Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä, jota on johtanut Suomen Olympiakomitea: Kari NN aloitti seurannat 2002-03: itsearviointi, toiminnan kehittäminen ja yht.k. perustelu Tuuli Merikoski jatkoi seurantakyselyjä: Seurantaryhmän johdolla Pari kattavaa, pari pienimuotoista Kaksi kyselyä ammatillisille oppilaitoksille Kyselyt kohtuullisen laajoja (107 kysymystä) Urheiluoppilaitoksista tietoa paremmin kuin muista erityistehtävän saaneista koulusta
Seurantakyselyt 2006 ja 2011 Kyselyjen teemoja: Opiskelijamäärät Koulutukseen hakeminen Resurssit Opintojen tuki ja ohjaus Valmistuminen Urheiluakatemiatoiminta Valmennus Urheilijan tuki Yhteistyö Urheilijoiden menestys
Opiskelijamäärät Oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärä 2006 2011 4892 5873 oppilaskeskiarvo / oppilaitos 408 452 Urheilijaopiskelijoita 1848 (37,8%) 2432 (41,4 %) Urheiluoppilaskeskiarvo/oppilaitos 154 187 Urheilijapoikien osuus 58,4 % 53,7 % Painopistelajeissa 1319 1897 Muissa lajeissa 415 559 Kotikunnan opiskelijoiden osuus 86,4 % 52,4 %
Kotipaikkakunnan urheiluopiskelijoiden osuus % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2006 2011
Opiskelijajakauma 2011 Yhteensä 2432 Oman kunnan Opiskelijat: 1275 (52,4 %) Lähialueen kuntien Opiskelijat: 736 (33,6%)
Koulutukseen hakeminen 2006 2011 Oppilaitosten hakijamäärä 1075 1252 Urheilijaopiskelijoita valittiin 499 664 Valittujen lajiliittopisteiden k.a. 5,0 4,3 Alin hyväksytty painotettu päättötodistuksen keskiarvo Alin hyväksytty kokonaispistemäärä 6,30 6,30 12,45 12,85 Pakollinen pääsykoe 7/12 6/13 Vapaaehtoinen pääsykoe 3/12 4/13
Resurssit Eritystehtävän lisäresurssi / opiskelijamäärä Kuinka moni oppilaitos saa koko lisäresurssin käyttöönsä Valmennuskurssien määrä, min Valmennuskurssien määrä, max 2006 2011 1060 1296* 8/12 9/13** 11 8 18 26 *Lisäys=Sotkamon lukio **Pohjois-Haagalla ainoastaan status
Opintojen ohjaus ja tuki 2006 2011 Opintojen erityisjärjestelyt 5,3 / oppilaitos 5,5 / oppilaitos Tukiopetus 11/12 12/13 Etäopiskelu 7/12 9/13 Tenttimällä suorittaminen 12/12 11/13 Itsenäinen opiskelu 12/12 13/13 Verkko-opetus 8/12 9/13 Ylimääräiset tenttimahdollisuudet 9/12 12/13 Muu keino 3/12 3/13 Opinto-ohjaajien määrä (k.a.) (virassa olevien määrä (k.a.)) 1,7 (0,7) 2,3 (1,5)
Valmistuminen 2006 2011 Valmistuneiden urheilijoiden kokonaismäärä 500 624 Valmistui 3 vuodessa 216 324 Valmistuneiden kokonaiskurssimäärä (koulujen keskiarvojen k.a.) 81,3 80,8 Valmennuskkurssimäärä (koulujen keskiarvojen k.a.) 21,2 14,7* Valmistuneiden kirjoittamien yo-aineiden k.a. 5,2 5,4 * Muutos lähinnä P-Haagan määrässä: 77-13
Valmistuneiden urheilijoiden opiskeluaika 60 50 43,2 51,9 40 32,8 % 30 20 21,8 23,1 24,5 10 0 1,8 0,3 0,4 0,2 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 2006 2011
Koulun vaihtaminen / keskeyttäminen 2006 2011 Lukion keskeyttäneiden urheilijoiden määrä 46 64 Lopettanut koulunkäynnin 5 11 Siirtynyt toiseen urheilulukioon 5 23 Siirtynyt muuhun lukioon 28 13 Siirtynyt urheiluammattioppilaitokseen 1 1 Siirtynyt muuhun ammattioppilaitokseen 5 7 Muu syy / ei tietoa 2 / 0 4 / 3 Valmennuksen keskeyttäneet 25 60 Urheiluun liittyvän syyn vuoksi linjaa vaihtaneet 8 41 Opiskeluun liittyvän syyn vuoksi linjaa vaihtaneet 9 7 Sekä urheiluun että opiskeluun liittyvien syiden vuoksi linjaa vaihtaneet 8 6 Muun syyn vuoksi vaihtaneet 0 3
Kuinka monta valmennuksen tuntiopettajaa? 180 160 153 140 134 120 100 80 60 2006 2011 40 20 12 23 0 Naisia Miehiä Naisten osuus: 8,2 %:sta 13,1 %prosenttiin
Valmentajien palkkaus 2006 n=179 2011 n=176 33 % 55 % 78 % 12 % Erityisen tehtävän resurssit Muut koulun resurssit Koulun ulkopuoliset resurssit Erityisen tehtävän resurssit Ei tietoa
Kuinka monesta valmennuskurssista palkkaa 140 120 100 kpl 80 60 40 20 2006 2011 0 1-2 kurssia 3 kurssia 4 kurssia 5 kurssia tai enemmän
Valmentajien päätoimisuus 2006 Oppilaitosten (12) toiminnassa yhteensä 55 päätoimista valmentajaa 2011 Oppilaitokset (12/13) mukana yhteensä 126 päätoimisen valmentajan palkkauksessa
Valmentajien kokemus % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle vuoden 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-10 vuotta yli 10 vuotta 2006 2011
Valmentajien koulutus % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1-2 taso 3 taso 4 taso 5 taso 2006 2011
Valmentajien asema lajiliitoissa Ei yhteyksiä Ei asemaa, mutta liiton suosittelema/nimeämä Piiri-/aluevalmentaja Maajoukkuevalmentaja 0 20 40 60 80 Kpl 2011 2006
Urheilijoiden menestys, koko historia Ammattiurheilijaksi siirtyneet 262 459 Joukkuelajien pistesija aik. Arvokisoissa 84 273 2011 2006 Yksilölajien pistesija aik. arvokisoissa 85 176 0 100 200 300 400 500
Urheilijoiden menestys, tällä hetkellä opiskelevat Muiden lajien nuorten arvokilpailujen pistesija 13 33 painopistelajien pistesija nuorten arvokisoissa 46 86 2011 Muiden lajien aik. arvokilpailujen pistesija 7 14 2006 painopistelajien pistesija aik. arvokisoissa 6 24 0 20 40 60 80 100
Seuranta ja arviointi tulevaisuudessa
Seuranta ja arviointi HUYK:n osaamisohjelman yksi tehtävä on vastata suomalaisen urheilun seurannasta ja arvioinnista: Tarvitaan toiminnasta kerättyä tietoa, jotta huippu-urheilun kokonaisuutta voidaan uskottavasti suunnitella, kehittää ja johtaa Tarvitaan tietoa kehitystoiminnan ja oppimisen tueksi. Uudistuva huippu-urheilu on tilivelvollinen rahoittaja(i)lle.
Huippu-urheilun arviointi & seuranta: tavoite v. 2012 Luoda sellainen laajasti hyväksytty seurannan ja arvioinnin toimintojen kokonaisuus, joka tuottaa tarvittavaa tietoa suomalaisen huippuurheilun suunnittelun, päätöksenteon ja kehittämisen tueksi, eli: Valmistella huippu-urheilun seurannan ja arvioinnin suunnitelma v. 2013-2016: Arvioinnin toimintaympäristön määrittely Arvioinnin ja seurannan periaatteet Arvioinnin ja seurannan strategiset valinnat Seurannan kohteet ja käytännöt Arviointiohjelma
Seurannan ja arvioinnin kokonaisuus URHEILU- JÄRJESTELMÄ URHEILIJAN VALMENNUKSEN SEURANTA URHEILU- MENESTYS
Seuranta tuottaa tietoa vakiintuneesta ja jatkuvasta toiminnasta: Kuinka monta huippu-urheilijaa Suomessa on? Mitkä tahot työllistävät ammattivalmentajia? Miten toisen asteen urheiluoppilaitosten urheilijat edistyvät urheilussa ja opinnoissa? Arvioinnissa pysähdytään tarkastelemaan tavoitteita, toimintaa ja tuloksia: Arviointi on ohjelman, hankkeen, asian arvon määrittämistä tiettyjen kriteerien suhteen. Arviointi on kriittinen ja riippumaton katsaus tavoitteisiin ja kuinka niihin ollaan pääsemässä. Seurannan tulokset edistävät arviointia antavat perustietoa toiminnasta
Keskeinen kysymys Mitä toimenpiteitä suomalainen urheilu toteuttaa urheilijan polun eri vaiheissa ja millaisia vaikutuksia em. toimenpiteet saavat aikaiseksi? Tarkastelutasot: Mikrotaso: urheilija ja hänen lähipiiri Mesotaso: urheilun organisaatiot Makrotaso: suomalainen yhteiskunta
Arvioinnin jäsennyksen rakennuspalikat TOIMENPITEET Urheiluakatemi aohjelma Osaamisohjel ma Huippuvaiheen ohjelma Lapsuusvaihe Valintavaihe Huippuvaihe VAIKUTUKSET
Toisen asteen seuranta ja arviointi Millaista tietoa tarvitaan: Perustiedot toiminnasta Oppilaitoksille tietoa oman toiminnan laadusta Johtamiseen tietoa toiminnan laadusta sekä vaikutuksista Keneltä tietoa kysytään: Organisaatiot (urheilulukiot, ammatilliset oppilaitokset) Urheilijat Yhteistyö: Mitä tietoa oppilaitokset tuottavat jo kunnille Opetushallitus
Urheiluakatemiaohjelma URHEILUAKATEMIA AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS AMK YLÄKOULU LUKIO YLIOPISTO