f PO~~.!.!J POL POLllSIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

f PO~~.!.!J 28.2.2018 POL-2018-1679 POLllSIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

SISÄLLYSLUETTELO 1. POLIISIHALLINNON TOIMINTAKERTOMUS 2017... 3 1.1 Johdon katsaus...... 3 1.2 Toiminnan vaikuttavuus...... 5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 7 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta... 7 1.3.2 Rikostorjunta......... 13 1.3.3 Lupahallinto... 20 1.3.4 Yhteiset palvelut... 26 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2017............... 32 1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta...... 36 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 37 1.5 Tilinpäätösanalyysi... 43 1.5. l Rahoituksen rakenne........ 43 1.5.2 Talousarvion toteutuminen...... 44 1.5.3 Tuotto- ja kululaskelma... 45 1.5.4 Tase...... 46 1.5.5 Hankkeet...... 47 1.6 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 47 1. 7 Kokonaisarviointien tulokset... 48 1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä............... 48 2. POLIISIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 49 3. POLIISIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA... 52 4. POLIISIHALLITUKSEN TASE................... 53 5. LIITETIEDOT... 55 6. ALLEKIRJOITUS... 65 7. TILINTARKASTAJAN MERKINTÄ... 66 2

1. POLllSIHALLINNON TOIMINTAKERTOMUS 2017 1.1 Johdon katsaus Poliisin toimintaympäristö on jatkanut nopeaa muutostaan. Keskeisiä turvallisuuden teemoja ovat maahanmuutto, rajaturvallisuus, hybridivaikuttaminen (kyber- ja informaatiovaikuttaminen}, rikostorjunta ja terrorismin torjunta. Vuoden 2017 aikana valmistui sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toimenpideohjelma jatkona vuonna 2016 valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Strategiassa pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Vuonna 2017 vahvistettiin myös poliisin strategia ja henkilöstöstrategia. Poliisin strategian mukaan poliisin on pystyttävä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti ja kyettävä samanaikaisesti vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä. Henkilöstöstrategian valinnoilla tavoitellaan sitä, että poliisin resurssit, johtaminen, osaaminen, työkyky ja työnteon tavat vastaavat muuttuvan toimintaympäristön ja poliisin strategian tarpeita. Vuoden lopulla käynnistettiin toimitilojen ja ict-kustannusten pitkän aikavälin suunnitelmien valmistelu kustannuspaineiden tunnistamiseksi ja nousun hillitsemiseksi. Vuoden lopulla aloitettiin myös henkilöstösuunnitelman valmistelu, jonka tarkoituksena on todeta nykytila ja tavoitetila kahdella eri rahoitusskenaariolla sekä tunnistaa tulevaisuuden riskejä ja muutostekijöitä mm. lainsäädännössä. Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen oli poliisitoiminnan tärkeimpiä painopisteitä edelleen vuonna 2017. Poliisin toimintavalmiusaika AB-luokan tehtävissä heikentyi vajaa 2 % edellisvuoden tasosta. Vuonna 2016 toiminta-aika AB-tehtävissä oli 18,3 minuuttia ja A-luokan tehtävissä 9,3 minuuttia. Poliisin tehtävien kokonaismäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. AB-luokan tehtävien määrä kasvoi 1,5 % ja A-luokan tehtävien määrä kasvoi lähes 5 %. Katuturvallisuusindeksin arvo jatkoi paranemistaan ja nousi vuoden 2016 suhteellisesta arvosta 99,7 vuoden 2017 arvoon 100,3. Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden, poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Poliisin näkyvyyttä on pyritty ylläpitämään lisäämällä läsnäoloa yleisillä paikoilla ja suurissa yleisötapahtumissa. Kesäkuussa Supon nostettua terrorismin uhkatasoa Poliisihallitus ohjeisti poliisilaitoksia kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. Suomessa tapahtui ensimmäiset epäillyt terroristiset rikokset Turussa elokuussa 2017. Näiden johdosta Poliisihallitus käynnisti kehittämistyön väkivaltaan ja terrorismiin liittyvien vihjeiden käsittelyn tehostamiseksi. Tavoitteena on varmistaa vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaisuus, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Turun puukkoiskun seurauksena näkyvää partiointia ja jalkapartiointia tehostettiin entisestään useiden viikkojen ajaksi. Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 noin 820 000 rikosta. Määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) oli kokonaisuutena noin 320 000 kappaletta, mikä oli hieman edellistä vuotta vähemmän. Rikoslakirikoksista omaisuusrikosten määrä, noin 209 000 kappaletta, laski 8,3 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, noin 36 000 kpl, pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2016. Huumausainerikosten määrä on noussut viime vuosina tasaisesti ja vuonna 2016 niitä tuli poliisin tietoon runsas 24 000 kappaletta ja nousua oli noin kahdeksan prosenttia. Poliisissa viime vuosina toteutetut useat rakenneuudistukset saivat jatkoa, kun ulkomaalaisasiat siirtyivät vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirastolle. Poliisin tehtäviin kuuluu edelleen maastapoistamistoiminta. Turvapaikkapäätösten viivästymisestä johtuen osa vuodelle 2016 resursoiduista palautusten täytäntöönpanoista siirtyi vuodelle 2017 poliisista riippumattomista syistä. Syksyllä 2017 poliisiin perustettiin valtakunnalli- 3

sen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon valmiusryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa palautuspäätösten täytäntöönpano erityisesti haastaviin maihin. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi edellisvuodesta. Kasvu on ollut ennakoitavissa vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Yhä harvempi palautuspäätöksen saanut on halukas poistumaan maasta. Poliisi palautti 2017 yhteensä n. 2400 palautuspäätöksen saanutta. Määrä vähentyi vuodesta 2016 (n. 4700 palautusta), minkä taustalla on muun muassa useiden satojen henkilöiden ohjaaminen vapaaehtoisen paluun piiriin. Poliisille on jäänyt palautettavaksi kaikkein haastavimmat palautettavat sekä palautustoiminnan kannalta haastavimmat maat. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyrittiin säilyttämään siitä huolimatta, että työaikaa on jouduttu kohdentamaan muuhun poliisitoimintaan. Liikennerikoksia paljastettiin 0,3 % edellisvuotta enemmän. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenteenvaarantamisten osalta asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin. Kasvua oli etenkin nuorten alle 25 vuotiaiden rattijuopumusten osalta. Näiltä osin valvonnan painotusten voidaan katsoa olleen linjausten mukaisia. Liikenteen automaattivalvontaa tehostettiin erillismäärärahan turvin. Valvonnan ja manuaalivalvonnan yhteensovittamista parantamaan kehitettiin analyysitoimintaa ja sitä tukevia tietoteknisiä palveluita. Niin liikenteessä kuolleiden kuin loukkaantuneiden määrät ovat jatkaneet selkeää laskuaan. Virkavallan anastusrikollisuuteen (valepoliisi-ilmiö) on puututtu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestinnän keinoin on kohdennettu valistuskampanjoita erityisesti rikollisuuden kohteena olevaan vanhusväestöön. Rikoksia on saatu estettyä, tekijöitä kiinni ja rikoshyötyä takaisin yhteistyössä pankkien kanssa. Rikoksiin liittyvät petokset ovat jääneet enenevässä määrin yritysasteelle. Talousrikostutkinnan valtakunnalliset tulokset paranivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimien talousrikosjuttujen määrä laski hieman ja haltuun saadun rikoshyödyn määrä nousi hieman vuoden 2016 tasosta ollen 15,7 milj.euroa. Poliisin resurssit on toistaiseksi pystytty turvaamaan kohtuullisesti. Vuodelle 2017 poliisin toimintamenomomentille saatiin talousarviorahoitusta yhteensä 696,678 milj. euroa, mikä oli runsas 33 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviorahoitus lisätalousarviot huomioiden. Poliisimomentin henkilötyövuosimäärä vuonna 2017 oli 9 650, mikä oli 75 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän. Poliisimiesten henkilötyövuosimäärä oli poliisin talousarviomomentilla 7149, mikä oli 62 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoiden määrä oli 182, mikä on 11 enemmän kuin vuonna 2016. Tulevaisuuden haasteena nähdään paitsi rahoituksen riittävyys, myös koulutettujen poliisimiesten määrä. Muutaman seuraavan vuoden aikana haasteen tulee muodostamaan se, että poliisikoulutuksesta valmistuu vähemmän uusi poliiseja kuin mitä on arvioitu siirtyvän eläkkeelle. Viime vuosina on ollut niin ikään haasteena saada riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita poliisikoulutukseen. Huolta aiheuttaa myös se, että viimeisimmän kehyspäätöksen mukaisella rahoituksella poliisimiesten määrä tulee laskemaan vuoteen 2022 mennessä arvioiden mukaan noin 500 htv:tä. 4

1.2 Toiminnan vaikuttavuus Taulu 1 Poliisin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen Toteum Toteum Toteum Toteum Toteum Toteum vaikuttavuuden a a/arvio a 2012 a 2013 a 2015 a 2016 kehitys kuvaajat 2014 2017 Muutos(%) 2016-2017 Rikoslakirikosten määrä, 484 428 480 658 474 536 467 412 458 790 431 470-6,0 % enintään Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999 = 85,8 92,1 97,5 98,4 99,7 95,0 100,3 100) 1 Poliisitoimi on saavuttanut sille asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet. Poliisitoimen osalta on painotettu poliisin toimintavalmiuden, talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa sekä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotettiin myös rikosten, järjestyshäiriöiden sekä onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Liikenneturvallisuusindeksin arvio, vähintään 165,3 174, 1 179,9 181,9 187,9 187,0 - (1999 = 100) 2 Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvio, vähintään asteikolla 1-4) 3 Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1-4) 4. 3,4-3,3-3,5 - - 3,0-3,0-3,1 - - Rikoslakirikosten määrä on jatkanut laskuaan. Kiireellisten hälytystehtävien määrän hienoisesta kasvusta huolimatta toimintavalmiusaika on pysynyt lähes ennallaan ja kaikkein kiireellisimpien A -luokan tehtävien osalta toimintavalmiusaika on jopa parantunut. Katuturvallisuusindeksi on edelleen parantunut ja tavoitteena ollut 95,0 ylitettiin selvästi. Liikenneturvallisuusindeksin ennakoidaan edelleen parantuvan ja ylittävän asetetun tavoitteen 187,0, sillä liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä oli v. 2017 ennätyksellisen alhainen. 1 Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999. 2 Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 3 Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 =erittäin vähän, 2 =melko vähän, 3 =melko paljon, 4 =erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu. 4 Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 =ei kovin vakava, 4 =ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri. 5

Taulu 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset Ilmoitettu Kpl 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ero% 2016-2017 215 Helsinki 80734 81 040 80207 77377 80229 75 501-5,9 % 806 Itä-Uusimaa 47453 48 518 47 379 46155 48069 44653-7,1 % 815 Kaakkois-Suomi 26096 25489 24964 23 726 21 929 21 592-1,5% 818 Länsi-Uusimaa 31 765 31 231 31 844 32432 32 346 31 713-2,0% 821 Häme 33650 33049 32 913 32 788 31 237 29950-4,1 % 833 Sisä-Suomi 65249 63 313 63068 66124 62698 59601-4,9% 836 Pohjanmaa 29650 29968 29955 28498 27974 26353-5,8% 842 Lounais-Suomi 61194 59948 58656 57 051 54585 50486-7,5% 851 Itä-Suomi 46 710 44006 41496 41678 37650 37296-0,9 % 8630ulu 40770 41 331 40756 37748 35616 34092-4,3 % 866 Lappi 15472 15 942 16 055 15 111 13 870 13 031-6,0 % 872 Ahvenanmaa 2134 2163 2 072 2288 2457 2 001-18,6 % Ulkomaat 3 551 4660 5 171 6436 10 130 5 201-48,7 % Yhteensä 484428 480 658 474 536 467 412 458 790 431470-6,0% Taulu 3 Katuturvallisuusindeksi poliisilaitoksittain suhteellinen arvo 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Indeksin ero % 2016-2017 215 Helsinki 53,61 57,56 58,62 63,32 62,62 68,12 8,8% 806 Itä-Uusimaa 84,27 91,61 98,13 100,41 100,03 97,79-2,2 % 815 Kaakkois-Suomi 98,12 104,56 110, 14 104,16 114, 18 115,27 1,0 % 818 Länsi-Uusimaa 111,62 116,07 120,68 121,45 110,34 109,56-0,7 % 821 Häme 95,66 101,60 105,84 107,67 108,58 108,32-0,2 % 833 Sisä-Suomi 87,48 94,43 100,36 96,53 96,54 96,66 0,1 % 836 Pohjanmaa 104,65 115,36 120,10 125,00 130,23 131,25 0,8% 842 Lounais-Suomi 90,21 95,57 107,41 109,66 105,85 112,58 6,4% 851 Itä-Suomi 89,16 97,26 104,90 100,34 111,17 109,64-1,4 % 863 Oulu 88,17 95,67 102,80 100,43 112,01 105,49-5,8% 866 Lappi 79,15 81,49 87,60 94,73 97,30 93,21-4,2 % 872 Ahvenanmaa 100,19 100,87 113,74 97,19 94,75 91,29-3,7% Yhteensä 85,21 91,40 96,89 97,78 99,12 100,27 1,2% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Taulu 4 Henkilövahinko-onnettomuudet 2012-2017 toteurna toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma (ennakko) Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 5 725 5334 5324 5185 4 752 4420 Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet 235 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet 255 258 229 270 258 212 Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 7088 6 681 6 705 6408 5 911 5570 Ero % -7,0% -17,8 % -5,8% Poliisin ja muiden viranomaisten ennalta estävän toiminnan tuloksena talousrikosjuttujen määrä kääntyi laskuun ja nettipetosten määrä on vähentynyt, mihin osaltaan on voitu vaikuttaa tehokkaan tiedottamisen avulla. Rikoshyötyä saatiin viranomaisten haltuun v. 2017 yli 20,5 milj. euron arvosta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta poliisiin mittaava poliisibarometri toteutetaan joka toinen vuosi ja seuraavan kerran v. 2018. 6

1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Poliisitoiminnalle on asetettu tavoitteet vuodelle 2017 valtion talousarviossa, sisäministeriön ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa sekä poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2018-2021 ja vuoden 2017 tulossuunnitelmassa. 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Tulostavoitteet 2017 Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään turvaamaan nykyisellä tasolla. Parannetaan ennalta estävän toiminnan vaikuttavuutta mm. kohdentamalla yleisvalvontaa niille alueille ja niinä aikoina, joissa sillä saavutetaan hyvä vaikuttavuus käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa ja määrittelemällä ennalta estävän toiminnan tavoitteet täsmällisesti niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna. Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano on tehokasta. Huolehditaan Frontex -sopimusten laadinnasta maastapoistamiskuljetusten osalta. Poliisin erityistoimintojen ja peruspartioiden suorituskykyä ja työturvallisuutta parannetaan koulutusta kehittämällä sekä päivittämällä aseistusta, varusteita ja kalustoa. Poliisin näkyvyyttä pyritään ylläpitämään eri toimintamalleja kehittämällä. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikan hakija-tilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. Automaattivalvontaa tehostetaan erillismäärärahan turvin mm. kalustohankinnoilla ja analyysitoimintaa kehittämällä. Kehitetään automaattiseen liikenteenvalvontaan kuuluvia prosesseja kehittämällä siihen liittyvää sähköistä asiointia sekä mahdollistamalla järjestelmien välinen tiedonvaihto. Poliisin automaattista liikenteenvalvontaa tehostetaan ja automaattisen valvonnan sekä manuaalivalvonnan yhteensovittamista parannetaan kehittämällä tähän liittyvää analyysitoimintaa sekä sitä tukevat tietotekniset palvelut. Valvonnan painopistealueet ovat rattijuopumukset, törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja raskas liikenne. Valvontavälineitä ja seuraamusprosesseja kehitetään ja huolehditaan niiden laadukkaasta ja tehokkaasta käytöstä. Liikenteenvalvonnan yhteydessä torjutaan aktiivisesti myös muuta rikollisuutta Road Policing mallin mukaisesti. Hälytystoiminta Poliisi on kyennyt tehtäviään priorisoimalla ja painopisteitä muuttamalla jopa hieman parantamaan kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuutta v. 2017. A-tehtävien toimintavalmiusajan tavoite vuodelle 2017 oli 10 minuuttia - lopullinen tulos oli 9,3 minuuttia. Poliisi on onnistunut säilyttämään omilla toimillaan A kiireellisyysluokan hälytystehtävien toimintavalmiusajan kahden edellisen vuoden tasolla. 7

Tavoitetoimintavalmiusaika A- ja 8-luokan tehtävissä vuodelle 2017 oli 18,5 minuuttia, poliisin saavuttaessa 18,3 minuutin toimintavalmiusajan. Priorisoimista ja sopeuttamista on tapahtunut erityisesti poliisin liikennevalvonnasta ja muusta valvonnasta, kun hälytystoiminnan resursseja on pyritty pitämään ennallaan. Hälytystehtävien määrän lievästä noususta huolimatta toimintavalmiusajat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Aja B kiireellisyysluokan tehtävien yhteenlaskettu määrä kasvoi lähes 1,5 % ja yhteenlaskettu valmiusaika heikentyi vajaa 2 %. A-kiireellisyysluokan tehtävissä poliisin toimintavalmiusaika parani siitäkin huolimatta, että A-kiireellisyysluokan tehtävien määrä kasvoi 3 341 tehtävällä eli lähes 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 poliisilla oli kiireellisiä Aja B luokan tehtäviä yhteensä 537 079. Näistä A-tehtävien osuus oli 74 867 tehtävää. Valvonta Huolimatta poliisin voimavarojen priorisoinnista hälytystehtävien hoitoon, myös valvonnasta on pystytty melko hyvin huolehtimaan. Poliisi on joutunut vuoden 2017 aikana turvaamaan erilaisia suuria mielen ilmaisuja, joista osassa on ilmennyt väkivaltaista käytöstä. Väkivaltaisissa mielenilmaisuissa kohteiksi valikoituivat useissa tapauksessa mielenilmaisua turvaamaan tulleet poliisit. Mielen ilmaisut aiheuttavat lisäkustannusten lisäksi merkittävän määrän resurssien sitomista em. tehtäville, mikä on poissa poliisin normaalista valvonta- ja hälytystoiminnasta. Mielenosoitusten lisääntyminen ja muuttuminen väkivaltaisemmiksi on aiheuttanut lisäksi tarpeen lisäresursointeihin, mikä on lisännyt muille poliisilaitoksille osoitettujen resurssipyyntöjen määrää. Edelleen jatkuvana ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa esiin on noussut jalkapalloon liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen, mihin poliisi on pyrkinyt puuttumaan mm. käymällä keskustelua Veikkausliigan ja Suomen Palloliiton johdon kanssa tilanteiden rauhoittamiseksi. Erityisesti väkivaltainen käyttäytyminen nousi esiin jo ennen peliä stadioneiden ulkopuolella. Katsomoissa epäjärjestystä ja ongelmia aiheutui erilaisten soihtujen polttamisesta ja savupommeista. Poliisin näkyvyyttä on pyritty ylläpitämään lisäämällä poliisin läsnäoloa yleisillä paikoilla ja isoimmissa yleisötilaisuuksissa. Kesäkuussa 2017 tapahtuneen Suojelupoliisin terrorismin uhkatason noston jälkeen Poliisihallitus ohjeisti poliisilaitoksia kiinnittämän asiaan erityistä huomiota ja tehostamaan näkyvää partiointia. Turussa elokuussa tapahtuneen puukkoiskun seurauksena näkyvää partiointia ja jalkapartiointia tehostettiin entisestään useiden viikkojen ajaksi. Erityistoiminnot Poliisin erityistoimintojen sekä kansallista että kansainvälistä suorituskykyä parannettiin jatkamalla ryhmien koulutusta ja varustelua. Poliisin erityisryhmien kansainvälistä toimintavalmiutta parannettiin osallistumalla kansainvälisiin yhteistoimintaharjoituksiin yhdessä Helsingin poliisilaitoksen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä muiden valtioiden erityistoimintojen kanssa. Myös poliisin peruspartioiden suorituskykyä parannettiin varustelua ja koulutusta kehittämällä. Ulkomaalaisvalvonta Sisäministeriön ja Poliisihallituksen välisellä yhteistyöllä varmistetaan poliisin maasta poistamistoiminnan toimintakyky ja tehokkuus muuttuneessa tilanteessa sekä torjutaan laitonta maassa oleskelua. Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on vähentynyt edellisvuosiin verrattuna, mutta tilanteen ennustettavuus on vaikea Välimeren alueen epävakaan tilanteen johdosta. Laittomaan maahantuloon liittyy kansainvälistä rikollisuutta, joka saa salakuljetuksesta merkittävää taloudellista hyötyä. 8

Vuoden 2017 aikana Suomessa otettiin vastaan yhteensä 5 081 turvapaikkahakemusta, kun vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan 5 651. Vuoden 2017 aikana jätetyistä 5 081 turvapaikkahakemuksesta uusintahakemuksia oli 1 963, mikä on lähes 40 % kaikista vuoden 2017 hakemuksista. Sisäisillä siirroilla Suomeen saapui n. 1 000 turvapaikanhakijaa. Keskusrikospoliisiin 1.5.2016 perustettu TUPA-toiminto on jatkanut toimintaansa ja sen resursseja on lisätty. TUPA -toiminnon tarkoituksena on tietojen vaihdon varmistaminen poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä liittyen turvapaikanhakijoiden sisäiselle turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamiin uhkiin sekä tilannekuvan ylläpitäminen mm. turvapaikanhakijatilanteesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä. Syyskuussa 2017 Poliisihallitus perusti valtakunnallisen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon valmiusryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa palautuspäätösten täytäntöönpano erityisesti haastaviin palautusmaihin. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2016 poliisi paljasti 976 ulkomaalaisrikkomusta ja v. 2017 yhteensä 1 248. Kasvu on ollut ennakoitavissa sillä laittoman maassa oleskelun arvioitiin lisääntyvän vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Yhä harvempi palautuspäätöksen saanut on halukas poistumaan maasta. Tyypillinen ryhmä ulkomaalaisrikkomuksesta epäiltyjen joukossa ovat pitkään olleet maahantulokiellossa olevat EU-kansalaiset, jotka ovat saaneet maahantulokiellon Suomeen täällä aiemmin tekemiensä rikosten johdosta, mutta eivät noudata saamaansa kieltoa. Uutena ilmiönä näyttää nousevan maasta poistamista välttelevät laittomasti maassa oleskelevat. Poliisi palautti vuoden 2016 aikana yhteensä n. 4 700 palautuspäätöksen saanutta ja vuonna 2017 yhteensä noin 2 400 palautuspäätöksen saanutta lähes sataan eri maahan. Poliisin palautusten vähenemisen taustalla on muun muassa se, että poliisi on ohjannut useita satoja henkilöitä vapaaehtoisen paluun piiriin, joka on ensisijainen paluun muoto ja poliisille on jäänyt palautettavaksi kaikkein haastavimmat palautettavat sekä palautustoiminnan kannalta haastavimmat kohdemaat. Poliisin maastapoistamistoiminta on ollut jo vuosia erinomaisella tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Poliisi palauttaa henkilöt pääasiassa valvottuna. Noin 20 % palautettavista saatetaan kotimaahan saakka pääasiassa reittilennoin. Charter-palautuksia tehtiin vuoden 2017 aikana siten, että poliisi järjesti seitsemän kansallista charter-lentoa ja osallistui yhdeksään yhteiseurooppalaiseen Frontex-palautusoperaatioon. Poliisihallituksen johdolla toimiva laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan päällystö- ja otokouluttajaverkosto on jatkanut toimintaansa. Maahanmuuton ministerityöryhmän toimeksiannosta Poliisihallituksen johdolla valmisteltiin Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma vuosille 2017-2020, jonka toteutumista seuraa ja siitä ministerityöryhmälle raportoi, Poliisihallituksen johdolla toimiva Laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä. Liikenneturvallisuus Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyrittiin säilyttämään v. 2017 huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa jouduttiin kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä kompensoitiin automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyrittiin säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. Liikenteen valvontaan käytetty työaika väheni hieman vuoteen 2016 verrattuna, mutta tavoitetaso 480 htv:ta ylitettiin yli 40 henkilötyövuodella. Raskaan liikenteen valvonnan osalta tavoite 43 henkilötyövuotta ylitettiin ja edellisen vuoden kertymä ylitettiin 0, 1 henkilötyövuodella. Liikennevalvonnan tuottavuus parani selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu. Keskeisin selittävä tekijä on ylinopeutta ajavien määrän väheneminen ja tehostuneesta valvonnasta huolimatta tapauksia paljastettiin edellisvuotta vähemmän. 9

Vuoden 2017 painopisteenä oli myös rattijuopumusvalvonta ja oma-aloitteisia puhallutuksia tehtiinkin 2,0 % edellisvuotta enemmän. Puhallutuksia ei lasketa liikennevalvonnan tuottavuutta kuvaavaan lukuun. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien osalta tavoitteet ylitettiin ja tapauksia paljastettiin edellisvuotta enemmän. Liikennerikoksia paljastettiin yhteensä 457 570 kappaletta, joka on 1 439 kappaletta eli 0,3 % edellisvuotta enemmän. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien osalta asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin. Rattijuopumuksia paljastettiin 18 383 kappaletta, joka on 413 kappaletta ja 2,3 % edellisvuotta enemmän. Kasvua oli erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden rattijuopumusten osalta, joiden määrä kasvoi 11,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin 3 770 kappaletta. Näiltä osin valvonnan painotusten voidaan katsoa olleen linjausten mukaista. Raskaan liikenteen valvonnassa valvontasuoritteita kertyi yhteensä 32 313 kappaletta, joka on 6,2 % edellisvuotta vähemmän. Ajo- ja lepoaika tarkastuksia tehtiin 21 794 kappaletta ja vaarallisten aineiden maantiekuljetusten tarkastuksia 1 510 kappaletta. Valvonta pyrittiin kohdentamaan aikaisempaa tarkemmin. Vuoden aikana toteutettavien valtakunnallisten valvontaiskujen määrää lisättiin yhdellä ja näissä suoritetuista ajoneuvon tarkistuksista noin kolmasosa johti vähintään huomautukseen Liikenteen automaattivalvontaa tehostettiin erillismäärärahan turvin ja kehitettiin siihen kuuluvia prosesseja, sähköistä asiointia sekä mahdollistamalla järjestelmien välistä tiedonvaihtoa. Poliisin automaattista liikenteenvalvontaa tehostamaan ja automaattisen valvonnan sekä manuaalivalvonnan yhteensovittamista parantamaan kehitettiin analyysitoimintaa sekä sitä tukevia tietoteknisiä palveluita. Erillisellä lisärahoituksella hankitut kiinteän automaattivalvonnan lisäkamerat saatiin alkuvuodesta poliisilaitosten käyttöön ja seuraamusten käsittelijöitä lisättiin liikenneturvallisuuskeskukseen. Vuoden aikana käynnistyi automaattivalvonnan kamerakilpailutus, joka saadaan päätökseen alkuvuodesta 2018. Automaattisen liikenteenvalvonnan laajeneminen kaupunkien alueille eteni. Vuoden aikana rakennettiin uusia valvontapisteitä Oulussa, Hämeenlinnassa ja Turussa. Tämän lisäksi suunnitteilla on valvontapisteiden rakentamisia useiden kaupunkien alueilla. Myös valtion tieverkolle rakennettiin uusia valvontapisteitä ja suunnitteilla on edelleen n. 700 lisäkilometrin saaminen kiinteän automaattivalvonnan piiriin. Automaattivalvonnan tiekilometrit 3 294 km, joissa 949 tolppaa. (Pauli rekisteri ). Automaattivalvonnan suoritteiden tavoitetta 580 000 kappaletta ei saavutettu, suoritteita kertyi 551 794 kappaletta, mikä on n 3 800 kappaletta edellisvuotta vähemmän. Keskeinen syy tavoitteesta jäämiseen oli positiivinen muutos ajokäyttäytymisessä, ylinopeuksien määrä väheni selvästi. Lisäksi vuoden aikana rekrytoitiin ja koulutettiin uutta henkilöstöä automaattivalvonnan tehtäviin, mikä vei työaikaa seuraamusten käsittelystä. Poliisiautoissa käytettävien rekisterikilvenlukulaitteiden määrää lisättiin edelleen. Kehitystyötä rekisterikilvenlukulaitteen käyttöalan laajentamiseksi jatkettiin siten, että vuonna 2017 haun piiriin tuotiin uusia tietokantoja. Liikennevalvonta -sovelluksen (LVS) kehittäminen on ollut aktiivista ja yksittäisten tapausten käsittelyyn kuluvaa aikaa on pystytty vähentämään. Samalla automaattivalvonnan osalta työprosesseja on kehitetty keskittämällä niitä Liikenneturvallisuuskeskukselle, joka hoitaa keskitetysti mm. ehdollisten rikesakkojen peruuttamiset sekä menetettyjen määräaikojen palauttamiset. Liikennevalvontaa tehostava valtakunnallinen keskitetty analyysitoiminta käynnistyi suunnitelmien mukaisesti ja henkilöt tehtäviin rekrytoitiin. Nykyisten tuotteiden laadintavastuu siirtyi vuoden aikana uusien henkilöiden vastuulle ja uusien poliisilaitoksille suunnattavien analyysituotteiden kehittäminen on käynnistynyt. Samanaikaisesti kehitettiin analyysityössä hyödynnettäviä tietolähteitä ja -järjestelmiä. Niin liikenteessä kuolleiden kuin loukkaantuneidenkin määrät ovat jatkaneet selkeää laskuaan. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät olivat ennätyksellisen alhaista tasoa. Kokonaisuutena liikenneturvallisuuden voidaan siis katsoa selkeästi parantuneen sekä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna että edelliseen vuoteen verrattuna. 10

Taulu 5 Valvonnan tu loksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla VALVONTA Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja 2015 2016 2017 2017 laadunhallinta TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 170 801 115 489 162 876 110 173 Henkilötyövuodet 2 402 1 374 2 329 1305 Valvonnan kustannukset, 1000 euroa 218 169 140 793 212 856 133 733 Taloudellisuus (kustannukset I ABC - 209 134 213 tehtävät) TUOTTAVUUS 127 Tuottavuus (ABC -tehtävät/htv) 434 763 429 808 Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 894 835 927 882 PALVELUKYKY JA LAATU Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, - 3,0 - - arvosana 1-4 * Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 * - 3,0 - Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo - 2,9 - - vähintään, arvosana 1-4 * Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv ) 505 547 480 524,3 - josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 45,7 44,0 43,0 44,1 3 900 3 872 3 300 3 770 5 138 4 707 5 100 4 380 Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 479 18 053 17 500 18 383 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv, 20,9 22,9 17,0 21,2 pl. rajatarkastustoiminta SUORITTEET Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä A B C, kpl 1 041 810 1 048 125 1 000 000 1 055 295 - josta oma-aloitteiset tehtävät, % 35,1 36,9 30,0 36,7 Oma-aloitteisuus (%)eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 115 Vahingonteko 134 Päih- 9,7 9,5 8,0 9, 1 tynyt henkilö 135 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) * Lähde: Poliisibarometri 2016. Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v. 2018. - 11

Taulu 6 Hälytystoiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla HÄL YTYSTOIMINTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - hälytystoiminta TALOUDELLISUUS Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017 Toimintamenomäärärahat, 1 000 euroa 93 240 91 038 89160 146 035 Henkilötyövuodet 1 181 1 905 1 181 1 963 Hälytystoiminnan kustannukset, 1000 euroa 113 653 173 427 108 295 179 427 Taloudellisuus (kustannukset I hälytystehtävät A+B) euroa TUOTTAVUUS Tuottavuus (hälytystehtävät A+B, määrä I henkilötyövuodet) PALVELUKYKY JA LAATU Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B - tehtävistä) Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B - tehtävistä) 200 328 193 334 481 278 474 274 9,3 10, 1 10,0 9,3 17,8 17,9 18,5 18,3 70,9 70,6 69,0 70,1 92,3 92,1 88,0 91,8 Onnistuminen kiireellisissa hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, - 3,2 - - arvosana 1-4 * SUORITTEET Hälytystehtävien (A,B,C) määrä enintään, kpl 1 041 810 1 048 125 1 000 000 1 055 295 Aja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 567 814 529 334 560 000 537 079 Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 26 223 25 821 26 000 26 089 Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl 4 862 4 901-4 810 * Lähde: Poliisibarometri 2016. Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v. 2018. Taulu 7 Poliisin toimintavalmiusaika A+B -tehtävissä poliisilaitoksittain (asiakasnäkökulma, sisältää hätäkeskuksen toimenpiteet) Tolnintavalniusalka keskiarvo 2012 2013 2014 2015 2016 2017 215 Helsinki 18,5 20,0 20,5 20.4 21,5 21,5 806 Itä-Uusimaa 18,7 18,6 19,2 19,9 20,5 21,2 815 Kaakkois-Suomi 20,0 22,1 22,5 21,8 22,0 21,8 818 Länsi-Uusimaa 19,4 21,0 23,2 22,0 22,3 22,9 821 Häme 21,5 22,3 23,5 23,1 22,6 23,5 833 Sisä-Suomi 24,1 24,0 25,5 25,4 25,1 25,3 836 Pohjanmaa 22,1 23,2 23,1 23,3 24,7 26,3 842 Lounais-Suomi 24,3 23,3 24,7 25,1 24,9 25,1 851 Itä-Suomi 21,9 24,6 24,7 24,4 24,6 24,3 863 Oulu 21,9 22,8 23,2 23,0 23,9 25,6 866 Lappi 21,0 21,5 22,2 22,7 22,9 23,2 Yhteensä 21,4 22,2 23,0 22,9 23,2 23,7 Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 12

Taulu 8 Poliisin A+B+C - tehtävien määrä poliisilaitoksittain Tehtava Lkm 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ero% 2016-2017 215 Helsinki 154 924 164 839 168 057 162 405 162 591 165 175 1,6 % 806 Itä-Uusimaa 109 618 11 1 790 116 615 118 770 128 374 118 916-7,4 % 815 Kaakkois-Suomi 48134 53 389 57183 54050 55623 63287 13,8% 818 Länsi-Uusimaa 64944 62 871 68 706 68038 70 557 71 642 1,5 % 821 Häme 69822 70 383 76504 75866 73 701 76156 3,3 % 833 Sisä-Suomi 130 659 124 521 131 178 135 941 134 551 135 358 0,6 % 836 Pohjanmaa 65167 69 370 68155 66040 68006 68425 0,6 % 842 Lounais-Suomi 110 284 110 435 112 324 112 378 114 445 116 380 1,7 % 851 Itä-Suomi 112 339 111 022 112 599 113 530 113 688 111 581-1,9 % 863 Oulu 89952 90 813 94 813 93 718 88 375 88990 0,7 % 866 Lappi 39969 39 362 40 754 41 074 38173 39385 3,2 % Yhteensä 995 812 1008795 1046888 1 041 810 1048084 1055295 0,7% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 1.3.2 Rikostorjunta Tu lostavoitteet 2017 Ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä tietojohtoista moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta. Lisäksi sekä kolmannen sektorin että yksityisen sektorin kuten yksityisen turva-alan toimijoiden mukanaoloa lisätään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Poliisilaitokset tehostavat rikosten esikäsittelytoimintaa esimerkiksi keskitetyn esikäsittelytoiminnon kautta ja syyttäjäyhteistyötä tiivistämällä. Toiminnan kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rikosilmiöiden ja sarjarikosten havaitsemiseen sekä juttujen priorisointiin. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta- aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä - esitutkintayhteistyöllä. Talousrikostorjunnan viranomaisyhteistyötä kehitetään erityisesti keskeisten yhteistyöviranomaisten kanssa ja yhteistyötä tiivistetään. Talousrikollisuuden torjuntastrategian ja toimenpideohjelman mukaiset hankkeet saatetaan käytäntöön ja niiden toteutumista seurataan. Sähköisten toimintojen mahdollisuuksia talousrikollisuuden torjunnassa laajennetaan ja kehitetään edelleen. Myös keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää. Tehostetaan korruption torjuntaa poliisin verkostomaisella toimintatavalla. Harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa yksityisellä turvallisuusalalla tehostetaan, painopistealueena on järjestyksenvalvontatoiminnan valvonta. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyössä yhteistyöviranomaisten kanssa sekä tehokkaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa huomioidaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian poliisin toiminnalliset linjaukset. - Huumausainerikoksia selvitetään tehokkaasti. Poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä ja sidosryhmäyhteistyötä tiivistetään. Yhteisen tilannekuvan ja tiedustelutietojen hyödyntämistä kehitetään ja seurataan. Torjutaan huumausainerikollisuutta tietoverkoissa kehittämällä tutkintamenetelmiä. Törkeiden huumerikosten torjuntatoimia kehitetään ja tehostetaan erityisesti. 13

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa aloitetaan vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Rajat ylittävän rikollisuuden (RYR) torjunnassa jatketaan prosessien ja yhdenmukaisen toimintamallin kehittämistä. Poliisiyksiköt osallistuvat aktiivisesti RYR -yhteistyöverkoston toimintaan. RYR -toiminnan tehokkuuden seuraamiseksi luodaan yhdenmukainen mittarista. Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttumista tehostetaan. Poliisi kehittää osaamistaan viharikosten tunnistamisessa ja paljastaa sekä tutkii tehokkaasti rasistisia piirteitä omaavia ja muita viharikoksia sekä ihmiskauppaa. Nettipoliisitoimintaa laajennetaan osana ennalta ehkäisevää toimintaa. Kehitetään yhteistyötä poliisin ja Suojelupoliisin kesken terrorismin torjumiseksi ja ääriliikkeisiin puuttumiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy liitetään osaksi poliisin ennalta estävää toimintaa ja Ankkuri -toimintaa, jota laajennetaan- Osallistutaan Vitja- järjestelmän osan, tiedustelujärjestelmän, pilotointiin sekä Vitjan esitutkinta-osan rakentamiseen ja varmistetaan järjestelmän käytettävyys ja toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus. Vitja - hankkeessa ja Suojelupoliisin SSK -hankkeessa huolehditaan synergiaetujen saavuttamisesta ja Vitja- komponenttien hyödynnettävyydestä. Tulostavoitteiden toteuma 2017 Rikostorjunnan painopisteet vuodelle 2017 ovat olleet talousrikollisuuden ja harmaan talouden, järjestäytyneen rikollisuuden, törkeiden huumausainerikosten, tietoverkkorikollisuuden sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Poliisihallituksen ennalta estävän toiminnan koordinointiryhmä ja poliisin ennalta estävän toiminnan valtakunnallinen ohjausryhmä ovat osaltaan koordinoineet ja kehittäneet poliisilaitosten ennalta estävän toiminnan johdettuja rakenteita ja moniviranomaistoimintaa sekä poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa. Poliisi on osallistunut paikallisesti ja kansallisesti eri järjestöjen hankkeisiin, jotka ovat liittyneet väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan (mm. RADINET -hanke, Reach Out 11). Poliisin EU -rahoitteinen ennalta estävän toiminnan hankekokonaisuus saatettiin loppuun vuoden 2017 aikana ja tähän liittyen järjestettiin hallinnon sisäinen ja sidosryhmät sisältäneet seminaarit, joissa jaettiin tietoutta teemaan liittyvistä hyvistä käytänteistä. Virkavallan anastusrikollisuuteen (valepoliisi-ilmiö) on puututtu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestinnän keinoin on kohdennettu valistuskampanjoita erityisesti rikollisuuden kohteena olevaan vanhusväestöön. Poliisihallitus on tehnyt sisäministeriölle esityksen virkavallan anastusrikoksen kriminalisoinnin ankaroittamiseksi. Rikoksia on saatu estettyä, tekijöitä kiinni ja rikoshyötyä on saatu takaisin yhteistyössä pankkien kanssa. Rikoksiin liittyvät petokset ovat jääneet enenevässä määrin yritysasteelle. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, lähisuhde- ja perheväkivallan sekä seksuaalirikosten torjuntaa ja tunnistamista on tehty ennalta estävällä toiminnalla ja yhteistyöllä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa, muun muassa erilaisten hankkeiden kautta ja kiinnittämällä huomiota myös rikoksen uhrin aseman parantamiseen, liittyen muun muassa Istanbulin sopimukseen ja uhridirektiiviin. Suomessa toimivien tunnuksellisten rikollisjengien kirjo on vuoden 2017 aikana kasvanut, mutta perinteisten jengien sisällä on nähty muutoksia ja ristiriitoja. EU-alueella vaikuttavien rikollisryhmien toiminta ulottuu aiempaa monipuolisemmin myös Suomeen ja kilpailu laittomilla markkinoilla kiristyy. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään ja velkoja peritään kurinalaisesti väkivallan uhalla. Jengipelote vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja kasvattaa kokonaisrikollisuutta. Suomessa toimivat rikollisryhmät alaisineen ja yhteistyökumppaneineen verkostoituvat keskenään yhtä hyvin huumausainerikollisuudessa kuin omaisuus- ja talousrikollisuudessakin. Rikollisten rajat ylittävä yhteydenpito on entistä suorempaa ja tehokkaasti suojattua. Järjestäytyneesti toimivat rikolliset hakeutuvat mahdollisimman tuottaville aloille: prosenttijengiläisten rikollisuudessa talousrikollisuudella on yhä merkittävämpi rooli. 14

JR-rikollisuuden osalta on huomioitava, että ns. ulkoisia tunnuksia kantavat "prosenttijengit" kattavat vain osan Suomessa vaikuttavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Jengien ulkopuolella toimivien suomalaisrikollisten lisäksi Suomessa on havaintoja yhä suurempi joukko erilaisia ulkomaalaistaustaisia rikollisia toimijoita, joiden organisoitumisen aste ja tavat vaihtelevat. JR-strategian mukaisia toimenpiteitä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksien heikentämiseksi jatketaan edelleen tehostamalla sekä poliisin toimintaa että tähän liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. Tätä kehitetään edelleen mm. vuonna 2017 aloitettujen hankkeiden myötä, joissa painopisteinä ovat JR-ryhmiin kohdistuva hallinnollinen rikostorjunta sekä JR-ryhmistä irtautumisen tukeminen ja mahdollistaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuoteen verrattuna kokonaismäärän kasvua on noin 8 prosenttia ja törkeiden huumausainerikosten osalta lähes 10 prosenttia. Huumausaineiden käytön kasvua osoittavat myös muut indikaattorit (esim. käyttöön liittyvä kyselytutkimus ja jätevesitutkimukset ). Poliisi on pystynyt käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa paljastamaan huumausainerikollisuutta sen eri tasoilla valtakunnallisesti unohtamatta kansainvälistä ulottuvuutta. Poliisin toimintaympäristö on muuttunut huumausainerikostorjunnassa viime vuosina haasteellisemmaksi muun muassa sen vuoksi, että huumausaineita välitetään entistä enemmän hyödyntäen internetin anonyymipalveluja. Poliisi on tehostanut toimintaansa verkkoympäristössä ja tähän liittyen järjestettiin mm. valtakunnallinen verkkovalvontaisku viime vuoden syksyllä. Pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjuntaa ja poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä on kehitetty edelleen. Kehittämistoiminnassa havaittuja hyviä käytäntöjä jalkautetaan edelleen myös valtakunnallisesti. Ilmi tulleet huumausainerikokset indikoivat käytön lisääntymistä, tätä johtopäätöstä tukevat myös edellä mainitut THL:n tekemät jätevesitutkimukset tietyissä kaupungeissa. Huolestuttavana ilmiönä poliisi pitää joissakin tutkimuksissa esiin tulleita asenteiden lieventymistä huumausaineiden käyttöä kohtaan erityisesti nuorten henkilöiden osalta. Ottaen huomioon huumausaineiden saatavuuden helpottumisen mm. internetin anonyymiverkkojen kautta, saattaa tämä tarkoittaa jatkossakin lisääntyviä päihdeongelmia huumausaineiden osalta. Turussa elokuussa 2017 tapahtuneiden epäiltyjen terroristisen rikosten jälkeen Poliisihallitus käynnisti kehittämistyön väkivaltaan ja terrorismiin liittyvien vihjeiden käsittelyn tehostamiseksi. Tavoitteena on varmistaa vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaistaminen, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedon kulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Lisäksi jatkettiin väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Poliisi on osallistunut valtakunnallisesti ja paikallisesti kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimintaohjelman toteuttamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön (muun muassa Radicalisation Awareness Networkin työryhmät) sekä terrorismintorjunnan yhteistyöryhmän työhön sekä kansallisen strategian päivittämiseen. Seuraavalle vuodelle valmisteltiin Ankkuritoimintojen kehittämishankkeen käynnistämistä, missä tavoitteena on laatia toimintaohjeet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi Ankkuritoiminnassa. Talousrikosjuttukokonaisuuksia ilmoitettiin poliisille 1 989, mikä on viitisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Tutkittavia talousrikoksia näissä jutuissa oli yhteensä 3 398. Poliisi ja sidosryhmät ovat yhteistoiminnassa elinkeinoelämän kanssa toteuttaneet ennalta estäviä toimia, kuten valtakunnallisen harmaan talouden torjuntaan liittyvän tiedotuskampanjan ja elinkeinoelämässä, erityisesti rakennusalalla, on lisätty omavalvontaa ja muita ennalta estävän toiminnan mekanismeja. Lisäksi poliisi on toteuttanut tehostettua liiketoimintakiellon valvontaa sekä työmaa-alueilla tapahtuvaa veronumerovalvontaa. Talousrikosten torjunnassa on toteutettu valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä kansalliseksi Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016-2020 sekä erillistä toimenpideohjelmaa. Tutkinta-aikojen lyhentämiseksi ja rikoshyödyn poisottamisen tehostamiseksi on käynnistetty sähköisen pankkitiedustelujärjestelmän rakentamiseen tähtäävä projekti sekä päivitetty rikoshyödyn jäljittämistä ja 15

haltuunottoa koskeva hallinnollinen ohje. Esikäsittelyn ja tutkintaprosessien kehittämisen johdosta päätettyjen talousrikosjuttujen keskimääräistä sisällä oloaikaa on kyetty lyhentämään. Rikoshyötyä saatiin viranomaisten haltuun viime vuonna 15,7 miljoonan euron arvosta, mikä on noin miljoona euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rahakoiratoiminnan tulokset ovat olleet hyviä. Vuonna 2017 rahakoiratoiminnalla löydettiin käteistä rahaa 942 195 (v. 2016: 862 900 ) ja 98 965 arvosta muuta valuuttaa. Vuodesta 2011 alkaen rahakoiratoiminnalla on löydetty käteistä rahaa 7,2 miljoonaa euroa, 3,3 milj. muuta valuuttaa, 165 asetta, huumausaineita n. 330 kg ja n. 25 700 tablettia. Talousrikosten torjuntaa ja syyttäjäyhteistyötä on kehitetty muun muassa pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden yhteistyön kehittämistyöryhmässä. Korruptioverkoston toimintaa on kehitetty ja osallistuttu korruption torjunnan strategian valmisteluun. Lisäksi osallistuttiin lainsäädännön valmisteluun, jolla verottajalle annettaisiin oikeus ilmoittaa poliisille korruptiivisista havainnoistaan. Vuonna 2017 valmisteltiin myös nopeutettua, syyttäjäyhteistyön huomioivaa toimintamallia talousrikosten tutkintaan. Kertomusvuonna perustettiin viranomaisten yhteinen talousrikostorjunnan tilannekuvatoiminto ja julkistettiin ensimmäinen viranomaisten yhteinen talousrikostorjunnan tilannekuvasivusto. Syksyllä 2017 toteutettiin liiketoimintakiellon teemavalvonta, jonka johdosta tehtiin lukuisia rikosilmoituksia liiketoimintakiellon rikkomisesta. Lisäksi toteutettiin Suomen ja Viron keskinäistä yhteistoimintasuunnitelmaa talousrikostorjunnassa. Ympäristörikosten torjunnassa toteutettiin kansallista Ympäristörikostorjunnan strategiaa 2015-2020 ja toimenpideohjelmaa 2017-2019. Alueellisten verkostojen yhteistoimintaa ja koulutusta on kehitetty. Ennalta suunniteltujen yhteisten operatiivisten projektien johdosta on voitu paljastaa sellaisia uusia ympäristörikoksia, jotka eivät muutoin olisi tulleet esitutkintaviranomaisen tietoon, ja joista on käynnistetty esitutkintoja. Vuonna 2017 valmisteltiin toimialarajat ylittävä kaksivuotinen ympäristörikostorjunnan koulutusohjelma, jota on toteutettu poliisin järjestämänä. Ympäristörikoksiin liittyvän tilannekuvan parantamiseksi julkaistiin ympäristörikoskatsaus. Tietoverkkorikollisuuden osalta toteutettiin sisäministeriön tietoverkkoselvityksen mukaisia toimenpideehdotuksia kehittämällä tietoverkkorikollisuuden tilannekuvaa vastaamaan paremmin rikostorjunnallisia tarpeita. Tietoverkkorikollisuuden yhteistyöverkostoja kehitettiin syyskuussa 2017 PTR- ja yhteistyöviranomaiset koonneessa kaksipäiväisessä kyberrikostorjunnan seminaarissa. Seminaarin yhteydessä käytiin läpi kyberrikostorjunnan haasteita liittyen digitaalisen forensiikkaan, taktiseen kyberrikostutkintaan ja tiedonhankintaan tietoverkoista. Poliisin ja Viestintäviraston yhteistyötä on tehostettu poliisin ja Viestintäviraston johtojen tapaamisella ja aloittamalla virkamiesvaihto Keskusrikospoliisin ja Viestintäviraston kanssa. Poliisin Digila-hanke on jatkanut toimintaansa tietoteknisen tutkinnan laadun parantamiseksi sekä laatujärjestelmän rakentamiseksi työ- ja prosessiohjeiden kirjoittamisella. Eduskunnan poliisille myöntämällä lisärahoituksella on jatkettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön digitaalisen materiaalin luokittelu- ja tunnistamisjärjestelmän rakentamista, joka on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2018 aikana. Järjestelmällä tehostetaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa ja tehostetaan poliisin työtä aineiston tunnistamisessa ja luokittelussa. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa (RYR) on kehitetty valtakunnallisesti yhdenmukaisia prosesseja ja toimintamalleja. Poliisiyksiköt ovat osallistuneet aktiivisesti RYR-yhteistyöverkoston toimintaan. Tampereella järjestettiin keväällä 2017 kaksipäiväinen RYR-toiminnan yhteistyöseminaari. Viharikosten torjunnan tärkeyttä on korostettu viime vuosina. Valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta todetaan, että rasismi, viharikokset ja ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi. Kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa todetaan, että rikokset, joiden motiivina on viha tai rasismi, voivat olla myös ekstremistisiä rikoksia, mutta myös altistuminen viharikoksille voi syrjäytymisen kautta johtaa radikalisoitumiseen, kuten useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet. Tästä syystä on ollut syytä panostaa aiempaa enemmän turvallisuuden kannalta tärkeisiin, mut- 16

ta rangaistusarvoltaan lieviin rikoksiin, kuten haavoittuviin uhreihin kohdistettuihin rikoksiin, rangaistusarvoltaan lieviin viharikoksiin sekä lapsiin ja nuoriin rikosten tekijöinä ja uhreina. Poliisi onkin panostanut viharikosten tunnistamiseen sekä niiden tutkimiseen. Poliisihallitus solmi yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETY J:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. Ohjelman mukaisesti järjestettiin keväällä 2017 poliisipäällystölle ja -päälliköille suunnattu puolen päivän työpaja viharikoksista sekä kaksi kahden päivän pituista kouluttajakoulutusta poliiseille, jotka myöhemmin pitivät koulutusta kaikissa poliisilaitoksissa. Koulutustilaisuudet pidettiin syksyllä ja selvityksen mukaan noin 1 000 poliisia on saanut tai tulee saaman koulutusta. Koulutustilaisuudet jatkuvat vuoden 2018 puolella. Myös internetissä esiintyvän rangaistavan vihapuheen torjuntaa on kehitetty. Lisärahoituksella kaikkiin poliisilaitoksiin perustettiin yksi rangaistavan vihapuheeseen keskittyvä nettipoliisi ja Helsingin poliisilaitokseen perustettiin erillinen ryhmä, jonne Poliisihallituksen antaman vastuumääräyksen mukaan keskitettiin kyseisten rikosten tutkinta. Toiminta alkoi maaliskuussa 2017 ja on ollut tuloksellista. Toiminta on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla. Kertomusvuonna osallistuttiin seminaareihin ja verkostotoimintaan, jatkettiin ihmiskaupan tunnistamiseen ja paljastamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kehitettiin ihmiskauppatutkintaa sekä uhrien auttamisjärjestelmään ohjaamista. Poliisihallitus on osallistunut uuden Empact syklin ihmiskaupan torjuntastrategian valmisteluun. Aloitettiin vuonna 2018 toteutettavan ihmiskaupan torjuntakoulutuksen valmistelu. Määrällisesti merkittävä osa poliisille tutkittavaksi tulevista asioista liittyy tavanomaiseen rikollisuuteen. Tämän asiakokonaisuuden esitutkintaprosessin kehittämiseksi on poliisilaitoksissa toteutettu erilaisia rikosasioiden esikäsittelyratkaisuja, joissa keskeistä on ollut tutkittavien asioiden nopea tunnistaminen ja ohjaaminen aktiivitutkintaan, rikossarjojen tunnistaminen, syyttäjäyhteistyön aktiivinen ja varhainen toteuttaminen sekä operatiivisen rikosanalyysin kehittäminen. Esikäsittelytoimintojen kehittämistä on jatkettu edelleen ja siinä on huomioitu syyttäjälaitosuudistuksen myötä tulevat nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessin vaatimat uudistukset. Esitutkinnan laadun kehittämiseksi toteutettavaa vaativan teknisen rikostutkinnan laadunkehittämishanketta on jatkettu ja siinä on saavutettu ensimmäiset lopputavoitteet. Itä-Uudenmaan poliisilaitos sai ensimmäisenä paikallispoliisin yksikkönä FINAS-akkreditoinnin teknisessä rikostutkimuskeskuksessa tehtäville DNA- ja sormenjälkitutkimuksille. Poliisi varautuu Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tutkintavankeus- ja pakkokeinolain muutosten edellyttämiin toimenpiteisiin (tutkintavankien nykyistä nopeampi siirtäminen vankilaan) ja tutkintavankeuden uusien vaihtoehtojen (tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti) käyttöönottoon. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alusta. Poliisin kannalta haasteellisimpana on pidetty lisääntyviä kuljetustehtäviä sekä henkilöstön matkustamista kuulustelujen vuoksi. Myös yhteydenpidon rajoituksien tosiasialliseen toteutumiseen on pyritty kiinnittämään huomiota edelleen jatkuvan työryhmätyöskentelyn aikana. Vuoden 2017 aikana Vitja tiedustelujärjestelmän teknistä kehittämistä jatkettiin järjestelmän pilottikoulutuksesta sekä testauksesta saatujen havaintojen arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on saavuttaa toiminnallisesti ja teknisesti eheä tietojärjestelmäkokonaisuus, jonka valtakunnallinen käyttöönotto ajoittuu suunnitellusti vuoden 2018 lopulle. Järjestelmän esitutkintaa käsittelevän osion kehittäminen eteni suunnitellusti. Vitjahankkeen määräaikaa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. 17

Taulu 9 Rikostorjunnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla RIKOSTORJUNT A Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta -rikostorjunta TALOUDELLISUUS Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017 Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 273 473 255 636 261 865 253 130 Henkilötyövuodet 3 863 3 691 3 718 3 605 Rikostorjunnan kustannukset, 1000 euroa 352 265 343 720 352 519 332 234 Taloudellisuus (kustannu kset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa TUOTTAVUUS 1 227 1 242 1 330 1 254 Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 74 75 71 73 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 48,1 47,5 42,0 49,8 119 123 125 125 36,7 36,5 33,5 37, 1 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään I 90,6 88,4 70,0 97,8 henki rikokset Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, keskiarvo, vrk, enintään 469 441 500 439 Talousrikostorjunnan htv - 359 337 345 Ilmoitettujen JR-juttujen määrä suhteessa päätettyihin juttuihin, suhdeluku Ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhde, suhdeluku Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 0,83 0,69 1,2 0,83 0,94 1,09 0,99 0,99-76 75 87 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl (tunnukselliset ryh- - 800 700 750-800 mät) Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, - 3,0 - - arvosana 1-4 * Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 * - 2,6 - - Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähin- - 2,9 - - tään, arvosana 1-4 * Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 - 2,8 - - * Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 - 2,7 - - * 18

RIKOSTORJUNTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta -rikostorjunta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017 Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, - 2,8 - - vähintään, arvosana 1-4 * Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi}, keskiarvo, vä- - - - - hintään, arvosana 1-4 * IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet (tietoverkkorikosten taktinen tutkinta) SUORITIEET Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset - 40 32 41 617 600 620 248 600 000 632 405 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 287 047 276 762 265 000 264 895 Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 958 1 915 2 000 2 097 Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 209 2 508 2 200 2488 Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto}, milj. euroa Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, kpl Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 33, 1 19,8 45,0 20,9 29,4 14,8 35,0 15,7 36 323 36 178 36 500 36 019 889 917 850 1 004 754 1 003 1 000 848 * Lähde: Poliisibarometri 2016. Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v. 2018. Taulu 10 Rikosten kehitys vuosina 2012-2017 Rikosten määrällinen kehitys 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2016-2017 Kaikki rikokset 846 324 853 234 813 798 805 794 809 368 822 222 1,6% Rikoslakirikokset 484428 480658 474 536 467 412 458 790 431 470-6,0% Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 342 914 344298 340 974 338680 338280 322 110-4,8% Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 40953 38119 35300 36323 36178 36019-0,4 % Seksuaalirikokset 3553 3248 3022 2 991 3338 3 331-0,2% Omaisuus rikokset 236 815 239 357 239 568 235246 228 296 209436-8,3% Asuntomurrot 2 306 2 161 2676 2 559 2413 1 780-26,2 % Automurrot 9752 8685 8355 8587 7653 6 793-11,2 % Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) 17665 19 507 19 651 21 221 22136 24039 8,6% Liikennerikokset 141 514 136 360 133 562 128 732 120 510 109 360-9,3% Kaikki liikennerikkomukset 339489 351 314 320419 319 606 334 080 377 083 12,9% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 (%) * }mukana vain törkeä varkaus ja törkeän varkauden yritys 19

Taulu 11 Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysprosentti poliisilaitoksittain tutkivien yksiköiden mukaan Selvitys% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 215 Helsinki 46,42 % 43,86% 46,72 % 45,66% 42,31 % 42,19 % 806 Itä-Uusimaa 46,14 % 47,93% 43,26% 39,97 % 37,61 % 38,35 % 815 Kaakkois-Suomi 50,90% 47,17 % 44,92 % 47,30% 55,63 % 50,69 % 818 Länsi-Uusimaa 50,04% 47,44% 49,45 % 44,78 % 50,01 % 47,05% 821 Häme 46,48 % 47,01 % 44,76 % 44,01 % 43,59 % 48,61 % 833 Sisä-Suomi 52,22 % 52,84% 47,68 % 47,69 % 49,65% 66,42 % 836 Pohjanmaa 58,51 % 51,63 % 49,22 % 55,44% 64,39% 59,74 % 842 Lounais-Suomi 50,76 % 48,07% 46,41 % 50,14 % 49,09% 51,37 % 851 Itä-Suomi 55,26 % 55,93 % 52,45 % 55,88 % 53,26% 50,36 % 863 Oulu 53,74 % 52,48 % 49,43 % 53,95 % 49,05% 46,59% 866 Lappi 48,38 % 49,79% 51,82 % 52,75 % 48,00% 55,39 % Koko maa 50,37 % 49,02 % 47,50% 48,09% 47,63 % 49,79% Taulu 12 Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) tutkinta-aika poliisilaitoksittain (vuorokautta) tutkivien yksiköiden mukaan Tutkinta-aika (ei P-ilm) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 215 Helsinki 74 81 89 87 80 103 806 Itä-Uusimaa 94 96 102 113 127 139 815 Kaakkois-Suomi 103 99 112 133 120 137 818 Länsi-Uusimaa 91 95 101 109 122 127 821 Häme 77 91 122 106 140 125 833 Sisä-Suomi 97 108 111 117 125 99 836 Pohjanmaa 124 131 147 182 159 156 842 Lounais-Suomi 106 111 119 127 124 134 851 Itä-Suomi 89 98 100 96 116 116 863 Oulu 96 116 133 141 137 162 866 Lappi 114 124 137 150 147 155 Yhteensä 95 102 112 119 122 125 1.3.3 Lupa hallinto Lupahallinto Tulostavoitteet 2017 Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisihallitus toteuttaa lupavalvonnan kehittämistä varten esiselvityshankkeen, jossa lupavalvonnan menettelyt tarkastellaan toiminnallisesta ja teknisestä näkökulmasta. Poliisi huolehtii sähköisten palvelujen ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että ne ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Poliisi pyrkii huolehtimaan sähköisen asioinnin houkuttelevuudesta ja käytettävyydestä jotta henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenee. Käyntiasioinnin vähenemisellä on vaikutusta myös poliisin palveluverkostoon. Lupahallinnon prosesseja ja toimintoja uudistetaan hallinnollisesti kevyemmiksi. 20

Tulostavoitteiden toteuma 2017 Lupahallinnon kehittämisen esiselvitys käynnistettiin alkuvuodesta 2017. Selvitystyö toteutettiin kolmen aihealueittain jaetun työryhmän toimesta: ajo-oikeuden lupavalvonta, ampuma-aseiden lupavalvonta sekä lupahallinnollinen rikostorjunta. Tavoitteesta huolimatta esiselvityksen loppuraporttia ei saatu julkaistua vuoden 2017 puolella. Selvityksen kirjallinen loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2018. Esiselvityksessä ehdotettuja kehittämistoimia on tarkoitus toteuttaa seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2017 alusta poliisille kuulunut toimivalta ratkaista oleskelupiin, EU-rekisteröinteihin, oleskelukortteihin, muukalaispasseihin ja pakolaisen matkustusasiakirjoihin liittyvät asiat siirtyi Maahanmuuttovirastolle. Poliisin tehtäväksi jäi edelleen ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen sekä viisumien jatkamisesta, peruuttamisesta ja mitätöinnistä huolehtiminen tietyissä tapauksissa. Ulkomaalaisasioiden siirrosta sekä passivolyymin laskusta johtuen lupien kokonaisvolyymi aleni edelleen vuonna 2017 ja laskua vuoteen 2016 verrattuna oli n. 9 %. Kokonaisvolyymin laskusta huolimatta henkilökorttien määrä kasvoi 23,5 % verrattuna vuoteen 2016, samoin muut luvat -kokonaisuudessa oli kasvua 2,6 %. Lupahallinnon sähköisen asioinnin palveluita kehitettiin edelleen vuonna 2017. Yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupahakemus ja ilmoitus yksityisen turvallisuusalan elinkeinotoiminnan jatkamisesta toteutettiin uusina palveluina, ja henkilökortin haku täysin sähköisesti mahdollistui lakimuutoksen tullessa voimaan 1.4.2017. Suunnitelmallisia markkinointitoimenpiteitä jatkettiin ja passien sähköisessä asioinnissa käyttöaste nousikin ennätyskorkealle yli 70 prosenttiin, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Hallinnollisen taakan keventäminen on olennainen osa jokaista lupahallinnon kehittämisprojektia. Vuoden 2017 aikana toteutettiin uusia sähköisiä palveluita sekä tehtiin määrittelytyötä uutta asetietojärjestelmää varten. Lisäksi poliisin lupahallinto osallistui poliisin henkilötietolain uudistamistyöhön kuvaamalla lainsäädännön muutostarpeet. Tässä yhteydessä käytiin läpi myös tiedonsaantioikeuden laajuus sekä kehittämistarpeet. Uuden asetietojärjestelmän kehittäminen eteni järjestelmän määrittelytyöllä sekä kilpailutuksella. Järjestelmän toteuttaminen päästiin aloittamaan toimittajan kanssa loppuvuodesta 2017. Taulu 13 Lupahallinnon tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla LUPAHALLINTO Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja 2015 2016 2017 2017 laadun hallinta TALOUDELLISUUS Hen kilötyövuodet 881 692 602 590 Lupahallinnon kustannukset, 1000 euroa 61 990 54 879 49 300 46991 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat}, euroa 43 47 44 44 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 106,5 98,0 100,0 99,7 Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa 66 048 53 970 49 300 46 843 TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupahtv, maksullinen ja maksuton) 1 542 1 780 1795 PALVELUKYKY JA LAATU 21

6 Luku sisältää myös Suomi.fi luvat 22 LUPAHALLINTO Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1-4* Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017-3,3 - - Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista - 29 50 33 poliisin luvista) Sähköisen asioinnin käyttöaste% (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymista niissä luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi mahdollista) SUORITTEET Poliisin käsittelemät lupa-asiat yhteensä, 1 452 1 160 kpl 250 156 Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) 29 45 60 67 953 000 1 059 007 774 540 847 972 980 000 964 228 Ajoluvat 350 977 1 442 - - Turva-alan luvat 60 771 26 738 62 000 19 911 Aseluvat 57 939 56 698 60 000 56 101 Ulkomaalaisluvat 5 54 900 54129 - - Muut luvat 11 868 16 283 6 12 000 18 460 * Lähde: Poliisibarometri 2016. Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v. 2018. LUPAVALVONTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet (maksuton, sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) Toimintamenomääräraha, 1000 euroa Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1000 euroa SUORITTEET Toteuma 2015 220 Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl 119 135 Toteuma Tavoite Toteuma 2016 2017 2017 216 205 213 12 420 13 339 13 285 16 767 16 431 19 618 66 393 65 000 86 573 5 Toimivalta ulkomaalaislupa-asioissa siirtyy poliisilta Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017.

Taulu 14 Poliisin myöntämät luvat poliisiyksiköittäin 2012-2017 Myynti lukumäärä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ero% 2016-2017 215 Helsinki 180 732 190 926 174 653 179 737 166 512 158 483-4,8% 806 Itä-Uusimaa 145 028 140 237 147 498 177 811 134 929 121 726-9,8% 815 Kaakkois-Suomi 78415 78196 82 992 87 334 68234 56847-16,7 % 818 Länsi-Uusimaa 119 854 117 543 125 346 134 300 108 114 100 571-7,0% 821 Häme 88 159 92 331 93405 103 132 79605 70217-11,8 % 833 Sisä-Suomi 176 465 179 217 186413 195 830 163 687 148 075-9,5% 836 Pohjanmaa 99044 98604 107 831 108 383 77 156 68936-10,7 % 842 Lounais-Suomi 166 245 166 866 172 780 185 990 139 776 127 210-9,0% 851 Itä-Suomi 127 033 129 437 140 845 144 242 109 792 97 000-11,7 % 863 Oulu 100 490 97 442 104 272 108 069 84172 79034-6,1 % 866 Lappi 41 569 42 328 45998 45283 34 793 30908-11,2 % Yhteensä 1323034 1 333127 1382033 1470111 1166 770 1059007-9,2% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Asehallito Asehallinto on osallistunut aktiivisesti ampuma-aselainsäädännön uudistamiseen. Lupajärjestelmän uudistamista koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan 1.12.2017. Sähköisen asioinnin osalta muutokset tulevat voimaan 1.12.2018. Samanaikaisesti on valmisteltu Euroopan unionin asedirektiivin muutosta, joka on hyväksytty keväällä 2017. Sen kansallista täytäntöönpanoa koskeva lakihanke on asetettu syksyllä 2017 ja vuoden lopulla on käynnistynyt direktiivin täytäntöönpanoasetusten valmistelu. Asehallinto on osallistunut komission valmistelutyöryhmien työhön. Lainsäädäntömuutoksiin liittyen on käynnistetty asetietojärjestelmän uudistamista koskeva hanke. Asehallinto on osallistunut uuden tietojärjestelmän valmistelutyöhön. Aseiden käyttöturvallisuustarkastuksissa asetehtaalla tehtyjen tarkastusten osalta jäätiin hiukan edellisten vuosien tasosta. Tehtaalla tarkastettujen aseiden määrä oli 91 331 kpl, minkä lisäksi asehallinnon tiloissa tarkastettiin 2 568 asetta. Tarkastuksissa hylättiin 59 asetta. Patruunoiden tyyppitarkastuksia tehtiin 1 O kpl ja patruunatehtaan valvontatarkastuksia kaksi. Asehallinnon tiloissa tehtiin 702 deaktivoidun aseen tarkastusta, mikä oli yli kaksi kertaa edellisvuoden määrä (346 kpl). Lisäksi käytiin tarkastamassa kaksi deaktivoitua, suurta ampuma-asetta asiakkaan luona. Asetekniikassa tehtiin myös yhteensä 2181 ampuma-aseen lasermerkintää. Asekäsittelytyöryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa ja työryhmälle luovutettiin 44 asetta. Asehallintoon käsiteltäviksi toimitettujen, valtiolle tuomittujen ja luovutettujen sekä valtiolle huutokaupattavaksi tulleiden ampuma-aseiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Asetietojärjestelmän ja muiden prosessin kehittämistä koskevien toimien johdosta aiempina vuosina syntynyttä ruuhkaa saatiin merkittävästi purettua. Vuoden aikana järjestettiin kuusi asehuutokauppaa, joissa huutokaupattavien kohteiden yhteismäärä oli 1 825. Huutokaupoissa myytiin yhteensä 1 072 asetta ja aseen osaa. Huutokauppamenettelyn kehittämistä selvitettiin. Asehallinto romutti vuonna 2017 yhteensä 21 702 asetta, mikä oli huomattavasti suurempi määrä kuin edellisvuonna (13 051 asetta). Asehallinnossa käsiteltiin elinkeinolupiin ja asealan vastuuhenkilöihin liittyviä lupa-asioita yhteensä 66 vuonna 2017. Elinkeinolupien ja vastuuhenkilön peruutuksia tehtiin yhteensä 53 kpl. Asealan elinkeinonharjoittajia oli 31.3.2017 yhteensä 399 kpl, joilta laskutettiin yhteensä 857 maksuasetukseen perustuvaa vuosittaista valvontamaksua. Taloudelliseen tilanteeseen liittyviä ase-elinkeinonharjoittajan kuulemisia aloitettiin kahdeksan. Yhdelle elinkeinoluvanhaltijalle annettiin varoitus. Asealan elinkeinoon liittyviä vastuuhenkilön koetilaisuuksia järjestettiin neljä ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä 69 henkilöä (yhteensä 82 koesuoritusta), joista 23 suoritti kokeen hyväksytysti. Vuonna 2017 kaupallisten lupa-asioiden (vienti, siirto, tuonti, kauttakuljetus, muut päätökset/ todistukset) määrä oli 1 132. Asekeräilyyn liittyen tehtiin 32 päätöstä ja erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin liittyviä 23

asioita käsiteltiin yhteensä 94. Asekeräilijähyväksyntä peruutettiin kuudelta keräilijältä ja yhdelle keräilijälle annettiin varoitus. Ampumaratoihin liittyviä lupapäätöksiä tehtiin kaksi. Räjähteiden prekursorilupia myönnettiin 131. Lisäksi viiden hakemuksen osalta hakija peruutti hakemuksen. Valtioasiamies antoi yhteensä 244 lausuntoa hallinto-oikeuksille, käsitteli yhteensä 225 hallinto-oikeuksien antamaa päätöstä ja 112 korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä sekä haki muutosta yhdessä tapauksessa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä on viime vuosina ollut noin 2 400 vuodessa ja tässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta edellisen vuoteen verrattuna. Maksuttomia suoritteita ovat esimerkiksi erilaiset ilmoitusasiat, lausunnot, selvitykset ja EU:n jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon liittyvät asiat sekä eri viranomaisille annettuja lausunnot. Aseturvallisuus ja laittoman asekaupan ehkäiseminen on ollut painopisteenä Euroopan unionissa. Erityinen painopiste on edelleen ollut kansankielessä starttiaseiksi kutsuttujen aseiden ja deaktivoitujen ampumaaseiden valvonnassa. Euroopan komission deaktivointiasetuksen keväällä 2016 tapahtuneen voimaantulon yhteydessä siirrettiin deaktivointien tarkastus asehallinnon tehtäväksi. Tämä ja teknisiä vaatimuksia koskevan asetuksen liitteen uudistaminen ovat työllistäneet merkittävästi. Myös elinkeinonharjoittajien taloudellinen tilanne on muuttunut ja yleinen taloudellinen tilanne on kiristänyt myös asealan elinkeinon taloudellista tilannetta. Joulukuussa 2015 voimaan tulleen ampumataralain ratavastaavan ilmoittamista koskevan siirtymäsäännöksen voimassaoloajan päättyminen marraskuun lopussa on aiheuttanut merkittävästi lisätyötä. Arpajaishallinto Arpajaishallinto organisoitiin Poliisihallituksen yksikkörakenteen ulkopuolelle välittömästi poliisiylijohtajan alaisuuteen 1.2.2017 alkaen. Arpajaishallinto aloitti lokakuussa 2017 strategiaprosessin, jonka on määrä valmistua kevään 2018 aikana. Strategian valmistelun tavoitteena on laatia innostava visio, selkeä strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2018-2021. Prosessi aloitettiin toimintaympäristöanalyysilla, nykytilan arvioinnilla ja sidosryhmähaastatteluilla, jotka jatkuivat vuodenvaihteeseen. Arpajaishallinnon rahapelitoiminnan valvonnan tehtäviä väritti kolmen rahapeliyhteisön Fintoto Oy:n, Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) ja Veikkaus Oy:n rahapelitoimintojen yhdistyminen 1.1.2017 alkaen yhteen valtion kokonaan omistamaan yhtiöön (Veikkaus Oy). Arpajaishallinnon viestintää on kehitetty edelleen vuonna 2017. Vuoden aikana julkaistiin arpajaishallinto.fi - verkkosivusto, joka sisältää runsaasti tietoa arpajaishallinnon toimialan asioista. Vuoden aikana arpajaishallinto on lisäksi viestinyt aktiivisesti mm. rahankeräyslaista ja kolehdinkanto-oikeudesta sekä vaalirahankeräyksistä vuoden 2017 kuntavaaleihin liittyen. Arpajaishallinnon kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö Erityisesti rahapelitoiminnan alalla arpajaishallinto teki yhteistyötä pohjoismaisten ja kansainvälisten kollegaviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Arpajaishallinto osallistui myös Pohjoismaiden rahapelitoiminnasta vastaavien valvontaviranomaisten päällikkö- ja asiantuntijakokouksiin, joista jälkimmäisen arpajaishallinto isännöi 3.-4.10.2017 Helsingissä. Edellisvuonna aloitetun EU:n rahapelitoiminnan valvontaviranomaisten yhteistyömenettelyn mukaisia tietopyyntöjä tuli Suomelle muilta mailta yhteensä 14 kappaletta. Arpajaishallinto lähetti vastaavasti menettelyssä viisi tietopyyntöä muille EU- ja ETA-maille. Rahapelitoiminnan valvonnan ryhmä Rahapelitoiminnan valvonnan osalta keskeisessä asemassa vuonna 2017 olivat uuden yksinoikeusyhtiön toiminnan aloittamisen seurannaisvaikutukset, kuten aiempien kolmen rahapeliyhteisön pelitilien yhdistymi- 24

nen ja yhdistymisen vaikutukset rahapelien markkinointiin. Samalla rahapelitoiminnan valvonnan ryhmää vahvistettiin useilla henkilötyövuosilla ja toimintavuotta leimasivat useat rekrytoinnit ja perehdyttäminen. Arpajaislain vastaiseen markkinointiin puututtiin antamalla asiassa ohjeistusta, neuvontaa ja lausuntoja. Rahapelitoiminnan valvontaan kuuluu myös vedonlyöntiliitännäisen urheilukilpailujen manipulaation estämisen valvonta, jonka osalta vuoden 2017 aikana jatkettiin sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Vuoden aikana arpajaishallinto rekrytoi kymmenen virallista valvojaa suorittamaan Veikkaus Oy:n toimeenpanemien Eurojackpotin ja Loton arvontojen sekä rahapika-arpojen lisäarvonnan valvonnat. Valitut henkilöt työskentelevät Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella, Keskusrikospoliisissa, Poliisihallituksessa, Helsingin poliisilaitoksella ja Suojelu poliisissa. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) tuli voimaan 3.7.2017. Poliisihallituksen sisäisen työnjaon mukaan arpajaishallinto vastaa rahapelitoiminnan toimeenpanon valvonnasta ja siten myös rahanpesulain mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta rahapelitoiminnassa. Uusi rahanpesulaki laajensi merkittävästi Poliisihallituksen valvontavelvollisuuksia, mutta samalla myös valvonta- ja sanktiovaltuuksia. Veikkaus Oy: n lisäksi myös sen asiamiehet tulivat arpajaishallinnon valvontatoimivallan piiriin. Säännöksen voimaantulon myötä arpajaishallinto on ryhtynyt suorittamaan tarkastuskäyntejä kasinolla rahanpesulaissa asetettujen velvoitteiden täyttämisen valvomiseksi. Rahankeräys- ja tavara-arpajaistoiminnan valvonnan ryhmä Rahankeräysten, bingopelitoiminnan ja tavara-arpajaistoimintojen valvontarekisterin käyttöönoton myötä ruuhkautunutta lupakäsittelyä saatiin vuoden 2017 aikana purettua, ja vuoden lopussa rahankeräyslupahakemuksia oli hieman yli 100 kappaletta odottamassa käsittelyä. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin 550 bingolupa-, rahankeräyslupa- ja tavara-arpajaislupapäätöstä. Rahankeräyslakia uudistettiin 1.4.2017 voimaantulleella muutoksella siten, että ammattikorkeakoululaissa tarkoitetut ammattikorkeakoulut saivat oikeuden toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi lakisääteisistä tehtävistä huolehtimiseen sekä vuosina 2017-2019 ammattikorkeakoulun pääomittamiseen. Ammattikorkeakoulut hyödynsivät aktiivisesti mahdollisuuttaan hakea rahankeräyslupaa. Sisäministeriö asetti 18.8.2016 työryhmän valmistelemaan esiselvitystä rahankeräyslain uudistamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila, kehittämiskohteet sekä vaihtoehtoiset toteuttamisvaihtoehdot pitäen kuitenkin kiinni voimassa olevan rahankeräyslain tavoitteesta estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä. Hankkeen alkuperäistä toimikautta jatkettiin 31.12.2017 asti. Arpajaishallinto osallistui hankkeeseen aktiivisesti alan lupa- ja valvontaviranomaisena. Tietoteknisen valvonnan ryhmä Myös rahapelitoiminnan tietoteknisen valvonnan ryhmän vuotta 2017 leimasi vuoden alusta voimaantullut rahapelijärjestelmän muutos ja Fintoto Oy: n, RA Y:n sekä Veikkaus Oy: n rahapelitoimintojen yhdistyminen. Muutoksen myötä tietoteknisen valvonnan menettelyitä yhdenmukaistettiin ja uusia toimintamalleja vakiinnuttiin. Turvallisuusalan valvonta Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tuli voimaan 1.1.2017. Lakimuutos lisäsi vuoden aikana poliisilaitoksiin ja yksityisen turvallisuusalan toimijoihin kohdennettavan ohjauksen ja neuvonnan määrää merkittävästi. Erityisesti järjestyksenvalvojatoimintaa ja hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien tuleminen elinkeinoluvanvaraisuuden piiriin vuoden 2018 lopussa päättyvän siirtymäajan kuluessa lisäsi turvallisuusalan elinkeinolupien määrää kolmanneksella. Turvallisuusalan valvonta aloitti lakimuutoksen seurauksena toimintansa kansallisen IMI-keskuksena. Kyse on siitä, että Poliisihallitus toimii rajat ylittävistä ammattimaisista eurokäteisen maantiekuljetuksista euroalu- 25

eeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1241/2011 tarkoitettuna lupaviranomaisena ja kansallisena yhteyspisteenä. Tehtäviin kuuluu vastata myös muista edellä mainitussa asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä valvonta- ja rekisteritehtävistä, joiden toteuttamisesi Turvallisuusalan valvonta käyttää kansainvälistä IMl-sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää. 1.3.4 Yhteiset palvelut Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta Tätä kokonaisuutta käsitellään kohdassa 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto Tulostavoitteet 2017 Kejon hallinnointimalli luodaan. Poliisihallitus varmistaa sisäministeriön ja hätäkeskuslaitoksen kanssa yhteistyössä Erica- KEJO -järjestelmien välisen integraation toteutumisen sekä edistää omalta osaltaan yhteiskäyttöisiä ja kustannustehokkaita tietojärjestelmäpalveluita osana suunniteltuja ERICA- ja KEJO -liittymiä. Tuodaan palvelut lähemmäksi kustannuksia alentavasti lisäämällä sähköistä asiointia ja parantamalla poliisin tavoitettavuutta muun muassa hyödyntämällä digitalisaatiota. Toteutuneet tavoitteet 2017 ja tavoitteet 2018-2020 Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) kehittäminen on jatkunut. Kehittämistyössä on huomioitu sekä toiminnalliset tarpeet että järjestelmän tuottavuustavoitteet. Lisäksi Poliisihallitus on osaltaan edistänyt hätäkeskustietojärjestelmä Erican ja Kejon välisen integraation toteutumista. Hätäkeskustietojärjestelmä ja kenttäjärjestelmä ovat erittäin tärkeitä poliisin operatiiviselle toiminnalle ja sen johtamiselle. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden lisäksi on varmistettu nykyisten järjestelmien kehittävä ylläpito. Poliisin tietohallinnon visio ja ICT-toiminnan strategiset painopisteet määriteltiin vuosille 2018-2020 päivitetyllä tietohallintostrategialla. Tietohallinnon visio vuodelle 2020: Laadukas ja sujuva arki poliisille 24/7 ja missio: turvaamme poliisin tehokkaan työskentelyn laadukkailla ICT-ratkaisuilla. Strategisiksi painopisteiksi kirjattiin: digitalisaation edistäminen, toimivat palveluketjut, ennakoiva kehittäminen ja osaaminen & kyvykkyydet. ICT-toiminnan tehtävänä on tarjota poliisille työvälineitä, kuten tietojärjestelmiä poliisitoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti valvonta- ja hälytystoiminnan sekä lupahallinnon tietojärjestelmiä kehitettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2017 toteutettiin ensimmäisen kerran poliisihallinnon käyttäjätyytyväisyyskysely liittyen tietojärjestelmiin ja ICT-ratkaisuihin, joiden osalta palautteessa oli niin ruusuja kuin risujakin. Suuri osa vastaajista koki, että poliisin tietojärjestelmät ja ICT-ratkaisut antoivat hyvän tuen poliisitoiminnalle. Palaute otetaan huomioon ICT-toiminnan kehittämisessä myös jatkossa. Poliisin tietojärjestelmien ylläpidon päätavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti liittyen tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja toiminnan vaatimusten mukaiseen jatkokehitykseen. Järjestelmissä oli häiriöitä poikkeuksellisen vähän ja suuria oli vain muutamia. Laajat, järjestelmiin liittyvät alusta- ja tietoliikennepalveluiden häiriöt vaikuttivat erityisesti heinä-elokuussa laajasti järjestelmien epävakauteen. Poliisi edisti ja osallistui aktiivisesti Hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) toimijoiden yhteistyötyöhön, arkkitehtuuritoiminnan ja kokonaisturvallisuuden hallinnan kehittämiseen. 26

Poliisin tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin systemaattista hallintaa ja kehittämistä sekä toimintaan liittyvää tiedottamista kehitettiin edelleen mm. siten, että kaikki uudet järjestelmät ja järjestelmiin liittyvät merkittävät muutokset (yhteensä noin 250 kpl) käsiteltiin kyseisessä arkkitehtuurimenettelyssä. Tietoturvaan liittyvät uhkat kasvoivat, mutta poliisin ICT-toimintaympäristön osalta asiaan on varattu, joka tulee olemaan jatkossakin yksi keskeisistä painopisteistä. Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) kehittäminen on jatkunut. Kehittämistyössä on huomioitu sekä toiminnalliset tarpeet että järjestelmän tuottavuustavoitteet. Lisäksi Poliisihallitus on osaltaan edistänyt hätäkeskustietojärjestelmä Erican ja Kejon välisen integraation toteutumista. Hätäkeskustietojärjestelmä ja kenttäjärjestelmä ovat erittäin tärkeitä poliisin operatiiviselle toiminnalle ja sen johtamiselle. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden lisäksi on varmistettu nykyisten järjestelmien kehittävä ylläpito. Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO-hanke) toteuttamista jatkettiin kolmannen osatoimituksen osalta ja hankkeessa vietiin läpi toisen osatoimituksen hyväksyntätestaus. Toinen osatoimitus hyväksyttiin maaliskuussa. Poliisihallituksen ja järjestelmätoimittajan välinen muutossopimus liittyen järjestelmätoimitukseen liittyvien toimintaympäristömuutoksiin solmittiin helmikuussa. KEJO-järjestelmän ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn integraation edistämiseksi tiivistettiin SM: n ohjauksessa yhteistyötä Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kesken ja laadittiin suunnitelmia integraation aikataulutuksesta ja järjestelmien rajapintoihin liittyvistä toteutuksista. Viranomaisten tiedonvaihdon kehittämisen (KEJO-VITIKE-hanke) osalta toteutettiin integraatioita hankesuunnitelman mukaisesti. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistuksen (ERICA-hanke) toteuttamiseen osallistuttiin poliisin toiminnallisten vaatimusten mukaisesti ja käyttöönottoa poliisin osalta valmisteltiin yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen, Valtorin ja järjestelmätoimittajan kanssa. Poliisin valmiutta kohti yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ERICA-hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Poliisin kenttätoiminnan tueksi suunnitellun mobiilipalveluympäristön koekäyttövaihe käynnistettiin uusilla sovelluksilla: mobiilikäyttöinen kenttäjärjestelmä (mobiilipoke) ja mobiilikysely. VITJArikostiedustelujärjestelmään havaintotietojen syöttöä varten toteutettavan mobiilisovelluksen kehitystyö käynnistettiin yhdessä sovellustoimittajan kanssa. Valtorin TUVE-yksikön tuottamaa etuvemobiilipäätelaitetta tuotteistettiin ja ominaisuuksia parannettiin koekäyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Poliisiajoneuvojen tiedonsiirtoratkaisuja parannettiin rakentamalla langattomia verkkoratkaisuja poliisiasemien tiloihin. Tarpeet ja vaatimukset itse tuotetun sekä kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun sähköisen tiedon käsittelylle, hallinnalle ja analysoinnille ovat merkittävässä kasvussa poliisitoiminnassa. Näihin vastataan vuoden 2017 aikana käynnistyneellä hankkeella, jossa kehitetään tietojärjestelmäarkkitehtuuri tietomassojen käsittelemiseksi poliisitoiminnassa (TIMANTTI-hanke). Poliisin sähköisessä asioinnissa otettiin käyttöön Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaiset tunnistamisen ja verkkomaksamisen yhteiset palvelut sekä suunniteltiin alustavasti Suomi.fi-viestit palvelun käyttöönottoa. Sähköisen asioinnin palveluiksi otettiin käyttöön myös turvallisuusalan elinkeinolupahakemus ensimmäisenä yritysasiointina sekä toteutettiin jatkuvaa kehitystä olemassa oleviin palveluihin kuten kadonneiden ja anastettujen matkustusasiakirjojen käsittely passinhakuprosessin osana. Materiaalipalvelut ja toimitilat Tulostavoitteita 2017, 5.2.5. Hallinto- ja tukipalvelut Poliisihallitus on osallistunut valtiovarainministeriön Handi-hankkeeseen ohjausryhmätyöhön sekä lisäksi asiakastyöryhmässä Palkeiden kilpailuttaman tilauksenhallinta- ja laskujen kierrätysjärjestelmän, eli Handipalvelun vaatimusmäärittelyyn. Sopimuskohdistus- ja tiliöintikooditoiminnallisuudet on otettu käyttöön mahdollisimman laajasti ja laskuautomaation edelleen laajentamiseen valmistaudutaan Handi- 27

palvelun käyttöönoton yhteydessä vuonna 2019. Kyseisen ulkomailta käsin tuotettavan palvelun tietoturvahaasteisiin on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja toistaiseksi on päätetty pidättäytyä palvelun pilotoinnista ennen tietoturva-auditoinnin valmistumista. Valtion yhteisen sähköisen kilpailutusratkaisun käyttöönotot on 2017 kuluessa toteutettu kaikissa poliisin virastoissa. Poliisihallitus osallistui aktiivisesti sisäasiainhallinnon hankkeeseen sopimushallintaominaisuuksien käyttöön ottamiseksi Acta-asiainhallintajärjestelmässä. Tavoitteena on, että sopimushallintaominaisuudet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla koko poliisissa. Seuraavan vuoden hankintojen suunnittelu on syksyllä 2017 tehty jo toistamiseen valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti ja suunnitelmatiedot toimitettu keskitetysti Poliisihallituksesta Valtionvarainministeriön suunnittelualustalle. Laskuilta saatavan hankintadatan hyödyntämistä poliisin hankintatoimen ohjauksessa kehitetään yhteistyössä palveluja tuottavan Hansel Oy: n kanssa, mutta tietoja ei toistaiseksi luovuteta julkisuuteen tutkihankintoja.fi -sivustolla, koska aineistosta ei kohtuullisella työmäärällä vielä pysty erottelemaan ei-julkista materiaalia. Poliisihallitus on laatinut yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen pitkän aikavälin toimintasuunnitelman, tavoitteena hillitä toimitilakustannusten nousua sekä varmistaa turvalliset, terveet ja toiminnalliset toimitilat poliisille. Toimitilasuunnitelmassa on otettu huomioon valtion toimitilastrategian tavoitteet muun muassa tilatehokkuuden osalta. Suunnitelmassa on myös huomioitu siirtyminen uudenlaiseen muuntojoustavaan monitilaympäristöön niiltä osin kuin se poliisitoiminnassa on mahdollista. Suurena haasteena poliisin toimitilahallinnossa on tunnistettu rakennusteknisesti vanhentunut rakennuskanta mikä ilmenee valitettavan usein sisäilmaongelmina. Poliisilaitosten toiminnalliset muutokset poliisipalvelujen järjestämiseksi on mahdollistanut toimitilojen tehokkaamman käytön sekä ylimääräisistä tiloista luopumisen toimitilakustannusten alentamiseksi. Poliisihallitus selvitti Senaatti-kiinteistöjen kanssa aktiivisesti eri vaihtoehtoja uudenlaisiin rakennusteknisiin ratkaisuihin muun muassa kasvavan väistötilatarpeen vuoksi erityisesti erikoistilojen osalta. Viestintä Poliisin viestinnän strategisena tavoitteena on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä pyrkiä siten estämään onnettomuuksia ja rikoksia ennalta ja tukea niiden selvittämistä. Viestintästrategiassa on määritetty viisi kehittämisaluetta ja 12 toimenpidekokonaisuutta vuosille 2015-2018. Poliisi.fi -sivuilla kävi noin kymmenen miljoonaa vierailijaa. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan se on kuudenneksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Sivuilla vierailee lähes kolmasosa suomalaisista internetin viikkokäyttäjistä ainakin silloin tällöin. Lähes 80 prosenttia käyttäjistä antaa palvelulle hyvän arvosanan. Sivuja pidetään toimivina ja helppoina, esimerkiksi passin haussa. Otettiin käyttöön näkörajoitteisia tukevia ominaisuuksia. Poliisi julkaisi vuoden aikana noin 8 500 mediatiedotetta. Niiden kirjoittajille tuotettiin päivittäistiedotteiden verkkokurssi. Vuoden aikana tuotettiin ja esitettiin 64 jaksoa dokumentaarisia valtakunnallisia televisio-ohjelmia, kuten Poliisit ja 112. Tämän lisäksi tuotettiin 12 jaksoa 112-sarjaan ja 26 Poliisit-sarjan jaksoa esitettäväksi sarjan 10-vuotisjuhlavuonna 2018. Ohjelmat ovat tukeneet merkittävästi rekrytointia ja vaikuttaneet myönteisesti poliisin maineeseen. Sosiaalisessa mediassa poliisilla noin 150 profiilia, joilla on yhteensä yli miljoona seuraajaa. Poliisi julkaisi You Tubessa uuden videokanavan, Poliisituben. Samalla poliisille koulutettiin ja varustettiin ensimmäiset vloggaajat. Kanavalla julkaistiin vuoden aikana yli 150 videota. Niitä katsottiin yli 3,2 miljoonaa minuuttia. 28

Poliisilaitosten Twitter-maratonit saivat laajasti julkisuutta, ja avasivat uudella tavalla poliisin laajaa tehtäväkenttää. Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen julkaistiin sata tarinaa turvallisuudesta yhdessä sisäasiainhallinnon muiden viranomaisten kanssa. Suunniteltiin sosiaalisen median verkkokurssi koko henkilöstölle sekä poliisin uusi sosiaalisen median ilme. Otettiin käyttöön uusi poliisiblogi. Poliisi oli mukana useilla messuilla ja kansalaistapahtumissa, kuten Suomi Areenassa. Poliisin päivän tapahtumia järjestettiin 21 paikkakunnalla, kaikkien poliisilaitosten alueella. Kävijöitä oli yhteensä noin 22 000. Poliisilaitokset osallistuivat yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa satavuotisjuhlavuoden Nuku rauhassa -tapahtumiin seitsemällä paikkakunnalla. Vuoden aikana markkinoitiin sähköistä asiointia teemalla: Passilla maailmalle, henkkarilla Eurooppaan. #Nettipetos-kampanjalla varoitettiin nettikaupan vaaroista. Pankkitunnuksi kalastelevia valepoliiseja torjuttiin yhteisellä kampanjalla mm. Finanssialan ja Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Poliisi oli lisäksi mukana useissa muissa viranomaisten yhteisissä viestintäkampanjoissa, kuten Liikennekuolematon päivä, Sinä teet suojatien ja 112-päivä. Valmisteltiin valtakunnallista kilpailutusta viestintä- ja mainostoimistopalveluista. Poliisin intranetissä julkaistiin tuhansia uutisia. Valmisteltiin uutta, sisäasiainhallinnon yhteistä intraa. Sähköinen henkilöstölehti, Tutka, ilmestyi neljästi. Lehdestä teetettiin lukijatutkimus ja ulkoinen arviointi. Poliisin arvoja edistettiin sisäisellä #arvokas-kampanjalla. Poliisihallituksessa Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnan tehtävänä on poliisin toiminnan laillisuuden ja hyvän hallintotavan sekä toimivaltuuksien käytön ja perusoikeuksien toteutumisen valvonta poliisin toiminnassa. Poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa koskevan ohjeen mukaan poliisin ylijohtona toimiva Poliisi hallitus ohjaa poliisin laillisuusvalvonnan järjestämistä valtakunnallisesti ja valvoo poliisiyksiköiden toiminnan lainmukaisuutta. Poliisihallituksen laillisuusvalvonta kehittää poliisin laillisuusvalvontaa ja suorittaa laillisuustarkastuksia poliisiyksiköissä, suorittaa oma-aloitteista valvontaa, ratkaisee kanteluja, toimii valtion edustajana oikeudenkäynneissä sekä hankkii selvityksiä ja antaa lausuntoja ylimmille laillisuusvalvojille niille tehtyjen kantelujen johdosta. Poliisihallituksen ja sen alaisten poliisiyksiköiden suorittama laillisuusvalvonta perustuu vahvistettuihin yksikkökohtaisiin laillisuustarkastussuunnitelmiin. Suunnitelmien mukaisesti valvontaa on vuonna 2017 kohdistettu muun muassa yksiköiden sisäisen laillisuusvalvonnan toimivuuteen, tietolähdetoimintaan, salaisten pakkokeinojen käyttöön, rekistereiden valvontaan, poliisin säilyttämien henkilöiden oikeusturvaan sekä sakkouudistuksen toteuttamiseen. Poliisihallitus suoritti vuonna 2017 laillisuustarkastukset kaikissa poliisiyksiköissä. Poliisiyksiköiden sisäisistä laillisuustarkastuksista vastasivat suoraan poliisipäällikön alaiset oikeusyksiköt, joiden tehtävänä on yksiköiden oikeudellisten asioiden ohella myös yksiköiden laillisuusvalvonta ja laillisuustarkastusten suorittaminen. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen vuoden 2017 tarkastustoiminnan painopisteinä oli mm. käyttöomaisuuden hallinta, hankinnat, arpajaishallinto ja esimiesvalvonta. Lisäksi tehtiin aiempien vuosien tarkastusten seurantaa. 29

Kansainvälinen toiminta Tulostavoitteet 2017 Poliisin kansainvälisen toiminnan strategian täytäntöönpanoa jatketaan ja aloitetaan valmistautuminen EU - puheenjohtajuuskauteen 2019. Kansainvälisessä yhteistyössä poliisi huolehtii kyvystä toimia tehokkaasti EU - ja Schengen -valtioiden ja EU: n toimielinten ja rakenteiden kuten Europolin, Pohjoismaiden sekä Suomen kannalta keskeisten kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten, Interpolin ja Itämeren maiden kanssa operatiivisen toiminnan lisäksi teknisen yhteistyön alalla. Poliisiammattikorkeakoulun ja Keskusrikospoliisin tuottamalla koulutuksella parannetaan poliisiyksiköiden kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamista ja valmiuksia painopisteen ollessa kansainvälisen yhteistyön erityisalojen asiantuntijuuden kehittämisessä ja kansainvälisten tietojärjestelmien tehokkaassa käyttämisessä. Venäjä -yhteistyössä luodaan toimivat suhteet lainvalvontasektorin uusiin toimijatahoihin. Kansainvälisen yhteistyön avulla tehostetaan poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Poliisi toimii siviilikriisinhallinnan alalla yhteistyössä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisin hallintakeskuksen kanssa osallistumalla siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttamiseen, tehtäviin rekrytointeihin sekä monipuoliseen kansainvälisen yhteistyöhön resurssien sallimissa rajoissa. Poliisista pyritään saamaan jatkossa lisää asiantuntijoita EU:n lisäksi myös YK:n tehtäviin. Tulostavoitteiden toteuma 2017 Poliisin kansainvälistä osaamista ja valmiuksia parannetaan jalkauttamalla kansainvälisen toiminnan strategia tutkintokoulutuksessa ja urapolkuajattelua edistetään kuvaamalla kansainväliset urapolut poliisihallinnossa. Kansainvälisten urapolkujen kehittämissuunnitelma aloitettiin vuonna 2017 ja niiden työstäminen jatkuu vuonna 2018. Vuoden 2017 aikana vahvistetussa poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan naisten osuuden lisääminen kansainvälisissä tehtävissä. Poliisi on osallistunut siviilikriisinhallinnan koulutukseen sekä Suomessa että Pohjoismaiden järjestämissä tilaisuuksissa. Suomi toimi pohjoismaisen poliisin siviilikriisinhallinnan yhteistyöelimen NORPOLin puheenjohtajana syksystä 2016 syksyyn 2017. Poliisi on suurin yksittäinen ammattiryhmä Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden joukossa. Suomalaisia poliiseja on ollut erilaisissa poliisin asiantuntijatehtävissä mm. Afganistanissa, Kosovossa, palestiinalaisalueella ja useissa Afrikan maissa sekä EU: n että YK:n missioissa. Poliisihallituksen edustaja on jäsenenä Europolin turvallisuuskomiteassa. Poliisin kansainvälisen toiminnan strategiaa täytäntöön pantiin kattavasti ja suunnitelmallisesti. Yhteistyön kannalta keskeisiä foorumeita ovat EU, Pohjoismaat, Baltian maat ja yksittäisistä valtioista muun muassa Venäjä. Suomen ja Viron välinen suunnitelmallinen poliisiyhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan hyvin vahvana. Erityisesti EU:n piirissä työn painopiste on ollut EU :n järjestäytyneen rikollisuuden torjuntamekanismin (EMPACT, European Multidisciplinary Platform Against Criminal Threats) toiminnan kansallinen koordinaatio ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen vaihdon tehostaminen hyödyntämällä jo olemassa olevia tietokantoja ja -järjestelmiä sekä parantamalla niiden yhteen sopivuutta. Tämän tavoitteen myötä tehostetaan rajat ylittävän järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaa sekä terrorismia ja siten 30

se vahvistetaan EU: n sisäistä turvallisuutta. Venäjän kanssa on vahvistettu olemassa olevan yhteistyörakenteen käyttämistä säännöllisillä asiantuntijatason ja korkean tason tapaamisilla. Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä rikosoikeudellisen yhteistyön puitteissa on parannettu järjestämällä yhteistyössä Keskusrikospoliisin, Poliisiammattikorkeakoulun ja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa Eurooppalaisen tutkintamääräyksen käyttöönottoa tukeva valtakunnallinen koulutus. Tutkintamääräystä ryhdyttiin soveltamaan vuoden 2017 heinäkuussa ja se uudistaa rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaa koskevaa oikeusapumenettelyä. Varsinaista rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä, joka mahdollistaisi toisen maan viranomaisen toimiminen toisen valtion alueella tietyissä tilanteissa, ryhdyttiin vahvistamaan kahdenvälisillä neuvotteluilla Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa. lnterpol-yhteistyön kehittämistä on jatkettu osallistumalla tiiviisti työryhmätyöskentelyyn ja järjestön tärkeimpiin kokouksiin. Poliisiylijohtaja osallistui Interpolin vuosikokoukseen Pekingissä, jossa ratkaistiin muun muassa jäsenyyskriteereitä koskeva pitkäaikainen keskustelu. Järjestön jäseneksi hyväksyttiin Palestiina ja Salomon saaret. Suomi toimi vuonna 2017 pohjoismaisen poliisiyhteistyön puheenjohtajana. Vuoden 2017 aikana järjestettiin poliisijohtajien ja poliisiylijohtajien vuotuiset kokoukset Suomessa. Suomessa järjestettiin myös useita alatyöryhmien kokouksia. Mainituissa ylemmän tason kokouksissa hyväksyttiin alatyöryhmien ja verkostojen toimenpiteet sekä annettiin suosituksia jatkotyöskentelylle. Pohjoismaisessa operatiivisessa PTN-yhteistyössä saavutettiin merkittävää edistystä, kun PTN -päälliköt tekivät tavoitteemme mukaisen päätöksen kytkeä pohjoismaiden operatiivinen yhteistyö rikostorjunnassa kiinteästi EU :n rikostorjuntamekanismiin. Päätöksen myötä saavutetaan parempi synergia ja vältetään päällekkäinen työ. Pohjoismainen järjestyspoliisiyhteistyö NOFOPS, sen alatyöryhmien ja projektien johtaminen tapahtui Poliisihallituksen Poliisitoimintayksikön toimesta. Suomen puheenjohtajuuskaudella NOFOPS:n toimintaa selkeytettiin ja alatyöryhmien sekä erillisten projektien mandaatit ajantasaistettiin. Lisäksi osa alatyöryhmistä ja projekteista lopetettiin niiden saatua työnsä valmiiksi. Suomi allekirjoitti Strasbourgissa 20.12.2017 Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa (CETS 218). Poliisin ulkomaille sijoitettuja yhdysmiehiä hyödynnetään vakiintuneesti rajat ylittävissä, rikostorjuntaan liittyvässä yhteistyössä. Suomella on lisäksi Europolissa ja lnterpolissa määräaikaisia asiantuntijoita ja vuonna 2017 suomalainen poliisi aloitti palautusasioita hoitavana EU:n yhteyshenkilönä Nigeriassa. Poliisi osallistui kattavasti ja asiantuntevasti Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen ryhmän GRECO:n (Group of States Against Corruption) tekemään lainvalvontaviranomaisten integriteetin edistämistä ja korruption torjuntaa koskevan maa-arvioinnin menettelyihin ja maatarkastuskeskusteluun. Poliisi osallistui aktiivisesti myös OECD:n lahjonnan vastaisen komitean vuonna 2016 tekemän maatarkastuksen raportin käsittelyyn ja poliisia koskevien suositusten muotoiluun. Liikenneturvallisuuden osalta kansainvälinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Operatiivista kahdenvälistä yhteistyötä tehtiin liikenteen valvonnassa Viron kanssa. Yhteistyöhön sisältyi myös virkamiesvaihtoa sekä liikennevalvontavälineiden kehittämistä. Liikenneturvallisuuden vastuualueen ohjauksessa osallistuttiin TISPOL yhteistyöhön. Suomessa toteutettiin vuoden aikana kuusi TISPOL valvontaoperaatiota. TISPOL toiminnassa Suomen poliisi vastasi sekä operatiivisen työryhmän että teknologiatyöryhmän puheenjohtajuudesta. Pohjoismaiden liikennepoliisien yhteistyön (SANT) kokous Helsingissä oli Suomen järjestelyvastuulla. Lisäksi toteutettiin vierailut Espanjaan ja Ranskaan, joissa perehdyttiin erityisesti rattijuopumustapausten huumausaineiden sylkitestaukseen sekä liikenteenvalvonnan tekniikkaan ja taktiikkaan. 31

1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2017 Poliisin maksullisen toiminnan tuotot koostuvat lupatuotoista, muista julkisoikeudellisista tuotoista sekä liiketaloudellisista tuotoista (kuvio 1 ). Vuoden 2017 talousarviossa asetettu tuottotavoite oli maksullisen toiminnan osalta 56,984 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentille kertyi vuonna 2017 yhteensä 54, 180 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat vuodesta 2016 yhteensä 6,996 milj. euroa ja se johtui pääosin siitä, että ulkomaalaislupien käsittely siirtyi Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alusta. Tuottotavoitteen saavuttamiseen vaikutti myös se, että myönnettyjen lupien määrä laski 9,2 % edellisvuodesta. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli yhteensä 101,2 % (v. 2016, 99,2 %). Kuvio 1: Poliisin maksullisen toiminnan tuotot 2017 8% Lupasuoritteet Muut julkisoikeudellise suoritteet liiketaloudelliset suori Lähde: poliisin kustannusvastaavuuslaskelma 2017 Lupasuoritteiden tuottokertymä oli yhteensä 46,843 milj. euroa ja jäi 5 % alle tuottotavoitteen. Lupatuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 7, 128 milj. euroa, johtuen pääosin siitä, että ulkomaalaisluvat siirtyivät Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017 alkaen. Vuonna 2016 ulkomaalaislupien osuus oli 6,714 milj. euroa lupatuotoista. Kuviossa 2 on esitetty lupatuottojen jakauma luparyhmittäin. Suurin osa poliisin lupatuotoista koostuu passituotoista (73 % ja 34,055 milj. euroa). Kuvio 2 Poliisin lupatuotot luparyhmittäin 2017 Ampuma ~aseluvat HenkilOltortit Passit Muut luvat Lähde: Kieku 32

Lupapalvelusuoritteiden kustannusvastaavuus oli vuonna 2017 yhteensä 99,7 % (vuosi 2016 98,3 %). Maksullisen lupapalveluiden kaikki kustannukset olivat yhteensä 46,991 milj. euroa ja ne laskivat edellisvuodesta 7,888 milj. euroa. Erilliskustannuksien osuus oli 66 % kokonaiskustannuksista (v. 2016, 73 %). Erilliskustannuksien muutos johtui pääsääntöisesti henkilöstökulujen laskusta (-4,508 milj. euroa) johtuen Migri-siirosta. Palveluiden ostot kululaji laski merkittävämmin erilliskustannuksissa, koska lupasuoritteiden painatuspalvelut laskivat 5,306 milj. euroa edellisvuodesta (lupavolyymin laskusta johtuen). Muut erilliskustannukset kasvoivat 35 % edellisvuodesta, koska tukitoiminnolle kirjatut kustannukset vyörytettiin vuoden 2017 laskelmissa työaikajakauman mukaan ydintoiminnoille. Taulu 15 Poliisin kustannusvastaavuuslaskelmat 2015-2017 2015 2016 2017 2. Muut 2. Muut 2. Muut 1. julkis- 3. Liike- 1. julkis- 3. Liike- 1. julkis- 3. Liike- Lupapal\elu oikeudelliset taloudelliset Lupapalvelu oikeudelliset taloudelliset Lupa palvelu oikeudelliset taloudelliset suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet Yhteensä 1. Ttx:>TOT 66 048 356 3 618 822 4 057 417 53 970 478 3 056 580 4 149 450 46 843115 3 268 909 4 068 749 54 180 772 2. KUSTANNUKSET Erilliskustannukset 2. 1 Aineet ia tarvikkeet 414 984 101 189 64 402 929 658 79 442 82 905 824 898 52842 53 228 930 968 2.2 Henkilöstökustannuk!! 30112054 2 930 433 667 806 22 790 904 1785863 440 774 18 282 902 1934282 262 721 20 479 905 2.3 Vuokrat 4 320 015 539 179 761 394 3 610 560 426 109 654 898 3 398 878 417 509 796 015 4 612 402 2.4 Palvelujen ostot 11 302 563 166 884 2 360 231 12 646 127 84 180 2 371 896 8 039 195 73458 2 305 552 10 418 204 2.5 Muut erilliskustannuki 219 474 102 089 20 002 177 698 87 949 26 897 271 241 79 974 28 586 379 801 Yhteensä 46 369 091 3 839 773 3 873 834 40 154 948 2 463 544 3 577 370 30 817 114 2 558 064 3 446102 36 821 281 Yhteiskustannukset (osuus) 2.6 Tukitoiminnot 4 588 165 138 068 173 983 4 566 790 47 583 323 488 3 054 561 46 855 174 299 3 275 715 2.7 Poistot 224 952 42 709 10 274 968 534 23 818 18 763 4 931 840 24063 15 081 4 970 983 2.8 Korot 3 286 423 144 3432 451 283 0 0 2.9 Muut yhteiskustannuk 10 804 835 489 731 39 630 9185618 289 050 36 967 8187713 277 531 29 999 8 495 243 Yhteensä 15 621 238 670 931 224 032 14 724 373 360 903 379 501 16174114 348 448 219 380 16 741 942 KAIKKIKUSTANNUKSE 61990329 4 510 704 4 097 866 54 879 321 2 824 447 3 956 872 46 991 229 2 906 513 3 665 482 53 563 223 KUSTANNUSVASTAAVl 4 058 027-891 883..4() 450-908 843 232 133 192 578-148114 362 396 403 267 617 549 KUSTANNUSVASTAAVl 106 5% 802% 99 0% 98 3 % 108 2% 1049% 997 % 112 5 % 111 0 % 1012 % Lähde: Poliisin kustannusvastaavuuslaskelma 2017 Yhteiskustannukset laskivat yhteensä 1,450 milj. euroa viime vuoteen nähden. Tämä johtui siitä, että vyörytettävät muut yhteiskustannukset laskivat 5,654 milj. euroa edellisvuodesta ja siitä, että lupahallinnon maksullisen toiminnan työaikajakauman osuus pieneni vuodesta 2016 (Migri-siirrosta johtuen). Poliisiyksiköiden kustannusvastaavuuslaskelmiin vyörytettiin osuudet mm. Palkeet, TUVE, ja TORI sopimuksesta, Poliisiammattikorkeakoulun kustannukset sekä Poliisihallitus viraston kustannukset ja ne olivat yhteensä 96,087 milj. euroa. Konsernikustannuksista vähennettiin maksullisen lupahallinnon tietojärjestelmäkustannukset ja pankkipalvelumaksut (4,039 milj. euroa) ja ne kohdistettiin paikallispoliisille maksullisiin lupapalveluihin lupatuottojakauman suhteessa. Maksullisen lupahallinnon tukitoimintojen kustannukset laskivat 33 % edellisvuodesta. Tämä johtui aiemmin mainitun vyörytysperusteen muutoksesta sekä työaikajakauman muutoksesta. Poistoja kohdistettiin maksulliseen lupatoimintaan yhteensä 4,931 milj. euroa (vuosi 2016, 0,969 milj. euroa) ja ne koostuivat maksullisen lupatoiminnan hankkeiden Turva-ase Rabitan, Lupa 2016 ja Vakava-kassajärjestelmän poistoista. 33

Taulu 16 Poliisin nettobudjetoitujen lupatuottojen kustannusvastaavuus Lupatuottojen kustannusvastaa- 2015 2016 2017 2017 vuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 66 048 53 970 49 300 46 843 Erilliskustannukset 46 369 40 155 38 500 30 817 Käyttöjäämä 19 679 13 815 10 800 16 026 Yhteiskustannukset 15621 14724 10 800 16 174 Kustannukset yht. 61 990 54 879 49 300 46 991 Yli-/alijäämä 4 058-909 0-148 Kustannusvastaavuus % 107 % 98% 100 % 100 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2017 Muiden julkisoikeudellisiin suoritteiden myyntitulot olivat yhteensä 3,269 milj. euroa ja pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusvastaavuus oli 112,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 108,2 %. Taulu 17 Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Muiden julkisoikeudellisten suo- 2015 2016 2017 2017 ritteiden kustannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 3 619 3 057 3 730 3 269 Erilliskustannukset 3 840 2 464 3 071 2 558 Käyttöjäämä -221 593 659 711 Yhteiskustannukset 671 361 659 348 Kustannukset yht. 4 511 2 825 3 730 2 906 Yli-/alijäämä -892 232 0 363 Kustannusvastaavuus % 80% 108 % 100 % 112 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2017 Liiketaloudellisten suoritteiden myyntitulot olivat yhteensä 4,069 milj. euroa ja olivat edellisvuoden tasolla. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 111 % ja nousi 6 % edellisvuodesta. Taulu 18 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudellisten suoritteiden 2015 2016 2017 2017 kustannusvastaavuus (1000 eutoteuma roa) toteuma tavoite toteuma Tuotot 4 057 4 150 3 954 4 069 Erilliskustannukset 3 874 3 577 3 850 3446 Käyttöjäämä 183 573 104 623 Yhteiskustannukset 224 380 104 219 Kustannukset yht. 4 098 3 957 3 954 3 665 Yli-/alijäämä -41 193 0 404 Kustannusvastaavuus % 99% 105 % 100 % 111 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2017 34

Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuutta ei laskettu vuodelle 2017, koska tulot olivat hyvin vähäiset. Tämä summa muodostuu kaupanvahvistajapalkkioista saaduista tuotoista. Taulu 19 Toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 ) Toimiala: Poliisitoimi TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet (liiketal.) 2015 2016 2017 2015 2016 2017 - maksullisen toiminnan myyntituotot 69 667 57 027 50 112 4 057 4149 4069 - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 69 667 57 027 50 112 4 057 4149 4069 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 516 1 009 878 64 83 53 - henkilöstökustannukset 33 042 24 577 20 217 668 441 263 - vuokrat 4 859 4 037 3 816 762 654 796 - palvelujen ostot 11 470 12 730 8 113 2 360 2 372 2 306 - muut erilliskustannukset 321 265 351 20 27 29 Erilliskustannukset yhteensä 50 208 42 618 33 375 3 874 3 577 3447 KÄ YTTÖJÄÄMÄ 19 459 14409 16 737 183 572 622 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 4 726 4 614 3 102 174 323 174 - poistot 316 956 4 956 10 19 15 - korot 20 41 - muut yhteiskustannukset 11 295 9475 8 465 40 37 30 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 16 357 15 086 16 523 224 379 219 Kokonaiskustannukset yhteensä 66 565 57 704 49 898 4098 3 956 3 666 YLIJÄÄMÄ(+) I ALIJÄÄMÄ(-) 3 102-677 214-41 193 403 Käyt~~y rf!pl 7.1 :n "'!!J~ai~~n hintatuki YLIJAAMA (+) I ALIJAAMA (-) HINTATUEN JÄLKEEN 3102-677 214-41 193 403 Kustannusvastaavuusprosentti 105 % 99% 100 % 99% 105 % 111 % Vuoden 2015 toteumatiedot eivät sisällä Supoa 35

1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta Poliisin toimintamenomomentille kohdistuvat yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat vuonna 2017 pääosin PNR, Kasi ja Patja projekteille osoitetuista rahoituksista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 5,802 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 2,847 milj. euroa. Tuotoista 58,2 % oli muilta valtion virastoilta ja 40,4 % EU:lta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 7,483 milj. euroa. Omarahoitusosuus oli 1,681 milj. euroa ja omarahoitusprosentti 22,5 % (v. 2016, 47,3 %). Taulu 20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhdistelmä (1000) Toimiala: Poliisitoimi 2015 2016 2017 toteuma toteuma tavoite 2017 toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 317 2 327 1 500 - EU :lta saatu rahoitus 933 565 1 000 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 15 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 60 49 Tuotot yhteensä 3 310 2 956 2 500 3 569 2 153 1 80 5 802 yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ia tavarat 428 115 100 - henkilöstökustannukset 2 061 1 305 800 - vuokrat 150 53 40 - palvelujen ostot 3 322 1 755 900 - muut erilliskustannukset 496 2 082 260 Erilliskustannukset yhteensä 6 456 5 310 2100 193 2393 5 3863 667 7121 vhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintojen kustannukset 202 207 200 - poistot 0 9 - korot 0 0 - muut yhteiskustannukset 96 86 200 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 298 302 400 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 754 5 612 2 500 OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) -3 445-2 656 0 Omarahoitusosuus % 51,0 47,3 Vuoden 2015 toteumatiedot eivät sisällä Supoa 343 19 0 0 362 7 483-1 681 22,5 36

Taulu 21 Poliisin yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kus- 2015 2016 2017 2017 tannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot 3 310 2 956 2 500 5 802 Erilliskustannukset 6456 5 310 2 500 7 121 Käyttöjäämä -3 146-2 354 0-1 319 Yhteiskustannukset 298 302 362 Kustannukset yht. 6 754 5 612 2 500 7 483 Yli-/alijäämä -3 444-2 656 0-1 681 Omarahoitusosuus % 51 % 47% 0% 23%... Lähde: pol11sm kustannuslaskelmat 2017 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitteet 2017 Henkilöstön määrän sekä osaamisen sovittaminen taloudellisiin kehyksiin Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, henkilöresurssien suunnitelmallinen kehittäminen ja joustava käyttö Poliisin poistuma-arvioinnin ja tulevien vuosien opiskelijamäärien arvioinnin kehittäminen Poliisin työikäohjelman täytäntöönpano Ikääntyvien työntekijöiden urasuunnittelun huomiointi henkilöstöjohtamisessa Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja monimuotoisuus Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden kehittämistavoitteet ja niiden täytäntöönpanon aloittaminen Poliisin työnantajakuvan ja matalan poliisikoulutukseen hakeutumiskynnyksen edistäminen Etnisten vähemmistöjen pääsy poliisikoulutukseen ja rekrytoiminen Tutkimustoiminnalla tietoa, menetelmiä ja toteutuksia strategisiin tarpeisiin Poliisiin henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Tulostavoitteiden toteuma 2017 Vuonna 2017 toteutettiin poliisilaitoksissa Poliisihallituksen 21.6.2016 antaman linjauspäätöksen mukaisia organisaatiorakenteiden muutoksia. Organisaatiomuutokset toteutettiin Hämeen, Itä-Suomen, Itä Uudenmaan, Lapin, Lounais-Suomen ja Oulun poliisilaitoksissa. Poliisihallituksen organisaatiota koskevat muutokset kuvataan tarkemmin jäljempänä. Poliisin kokonaishenkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 127 henkilötyövuotta. Laskua on sekä poliisien (-63 htv) että muun henkilöstön määrässä (-76 htv). Vuosittain vaihteleva opiskelijoiden määrä oli vuonna 2017 hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna (+11 htv). Poliisiyksiköt laativat vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jolla varmistetaan henkilöstön määrän ja osaamisen yhteensovittaminen kehykseen. Vuoden 2017 henkilöstösuunnittelua varten Poliisihallitus antoi erilliset ohjeet helmikuussa ja lisäksi kesäkuussa Poliisi hallitus antoi poliisiyksiköille toimeksiannon ylläpitää jatkuvaa suunnitelmaa htv-määrästä kehyskaudelle. Vuonna 2017 aloitettiin poliisin henkilöstösuunnitelman laatiminen. Poliisin henkilöstösuunnitelma on pitkäaikavälin suunnitelma poliisin strategian ja resurssien yhteensovittamisesta. Suunnitelmassa otetaan kantaa rahoituksen riittämiseen, resurssien allokointiin ja kriittisen osaamisen varmistamiseen. Suunnitelma toimii talouden ja toiminnan suunnittelun välineenä ja tukee kehysvalmistelussa. 37

Poliisin poistumaennustemallin kehittäminen annettiin Poliisiammattikorkeakoululle tehtäväksi, mutta tavoite ei valmistunut vuoden 2017 aikana. Poistumaennusteen kehittämistyö jatkuu vuonna 2018 ja sen kehittäminen liitetään osaksi Poliisihallituksen analyysitoimintaa. Poliisin arvot päivitettiin poliisin strategian vahvistamisen yhteydessä keväällä 2017. Poliisin henkilöstöstrategia, osaamisen kehittämisen strategia, opiskelijarekrytointistrategia sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistettiin myös vuoden 2017 aikana. Ne muodostavat yhdessä arvojen kanssa poliisin henkilöstöpoliittisten linjausten kokonaisuuden, jota kutsutaan HR-strategiaperheeksi. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman jalkautus aloitettiin arvokampanjan yhteydessä. HR-strategiaperheen vuoden 2018 toimenpiteet sisällytettiin poliisiyksiköiden tulossopimuksiin. Vuosien 2016-2018 aikana poliisin työikäohjelmassa ideoidaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan henkilöstöjohtamista, urasuunnittelua, työterveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä kehitetään palvelussuhteen ehtoja. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia sekä kannustaa henkilöstöä jatkamaan työelämässä pidempään. Työikäohjelman kärkiteemoja vuoden 2017 aikana olivat erityisesti mukautetun työn pilotointi, henkilöstöjohtamisen kehittämisohjelman suunnittelu, uuden tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin arviointi ja ryhmäkeskustelukäytäntöjen kehittäminen sekä palkkakeskustelujen eriyttämisen selvittäminen. Lisäksi vuonna 2017 on koottu palkitsemisen hyviä käytäntöjä, ohjeistettu työaikamallien käytöstä ja valmisteltu kansainvälisten urapolkujen mallia. Ikääntyvien työntekijöiden työurasuunnittelu on sisällytetty osaksi tavoite- ja kehityskeskusteluja. Matkanhallinnan prosesseja uudistettiin siirtämällä matkalaskujen asiatarkastus poliisin yksiköiltä Palkeisiin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa ohjattiin tiiviisti ja yhteistyötä tutkimustoiminnan kanssa vahvistettiin. Poliisiammattikorkeakoulun kansainvälisen ja muun projektitoiminnan tilaa ja organisointia varten perustettiin Poliisiammattikorkeakoulussa työryhmä. Poliisihallitukseen perustetaan uusi analyysitoiminto vuonna 2018. Aloituspaikkoja vuonna 2017 alkaviin poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksiin oli 400. Aloituspaikkaa kohden hakijoita oli 9,81. Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitti 337. Aloittaneiden määrä on läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä. Valittujen lukumäärä on aina tuota lukua suurempi. Etnisten vähemmistöjen pääsyä poliisikoulutukseen ja rekrytoitumista poliisin palvelukseen on edistetty jalkauttamalla tavoite Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden välisissä tulossopimuksissa. Myös poliisin tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on rohkaista erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon poliisin opiskelijarekrytointistrategian toimien mukaisesti. Poliisin reservipoliisijärjestelmään liittyvän osaamisen hallinnan ja palvelussuhdeasioiden määrittely aloitettiin. Reservipoliisikoulutus määritellään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Koulutuksen sisältö tarkentuu lakien tarkentuessa. Poliisin henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty kaikissa poliisiyksiköissä huomiota HBkehittämissuunnitelmien mukaisesti. Henkilöstöbarometrin toteutuksesta raportoidaan kohdassa 1.7. Muut arvioinnit. 38

Taulu 22 Henkilötyövuodet poliisiyksiköittäin 2012-2017 Henkilötyövuodet (26.10.01) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 801 Poliisihallitus 198 201 230 239 303 344 215 Helsinki 1 598 1 564 1 611 1 579 1 617 1 606 806 Itä-Uusimaa 752 745 796 782 794 763 815 Kaakkois-Suomi 481 469 488 498 484 469 818 Länsi-Uusimaa 555 532 544 537 542 533 821 Häme 551 538 561 557 547 543 833 Sisä-Suomi 1 039 1 003 1 049 1 027 1 029 1 003 836 Pohjanmaa 599 580 621 618 613 603 842 Lounais-Suomi 980 935 974 967 958 921 851 Itä-Suomi 839 815 855 844 839 820 863 Oulu 712 686 727 725 701 705 866 Lappi 373 375 395 400 398 387 216 Keskusrikospoliisi 689 698 683 681 698 703 218 Liikkuva poliisi 629 614 217 Suojelupoliisi 220 214 235 250 222 Polamk 206 209 213 211 206 203 219 Poliisin tekniikkakeskus 45 42 Yhteensä 10466 10 219 9982 9 914 9 729 9602 Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Taulu 23 Poliisikoulutus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017 TALOUDELLISUUS Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1000 euroa 27 721 26 322 25 996 Perustutkinto I Poliisi AMK tutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, euroa 411 160 225 90 Poliisipäällystötutkinnon I Poliisi YAMK tutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, euroa 456 237 270 111 TUOTTAVUUS Vuoden aikana suoritetut kaikki opintopisteet I opettajien kokonais-htv 298 330 491 475 PALVELUKYKY JA LAATU T~össäo1;mimisjaksojen galaute kentältä: 1. poliisi (AMK) -tutkinto - 3,4 3,5 3,3 2. perustutkinto 4, 1 - - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 4,3 4 4, 1 4. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - 4,3 4,3 Tavoiteajassa valmistuneet: 1. poliisi (AMK) - - 93,0% 91,3 % 2. perustutkintokoulutus 98,80 96,6 % - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - - 100 % 100 % 4. poliisi (ylempi AMK) - - 100 % 92 % 5. päällystökoulutus (PPT) 56,7 % 90,5 % Työttömien poliisien lukumäärä vuoden lopussa 25 50 29 Vertaisarvioitujen julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista 49% 20% 33% 44% 39

SUORITTEET Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 9,15 (poliisi (AMK)) 14,39 9 9,81 Aloitus12aikkamäärät: 1. poliisi (AMK) -tutkinto 320 300 400 400 2. poliisi (AMK)- muuntokoulutus - 20 - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 48 48 48 4. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - 20 27 27 Aloittaneiden lukumäärä: 1. poliisi (AMK) -tutkinto 208 286 400 337 2. poliisi (AMK)- muuntokoulutus 20-37 4. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 50 48 37 5. alipäällystökoulutus - - - - 6. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - 12 27 25 8. pelastusalan päällystötutkinto (AMK) - - 30 30 Valmistuneet: 1. poliisi (AMK) - 38 190 239 2. perustutkintokoulutus 174 57 - - 3. poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 48 50 49 4. poliisi (ylempi AMK) - 25 11 6. päällystökoulutus (PPT) - 17-34 Julkaisut, kpl 43 54 38 27 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma JA KEHITTÄMINEN 2015 2016 2017 2017 (ENO) Henkilöstömäärä ja -rakenne/29.12.2016 päätös POL-2016-18616 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (sis. opiskelijat) *) 211,2 206,1 192 186,8 1.1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (ilman opiskelijoita) 211,2 206,1 192 186,8 2. Poliisimiehet, htv 91,0 92,4 86,0 85,4 - päälliköt, htv 1,0 0,9-1,0 - päällystö, htv 26,7 29,0-27,1 - alipäällystö, htv 53,5 48,8-44,3 - miehistö, htv 9,8 13,7-13,0 3. Opiskelijat, htv 0 0 0 0 4. Muu henkilöstö, htv 120,3 113,7 106,0 101,3 - vartijat, htv - - - - toimistotyöntekiiät, htv 19,4 20,0-19,4 - muut, htv 100,9 93,7-81,9 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 35,3 % 36,2 % 35% 35% 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 6,1 % 6,2 % 7% 5% Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 9,50 7,9 7 10,5 Työtyytyväisyysindeksi 3,40 - - - Osaamisen kehittäminen ja koulutus Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 90,7% 95 100 95 Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:11e tulos- ja kehityskeskustelujen käyneistä) 67% 95 100 95 40

*)Vuosi 2012: Kehysrahoitus 196,6 htv, hankerahoitus 1 htv, erillisrahoitukset 6 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2,2 htv) *)Vuosi 2013: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 9,5 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2 htv) *) Vuosi 2014: Kehysrahoitus 203,4 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 7,8 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2,5 htv) *)Vuosi 2015: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus 2,5 htv, erillisrahoitukset 11,4 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 0,6 htv) *) Vuosi 2016: Kehys rahoitus 193, 1 htv, Poliisi hallituksen asekilpailutusprojekti 1 htv, korruptiorikollisuuden tutkimus 1 htv, viharikostutkimus 0,75 htv, Tornion järjestelykeskus 1,34 htv, hankerahoitus (Kejo, Vitja) 2,7 htv, erillisrahoitukset 6,31 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2, 1 htv) *)Vuosi 2017: Kehysrahoitus 190 htv, Poliisihallituksen asekilpailutusprojekti 1 htv, ruotsinkielisen YAMK koulutuksen erillisrahoitus 1 htv Vuonna 2016 eduskunta hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn yhteydessä, että PORA 111 - tavoitteet katsottiin saavutetuiksi myös Poliisihallitukselle asetettujen ylijohtotehtävien htv-tavoitteiden osalta. Tuolloin arvioitiin, että uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ei kyetä PORA 111 -hankkeessa asetetulla tavoitteella. Vuonna 2017 jatkettiin Poliisihallituksen organisaation uudistamista ja henkilöstön mitoittamista tulostavoitteiden mukaisesti vastaamaan Poliisihallituksen nykyisiä tehtäviä. Arpajaishallinto uudelleen organisoitiin suoraan poliisiylijohtajan alaisuuteen. Lisäksi resurssiyksikkö lakkautettiin ja tilalle muodostettiin teknologiayksikkö ja hallintoyksikkö. Vuonna 2017 valmisteltiin analyysitoiminnon muodostamista Poliisihallitukseen. Analyysitoiminnon perustaminen tapahtuu vuonna 2018. Poliisihallituksen henkilöstömäärän mitoittamiseksi laadittiin Poliisihallituksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä vuosittainen Pahan yksiköiden htv-kehys. Poliisihallituksen esimiesten käyttöön perustettiin htvseurantaneukkari. Poliisihallituksen rekrytointiprosessia uudistettiin. Vastuunjakoa ja rooleja selkeytetään Palkeiden ja Poliisihallituksen välillä. Poliisihallituksen rekrytointiprosessin kehittämistä jatketaan. Vuonna 2015 toteutetun henkilöstöbarometrin tulokset ohjasivat Poliisihallituksen organisaation ja toimintatapojen kehittämistyötä. Poliisihallituksen kehittämiskohteiksi valittiin aiemmin työyhteisötaidot, työntekoa palveleva johtaminen, sisäinen tiedonkulku ja vahvuuksien vahvistaminen. Vuonna 2017 keskityttiin erityisesti johtamisen kehittämiseen aloittamalla Poliisihallituksen esimiesvalmennus, kehittämällä johtoryhmätoimintaa ja aloittamalla esimiespäivien järjestäminen. Lisäksi työyhteisötaitoja käsiteltiin henkilöstöpäivillä. Poliisihallituksessa toteutettiin VMBaro-kysely, jonka perusteella toteutettavia kehittämistoimia jatketaan vuoden 2018 aikana. Poliisihallituksen sukupuolijakauma on ollut aiempina vuosina varsin tasainen, mutta viimeisen kahden vuoden aikana naisten osuus on laskenut. Vuonna 2017 naisten osuus koko henkilöstöstä oli 45 %. Poliisihallituksessa sairauspoistumien kehitys on pysynyt alhaisella tasolla ja jopa laskenut huolimatta organisaatiomuutoksista ja aiempien vähennysvelvoitteen aiheuttamasta työpaineesta. Sairauspoistumia on vuonna 2017 ollut 6,8 työpäivää I htv. Poliisihallituksen henkilöstöbarometritulokset kuvaavat henkilöstön kuormittuneisuutta erisuuntaisesti. Taulu 24 Poliisihallituksen henkiset voimavarat HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma (Poliisihallitus) 2015 2016 2017 2017 Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv 239 303-344 2. Poliisimiehet, htv 51 55-61 3. Opiskelijat, htv - - - - 4. Muu henkilöstö, htv 188 247-284 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 51,3 46,4-45,0 41

HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma (Poliisihallitus) 2015 2016 2017 2017 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 13,0 11,5-13,6 Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 7,7 7,7-6,8 Työtyytyväisyys indeksi 3,24 - - 3,48 Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 93,3 - - - Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu /o:lle tulos- ja kehityskeskustelujen käyneis- 90,3 - - - tä) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus poliisihallinnossa Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja valvominen kuuluu koko poliisihallinnon henkilöstölle, mutta erityisesti ne ovat johdon ja esimiesten velvollisuuksia. Poliisihallinnossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sekä tulosohjauksen keinoin. Uudistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017-2019 vahvistettiin kesällä 2017. Edellä kuvatun lisäksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat olleet viime vuosina yksi painopiste poliisin työikäohjelmassa. Poliisin työikäohjelma kahdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin, eri-ikäisiin ja koko työuraan. Se on työkyvyn ylläpitämisen malli, jonka kantavana ajatuksena on "työkyky ratkaisee - riippumatta iästä ja työtehtävistä". Työikäohjelma laaditaan ja toimeenpannaan vuosien 2015-2018 aikana. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan näyttää siltä, että nais- ja miespoliisien vuosikymmenien ajan havaitut keskinäiset uraerot tasoittuvat hitaasti ja tasaisesti, mutta naiset eivät etene samalla tavalla ylempiin esimiestehtäviin ja heidän ura- ja palkkakehitys on hitaampaa kuin miesten. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman eräänä tavoitteena on monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen, jonka yhtenä toimenpiteenä on naisten uralla etenemisen edistäminen tavoite- ja kehityskeskusteluissa pitkäjänteisten urasuunnitelmien avulla. Naisten suhteellinen osuus poliisi hallinnossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 naisten osuus koko henkilöstöstä oli noin 29 %. Poliisiviroissa työskentelee pääosin miehiä, mutta naisten osuus on viime vuosina kasvanut kaikissa poliisimiesten virkaryhmissä päälliköitä lukuun ottamatta. Siviilivirkojen osalta asiantuntijaja esimiestehtäviin sijoittuu entistä enemmän naisia. Toimistotyöntekijöistä valtaosa on naisia. Poliisihallinnossa työskentelee entistä vähemmän nuoria henkilöitä. Viime vuosina etenkin alle 30-vuotiaiden määrä on laskenut selvästi samalla kun yli 50-vuotiaiden määrä on hieman kasvanut. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on rohkaista erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon vuonna 2017 vahvistetun poliisin opiskelijarekrytointistrategian toimien mukaisesti. Erityisryhmiä edustavien työntekijöiden määrää pyritään lisäämään valtakunnallisten ja erityisesti alueellisesti toteutettujen toimenpiteiden avulla. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kannustetaan valitsemaan poliisin ammatti ja hakeutumaan poliisikoulutukseen. Taulu 25 Henkilötyövuodet poliisiyksiköittäin 2012-2016 42

HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2015 2016 2017 2017 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv 9914 9729 9646 9602 2. Poliisimiehet, htv 7332 7211 7250 7148 3. Opiskelijat, htv 157 171 173 182 4. Muu henkilöstö, htv 2425 2348 2223 2272 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 29,3 29,1-29, 1 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 15,9 16,2-16,8 Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 9,3 9,9 10,6 9,4 Työtyytyväisyys indeksi 3,28-3,3 - Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 88,5 - - - Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu o/o:lle tulos- ja kehityskeskustelujen käyneis- 80,3 - - - tä) 1.5 Tilinpäätösanalyysi 1.5.1 Rahoituksen rakenne Poliisin toimintamenomomentille 26.10.01 myönnettiin vuodelle 2017 nettomäärärahaa yhteensä 696,678 milj. euroa. Vuoden 2017 lisätalousarvioissa ei myönnetty lisämäärärahaa poliisin toimintamenomomentille. Poliisin toimintamenomomentin määräraha vuonna 2017 oli yli 33 milj. euroa pienempi kuin edeltävänä vuonna. Määrärahan vähentäminen aiheutui ennen kaikkea kilpailukykysopimuksesta, turvapaikanhakijamäärän kasvun johdosta myönnetyn erillismäärärahan poistamisesta sekä aiemmista hallitusohjelman säästöistä. Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin talousarviossa sisäministeriön käyttöön 0, 151 milj. euroa momentille 26.10.01.4 Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin lisäksi tilijaottelumuutoksella 0,023 milj. euroa Ahvenanmaan valtionvirastolle poliisin työ- ja kenttäharjoitteluun. Tilijaottelumuutosten jälkeen poliisille talousarviossa myönnetyt toimintamenomäärärahat olivat 696,504 milj. euroa. Poliisitoimen määrärahasta budjetoitiin toimintamenoihin 669,278 milj. euroa, hankerahoitukseen 20 milj. euroa sekä työ- ja kenttäharjoitteluun 7, 177 milj. euroa. Bruttotuotot oli arvioitu talousarviossa 62,477 milj. euroksi. Tuottoja kertyi poliisin toimintamenomomentille 64,660 milj. euroa. Näistä 53,239 milj. euroa oli maksullisen toiminnan tuottoja, jotka talousarviossa oli arvioitu 56,984 milj. euron suuruisiksi. Maksullisen toiminnan tuotoista suurimpana eränä olivat edellisvuosien tapaan tuotot kotitalouksilta 45,360 milj. euroa. Näitä olivat esim. passit, henkilökortit ja ampuma-aseluvat. Vastaavasti vuonna 2016 maksullisen toiminnan tuottoja oli 60,353 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen laskuun vaikutti mm. se, että poliisille kuulunut toimivalta oleskelulupien myöntämiseen siirtyi vuoden 2017 alusta Maahanmuuttovirastolle. 43

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 6,416 milj. euroa vuonna 2017 kaikki momentit yhteenlaskettuna. Vuoden 2016 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jäivät 2,995 milj. euroon. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat monivuotisten hankkeiden rahoitusosuuksia. Päättyneellä tilikaudella yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta olivat 2, 157 milj. euroa ja vastaavat tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 4, 178 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu johtui mm. SIS 11 käyttö- ja ylläpitopalveluiden rahoitusosuudesta sekä KEJO-hankkeen EU-rahoitustuesta. Poliisin palvelutoiminnan maksut toisille valtion virastoille olivat 33,575 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 32,830 milj. euroa. Palkeiden palvelumaksut pienenivät edelleen edellisvuodesta. Arviomäärärahamomentille 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot myönnettiin 17,666 milj. euron määräraha. Momentille 26.10.21 KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot vuoden 2017 talousarviossa myönnetty rahoitus oli 4 milj. euroa. 111 täydentävän talousarvioesityksen lisäys 1,792 milj. euroa aiheutuu aiemmin budjetoidun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Vuoden 2017 talousarviorahoitus oli siten 5,792 milj. euroa. 1.5.2 Talousarvion toteutuminen Poliisihallitus-kirjanpitoyksikön 224 käytössä oleva vuoden 2017 talousarvion nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla 26.10.01oli696,504 milj. euroa. Vuodelta 2016 siirtyvä määräraha momentilla 4.16.26.10.1.1 oli 34, 751 milj. euroa. Kirjanpitoyksikön käytettävissä oleva nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla oli yhteensä 731,256 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentilla oli käytettävissä vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 32,987 milj. euroa vähemmän määrärahaa. Siirtyvä määräraha mukaan luettuna poliisin toimintamenoissa oli rahoitusta 731,256 milj. euroa, kun sitä edellisenä vuonna oli 757,297 milj. euroa. Nettomääräiset toimintamenomäärärahat pienenivät 26,041 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentin siirtyvä määräraha vuodelle 2017 oli 34, 751 milj. euroa. Vuodelle 2018 siirtyvä määräraha on 22,749 milj. euroa. Momentin 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot talousarviomääräraha oli 17,666 milj. euroa. Määrärahan lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtui turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä. Momentin 26.10.20 käyttö oli 6,307 milj. euroa, kun edellisenä vuonna käyttö oli 9,696 milj. euroa. Vähennystä oli 3,389 milj. euroa. Momentilla 26.10.21 KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot on vuoden 2017 talousarviossa valtuuslauseke: Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2017. Vuoden 2017 talousarvion taulukko-osassa on esitetty, että valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista vuonna 2017 ovat 4,000 milj. euroa. Talousarvion taulukko-osassa tuleville vuosille ei ole esitetty määrärahatarpeita. Talousarviomenoja syntyi 0, 155 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,637 milj. euroa. Momentin 26.10.21 valtuutta on myönnetty yhteensä 23,292 milj. euroa. Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö oli 19,550 milj. euroa ja vuoden 2017 valtuuden käyttö oli 0,270 milj. euroa, jolloin valtuutta oli käyttämättä 3,472 milj. euroa. Valtiovarainministeriön momentille 28.60.12 Osaamisen kehittäminen saatiin kirjaus- ja käyttöoikeus 0,450 milj. euroon. Kirjaus- ja käyttöoikeus koski ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja koulutuksen korvaamisesta tarkoitettua koulutuskorvausta. 44

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momenttia 32.30.51.07 Palkkatuettu työ, valtionhallinto käytettiin 1, 109 milj. euroa. Edellisenä vuonna käyttö oli 2,434 milj. euroa. Poliisin käyttöön osoitettua sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arviomäärärahamomenttia 33.02.20.02 Poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten menot käytettiin 0,909 milj. euroa. Myönnetty rahoitus oli alun perin 0,850 milj. euroa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teki talousarvion tilijaottelun muutoksen 0, 120 milj. eurolle, jolloin rahoitus oli 0,970 milj. euroa. Ylitystarve johtui pääosin huumaantuneena ajamisen tutkimusten kulujen kasvusta. 1.5.3 Tuotto- ja kulu laskelma Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuottoja kertyi poliisille yhteensä 67,045 milj. euroa, mikä on 1,242 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Kuviossa 3 on esitetty vuoden 2017 tuottojakauma, josta nähdään, että suurin osa tuotoista (79 %) kertyi maksullisen toiminnan tuotoista. Maksullisen toiminnan tuotot pienenivät 11,7 % edellisvuodesta. Muutos johtui lähinnä siitä, että ulkomaalaisluvat siirtyivät 1.1.2017 alkaen Maahanmuuttovirastolle. Muut toiminnan tuotot kasvoivat vuodesta 2016, koska yhteisrahoitteisen toiminnan ja yhteistoiminnan kustannusten korvaukset kasvoivat 5,401 milj. euroa (+ 49,5 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-palautuksista, Kejo-hankkeen yhteisistä toimintamenoista ja kustannusten korvaukset yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Tilikauden aikana EU-hankkeiden rahoitusosuuksia saatiin 1,592 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu oli 3,421 milj. euroa. Kuvio 3 Toiminnan tuotot 2017 Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot Lähde: tuotto - ja kuluraportti 2017 Toiminnan kulut olivat yhteensä 774,875 milj. euroa ja laskivat 2 % edellisvuodesta. Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli henkilöstökulujen lasku 2,9 % (toteuma 540,227 milj. euroa). Muutosta selittää eläke- ja sosiaaliturvamaksujen aleneminen, joka oli euromääräisesti 13,521 milj. euroa, lomarahojen 30 % leikkaus sekä henkilömäärän pieneneminen yhteensä 162 henkilötyövuodella. Migri siirron osuus oli vähennyksestä n. 100 henkilötyövuotta. Aineiden ja tarvikkeiden ryhmässä menot olivat 31,496 milj. euroa ja vähenivät 0,901 milj. euroa edellisvuoden tasosta. Suurimmat vähennykset näkyvät tiliryhmässä arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet (-0,587 milj. euroa) ja tiliryhmässä vaatteista ja suojavarusteet (- 0,584 milj. euroa). 45

Vuokrakulut olivat 66,700 milj. euroa ja ne nousivat 2,527 milj. euroa edellisvuodesta. Vuokrakustannusten nousua selittää pääosin muiden rakennusten vuokrien nousu (+4,5 %). Poliisi otti uusia tiloja käyttöön Joensuussa ja meneillään oleva poliisivankiloiden kunnostusprojekti lisäsi myös toimitilamenoja. Palveluiden ostoja tehtiin yhteensä 111,684 milj. eurolla ja kustannukset pysyivät vuoden 2016 tasolla. Suurin osa palveluiden ostoista (30, 1 %) koostui atk-palveluiden ostoista muilta valtion virastoilta ja ne olivat yhteensä 33,575 milj. euroa (laskua 2,2 % vuodesta 2016). Vuonna 2017 TUVE palvelusopimuksen hinta oli 23,429 milj. euroa (23,755 milj. v. 2016). Palkeiden palvelusopimuksen arvo oli 4,817 milj. euroa, ja laskua edellisvuoteen oli 0,616 milj. euroa. Painatuspalvelut laskivat yhteensä 5,309 milj. euroa lähinnä lupien painatuspalveluiden laskusta johtuen sekä käännös- ja tulkkauspalvelut 2,228 milj. euroa. ATK:n käyttöpalvelut sekä tietotekniikan asiantuntijapalvelut sen sijaan nousivat 24 % edellisvuodesta. Muut kulut olivat yhteensä 18,648 milj. euroa ja ne laskivat 1,047 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden kulujen suurin erä oli matkustuspalvelut (50 %), yhteensä 9,250 milj. euroa ja ne pienenivät edellisvuoteen nähden 0,429 milj. euroa. Toiseksi suurin erä oli kotimaan päivärahat (28 %), yhteensä 5, 168 milj. euroa. Monivuotisten hankkeiden siirto keskeneräiseen käyttöomaisuuteen näkyy tilinpäätöksen tuotto- ja kululaskelmalla kohdassa valmistus omaan käyttöön, yhteensä 14,472 milj. euroa (nousua edellisvuoteen 41,6 %). Poistojen osuus oli 20,013 milj. euroa ja 7, 137 milj. euron kasvu vuodesta 2016 johtui lähinnä Turva-ase Rabitan ja Lupa 2016 aktivoimisesta taseesta. Sisäisiin kuluihin on kirjattu koulutuskorvaukset Valtiovarainministeriöltä. Rahoitustuotot ja - kulut olivat yhteensä -9 715 euroa, mikä on nettomääräisesti 13 765 euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Satunnaiset tuotot ja kulut olivat nettomääräisesti 111 590 euroa saldon ollessa edellisvuonna 3 961 046 euroa. Kuvio 4 Toiminnan kulut 2017 Aineet. tarvlkkeetja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot Sisäiset kulut Lähde: tuotto- ja kuluraportti 2017 1.5.4 Tase Taseen vastaavaa -puolen aineettomissa hyödykkeissä muiden pitkävaikutteisten menojen kasvu jo toista vuotta peräkkäin johtui keskeneräisen käyttöomaisuuden valmistumisesta ja siirtämisestä valmiiseen käyttöomaisuuteen. Lupa 2016 -hanke aktivoitiin valmiiseen käyttöomaisuuteen LKP-tilille Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat. 46

Keskeneräisissä aineettomissa hankinnoissa saldo koostuu pääosin Poliisihallituksen Vitja-, KEJO-, Sähkö-, PNR-, Lupa 2017- ja Askel-hankkeiden aktivoinneista keskeneräiseen aineettomaan käyttöomaisuuteen. Myös Keskusrikospoliisilla, Poliisiammattikorkeakoululla, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ja Länsi Uudenmaan poliisilaitoksella on hankkeita keskeneräisessä käyttöomaisuudessa. Keskeneräisen käyttöomaisuuden euromääräinen kasvu johtuu em. hankkeiden aktivoinneista. Vaihto-omaisuudessa konsernipalveluiden valmiiden tuotteiden/tavaroiden varaston arvo pieneni edelleen edellisvuoden tapaan, koska varastossa olleita tavaroita luovutettiin vastikkeetta poliisiyksiköiden käyttöön. Myyntisaamiset ovat pienentyneet, koska myyntilaskutusta on toteutettu tasaisesti koko kalenterivuoden. Muita siirtosaamisia oli edellisvuotta enemmän, koska ulkopuolista rahoitusta saavilla hankkeilla ei juuri ollut tilikaudelle kuuluvia ennakkomaksuja. Myös muita lyhytaikaisia saamisia oli edellisvuotta enemmän. Taseen vastattavaa -puolella valtion pääoman muutos ja edellisten tilikausien pääoman muutos johtuu Haitikilta siirtyneen oman pääoman kirjaamisesta Poliisihallitukselle. Muut saadut ennakot sisältävät ulkopuolisen rahoituksen tuotot, jotka on saatu ennakkoon eikä niitä ole vielä kirjattu talousarvioon tuotoiksi. Poliisihallituksen CBRNE -hankkeesta ei ole kirjattu päätöksen mukaista tuloutusta. Muita saatuja ennakoita oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimien ostovelkojen ja siirtovelkojen määrää saatiin edelleen laskemaan. Laskuttajilta on pyydetty aktiivisesti laskutuksen toteuttaminen siten, että menot saadaan maksuun tilikaudella. 1.5.5 Hankkeet Poliisihallituksen kehittämisprosessissa käsitellään poliisitoimintaan kuuluvien innovaatioiden, kehittämishankkeiden käynnistämisen arviointi, valmistelun ohjaus ja hankkeiden ja niiden tavoitteiden yhteensovittaminen strategioihin ja muihin poliisitoimen osa-alueisiin ja sekä hankkeiden seuranta. Kehittämishankemomentin rahoituksella oli v. 2017 käynnissä 30 hanketta mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Uusia hankkeita käynnistettiin puolet vuotta 2016 vähemmän, 5 kappaletta. Pienempi uusien hankkeiden määrä johtuu edellistä vuotta matalammasta hankerahoituksen tasosta ja vielä käynnissä olevien hankkeiden suuresta määrästä. Hankkeisiin kohdennettiin nettorahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa. Hankkeiden nettokäyttö oli n. 14,751 milj. euroa kokonaiskäyttöprosentin ollessa 73,8 %. Nämä luvut eivät sisällä kaikkia poliisin IT-keskuksen palkkakustannuksia, jotka liittyvät hankkeiden toteuttamiseen Vuonna 2017 hankkeissa painottui erityisesti poliisin strateginen painopiste rikollisuuden torjumiseksi. Puolet hankkeista tuki tämän strategisen tavoitteen toteutumista. Lisäksi turvallisuuden edistämiseen tähtääviä hankkeita oli käynnissä kahdeksan. Strategista painopistettä hyvistä palveluista tuki neljä, lähinnä poliisiin lupahallinnon hanketta. Poliisin hankemenettelyn kehittämistä jatkettiin v. 2017 aikana ja vakiinnutettiin poliisin valtakunnallisen kehittämishankkeiden hankesalkun salkunhallintasovelluksen käyttö. Lisäksi uudistettiin poliisin ulkopuolista rahoitusta koskeva ohjeistus. 1.6 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Poliisitoimen vuoden 2017 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnissa hyödynnettiin poliisin sisäisen tarkastuksen ja laillisuusvalvonnan sekä ulkoisten tarkastajien tekemiä havaintoja sekä riskienhallintatyökalun ja riskienhallintatyöryhmien tuloksia. 47

Valtion talousarviosta annetun asetuksen 65 :n edellyttämänä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumana poliisin toimialan osalta poliisin ylijohto esittää seuraavaa: Poliisin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat suoritetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnin perusteella pääosin asian mukaisia ja riittäviä ja täyttävät niille asetetut vaatimukset. Suoritetun arvioinnin ja muiden havaintojen perusteella todettiin seuraavat olennaisimmat kehittämiskohteet: Poliisitoimen sisäisen valvonnan kehittämisessä arvioidaan keskeisimmäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolien ja vastuiden toimivuus. Vuoden 2018 aikana tullaan mm. jatkamaan sisäisen valvonnan puolustuslinjamallin hyödyntämistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä sekä kehitetään sisäiseen valvontaan liittyvää koulutusta. Riskienhallinnan johtamiseen ja organisointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat osin kesken, mutta uudistunutta riskienhallintatyön mallia tullaan jalkauttamaan koko poliisiin vuoden 2018 aikana. Yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi tullaan vuonna 2018 laillisuusvalvonnassa kiinnittämään erityistä huomiota poliisin yksiköiden sisäisen laillisuusvalvonnan toimivuuteen ja vaikuttavuuteen, esitutkinnan järjestämiseen ja organisointeihin liittyviin kysymyksiin, maastapoistamiseen liittyvien päätösten täytäntöönpanoon sekä poliisin säilyttämien henkilöiden oikeusturvaan. 1.7 Kokonaisarviointien tulokset Poliisihallinnossa toteutettiin edellisen kerran henkilöstöbarometri vuonna 2015 ja suunnitelmien mukaan se toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuonna 2017 on poliisiyksiköissä jatkettu henkilöstöbarometrin tulosten perusteella tehtyjen HB-kehittämissuunnitelmien toteutusta. Poliisihallituksessa toteutettiin sisäministeriön pyynnöstä syyskuussa 2017 VMBaro -kysely, jonka avulla mitataan ja seurataan henkilöstön työtyytyväisyyttä, henkilöstön kokemuksia johtamistyön onnistumisesta sekä palkkausjärjestelmän toimivuutta. Vastausprosentti oli 72,4 %. Osa tuloksista ilmenevistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista oli yhteisiä koko Poliisihallitukselle ja osa niistä kohdentui vain tiettyihin yksiköihin. Tulosten käsittely toteutetaan yksiköittäin ja kehittämisehdotukset käsitellään alkuvuodesta 2018. 1.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Poliisihallinnossa on ilmennyt vuonna 2017 viisi tapausta, joissa on mahdollisesti ollut kyse väärinkäytöksestä. Yhdessä tapauksessa selvitys on kesken, kahdessa tapauksessa esitutkinta on kesken, yhdessä kyse oli virheestä, joka päätettiin osin virkamiehen vastattavaksi ja yhdessä syyte hylättiin käräjäoikeudessa toteen näyttämättömänä. 48

_J 2. POLIJSIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Poliisihallituksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 201 7 (TA+LTA:t) Tilinpäätös 201 7 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma.,,, 11. Ve rot ja veronluonteiset tulot 1322032,60 1 128 860 1 128 859,93 JOO J 1.04.01. Arvonlisävero J 322 032,60 J J28 860 J J28 859,93 JOO 12. Sekalaiset tulot 269 049,72 3 765 392 3 765 392 JOO 12.26.99. Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot 12.26.99. 1. Takavarikoitujen esineiden myyntitulot 107 946,81 106 788,81 1817428 92 728 1 817 428,22 92 727,89 100 100 12.26.99.3. Muut tulot 1 158,00 164 604 164 604,3 1 100 12.26.99.4. Raja- ja merivartiovirasto Frontexin poliisille maksamat tul ot 1 560 096 1 560 096,02 100 12.30.42. Hirvieläinten metsästysmaksut -20 12.30.99. Maa- ja metsätajousministeriön hallinnonalan muut tulot 130 13 100 12.39.01. Sakkotulotja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista 39 968,75 27 551 27 550,69 100 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 1792000 1 792 00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 121 334, 16 J28 283 128 283,34 100 Tuloarviotilit yhteensä 1 591 082,32 4 894 252 4 894 252, 18 o,oo 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrä rahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio 201 7 (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna 2017 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 201 7 Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirre vuosilta vuonna 2017 vuonna 201 7 seuraava siirtyneet (pj. peruutukset) vuodt 23. Valtioneuvoston kanslia 60 972,97 60 972,97 60 972,97 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha2v) 60 972,97 60 972,97 60 972,97 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 26 050,37 24.01.29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 2 069,01 24.0 1. 29. 1. Ulkoasiainhallinnon arvonlisäveromenot 2 069,01 24.J0.21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 23 981.36 0 24.10.21.01. Siviilikriisinhallinta (EK) 23 981,36 26. Sisäministeriön hallinnonala 793 916 793,85 764 382 900 724 631 540,93 28 392 446,22 753 023 987, l 5 11 358 912, 77 45 587 732,55 750 293 528,55 713 264 685, 77 35 236 842.

26.01.01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 00 18 00 18 00 0, 26.01.01.2. Tutkimustoiminta (KPY) 18 00 18 00 18 00 0, 26.01.20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 2396196 2 396 196,00 2 396 196,00 2 396 196,00 2 396 196,00 0, 26.01.29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisävcromenot (arviomääräraha) 41 797 632,06 42011104 42011103,92 42 011 103,92 26.01.50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 10 00 10000 3 365,00 6 635,00 10 00 835,00 10 835,00 4 20 6 635. 26.01.50.3. Todistajansuojeluohjelma (EK) 10 00 10000 3 365,00 6 635,00 10 00 835,00 10 835,00 4 20 6 635, 26.10.01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 729 491 00 696 504 400 673 755 262,80 22 749 137,20 696 504 40 34 751 279,82 73 1 255 679,82 708 506 542,62 22 749 137. 26. 10.01.1. Toimintamenot (KPY) 706 678 853,41 669 278 000 652 747 731,79 22 699 737,20 675 447 468,99 34 751 279,82 704 029 279,82 687 499 011,61 16 530 268. 26. 10.01.2. Hankerahoitus (KPY) 16 570 727,07 20 000 000 14 750 901,45 14 750 901,45 20 000 00 14 750 901,45 5 249 098. 26.10.01.3. Työ- ja kenttäharjoittelu (KPY) 6 241 419,52 7177000 6 256 629,56 6 256 629,56 7 177 00 6 256 629,56 920 370. 26. 10.01.4. Sisäministeriön menot (K.PY) 49400 49 40 49 40 49 40 49400. 26. 10.20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 9 696 161,79 17 666 000 6 307 087,23 6 307 087,23 11 358 912,77 26. 10.21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 12 922 00 5 792 000 155 325,98 5 636 674,02 5 792 00 10 817 617,73 16 609 617,73 2336547, 15 12481070. 26.30.01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26.30.01.1. Koulutuksen varsinaiset toimintamenot (KPY) 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 422 88 3 20 3 200 449 969 3 20 3 20 449 969,00 3 20 3 20 449 969,00 3 20 3 20 449 969,00 3 20 3 20 449 969,00 0, o. 0. 28.60. 12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 422 88 449 969 449 969,00 449 969,00 449 969,00 449 969,00 0, 32. Työ- ja elinkein oministeriön hallinnonala 2 433 577,72 1 109 354 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 0. 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 2 433 577,72 1 109 354 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 0, 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 2 433 577,72 1 109 354 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 1 109 354,45 0, 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 948 652,41 1 446 985 1 386 423,22 1 386 423,22 60 561,71 33.01.29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 56 029,82 96 883 96 882,98 96 882,98 33.02.20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 892 622,59 970 000 909 438,29 909 438,29 60 561,71 33.02.20.02. Poliisin määräämien oikeuslaaketieteellisten tutkimusten menot (KPY) 892 622,59 970 000 909 438,29 909 438,29 60 561,71 33.20.50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 215 371 215 371, 12 215 371,12 33.20.51. 33.20.50.01. Palkkatuenu työ, valtionhall into Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 215 371 25 070 215 37 1, 12 25070, 10 215 371,12 25070, 10 33.20.52. 33.20.51.01. Palkkatuettu työ, valtionhall into Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 25 070 139 661 25070, 10 139 660,73 25070, 10 139 660,73 33.20.52.01. Määrärahatilit yhteensä Palkkatuettu työ, valt ionhall into 797 747 954,35 139 661 767 389 208 139 660,73 727 577 287,60 28 392 446,22 139 660,73 755 969 733,82 11419 474,48 45 648 705,52 751 913 824,97 714 884 982,19 35 236 842. Poliisihallitus-kirj anpitoykjikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä päiluokan tarkkuudella LI ITE 1 sivu 2 50

Valtuudet ja niiden käyttö ( 1 000 )" Valtuuksien käytöstä aiheutuneet tajousarviomenotja määrärahatarve (1 000 ) Pääluokka (numero ja nimi), johon valtuus liittyy Aikaisempien Vuoden 2017 valtuudet Talousarvio- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määrärahavuosien valtuuk- menot 2017 tarve 2018 tarve 2019 tarve 2020 tarve tarve sien käyttö 1 > Uudet valtuudet Uusitut Valtuudet Käytetty Käyttämättä Uusittu 2018 myöhemmin yhteensl valtuudet yhteensl TA:ssa 26. 10.21 KEJ()..h1nkkeen yhteiset toimintamenot 19 550 3 292 450 23 292 19 820 3 472 1 680 2 676 6 953 3 557 401 0 10 911 Aikaisempien vuosien valtuudet 19 550 19 550 19 550 2 406 6 953 3 557 401 0 10 911 Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet 3 292 450 3 742 270 3 472 1 680 270 0 0 0 Pääluolult yhteensä 19 550 3 292 450 23 292 19 820 3 472 1 680 2 676 6 953 3 557 401 0 10 911 Aikaisempien vuosien valtuudet 19 550 0 0 19 550 19 550 0 0 2 406 6 953 3 557 401 0 10 911 Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet 0 3 292 450 3 742 270 3 472 1 680 270 0 0 0 0 I ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta vahuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivahuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. l ) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. J) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismäåränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti Ga pääluokat yhteensä) sisältää täll ä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 51

3. POLllSIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA POLIISIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2017-31.t2.2017 1.1.2016-31.12.2016 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 53 283 342,42 60 352 528,40 Vuokrat ja käyttö korvaukset 1 451 817,41 1 144 382,31 Muut toiminnan tuotot 12 309 612.95 67 044 772, 78 6 789 988.21 68 286 898,92 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 31 496 253,54 32 363 985,45 Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 97 536,51 130 686,89 Henkilöstökulut 540 226 788,35 556 595 295,55 Vuokrat 66 700 155, 14 64 1 73 172,28 Palvelujen ostot 111684101,46 111387078,41 Muut kulut 18 648 403,94 19 695 523,06 Valmistus omaan käyttöön(-) -14472031,51-8 451 027,59 Poistot 20 012 957,27 12 876 028,74 Sisäiset kulut 480 980.78-774 875 145.48 1 303 584,64-790 074 327.43 JÄÄMÄ! -707 830 372,70-721 787 428,51 RAHOITUSTUOTOTJA-KULUT Rahoitustuotot 18 552,10 6 626,30 Rahoituskulut -8 836,99 9 715.11-10 675,80-4 049.50 SATUNNAlSET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 137 311,31 100 692,64 Satunnaiset kulut -248 900,10-111 588.79-4 061 739,12-3 961 046.48 JÄÄMÄ 11-707 932 246,38-725 752 524,49 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Valtionhallinnolta 140 00 Kulut Kotitalouksille -4 20 135 800.00 9 165,00-9 165,00 JÄÄMÄ 111-707 796 446,38-725 761 689,49 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Muut pakolliset maksut 27 550,69 39 968,75 Perityt arvonlisäverot 1 128 859,93 1 322032,60 Suoritetut arvonlisävero! -42 107 986,90-40 951 576.28-41856017,31-40 494 015.96 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -:Z48 :Z48 022 66 -:Z66 255 :ZQ5 45

4. POLllSIHALLITUKSEN TASE POLIISIHALLJTUKSEN TASE 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 681 119,78 1 082 087,26 Muut pitkävaikutteiset menot 25 134 851,82 19 796 804,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 43 155 481,00 68 971 452,60 37 348 909,67 58 227 801,69 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 13 298,35 Rakennelmat 72 496,45 50 201,45 Koneet ja laitteet 33 921 020,31 32 644 637,20 Kalusteet 89 434,30 136 831,51 Muut aineelliset hyödykkeet 101 584,40 34 184 535,46 125 21 32 970 178,51 KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 103 155 988,06 91 197 980,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS V AIHTO-OMAlSUUS Aineet ja tarvikkeet 148 342,74 176 808,79 Valmiit tuotteet/tavarat 172 074,63 320 417,37 241 145,09 417 953,88 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 40 819,60 40 819,60 42 069,60 42 069,60 LYHYT AIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 880 774,13 1 545 634,91 S i irtosaam iset 3 320 247,82 2 623 248,48 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 042 047,91 608 589,78 Ennakko maksut 116 2 19,44 5 359 289,30 372 615,45 5 150 088,62 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 264287,11 253 663,75 Tiliviraston tulotilit 12 3 Muut rahat ja pankkisaamiset 354 564,57 350 634,27 Sisäisen rahaliikkeen tilit 59 955,60 678 927,28 72 580,28 676 908,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 6 399 453,55 6 287 020,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ 109 555 441,61 91 485 QQQ,6Q 53

POLIISIHALLITUKSEN TASE 31.12.2017 31.12.2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilikauden tuotto-/kulujäämä -6 142 799,61-45 131 219,39 762 015 781,17-748 748 022,66-38 006 260,49-7 542 906,00-61 522 077,08 784 046 669,53-766 255 705,45-51274019,00 RAHASTOJEN PÄÄOMAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 624 400,79 624 400,79 641 201,46 641 201,46 VIERAS PÄÄOMA LYHYT AIKAINEN Saadut ennakot Ostovelat Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTA TT AVAA YHTEENSÄ 405 732,40 24 406 892,07 10 778 049,92 23 490 698,21 87 738 319,02 117 609,69 146 937 301,31 146 937 301,31 109 555 441.61 853 928,17 26 617 491,46 12 699 481,13 18 196 420,81 89 614 405,17 136091,40 148117818,14 148 117 818, 14 97 485 000.60 54

5. LllTETIEDOT Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Nettoutetut tulot ja menot Arviomäärärahojen ylitykset Peruutetut siirretyt määrärahat Henkilöstökulujen erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Rahoitustuotot ja -kulut Talousarviotaloudesta annetut lainat Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Taseen rahoituserät ja velat Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Velan muutokset Velan maturiteettijakauma ja duraatio Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kulu laskelmaan ja taseeseen ja niiden vertailtavuuteen Momentin 26.10.21 Kejo-hankkeen yhteiset toimintamenot talousarvion perusteluja muutettiin vuodelle 2017 siten, että momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna. Poliisihallitus kuuluu Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjiin ja järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen Kirjanpitoyksikön tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja - menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Opastin-hankkeen keskeneräinen käyttöomaisuus piti purkaa, koska hanke ei ollut alkuperäisen määrityksen mukainen. Korjaukset on tehty vuoden 2017 kirjanpitoon LKP-tilin 61990000 Muut satunnaiset kulut kautta. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Ulkopuolisen rahoituksen tuottojen kirjaukset on tehty vuoden 2017 osalta poliisiyksiköiden kirjanpitoihin. Vuonna 2016 vastaavat tuotot kirjattiin Poliisihallitukselle. Ulkomaalaislupa-asioiden siirto Migrille 1.1.2017 on vähentänyt Poliisihallituksen tuottoja. Toteumalaskelman tiedoissa valtuuksista ja niiden käytöstä valtuuden määrä on noussut ilmoitetun suuruiseksi vuonna 2017 myönnettyjen uusien valtuuksien johdosta. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ilmoitettu käytettyjen valtuuksien määrä on todellista pienempi. 56

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2017 määrärahojen Tilinpäätös 2017 Vertailu 1 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot 2016 2017 Talousarvio - (TA+ LTA:t) Tilinpäätös käyttö siirto Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty vuonna 2017 seuraavalle vuosilta vuonna 2017 vuonna 2017 seuraavalle vuodelle 1 siirtyneet (pl. peruutukset) vuodelle 26.01.01. Bruttomenot 18 00 Sisäministeriön toiminta- Bruttotulot menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot 18 00 18 00 18 00 26.10.01. Bruttomenot 797715713,11 758 981 400 738 591 026,99 761340164,19 773 342 306,81 Poliisitoimen toiminta- Bruttotulot 68 224 713, 11 62 477 000 64 835 764, 19 64 835 764, 19 64 835 764, 19 menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot 729 491 00 696 504 400 673 755 262,80 22 749 137,20 696 504 40 34 751 279,82 731 255 679,82 708 506 542,62 22 749 137,20 26. 10.21. Bruttomenot 5 792 000 765 717,98 6 402 392,00 765 717,98 KEJO-hankkeen yhteiset Bruttotulot 0 610 392,00 610 392,00 610 392,00 toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Nettomenot 5 792 000 155 325,98 5 636 674,02 5 792 00 5 792 00 155 325,98 5 636 674,02 26.30.01. Bruttomenot 3 200 3 20 3 20 3 20 Pelastustoimen toiminta- Bruttotulot 0 menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot 3 200 3 20 3 20 3 20 3 20 33.20.52. Bruttomenot 139 661 139 660,73 139 660,73 Valtionosuus työmarkkinatuesta Bruttotulot 0 (arviomääräraha) Nettomenot 139 661 139 660,73 139 660,73

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Tilijaottelu Peruutettu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala 179200 Vuosi 2016 26.10.21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomällrllraha 3 v) 1 792 00 179200 Pääluokat yhteensä Vuosi 2016 l 792 00 179200 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2017 2016 Henkilöstökulut 455 404 736,89 460 660 946,72 Palkat ja palkkiot 455 182 544,79 460 753 618,79 Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos 222 192,10-92 672,07 Henkilösivukulut 84 822 051,46 95 934 348,83 Eläkekulut 76 718 758,93 83 161 808,83 Muut henkilösivukulut 8 103 292,53 12 772 54 Yhteensä 540 226 788,35 556 595 295,55 Johdon palkat ja palkkiot, joista 6 012 939,84 4 902 105,48 - tulosperusteiset erät Luontoisedutja muut taloudelliset etuudet 6 387,00 6 055,90 Johto 4 68 4 72 Muu henkilöstö 1 707,00 1 335,90 Liitteessä 5 tarkoitettuja johtotason henkilöitä ovat poliisilaitosten poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, valtakunnallisten yksiköiden päälliköt, apulaispäälliköt ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtori.

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhma 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot 1123-1129 Muut aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvalineet 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvalineet 1254 Kevyet työkoneet 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 1256-1269 Muut koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineelliset hyödykkeet 1280 Taide-esineet 1289 Muut aineelliset hyödykkeet 130 KJiyttöomaisuusarvopaperit Poistomenetelma Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Ei poistoja Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Ei poistoja Tasapoisto Ei poistoja Poistoaika Vuotuinen J aannösarvo vuotta poisto% tai% 5 20,0 10 10,0 5 20,0 40 2,5 10 10,0 5 20,0 7 14,3 7 14,3 3 33,3 5 20,0 5 20,0 5 20,0 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössa yhdenmukaisin periaattein kayttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperaisesta hankintamenosta. Keskeneraiseen kayttöomaisuuteen kirjatuille hyödykkeille ei ole laskettu poistoja. Kirjanpitoyksikön poistosuunnitelma on vahvistettu 24.11.2011. 59

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1 1.201 7 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2017 Kertyneet poistot 1. 1.201 7 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Kertyneet poistot 31.12.2017 112 Aineettomat oikeudet 1 889 330,24 JO 20 24 777,00 1 874 753,24 807 242,98 386 390,48 1 193 633,46 11 9 Ennakkomaksut ja 114 Muut Eitkävaikut. menot keskener. hankinnat 23 430 982,96 37 348 909,67 11 948 916,82 17 394 879,22 1 1 588 307,89 35 379 899, 78 43 155 481,00 3 634 178,20 6 6 10 869,76 10 245 047,96 Yhteensä 62 669 222,87 29 353 996,04 11 613 084,89 80 410 134,02 4 441 421,18 6 997 260,24 11 438 681,42 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 681 119,78 25 134 851,82 43 155 481,00 68 971 452,60 Aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1 1.2017 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2017 Kertyneet poistot 1. 1.201 7 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2017 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 20 00 60 65 57 651 869,63 239 912,67 47 722,00 14 257 494,94 6 15,50 20 00 192 104,45 108 372,00 71 717 260,12 240 528,17 6 70 1,65 17 150,20 25 007 232,43 103 08 1,16 6 70 1,65 136 325,99 18 725,35 12 906 823,74 48 012,71 35 875,55 37 796 239,81 151 093,87 72 496,45 33 921 020,31 89 434,30 128 Muut aineelliset hyödykkeet 126 378,33 126 378,33 1 168,33 23 625,60 24 793,93 101 584,40 Yhteensä 58 098 810,63 14 305 832,44 212 104,45 72 192 538,62 25 135 333, 77 143 027,64 12 997 187,40 38 008 003, l 6 34 184 535,46 Liite 7 on laadittu käsikirjan ohjeen mukaan, mukana ovat ne käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoa ei ole 1. 1.20 17 vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluksi. Väärässä käyttöomaisuusluokassa ollut rakennelma 20.00 on esitetty vähennyksenä kohdassa 122 Rakennukset, ja lisäyksenä kohdassa 123 Rakennelmat. Rakennelman menojäännös 1. 1.20 17 13.298,35 on poistettu loppuun tilikaudella 20 17.

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos 2017 2016 2017-2016 Korot euromääräisistä saamisista 18552, 10 6 626,30 11 925,80 Rahoitustuotot yhteensä 18 552,10 6 626,30 11 925,80 Rahoituskulut Muutos 2017 2016 2017-2016 Korot euromääräisistä veloista 8 836,99 10 675,80-1 838,81 Rahoituskulut yhteensä 8 836,99 10 675,80-1 838,81 Netto 9715,11-4 049,50 13 764,61 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liitteet 3, 9-11, 14-16 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Ei ilmoitettavaa Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Ei ilmoitettavaa Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Ei ilmoitettavaa Liite 11 Taseen rahoituserätja velat Ei ilmoitettavaa Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Ei ilmoitettavaa Liite 15 Velan muutokset Ei ilmoitettavaa Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Ei ilmoitettavaa

Poliisihallitukseo tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut LllTE 12.1-12.2 Poliisihallituksella ei ole ilmoitettavaa kohtiin Voimassa olevat takaukset ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, Voimassa olevat takuut ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, sekä Voimassa olevat takaukset ja takuut valuutoittain. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimiotamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve 2017 2018 2019 2020 ' Tavanomaiset sopimukset ja si toum u ks et yhteensä 62717515,66 64 144 993,04 57 955 210,32 51 704 254,29 Määrärahatarve myöhemmin 301 038 321,03,. Määrärahatarve yhteensä 474 842 778,67 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha- 2017 2018 2019 2020 tarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä Muut monivuotiset vastuut yhteensä 62 717 515,66 64 144 993,04 57 955 210,32 51 704 254,29 301 038 321,03 474 842 778,67

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältvvät rahastoidut varat Rahaston nimi Varat 31.12.2017 31.12.2016 Varat Käyttötarkoitus Maija Syrjäsen rahasto Perintörahasto Valkeakoski Kyllikki Näsäkkälän testamentti Halosen perikunta Yhteensä 354 564.57 350 634.27 Apurahojen jako henkilökunnalle ennaltaestävän toiminnan ja rikostorjunnan kehittämistä edistävään tutkimukseen sekä muuhun poliisilaitoksen toiminnan kehittämiseen. 47 676.68 66 260.23 Testamentti: Valkeakosken poliisin huumeidenvastainen työ ja työturvallisuuden parantaminen. 214 847.11 216 994,53 Opiskelijoiden koulutus. 7 312.43 7 312.43 Poliisikoiratoiminta koirien turvaliivien hankinta. 624 400,79 641 201,46 63

Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Haltikilta siirrettiin tilinpäätöksen jälkeen pääomaa tilikaudelle 2016, jolloin se tuli mukaan alkusaldoon 1.1.2017. Siten tilien 20000000 (Valtion pääoma 1.1.1998) sekä 20700000 (Edellisten tilikausien pääoman muutos) summat eivät ole samat 31.12.2016 tilinpäätöksessä ja aloittavassa taseessa 1.1.2017. Alla ote tase-erittelystä 200-209 Valtion pääoma: Tili Tilin nimi Se Ii te Saldo 20000000 Valtion pääoma 1.1.1998 Saldo tilinpäätöksessä 31.12.2016 Opon siirto kpy 2490 Haltik 7 542 906,00-1400 106,39 Avaava saldo 1.1.2017 6142 799,61 20700000 Edellisten tilikausien pääoman muutos Saldo tilinpäätöksessä 31.12.2016 Opon siirto kpy 2490 Haltik Tilit 20800000-20900000 31.12.2016 61 522 077,08 1400106,39-17 790 964,08 Avaava saldo 1.1.2017 45 131 219,39 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin Tuve-yksiköltä siirrettiin Poliisihallitukselle kesäkuussa 2017 tilin 20830000 Hallinnansiirrot kautta 472 717,99 euroa. Siirto koski Oracle-ohjelmistojen kirjaamista POL-IT:n käyttöomaisuuteen. TDsitelaji.:. Tositenumero.:. Kirjauspäivlimäiirli.:. LKP-tili"'" Rivilelcsli.:. YA Rondo kirjanpito 1000001945 30.06.2017 TILll20830000 Hallinnan Siirrot hallinnansiirto Valorilta Kokonaistulos Debet/kreöllsumma"' EUR -4n.717,99 1-4n.111,99 _ Vuoden 2017 hallinnansiirto tehtiin LKP-tilille 11910010 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat, hankintatili. Hallinnansiirto kohdistui Vitja-hankkeelle. CBRNE-projektin EU-tukiraha 226 125 euroa ei ehtinyt vuoden 2017 tuloksi. Se kirjataan vuodelle 2018.

6. ALLEKIRJOITUS Poliisihallituksen vuoden 2017 tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 28.2.2018. Poliisihallituksen virastojen päälliköt ovat kukin omalta osaltaan hyväksyneet tämän tilinpäätöksen allekirjoittamalla johtamansa viraston toimintakertomuksen. Poliisiylijohtaja / Sepp9 Kale Hallintojohtaja & '--<!~ A~n:::ltonen 65