www.kuopionseurakunnat.fi

1 Henkilöstökertomus 2013 www.kuopionseurakunnat.fi

2 Henkilöstökertomus 2013 Sisältö 1. Henkilöstökertomuksen taustaa... 3 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet... 3 3. Henkilöstön määrä... 4 4. Tehtäväryhmärakenne... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 8 6. Henkilöstön eläköityminen... 9 7. Henkilöstön sukupuolijakauma... 10 8. Henkilöstön koulutustaso... 11 9. Henkilöstön työkyky... 12 10. Työterveyshuolto... 14 11. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta sekä työnohjaus... 15 12. Yhteistoiminta ja työsuojelu... 16 13. Henkilöstön muistaminen ja virkistystoiminta... 17 14. Investoinnit henkilöstöön... 18 15. Tiivistelmä ja arviointia... 19 Kannen kuvassa: Eija Korhonen, Poukaman leirikeskus. Valokuva Tuija Hyttinen.

3 1. Henkilöstökertomuksen taustaa Henkilöstökertomus on asiakirja, jonka laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Tunnuslukujen perusteet on määritelty kirkkohallituksen ohjeen mukaisesti ja ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta 2004. Sitä ennen laadittiin viisi henkilöstötilinpäätöstä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa vuoden 2013 lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta 2012. Kuopion seurakuntayhtymä muodostuu kuudesta seurakunnasta, jotka ovat - Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta - Alavan seurakunta - Kallaveden seurakunta - Männistön seurakunta - Puijon seurakunta - Järvi-Kuopion seurakunta Seurakuntayhtymä hoitaa lakisääteiset ja sille perussäännön mukaan määritellyt tehtävät. Näihin kuuluvat hallinto ja talous, hautausmaat, jäsenrekisterin ylläpito, kiinteistöt, leirikeskukset, perheneuvonta, yhteinen lapsityö, sairaalasielunhoito, viestintä, yhteinen diakoniatyö sekä yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö. 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet Vuonna 2009 hyväksyttiin henkilöstöpoliittinen ohjelma. Henkilöstöstrategiaa on pitkällä tähtäimellä laadittu strategiaprosessin yhteydessä 2006, mutta sitä on syytä tarkastella jatkuvasti. Varsinkin uusien seurakuntien liittyminen mukaan seurakuntayhtymään on asettanut strategialle uusia haasteita ja tavoitteita. Henkilöstöpoliittinen ohjelma johdetaan seurakunnan toiminta-ajatuksesta, joka on etsivän ja yhteyttä luovan seurakunnan malli. Henkilöstöpolitiikka sitoutuu seurakuntayhtymän strategiaprosessin arvoihin, jotka ovat avoimuus, luotettavuus, luovuus ja perustehtävän arvostaminen. Henkilöstöpolitiikka on käytännössä siitä huolehtimista, että henkilöstöresurssit kohdistuvat mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti ja työntekijöillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä työtä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteita ovat henkilöstön ammatillisen pätevyyden sekä oman työyhteisönsä ja työnsä kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää johtamista ja luoda työyksiköihin ja koko yhtymään myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuudesta ja mahdollisuuksien mukaan myös uudelleensijoittelusta pyritään huolehtimaan. Turvallinen työympäristö ja laki- ja sopimusperusteisten velvoitteiden noudattaminen on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, samoin myös sukupuolten välisestä ja muusta tasa-arvosta huolehtiminen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hyvän työilmapiirin perusedellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia työyhteisöjä ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisina erilaisissa työsuhteeseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa.

4 Henkilöstöpolitiikan periaatteet on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yhteisen kirkkoneuvoston alainen henkilöstöasiain johtokunta ohjaa, johtaa ja valvoo henkilöstöhallintoa. Henkilöstöhallinnon käytännön asioiden päävastuu on toimintayksiköiden esimiehillä, joiden tehtävänä on huolehtia työskentelyn tuloksellisuudesta ja työyhteisön toimivuudesta. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on puolestaan seurakuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen. Tähän tehtävään liittyen henkilöstöpäällikkö toimii henkilöstöasiain johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä. Henkilöstöpäällikkö vastaa myös seurakuntayhtymän palvelussuhdeasioista, palkkahallinnosta ja työaikaan liittyvistä asioista sekä esimiesten ja henkilöstön neuvonnasta palvelussuhdeasioista. Tämän lisäksi henkilöstöpäällikkö on mukana yhteistyötoimikunnassa ja toimii työsuojelupäällikkönä. 3. Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antaman henkilöstötilinpäätöstä koskevan suosituksen mukaan henkilöstökertomuksessa esitetyissä lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joilla on voimassa oleva palvelussuhde 31.12.2013, ellei taulukon kohdalla ole toisin mainittu. Lukuihin sisältyvät kaikki virka- ja työvapaalla olevat sekä heidän sijaisensa, mikä selittää lukumäärien suuruuden. Henkilöstökertomuksessa on aina suluissa ilmoitettu edellisen vuoden tieto. Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 298 (291) henkilöä. Nilsiän seurakuntaliitoksen myötä tuli yhteensä 18 palvelussuhdetta virka- ja työvapaalla olevat ja viransijaiset mukaan lukien. Samanaikaisesti vuonna 2013 jätettiin täyttämättä 10,5 palvelussuhdetta, joten henkilöstön määrä kasvu pysyi maltillisena. Kuva: Seurakuntatila Arkki, joka toimii kauppakeskus Apajassa torin alla, avattiin ensimmäisenä adventtina 2013. Pastori Heikki Hyvärinen Noan nuorimman pojan Jafetin roolissa arkin avajaistilaisuudessa. (Valokuva Tuija Hyttinen) Koko- ja osa-aikaiset Kokoaikaisten työntekijöiden yhteismäärä vuonna 2013 oli 260 (253) henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä oli 38 (38). Henkilökunnan määrästä kokoaikaisia työntekijöitä oli 87 % (85 %) ja osaaikaisia 13 % (15 %). Kokoaikaisen määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaiset ja määräaikaiset Vakinaisia työntekijöitä vuonna 2013 oli 249 (246) henkilöä ja määräaikaisia 49 (45) henkilöä. Näin ollen 84 % (85 %) henkilöstöstä on vakinaisessa palvelussuhteessa ja 16 % (15 %) määräaikaisia. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat lähinnä sijaisuuksia ja avoimien tehtävien hoitamisia sekä joi-

5 takin projektiluontoisia tehtäviä. Määräaikaisten työntekijöiden osuus kasvoi hieman vuonna 2013, mutta laski vuoteen 2011 verrattuna, jolloin määräaikaisia palvelussuhteita oli 18 % henkilöstöstä. Virkasuhteiset ja työsuhteiset Virkasuhteisten määrä vuonna 2013 oli 217 (211) eli 73 % (72) % ja työsopimussuhteisten 81 (80) eli 27 % (28 %). Kesäkaudella hautausmaiden kausityöntekijöiden määrä oli 90 henkilöä. Hautausmaiden kausityöntekijöiden työsopimukset ovat kestoltaan kolmesta kuuteen kuukautta. Hautausmaiden ja kiinteistöjen viheralueiden peruskunnostus ja hoitotöihin palkataan 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä. 4. Tehtäväryhmärakenne Tässä osiossa tarkastelussa ovat poikkeuksellisesti mukana vain ne työntekijät, jotka ovat työssä eivätkä virkavapaalla. Toisin sanoen kaksinkertaista kirjanpitoa sijaisten suhteen vältetään, jotta todellinen resurssien suuntaaminen eri työmuotoihin tulisi mahdollisimman hyvin esiin. Todellinen työssä olevien lukumäärä on 275 henkilöä. Valtaosa henkilöstöstä, yhteensä 157 henkilöä eli 57 % (56 %), työskenteli seurakuntatyössä. Lukuun on laskettu kaikki seurakuntien hengellisen työn tekijät sekä yhteisten työmuotojen henkilöstö. Hallinnossa puolestaan toimi 54 henkilöä eli 20 % (20 %). Lukuun on laskettu hallintoviraston, keskusrekisterin, viestinnän, tietohallinnon, kiinteistötoimen ja hautaustoimen hallintoväki sekä seurakuntien toimistosihteerit. Kiinteistö-, leirikeskus- ja kirkonpalvelutyössä toimi yhteensä 51 henkilöä eli 19 % (19 %) ja hauta- ja puistotoimessa 12 henkilöä eli 4 % (5 %). Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma: Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö 19 % Hautausmaa 4 % Ha llinto 20 % Seura kuntatyö 57 %

6 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän vakituinen henkilöstö jakaantuu tehtäväryhmiin seuraavasti: Henkilöstön tehtäväryhmärakenne %-osuudet Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yht. Seurakuntapapisto 19 19 38 50 50 14 Sairaalasielunhoitajat 1 3 4 25 75 1 Perheneuvojat 1 3 4 25 75 1 Kirkkomuusikot 7 10,5 17,5 40 60 6 Diakoniatyöntekijät 2 26 28 7 93 10 Nuorisotyöntekijät 11 16 27 41 59 10 Lapsityöntekijät 1 34 35 3 97 13 Muut seurakuntatyöntekijät 3 3 100 0 1 Hallinto- ja toimistotyöntekijät 12 43 55 22 78 20 Hautausmaantyöntekijät 11 1 12 92 8 4 Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijät 19 32 51 37 63 19 Yhteensä 87 187,5 274,5 32 68 100 Seuraavassa taulukossa on esitetty ns hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain sekä yhteisten työmuotojen osalta yhtenä kokonaisuutena. Teologeihin on laskettu myös ne, joiden virkaan ei varsinaisena pätevyysvaatimuksena kuulu teologian maisterin tutkinto kuten perheneuvojat. Osa-aikaisuus on merkitty desimaalilla ja tässä tarkastelussa ovat mukana vain vakinaiset palvelussuhteet. Taulukosta käy ilmi, montako seurakuntalaista seurakunnassa on yhtä kyseisen työalan työntekijää kohti.

7 Hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain ja yhteisenä työmuotona. Seurakunta Papit / perheneuvojat Kanttorit Nuoriso- ja lapsityönohjaajat, lastenohjaajat Määrä Suht. Määrä Suht. Määrä Suht. Määrä Suht. Srk:n väkiluku 31.12.2013 väkilukuun väkilukuun väkilukuun väkilukuun Tuomiokirkkosrk 5 2 550 2,5 5 099 2 6 374 3 4 249 12 748 Alava 5 2 733 2 6 832 4 3 416 3 4 555 13 664 Kallavesi 10 2 482 3,5 7 092 8 3 103 6,5 3 819 24 821 Männistö 4 2 352 2 4 705 2 4 705 2,5 3 764 9 409 Puijo 5 2 235 2 5 589 3 3 726 3 3 726 11 177 Järvi-Kuopio 9 2 049 4,5 4 098 6 3 074 7 2 634 18 441 Seurakunnat yht. 38 2 375 16,5 5 470 25 3 610 25 3 610 90 260 Yhteiset työalat 12 1 2 3 Lapsityö 35 Kaikki yhteensä 50 1 805 17,5 5 158 62 1 456 28 3 224 Kiinteistöhenkilökunnan jakautuminen seurakunnittain ja leirikeskuksiin. Kiinteistöhenkilökunta Keittiötyö Srk-mestarit Siivous Muut*) Yhteensä Tuomiokirkko 3 3 6 Alava 2,5 2 4,5 Kallavesi 3 4 7 Männistö 1,5 1,5 1 4 Puijo 2 1,5 1 4,5 Järvi-Kuopio 3 7,5 1 3 14,5 Seurakunnat yht. 15 19,5 3 3 40,5 *) Muut: erityisammattimiehet, toimivat sekä hautatoimessa että kiinteistötoimessa Hirvijärvi 3 1 4 Rytky 2 1,5 1 4,5 Poukama 1 1 2 Leirikeskukset yht. 6 3,5 1 10,5 Yhteensä 21 23 4 3 51 Hallinnon työntekijät jakaantuvat yksiköittäin seuraavasti: Diakoniatyöntekijät Hallintovirastrekisterkeskus Keskus- IT-alue- Viestin Srksihteerit Kiint. Hauta- Hallinnollinen työ tä +yht. toimi toimi Yht. Vakinainen henkilökunta 12 9 9 3 8 4 6 51 Määräaikaiset 2 1 1 4 Yhteensä 14 10 9 4 8 4 6 55

8 Seurakuntayhtymän yhteisiä työmuotoja ovat yhteinen lapsityö, yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö, sairaalasielunhoito, viestintä, perheasiain neuvottelukeskus sekä yhteinen diakonia. Lisäksi hautatoimi hoidetaan yhteisesti samoin kuin kiinteistötoimi ja leirikeskukset. Myös hallinto, talous, tietohallinto, viestintä ja seurakuntien jäsenrekisterin ylläpito ovat yhteisesti hoidettuja. Yhteiset työmuodot ovat yleisesti ottaen suhteellisen pieniä yksiköitä. Suurin on lapsityö, joka hoitaa päivä-, iltapäivä- ja perhekerhotoimintaa. Lastenohjaajien määrä on laskussa, mikä johtuu kerholaisten määrän vähenemisestä. Vuonna 2013 valmisteltiin lapsityön organisoimista uudella tavalla seurakuntayhtymässä. Myös kiinteistötoimi on suuri työala. Kirkonpalveluskunta on enimmäkseen sijoitettuna paikallisseurakuntiin. Kirkonpalveluskuntaan kuuluvat seurakuntamestarit, emännät, siivoojat sekä leirikeskusten henkilökunta. Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöitä oli yhteensä 51 henkilöä. Kiinteistötoimen hallinnossa työskentelee kiinteistöpäällikkö, rakennusmestari, kiinteistösihteeri ja kiinteistöassistentti. Seurakunnissa työskentelevällä kiinteistöväellä on kaksi esimiestä, joiden kesken on työ jaettu siten, että molemmilla on kolme seurakuntaa hoidettavanaan. Hautausmailla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 12 vakinaista palvelussuhdetta. Hautatoimen hallinnossa työskentelevät puistopäällikkö, toimistonhoitaja ja neljä toimistosihteeriä. Työnjohtajia on kaksi sekä hautausmaanhoitaja ja seurakuntamestari siunauskappeleilla. Muuten henkilöstö koostuu erityisammattimiehistä, haudankaivajista ja siivoojasta. Kesätyössä hautausmailla oli yhteensä 90 henkilöä. Sairaalasielunhoidossa työskentelee neljä sairaalapappia, joista yksi on johtava. Yhteisessä nuoriso- ja oppilaitostyössä on kaksi oppilaitospappia, nuorisosihteeri, nuorisokanttori ja erityisnuorisotyöntekijä. Perheasiainkeskuksessa työskentelevät perheasiain keskuksen johtaja ja kolme perheneuvojaa. Viestintäyksikössä taas olivat viestintäpäällikkö, tiedottaja, verkkotoimittaja ja osaaikainen tiedottaja. Diakoniakeskuksen väki taas koostuu diakoniajohtajasta, kolmesta diakoniatyöntekijästä ja osa-aikaisesta vaatevaraston hoitajasta. Hallintovirastossa on hallintojohtajan lisäksi 14 työntekijää erilaisissa hallinnon ja talouden tehtävissä. Keskusrekisterissä oli rekisterinjohtajan alaisuudessa yhdeksän työntekijää, joista yksi osaaikainen. Lisäksi jokaisessa seurakunnassa työskentelee toimistosihteeri. Tietohallinnossa on puolestaan tietohallintapäällikkö ja kahdeksan järjestelmäasiantuntijaa. Vuonna 2010 tietohallinto eriytyi omaksi Itä-Suomen it-aluekeskukseksi, Iitaksi. Iita palvelee koko Kuopion hiippakunnan aluetta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita myytiin myös lähiseurakunnille. 5. Henkilöstön ikärakenne Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 48 vuotta 11 kk ja 3 päivää. Vuotta aikaisemmin keski-ikä oli 48v 10 kk ja 3 päivää. Henkilöstön ikärakenne käy ilmi seuraavasta taulukosta.

9 Vakituista henkilöstöä oli eniten ikäryhmissä 50 59 vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 154 henkilöä eli 51,6 % koko henkilökunnasta. Yli 60-vuotiaita oli 38 henkilöä 12,7 % henkilökunnasta. Eniten nuoria työntekijöitä oli yhteisessä lapsityössä ja nuorisotyössä. 6. Henkilöstön eläköityminen Eläkelainsäädännön mukaan eläkkeelle voi jäädä: 1) Henkilökohtaisessa eläkeiässä. Porrastettu eläkeikä on 63 65 vuotta. Valittu erityinen eläkeikä on 60 vuotta (valinta-aika päättyi 30.6.1999) 2) 63-vuotiaana tai sen jälkeen ennen henkilökohtaista eläkeikää 3) Henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin. Työstä karttuu eläkettä 68-vuotiaaksi asti. Henkilöstön tulevaa eläköitymistä on vaikeaa arvioida. Alla olevassa taulukossa on arvioitu eläköitymistä sen mukaan, että työntekijät eläköityvät 65-vuotiaina. Yhteiskunnassa puhutaan työajan pidentämisestä, joten saattaa hyvinkin olla, että henkilöstö jatkaa työssä yli eläkeiän. Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyi 17 henkilöä. Näistä 14 henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle ja 3 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden palvelussuhteista 10,5 palvelussuhdetta jätettiin täyttämättä. Täyttämättä jätetyistä palvelussuhteista yksi oli seurakuntatyöstä (kappalainen), kaksi ja puoli hallinnollisesta työstä, neljä lapsityöstä ja kolme kiinteistötoimesta.

10 Arvion mukaan vuosina 2014-2023 eläkkeelle siirtyy yhteensä n. 90 henkilöä. Samalla ikärakenne painottuu yhä vahvemmin oikealle, eli keski-ikä tulee nousemaan, ellei uusia nuoria työntekijöitä rekrytoida eläkkeelle lähtevien sijalle. Henkilöstön ikääntyminen asettaa monenlaisia haasteita. Sekä fyysisestä että psyykkisestä työkyvystä on pidettävä erittäin hyvää huolta, jotta ihmiset jaksaisivat tehdä täysipainoisesti työtä eläkeikäänsä saakka. Tätä varten tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Pitkään palvellut henkilöstö on myös suuri rikkaus. Tietoa ja taitoa on karttunut varsin monista asioista. Tämän hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille on myös haaste ja tehtävä, johon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vaikka henkilöstöä ollaankin vähentämässä, on rekrytointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. On tärkeätä saada poisjäävien tilalle ammattitaitoisia, motivoituneita ja oma-aloitteisia työntekijöitä, jotka ovat valmiita kehittymään ja kehittämään työtään. 7. Henkilöstön sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Kirjoilla olevasta henkilökunnasta naisia oli 204 eli 68 % ja miehiä 94 eli 32 %. Naiset ja miehet eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti, vaan etenkin lapsityössä (97 %), diakoniatyössä (93 %) sekä hallinto- ja toimistotyössä (78 %) työskentelevät ovat naisia. Vuonna 2013 seurakuntapapistossa naisten ja miesten osuus on yhtä suuri. Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi taata naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Rekrytoinnissa tulee valita tehtävään ansioitunein ja soveltuvin hakija. Henkilöstöpoliittinen tavoite on, että kaikissa seurakunnan tehtävissä olisi tasasuhtaisesti sekä naisia että miehiä, on vaikeasti saavutettavissa.

11 8. Henkilöstön koulutustaso Kokonaiskirkon koulutustaso on yleisesti ottaen varsin korkea ja samoin on myös Kuopion seurakunnissa. Vähintään alin korkea-asteen on 61 %:lla työntekijöistä. Ammatillisen keskiasteen tutkinto on noin neljänneksellä ja 11 % on perusasteen koulun käyneitä. Perusasteen koulutukseen sisältyvät kansakoulun, keskikoulun ja peruskoulun opinnot. Keskiasteen koulutukseksi luetaan mm. ylioppilastutkinnot, 1 3 vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Alemman korkea-asteen koulutuksiin sisältyvät mm. aiemman koulutusjärjestelmän mukaan opistossa suoritetut kirkon nuorisotyönohjaajan, diakonissan, diakonin, teknikon, hortonomin ja merkonomin tutkinnot. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempi korkeakouluaste tarkoittaa ylempiä korkeakoulututkintoja (maisteritutkinnot), johon tässä on tilastoitu myös tutkijakoulutusasteen tutkinnot. Henkilöstön koulutustiedot on kuvattu Tilastokeskuksen käyttämän koulutusluokituksen mukaisesti.

12 Ylempi korkeakoulu 22 % Henkilöstön koulutustaso Perusaste 11 % Alempi korkeakoulu 13 % Keskiaste 28 % Alin korkea-aste 26 % 9. Henkilöstön työkyky Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien (sairaudet + tapaturmat) lukumäärä vuonna 2013 oli yhteensä 4624 (4694)) kalenteripäivää. Lukumäärään sisältyvät myös kausityöntekijöiden poissaolot. Poissolotapauksia oli 519 (499). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 8,9 päivää yhtä poissaolotapausta kohden. Sairauspoissaoloista kolmella henkilöllä sairausloma kesti koko vuoden. 1-2 pv poissaolot 3-13 pv poissaolot 14-20 pv poissaolot 21-59 pv poissaolot yli 60 pv poissaolot Yht. sair. tapat. sair. tapat. sair. tapat. sair. tapat. sair. tapat. Päiviä 262 7 1470 49 413 51 1023 0 1349 0 4624 Tapauksia 177 4 255 8 25 4 34 0 12 0 519 Kuopion Työterveys ry:n tilaston mukaan eniten sairauspoissaoloja eli 38 % aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksien sairauksista (23 %). Toiseksi eniten eli 14 % sairauspoissaoloja aiheutui verenkiertoelinten sairauksista (9%) kolmanneksi eniten eli 13 % mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä (22 %). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt vähentyivät selvästi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Hengityselinten sairaudet ovat myös vähentyneet vuoden 2011 tasosta mutta nousivat yhden prosenttiyksikön vuoden 2012 tasosta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin sairausloman syy. Kasvainten osuus sairauspoissalojen syynä on lisääntynyt.

13 Oheisesta taulukosta käy ilmi sairauspoissaolojen syy ja määrä vuosina 2013, 2012 ja 2011. Henkilökunnan ikärakenne ja vähäinen rekrytointi yhdessä korkean tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kanssa lisäävät haasteita hoidon, kuntoutuksen ja työn joustavuuden ja työn räätälöinnin saralla. Työterveysneuvottelujen määrä tulee jatkossa lisääntymään. Vuonna 2012 toteutuneiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten tavoitteina on parantaa työkyvyn arviointiprosessia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välisenä yhteistyönä sekä parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Työtapaturmat Tapaturmista (myös työmatkalla tapahtuneita) aiheutui poissaolopäiviä yhteensä 107 kalenteripäivää. Luvussa ovat mukana myös kausityöntekijät. Tapaturmista seurasi yhteensä 83 korvauspäivää (edellisenä vuonna 211 korvauspäivää). Tapaturmailmoituksia tehtiin 26 kappaletta (edellisenä vuonna 18), joista korvattiin 21 tapahtumaa (16). Tapaturmista neljä sattui työmatkalla ja kaksi työpaikan ulkopuolella. Vakuutusyhtiö IF:n tilastojen mukaan suurin syy tapaturmiin oli putoaminen tai kaatuminen. Tapaturmissa useimmiten vamman aiheuttajana oli sijoiltaan meno ja vahingoittunut ruumiinosa oli käsi. Tapaturmien vuoksi poissaoloista 3 13 päivän kestoisia poissaoloja kertyi 12 kalenteripäivää ja 1-2 päivän kestoisia poissaoloja 4 kalenteripäivää. Edellisenä vuonna sattui vähemmän tapaturmia, mutta sattuneet tapaturmat olivat vakavampia ja poissaolopäiviä kertyi enemmän.

14 Taulukko: Työtapaturmista johtuneet poissaolot ja korvauspäivät Työtapaturmat 2013 1-2 pv poissaolo 3-13 pv poissaolo 14-20 pv poissalo 21-59 pv poissaolo yli 60 pv poissalo Poissaolopv yht. Poissaolopäivät 7 49 51 0 0 107 Korvauspäivien lukumäärä 37 46 83 Korvaussumma 11.134 10. Työterveyshuolto Työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin, jossa säädetään työantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto, työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa Työterveyshuollon palveluntuottajana oli Kuopion Työterveys ry. Nimettynä työterveyshoitajana toimi Anne Ihalainen. Nimettyinä työterveyslääkäreinä toimivat Katariina Kuivalainen ja Minna Karpansalo. Työterveyshuoltoon sisältyi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (KELA:n korvausluokka I) sekä työterveyshuoltosopimuksen mukainen sairaanhoito (KELA:n korvausluokka II). Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto käsittää työpaikan olosuhteisiin kohdistuvan toiminnan (työpaikkaselvitykset), lakisääteisten tietojen antamisen, ohjauksen ja terveysneuvonnan, terveystarkastukset, vajaakuntoisen terveydentilan seurannan, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja tapaturmien torjunnan. Sairaanhoitopalveluihin kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotot niihin liittyvine laboratorio- ja röntgenpalveluineen, työfysioterapeutin sekä psykologin vastaanotot ja erikoislääkärin konsultaatiot. Työntekijöille järjestetään määrävuositarkastukset viiden vuoden välein alle 50 vuotiaille ja kolmen vuoden välein yli 50 vuotiaille sekä vuoden välein yli 60 vuotiaille. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työtekijöiden terveydentilaan ja sairauspoissaoloihin kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään yhdessä työterveyshuollon kanssa. Sairaanhoitopalveluja voi saada viranhaltija ja työntekijä, jonka palvelussuhde on tarkoitettu kestämään enemmän kuin neljä kuukautta. Työterveyshuollon kustannukset: v. 2013 v. 2012 Kokonaiskustannukset 142.626 142.780 Kelan korvaus (edellisen vuoden osalta) 62.120 49.193 Kelan korvaus % 44 % 39 % Työterveyspalveluihin oikeutettu henkilöstö (vuoden ka) 321 Työnantajan kustannukset / työntekijä 251 Kertomusvuonna Kelan tarkastaja teki tarkastuksen seurakuntayhtymän työterveyshuollon järjestämisestä, toiminnan sisällöstä, kustannuksista sekä työterveyshuollon korvaushakemuksen perusteista. Tarkastuksesta saatiin tarkastuskertomus.

15 11. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta sekä työnohjaus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä tai henkistä hyvinvointia. Henkilöstökoulutus perustuu vuosittain laadittavaan henkilöstön kehittämissunnitelmaan. Henkilöstön kehittämisen lähtökohtana ovat seurakunnan mukanaan tuomat kehittämis- ja koulutustarpeet. Henkilöstökehittäminen toteutetaan mm. henkilöstön täydennys- ja uudelleenkoulutuksella, henkilökohtaisella ohjauksella ja perehdyttämisellä, työnkierrolla, tutustumiskäynneillä, työnohjauksella ja kehityskeskusteluilla. Jokaisella työyksiköllä on henkilöstömäärän mukaan jyvitetty koulutusmääräraha ja lisäksi henkilöstöasiainjohtokunnalla ns. sitomaton määräraha, josta voidaan myöntää korvauksia sellaisiin koulutuksiin, joita joko ei ole voitu ennakoida kehittämissuunnitelmassa tai joiden hinta on esim. pienelle yksikölle niin suuri, että oma määräraha ei siihen riittäisi. Vuoden 2013 talousarviossa henkilöstökoulutukseen oli varattu 101 000 koulutusmäärärahaa, joka on n 1 % palkkasummasta ja josta käytettiin 85 831 eli 85 % (edellisenä vuonna 57 %). Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Palvelussuhteen kannalta keskeinen tieto on koottu sisäiseen tiedotusvälineeseen Intraan. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu koulutukseen käytetyn rahan jakaantumista eri toimintayksiköille. Taulukossa sitomaton määräraha on jaettu niille yksiköille, joille se on kohdentunut. Kohdassa kiinteistötoimi ovat mukana myös leirikeskukset. Kiinteistötoimi 11 % HENKILÖSTÖKOULUTUS Hautatoimi 4 % Hallinto 7 % Yhteiset työmuodot 20 % Seurakunnat 58 % Henkilöstökoulutukseen on sisältynyt työyhteisökoulutusta, yksittäisiä koulutustapahtumia sekä ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjauksen kulut on kustannettu enimmäkseen seurakuntien toimintamäärärahoista. Yleensä työnohjauksen kulut ovat matkakuluja sekä työaikaa. Työyhteisökoulutus ja ryhmätyönohjaus ovat olleet tukemassa eri yksiköiden kehittämistoimintaa ja niiden on katsottu hyödyttävän sekä ammatillista osaamista että henkistä hyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus pohjautuu yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin ja seura-

16 kuntayhtymässä yhteisesti hyväksyttyihin painopistealueisiin sekä niiden mukanaan tuomiin koulutustarpeisiin. Työnohjaukseen hakeutumista on pyritty tukemaan. Työnohjaus on tavoitteellista oman työn tarkastelua yhdessä työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa ohjattava saa tilaa omalle kasvulleen kirkon työntekijänä, alansa ammattilaisena ja työyhteisönsä jäsenenä. Työnohjaus on pääsääntöisesti maksutonta ja se tapahtuu työaikana. Henkilöstöstrategiassa on yhtenä tavoitteena henkilöstön oman hengellisen elämän vaaliminen. Vuonna 2012 perustettiin seurakuntayhtymään hengellisen ohjauksen, hengellisen matkakumppanuuden ja retriittitoiminnan työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida Kuopiossa järjestettävää retriittitoimintaa, suunnitella hengellisen ohjauksen ja matkakumppanuuden koulutusta sekä edistää työntekijöiden mahdollisuutta hengellisyyden hoitamiseen. Syksyllä 2013 työryhmä järjesti arkiretriitin, johon yhtymän työntekijät saivat osallistua tarvittaessa työajalla. 12. Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti työturvallisuutta, terveyttä ja työssä jaksamista sekä turvata henkilöstön tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työsuhdeturvaansa ja työympäristöään koskevien päätösten valmistelussa ja toteutuksessa. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä edustuksellista yhteistoimintaa edustaa yhteistyötoimikunta. Toimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista yhdeksän on työntekijöiden edustajia ja kolme työantajan edustajia. Työntekijöiden edustajina ovat neljä työsuojeluvaltuutettua ja viisi muuta työntekijöiden edustajaa jotka varatyösuojeluvaltuutetut ja kirkon pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet ovat valinneet keskuudestaan. Työantajan edustajina toimivat työsuojelupäällikkö, kirkkoherrojen keskuudestaan valitsema edustaja sekä kirkkoneuvoston nimeämä edustaja. Puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Vuonna 2013 puheenjohtajana oli työntekijöiden edustaja lastenohjaaja Varpu Jääskeläinen. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2013 neljä kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja antoi lausunnon työterveyshuollon kustannuksista, käsitteli tasa-arvosuunnitelman, henkilöstökertomuksen vuodelta 2012, henkilöstösuunnitelman vuodelle 2014 sekä seurakuntayhtymän toimintakertomuksen vuodelta 2012 ja talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2014. Lisäksi se käsitteli seurakuntayhtymässä tehtyä työsuojelutarkastusta sekä lapsityön organisointia yhtymässä. Yhteistyötoimikunta järjesti koko henkilökunnan virkistysiltapäivän ja joulujuhlan, organisoi toimintoja henkilökunnan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi sekä päätti vuoden seurakuntateko palkinnonsaajasta. Kirkon pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet ja työantajan edustajat käyvät paikallisneuvotteluja virka- ja työtehosopimusten toteuttamiseen ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Paikallisneuvotteluissa käsitellään yhteistoiminnallisesti työnantajan ja työntekijöiden välisiä palvelussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Työntekijöiden edustajina paikallisneuvotteluihin osallistuivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kirkon alat ry:n ja Kirkon alan Unioni ry:n luottamusmiehet. Työantajaa edustavat palkka-asiamies ja henkilöstöpäällikkö. Vuonna 2013 paikallisneuvotteluja käytiin neljä kertaa. Myös työntekijäkokoukset ja muut yhteiset foorumit käsittelivät vuoden mittaan yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvia asioita. Työntekijäkokouksia pidettiin kaikissa toimintayksiköissä. Sisäistä tiedotusta yhteistoimintaan liittyvistä asioista hoidettiin intranetin ja sähköpostin välityksellä sekä kirjallisilla tiedotteilla. Kertomusvuonna käsiteltiin jokaisessa työyksikössä toimintaohjeet hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla ja käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäise-

17 miseksi sekä työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteet ja käytännön menettelytavat päihdeongelmatilanteissa. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimitti työsuojelutarkastuksen seurakuntayhtymän viestintäyksikössä. Aluehallintovirasto antoi työnantajalle kehotuksia ja toimintaohjeita tarkastuksen yhteydessä todettujen epäkohtien korjaamiseksi. Työtilojen sisäilmaongelmat ovat edelleen olleet työsuojelun huolenaiheena. Ongelmatiloissa on järjestetty työpaikkaselvityskäyntejä työterveyshuollon kanssa ja järjestetty tarpeellisia tutkimuksia ja mittauksia. Työtilojen korjaustoimenpiteitä on tehty ja järjestetty väistötiloja työntekijöille. 13. Henkilöstön muistaminen ja virkistystoiminta Seurakuntayhtymässä on jo usean vuoden ajan muistettu henkilökuntaa palvelusvuosilahjalla. Palvelusvuosilahja annetaan 20 vuoden, 30 vuoden ja 40 vuoden palvelusta Kuopion seurakuntayhtymässä. Seurakuntaliitosten myötä seurakuntayhtymään vanhoina työntekijöinä liittyneet työntekijät otetaan myös huomioon. 20 vuoden palvelusvuosilahjana annetaan kultainen solmio- tai rintaneula, joka on varta vasten suunniteltu ja valmistettu seurakuntayhtymän työntekijöille. 30 vuoden palvelusvuosilahjana annetaan rovasti Matti Komulaisen suunnittelema lasitaideteos. 40 vuoden palvelusta annetaan kylpylälahjakortti. Kertomusvuonna 20 vuoden palvelusvuosilahjan saajia oli 13 henkilöä, 30 vuoden palvelusvuosilahjan saajia seitsemän henkilöä ja 40 vuoden palvelusvuosilahjan saajia kolme henkilöä. Kuva: Palvelusvuosilahjan saajia vuonna 2013. Oikealla lahjan luovuttajat henkilöstöasiain johtokunnan puheenjohtaja Marketta Rantama ja hallintojohtaja Timo Korhonen. (Valokuva Tuija Hyttinen)

18 Lisäksi on muistettu 50- ja 60-vuotispäiviään viettäneitä sekä palvelussuhteensa päättäneitä. Yhteistyötoimikunta on organisoinut henkilöstön virkistystoimintaa. Liikuntaa on tuettu maksamalla puolet liikuntapaikkojen pääsylippujen hinnasta. Näillä lipuilla on päässyt uimaan, keilaamaan ja kuntosalille. Lisäksi henkilökunnan käytössä on ollut Kalpan ja Kupsin kausiliput penkkiurheilua varten. Myös teatteri- tai elokuvalipun hankintaa on tuettu. Yhteinen virkistyspäivä vietettiin Peräniemen Kasinolla Kuopiossa iltapäivän mittaisena tapahtumana. Ohjelmassa oli lounas, kirjailija Aino Suholan luento, Kuopion Tanssistudion tyttöjen tanssiesitys ja Trio Valon musiikkiesitys. Päivään osallistui 130 työntekijää. Työyhteisöt ovat lisäksi tehneet omia retkiään sekä virkistyksen että koulutuksen merkeissä. Seurakuntayhtymän henkilökunnan ja entisten työntekijöiden yhteinen joulujuhla järjestettiin tällä kertaa Puijon seurakuntakeskuksessa. Joulujuhlan ohjelmaan kuuluu joulupuuro, jouluhartaus, musiikkiesityksiä sekä henkilökunnan palvelusvuosilahjojen jako ja vuoden seurakuntateko palkinnon luovutus. Vuodesta 2010 alkaen seurakuntayhtymässä on valittu vuoden seurakuntateko. Ehdotukset tulevat työyksiköiltä ja työntekijöiltä ja päätöksen saajasta tekee yhteistyötoimikunta. Vuonna 2013 palkinto päätettiin myöntää toimistosihteeri Mirja Poutiaiselle. Mirja Poutiainen on toiminut seurakuntayhtymän puhelinvaihteen hoitajana vuodesta 1988. Perusteluissa mainitaan, että omalla työllään hän mahdollistaa ja helpottaa muiden työtehtävien hoitoa. Mirja Poutiaisen työpanos on tärkeä osa siinä moninaisten tukitoimintojen joukossa, jotka mahdollistavat seurakunnan perustehtävän onnistuneen toteuttamisen Kuopiossa. Hän hoitaa työnsä ammattitaitoisesti, osaavasti ja hyväntuulisena ja on asiallinen, ystävällinen ja palvelualtis. Lisäksi yhteistyötoimikunta antoi kunniamaininnan diakoni / kirkkopäiväsihteeri Kati Ukkoselle Kuopion kirkkopäivien järjestelyvastuun hyvästä hoitamisesta. 14. Investoinnit henkilöstöön Kirkon ominaispiirteitä on suuri työvoimavaltaisuus. Verrattuna johonkin toiseen työnantajaan henkilöstökulut ovat prosentuaalisesti suuret. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna henkilöstökulut ovat olleet jatkuvassa nousussa. Niiden prosentuaalinen osuus tällä vuosituhannella yhtymän budjetissa on vaihdellut 55 ja 66 prosentin välillä. Vuonna 2013 henkilöstökulujen osuus tilinpäätöksessä oli 63,2% (edellisenä vuonna 64,7 %) Henkilöstökustannukset nousivat 1,5 % vuoteen 2012 verrattuna. Edellisenä vuonna nousua oli 5,4 %. Seurakuntaliitoksen myötä Nilsiän seurakunnasta tuli 18 palvelussuhdetta Kuopion seurakuntayhtymään. Samanaikaisesti jätettiin 10,5 palvelussuhdetta täyttämättä, joten henkilöstökustannusten nousu on pysynyt maltillisena. Strategian mukaisesti palkkamenot on pyrittävä pitämään kurissa. Henkilöstösäästöihin pyritään luonnollisen poistuman kautta. Työterveydenhuollon kulut vuonna 2013 olivat 143 171 euroa, johon saatiin Kelalta korvausta 62 119 euroa (summaan sisältyy Nilsiän seurakunnalle myönnetty korvaus). Työterveydenhuollon kulut nousivat n. 0,3 % vuodesta 2012 (edellisenä vuonna 22 %). Työterveyshuollossa panostettiin työterveystarkastusten ja työpaikkakäyntien muodossa ennaltaehkäisevään toimintaan, joka on sekä työntekijän että työnantajan kannalta tärkeää.

19 Työpaikkaruokailu järjestetään tekemällä sopimukset palvelun tarjoajan kanssa sopimusruokapaikoista. Työntekijä maksaa sopimusruokapaikkaan verottajan määrittelemän verotusarvon, joka vuonna 2013 oli 5,90 euroa / ateria. Palvelun tarjoaja laskuttaa seurakuntayhtymältä lounaan erotuksen. Vuoden 2013 lopussa seurakuntayhtymällä oli 22 sopimusruokapaikka eri puolilla yhtymän aluetta. On pyritty siihen, että kaikkien työpaikkojen lähellä on ainakin yksi sopimusruokapaikka. Koulutukseen oli varattu 101.000 euroa, josta käytettiin 85.831 euroa eli 85 % (edellisenä vuonna 57 %). Seuraavassa taulukossa on henkilöstökustannusten vertailua vuosina 2011, 2012 ja 2013. Henkilöstökustannukset 2 011 2 012 2 013 Muutos % Palkat 10 074 082 10 594 441 10 711 522 1,1 Henkilöstökulut sivukuluineen 12 959 229 13 662 167 14 312 867 4,8 Muut henkilöstökulut: Terveydenhoito 117 166 142 780 142 626-0,1 Työpaikkaruokailu 21 477 21 855 22 317 2,1 Virkistystoiminta 23 954 21 373 24 017 12,4 Lahjat henkilökunnalle 16 458 9 246 16 114 74,3 Matkakustannukset 328 083 327 576 327 748 0,1 Henkilöstökoulutus 58 185 58 066 85 831 47,8 Yhteensä 13 524 552 14 243 063 14 931 520 4,8 15. Tiivistelmä ja arviointia Työntekijöitä seurakuntayhtymässä on kirjoilla kaikkiaan 298 henkilöä. Strategian mukaisena tavoitteena on ollut palvelussuhteiden vähentäminen luonnollisen poistuman kautta, joka on irtisanomisia pehmeämpi vaihtoehto kaikille osapuolille. Tällä hetkellä vähennystä on toteutunut 32 palvelussuhdetta vuoden 2005 tasosta, kun otetaan lukuun myös ne palvelussuhteet, joihin saadaan rahoitusta ulkopuolelta. Kaikille toimintayksiköille on laskettu tavoite euromääräisistä säästöistä. Näiden säästöjen kohdentamisesta myös henkilöstöön kohdistuvista säästöistä - toimintayksiköt saavat päättää itse. Jokainen vapautuva palvelussuhde käsitellään täyttölupamenettelyn kautta ja harkitaan, voidaanko tehtävään löytää muitakin ratkaisuvaihtoehtoja kuin palvelussuhteen täyttäminen. Mikäli päädytään siihen ratkaisuun, että palvelussuhde lakkautetaan, annetaan toimintayksiköille n. puolen vuoden siirtymäaika, jolloin se voidaan väliaikaisesti vielä täyttää. Seurakuntayhtymän henkilöstö on ammattitaitoista ja suurimmalta osalta kokenutta väkeä. Pitkä työkokemus on suuri voimavara ja tuo mukanaan vakautta työn tekemiseen. Toisaalta innostuksen ja jaksamisen kannalta on pitkällä työuralla huolehdittava jatkuvasta kouluttautumisesta ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Seurakuntayhtymän henkilöstön ikäjakauman ja uudistumisen kannalta olisi myös hyvä saada nuoria työntekijöitä, jotka toisivat mukanaan uusia näkökulmia työhön ja työyhteisöihinkin. Koulutuksiin on kannustettu ja annettu mahdollisuuksia. Koulutuksessa on painotettu erityisesti ammatillista täydennyskoulutusta. Myös opinto- ja vuorotteluvapaisiin on järjestetty mahdollisuuksia.

20 Työssä jaksamista ja työkykyä ylläpitävää toimintaa tuettiin henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Työntekijöille tehtiin työterveyshuollossa määrävuositarkastukset, joissa pyrittiin seulomaan pitkäaikaissairauksien riskiryhmät. Kuntoutukseen hakeutumista on rohkaistu ja niiden hakemiseen opastettu. Kuntoutusajalta on pääsääntöisesti maksettu täysi palkka. Vuonna 2013 sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2012 verrattuna. Varsinaisen työntekijäjoukon lisäksi seurakuntayhtymässä on myös ollut jokseenkin kaikkien kirkollisten alojen sekä toimisto- ja tietohallinnon alojen opiskelijoita harjoittelijoina. Työkokeiluissa on ollut maahanmuuttajia ja pitkään työttömänä olleita. Hautausmailla puolestaan oli kymmeniä opiskelijoita ja koululaisia kesätöissä. Pätkätöissä ja sijaisuuksissa olleille on pyritty järjestämään jatkoa ilman työn katkeamista, mikäli se suinkin on vain ollut mahdollista. Kirkon uudet virkamiesoikeudelliset säännökset tulivat voimaan 1.6.2013. Kirkkolain mukaan viranhaltija otetaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää sellaista perustetta, josta säädetään laissa. Jos laillista perustetta määräaikaisuudelle ei ole, katsotaan palvelussuhde toistaiseksi voimassa olevaksi. Kuluneen vuoden aikana on jatkettu palkkauksen harkinnanvaraisen osan käyttöönoton valmistelua yhdessä järjestöjen luottamusmiesten kanssa. Kuluneena vuonna järjestettiin kaikille esimiehille ja luottamusmiehille koulutusta harkinnanvaraisen palkanosan perusteista ja koetettiin luoda yhtenäistä ja tasapuolista näkemystä työsuorituksen arvioinnista. Yhtymässä on myös siirrytty yhtenäiseen kehityskeskustelumenettelyyn ja aikatauluun niiden käymisessä. Kehitys- ja arviointikeskustelujen hallinnointia varten hankittiin KirkkoHR-henkilöstöhallinnon sähköinen järjestelmä. KirkkoHR-järjestelmään kuuluvat myös nimikirjat ja sähköinen rekrytointi osiot.