 6596 5,2 4663 4,7 4626 5,07 5150 5,09 5300 5,49 5801 5.4 Tapaturmat Tapaturmia oli yhteensä 58. Valtaosa työssä olleista tapaturmista sattui matkalippujen tarkastustyössä. Tapaturmat 2012 2013 2014 2015 2016 kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Työssä 32 78 37 80,4 39 81,3 45 81,3 47 81,0 Työmatkalla 8 19,5 7 15,2 8 16,7 13 16,7 11 19,0 Työpaikan ulkopuolella 1 2,4 1 2,2 1 2,1 1 2,1 0 0 Työssä liikenteessä 0 0 1 2,2 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 41 100 % 46 100 % 48 100 % 59 100 % 58 100 % 5.5 Ylityöt Vuoden 2016 aikana tehtiin ylitöitä 27 108 tuntia, joista rahallinen korvaus oli 425 865,88 euroa. Ylitöiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna noin 6 %.

10 5.6 Tuloskortin toteutuma Vuoden 2016 tulostavoitteet saavutettiin HSL-tasolla siten, että toteutuma oli xx % (tieto ei käytettävissä 9.2.2017).