Bovallius 26.9.-12 Turku Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys / Opit käyttöön jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com 045-8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C Tampere
Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarkasteluun on mahdollista ottaa myös esim. 25-vuotiaat ja katsoa, onko heidän koulutukseen hakeutumisessa tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tällä tavoin aikaero saadaan supistettua 9 vuoteen, vaikka esim. vain niiden osuus ikäluokasta, jotka jättävät kouluttautumisensa pelkkään peruskouluun, laskettaisiinkin 29-vuotiaista.
Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Yhteensä (%) Ylioppilastutkinnon suorittaneet Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Koko maa 67080 18 10 14 15 41 Etelä-Suomi 35931 17 12 13 18 39 Länsi-Suomi 16463 19 9 16 13 42 Itä-Suomi 6460 22 7 17 13 47 Pohjois- Suomi 7876 21 8 17 11 46 Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19 Lukujen lähde: Tilastokeskus
Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä (%) Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) Koko maa yhteensä 67080 18 10 14 15 41 Uusimaa 22682 15 13 12 19 37 Varsinais-Suomi 5873 19 11 13 14 45 Satakunta 2271 21 8 22 16 44 Kanta-Häme 1822 18 7 15 17 37 Pirkanmaa 6610 19 11 13 12 43 Päijät-Häme 2242 22 8 22 19 44 Kymenlaakso 1889 24 8 18 16 52 Etelä-Karjala 1423 21 8 14 13 37 Etelä-Savo 1320 20 8 20 13 46 Pohjois-Savo 2626 22 7 18 13 46 Pohjois-Karjala 1754 24 8 14 12 52 Keski-Suomi 3344 20 8 19 12 45 Etelä-Pohjanmaa 2059 19 6 18 12 36 Pohjanmaa 2179 17 8 14 13 36 Keski-Pohjanmaa 796 20 7 15 8 45 Pohjois-Pohjanmaa 5197 21 9 15 11 45 Kainuu 760 21 4 18 12 44 Lappi 1883 22 8 24 14 46 Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19
Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 17 9873 Näkövamma 12 145 86 9 252 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 Yhteensä 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5 Huom. Tilastokeskuksella on ainoastaan summatieto kunkin vuosiluokan erityisopetusta saaneista Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. oppilaista, mutta ei tietoa uusista tai puretuista päätöksistä. Esimerkiksi vuosiluokilla 7-9 erityisopetusta saaneet ovat voineet olla erityisopetuksessa jo vuosiluokista 1-6 alkaen eivätkä näin ollen ole uusina tulleita. Myöskään OPH ei tilastoi tehtyjä / purettuja päätöksiä eikä tietoa ole Suomen kuntaliitollakaan.
Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000. Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.
40 35 30 25 20 15 10 5 0 % (laskettu kummastakin ryhmästä erikseen) 34 Kotimaiset kielet Muut kielet 22 27 25 19 18 17 11 13 8 5 1 0-9v 10-24v 25-40v 41-59v 60-74v 75- v Lukujen lähde: Tilastokeskus
Laskennassa käytetään vuoden 2010 arvoja: - työmarkkinatuki oli 25,64 /pv (maksetaan 5 pv / vko). - yleinen asumistuki vaihtelee, keskimääräinen asumistuki oli 258,9 / kk - toimeentulotuen keskimääräinen määrä v. 2009 oli 280 / kk henkilö Toimeentulotuki katsotaan täydentäväksi tulomuodoksi ja oletetaan, että sitä käytetään 30 % ajasta ja laskentaperusteena käytetään koko maan keskiarvoa. Toimeentulotuen 30 % käyttöaika -arvio perustuu vuosina 2000-2010 tehtyihin työpajatoiminnan ja sosiaalisten yritysten asiakaskunnan analyyseihin. Pro-Ces, Syta-analyysit. Kustannustarkastelu on toteutettu varovaisuusperiaatetta noudattaen eli on pitäydytty vain niissä kustannuksissa, jotka voidaan todentaa. Tämän vuoksi esim. sairauksista aiheutuvat lisäkustannukset on jätetty huomiotta. Tuotannon menetysten laskennassa käytetään varovaisuusperiaatetta siten, että menetyksiksi lasketaan ainoastaan palkkauskustannukset, mutta ei yrityksen kiinteitä, investointi-, tai materiaalikustannuksia eikä toiminnan tuottamaa voittoa. Ansionmenetysten laskentaperuste on metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän (c) miesten ja naisten keskiansio vuonna 2010, joka oli 2 122 /kk, kun teollisuuden keskiansio oli 2 638 /kk. Laskennan toteutti Tuomas Leinonen, T:mi Pro-Ces.
Suorien ja mitattavien euromääräisten kustannusten ohella syrjäytymiseen liittyy myös epäsuoria ja vaikeasti mitattavia kustannuksia. Tämän vuoksi todelliset kokonaiskustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin edellä kuvattujen kustannustekijöiden summa.
Syrjäytymistermin avoimuudesta ja vaikeasta määrittelystä huolimatta ilmiötä voidaan analysoida mm. siihen liittyvästä kouluttautumisen ja työhön osallistumisen näkökulmista. Koulutuksellinen ja työelämästä syrjäytyminen on aina sekä yhteiskunnallinen että yksilöllinen ilmiö. Seuraavassa kuviossa esitellään syrjäytymisen prosessi ja vaikuttamisen keinot. Vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja inhimillisyyden kannalta ehkäisevät ja rakenteelliset toimet ovat epäilemättä korjaavia ja yksilöllisiä toimia suositeltavampia. Näin ollen kannattaa kiinnittää huomiota ja lisätä kehittämispanoksia nimenomaan ehkäisevään ja rakenteelliseen vaikuttamiseen.
Puhe ryhmistä / yksilöistä? - keskusteluteema fokuksesta
Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012. Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 600 500 400 300 200 100 0 1 000 Henkilöä Tehdasteollisuus Maa-, metsä- ja kalatalous Kauppa Rakentaminen Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lukujen lähde: Tilastokseskus
Hyvät käytännöt näkyviksi Pirkanmaan hankeverkosto Yhteisjulkaisu 19.3.2013 Selvitystyö: Jukka Lidman Sosiaalikehitys / Opit käyttöön
Erilaisia käytäntöjä Lupaavat käytännöt = käytännön toimivuus on tullut tietyssä kontekstissa esille, mutta laajempaa evidenssiä sen tueksi vielä ole Hyvät käytännöt = Käytännön toimivuudesta on laajempi yhteisymmärrys. Sille on tullut tukea erilaisilta sidosryhmiltä Toimivat käytännöt = Käytännön toimivuudesta on saatu tutkittua tietoa, ja sitä on sovellettu onnistuneesti erilaisissa konteksteissa Parhaat käytännöt = Monet voivat olla hyviä, mutta voittajat ovat harvassa! Parhaan käytännön toimivuudesta ei enää epäselvyyttä.
Hyvän käytännön voi määritellä muun muassa seuraavien kriteerien avulla mitä edemmäs mennään, sitä vakuuttavampi käytäntö Oma tuntuma Hyvä palaute sidosryhmiltä Palvelujen ostajan ja/tai asiakaskunnan hyväksyntä Juurtuminen osaksi palvelurakennetta
Hyvien käytäntöjen metsästämisen haasteita Likinäköisyys ollaan liian kiinni omassa toiminnassa, jolloin ei nähdä siinä sellaista hyvää, jota voidaan lähteä soveltamaan myös muualle. Perisuomalainen kursailukulttuuri Omaa käytäntöä ei koeta niin hyväksi, että sillä voisi olla jotain annettavaa muualle. Paradoksaaliseksi tilanteen tekee se, että näin ajatellaan hyvin monessa muussakin paikassa. Mistä siis syntyy hyviä käytäntöjä, jos kukaan ei niitä tunnista? Aina ei tarvitse tuottaa puhdasta priimaa Kynnys muotoilla hyviä käytäntöjä on monesti liian korkealla. Metsäreissuun kannattaa siis lähteä ilman, että jämähdetään jo kynnykselle. Pätevä fasilitaattori saa paikan Usein vasta ulkopuolinen taho voi saada toimijat näkemään hyvyyden siinä, mitä aiemmin on pidetty tavallisena ja arkipäiväisenä.
Tampereen hyvä ei välttämättä toimi Turussa Hyvän käytännön tunnistamissa on syytä kiinnittää huomiota aina toimintaympäristöön, jossa käytäntö toteutuu: täytyy ymmärtää toimintakonteksti ennen kuin voidaan ymmärtää toimintamekaniikka Moniammatillisen yhteistyömallin siirtäminen ei aina suju kitkatta: onnistumiseen vaikuttavat mm. käytettävät resurssit, tiimin sijoituspaikka, henkilösuhteet sekä lukuisat rakenteelliset tekijät Sovellukset ovat sallittuja: yleensä paras asiantuntija on hän, joka ymmärtää paikallisen palvelujärjestelmän erityispiirteet.
Hyvän käytännön esittely Sisältö muotoa tärkeämpi joskus on kuitenkin syytä esittää asia tiiviisti ja teemoittain 1.Hyvän käytännön nimi - kehitelty asia, josta on hyötyä muissakin organisaatioissa - toteuttamiskelpoinen 2. Minkä vuoksi hyvää käytäntöä tarvitaan - ongelma tai tarve, johon käytäntö tuo ratkaisun tai hyötyä 3. Hyvä käytäntö pähkinankuoressa - kuka tehnyt, millä tavoin, millä resursseilla 4. Hyvä lopputulos - millaista palautetta saatu, mikä tekee hyvän, toimivan käytännön 5. Tausta - missä toteutettu ja kokeiltu 6. Yhteyshenkilö, jolta voi saada lisätietoja
Hyvien käytäntöjen metsästäminen olisi syytä tehdä kiinteäksi osaksi projektitoimintaa. Se auttaa toiminnan kehittämisessä ja mahdollisesti myös jatkoprojekteissa (ja niiden hakemisessa). Myös palvelujärjestelmä kiittää!
OSAHANKKEET: Tehtävä: kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu Kunnille suunnatun verkkopalvelun tiedot jatkossa osoitteessa www.koordinaatti.fi 1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasalan esimerkkikuntina 2. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ (työ meneillään) Jani Ursin: kirjallinen työskentely, raportti valmistuu syyskuussa 2012 Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi, Hollanti, Tanska 3. KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki, valmistunut Jukka Ohtonen, Tapio Kuure, Riitta Hirsikoski: Kustannuskäsitteet, koulutuksellinen syrjäytyminen, valmistuu syyskuussa 2012 4. NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus ja koulutoimi / yläaste ja lukio Tapio Kuure: verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö 5. PIRKANMAAN HANKEYHTEISTYÖ Jukka Ohtonen: noin 30 hankkeen yhteisjulkaisu, maaliskuu 2013 (19.3. Tampereen valtuustosali klo 9-16) 6. TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (tulossa kilpailutukseen) Kilpailutetaan syyskuun aikana, valmistuu maaliskuussa 2013 7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (työ meneillään) Jukka Lidman : ensimmäinen raportti valmistuu syksyllä 2012
Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko. Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus
14 12 % 12,2 10 9,7 9,6 8,5 8 6 8,2 8,1 8,1 7,9 7,9 7,8 7,8 7,6 7,4 7,4 6,8 6,8 6,6 6,3 6,2 5,3 5,1 4 2 0 Lukujen lähde: Tilastoksekus
Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) n= 39 Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 5 83 13 4 Vastausten määrä vaihteli