Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

Samankaltaiset tiedostot
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Kurtturuusun torjuntaohje

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Rahjan saaristoluonto

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Tapahtumat ja niiden toteutus

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Vieraslajilla tarkoitetaan ihmisen

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Örön putkilokasvikartoitukset 2015

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Mainiot maisemat- hanke. Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Yleiskuvaus

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

Lataa Meren aarteet. Lataa

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Espoon haitallisten vieraskasvilajien kartoitus Hesso Janne

Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät Helsinki

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Saaristomeren biosfäärialue

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Helsingin vieraslajilinjaus. Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina

Jättiputken torjuntaohje

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

OHJEITA JA NEUVOJA TALKOOLAISILLE

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Painolastivedet hallintaan

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Örön nivelkärsäiskartoitukset 2014

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017

Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa. Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

VAUHTIA ETELÄ- JA LÄNSI- LAPIN VIERASLAJEILLE. Loppuraportti. Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

Helsingin vieraslajilinjaus

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA VIERASLAJISTRATEGIASTA

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

NATURA VERKOSTO

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Kulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

Transkriptio:

Hankesuunnitelma 27.11.2017 Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Sisältö: Hankkeen tausta 2 Hankkeen koordinoija 2 Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet 3 Budjetti ja rahoitussuunnitelma 4 Hankkeen toiminta-alue 5

Hankkeen tausta Kemiönsaaren luonto ry on jo vuodesta 2014 järjestänyt vuosittain kurtturuusutalkoita vapaaehtoisvoimin ulkosaariston luodoilla, ja osa kasvustoista on saatu pysyvästi hävitettyä. Yhdistyksen vuoden 2018 toiminnassa on tarkoitus jatkaa Saaristomeren kurtturuusuesiintymien torjuntaa. Yhdistyksellä on lupa torjua kasvustoja Saaristomeren kansallispuistossa ja muutamilla yksityisomistuksessa olevilla luodoilla. Kurtturuusu (Rosa rugosa) on luokiteltu Suomessa erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Euroopassa kurtturuusu on luokiteltu 100 pahimman vieraslajin joukkoon. Maailmanlaajuisesti haitallisten vieraslajien aiheuttama elintilan syrjäyttäminen on toiseksi merkittävin uhanalaisuuden syy, elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Viime vuosikymmeninä kurtturuusu on alkanut levittäytyä Suomen rannikolla kiihtyvällä tahdilla. Kurtturuusu on monenlaisten rantaluontotyyppien uhka Saaristomerellä syrjäyttäen rantojen alkuperäistä kasvillisuutta ja muuttaen kokonaisia elinympäristöjä. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta tunnetaan noin 250 kurtturuusuesiintymää. Kurtturuusun leviämistä ja tarvittavia torjuntapiteitä on hiljattain käsitelty kahdessa tieteellisessä artikkelissa, joissa kirjoittajina ovat olleet Kemiönsaaren luonto ry:n vieraslajityöryhmässä toimivat henkilöt: Kunttu, P. & Kunttu, S-M. 2017. Distribution and habitat preferences of the invasive alien Rosa rugosa (Rosaceae) in Archipelago Sea National Park, SW Finland. Polish Botanical Journal 62(1): 99 115. Linkki pdf:ään Kunttu, P., Ryttäri, T. & Kunttu, S-M. 2016. Vieraslaji kurtturuusu leviää saaristossa - nykytila ja torjuntakeinot. Luonnon Tutkija 120 (4) 165 177. Linkki pdf:ään Hankkeen koordinoija Kemiönsaaren luonto ry/vieraslajityöryhmä Sanna-Mari Kunttu sanna-mari.kunttu@iki.fi puh. 05030066485 Kemiönsaaren luonto ry perusti vuonna 2013 vieraslajityöryhmän, joka on koordinoinut yhdistyksen toteuttamaa vieraskasvilajien torjuntatyötä. Kemiönsaaren vieraslajityöryhmän vetäjänä toimii ympäristösuunnittelija Sanna-Mari Kunttu, jolla on hankkeen koordinointi ja kokonaisvastuu. Hän on vastannut mm. talkoiden järjestämisestä, tiedottamisesta ja yhteyksistä sidosryhmiin. Hän on myös kartoittanut Saaristomeren kurtturuusuesiintymiä vuosina 2014-2017. Työryhmän toisena jäsenenä toimii maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu, joka on vastannut talkoiden järjestelyistä ja työnjohdosta. Hänellä on pitkä kokemus talkoiden vetäjänä myös WWF Suomen talkooleireillä. Hän on myös vastannut Hiittisten ulkosaariston pesimälinnuston kartoituksista samoilla saarilla, joista kurtturuusua tullaan torjumaan. Hän on myös kartoittanut Saaristomeren kurtturuusuesiintymiä vuosina 2014-2017. 2 / 5

Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet Kemiönsaaren luonto ry:n vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi yhteensä 4 talkoopäivän aikana aloittaa esiintymien torjuntatyöt kohteilla, joilla kurtturuusuja ei ole vielä torjuttu. Kohteet sijaitsevat pääosin arvokkailla, puuttomilla lintujen pesimäsaarilla tai kohteilla, joissa on arvokasta merenrantakasvillisuutta. Torjuntatoimien lisäksi tehdään kontrollikäynnit jo aiemmin torjutuilla kohteilla sekä tarvittaessa jatketaan jo aloitettujen kohteiden torjuntaa. Yhteen talkookertaan pyritään saamaan neljä henkeä. Torjuntametodina käytetään pääosin pressuttamista niillä kohteilla, missä se on maaston kannalta soveliasta. Kurtturuusukasvustot leikataan matalaksi ja peitetään sään kestävillä, valoa läpäisemättömillä pressuilla, joka tukahduttaa kasvustot. Metodi otettiin testikäyttöön vuonna 2017 ja se soveltuu etenkin kivikkoisille kasvupaikoille. Metodi on huomattavasti nopeampi keino torjua kurtturuusua kuin kasvustojen kaivaminen maasta juurineen. Esimerkiksi yhden talkoopäivän aikana neljän hengen voimin saa leikattua alas ja pressutettua ainakin kaksi 20 neliömetrin esiintymää. Kuvapari: kurtturuusuesiintymä Lammgrundenilla Hiittisten ulkosaaristossa ennen torjuntatoimia ja alasleikkaamisen sekä pressuttamisen jälkeen. Torjuntatoimet tehtiin syksyllä 2017. Kuvat: Panu Kunttu 3 / 5

Budjetti ja rahoitussuunnitelma Talkoopäivien toteutumiseen tarvitaan niin työvälineitä kuin venekyytejä. Kohteet sijaitsevat ulkosaaristossa, ja venebensat korvataan ajajalle. Talkoiden vetäjälle maksetaan kokopäiväraha talkoopäivän vetämisestä. Talkoiden vetäminen edellyttää niin työmetodien hallintaa kuin paikallistuntemusta. Lisäksi talkoovetäjä vastaa myös talkoiden turvallisuudesta. Talkoiden koordinointi, ennakkotoimenpiteet (hankinnat ja turvallisuussuunnitelmat) sekä talkoista viestiminen tehdään yhdistyksen vapaaehtoisvoimin. Talkoilijoille tarjotaan työhanskat ja pientä talkooevästä. Työvälineitä joudutaan hankkimaan lisää, sillä niitä on rikkoutunut edellisissä talkoissa. Pressut, joilla kasvustot peitetään, on yksi isoimmista hankkeen kulueristä. Pressuiksi on valittu mahdollisimman kestävät Suomi-pressut, sillä sääolosuhteet ulkosaaristossa ovat kovat. Pressuja voidaan käyttää uudestaan, mikäli ne kestävät saariston sääoloissa hyvin. Budjetti Päivärahat talkoo-ohjaajalle (4 x 41 ) 164 Kilometrikorvaukset 36 Oksasakset 250 Suomi-pressut 1300 Työhanskat 70 Veneen bensakulut 300 Talkootarjoilut 80 Yhteensä 2200 Rahoitussuunnitelma: 20 % eli 440 haetaan toiminta-avustuksena Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiriltä. 80 % kustannuksista eli 1760 haetaan ELY:ltä (Saariston ympäristönhoidon avustus). 4 / 5

Hankkeen toiminta-alue Saaristomerellä on tehty kurtturuusujen systemaattista kartoitustyötä*. Ohessa olevasta kartasta käy ilmi Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kartoitetut alueet sekä tunnetut kurtturuusuesiintymät. Kaikista esiintymistä löytyy tarkemmat tiedot kasvuston koosta ja kasvupaikasta vieraslajiportaalista (www.vieraslajit.fi). Kemiönsaaren luonto ry tekee torjuntatoimenpiteitä Kemiönsaaren kunnan puolella, punaisella merkityn alueen sisäpuolella. Torjuttavat kohteet sijaitsevat ulkosaaristossa venematkan päässä. Talkoopäivän tuuliolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mille kohteille torjuntaa päästään tekemään. Pääosin torjunta keskittyy Hiittisten ulkosaaristoon, jossa Kemiönsaaren luonto ry:llä on maanomistajien lupa torjuntatyön tekemiseen. Lisäksi yhdistyksen vieraslajitiimin vetäjillä on Metsähallitukselta saatu lupa järjestää torjuntatalkoita Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvilla saarilla. Näiden lisäksi pyritään saamaan lupa myös uusien yksityismailla sijaitsevien esiintymien torjunnan aloittamiseen. *Kunttu, Panu & Kunttu, Sanna-Mari 2017.Distribution and habitat preferences of the invasive alien Rosa rugosa (Rosaceae) in Archipelago Sea National Park, SW Finland. Polish Botanical Journal 2017 62(1): 99-115. 5 / 5