Tilakäyntikohteet Maidontuottajien matka Wisconsiniin 4-11 10. 2012 Zanderin tila, Barneveld Jerry Zanderin tilalla on noin 150 lehmää ja 230 hehtaaria peltoa. Kaikki nuorikarja kasvatetaan itse, yli 4 kuukautisista lähellä poikimista oleviin hiehoihin ovat eri paikassa, joka on kuitenkin tilan omistama ja hoitama. Umpilehmiä pidetään laitumella ympäri vuoden. Talviaikana ne pääsevät katokseen suojaan. Kaikki peltotyöt tehdään itse, lukuun ottamatta puintia. Lehmät poikivat suurimmaksi osaksi laitumelle. Vasikat ovat 2 kuukauteen asti igluissa, sen jälkeen 2 kuukautta ryhmäkarsinoissa. Tila rakensi uuden eläinhallin 140 lehmälle 2006 ja samanaikaisesti vanhaan parsinavettaan korjattiin lypsyasema. Navetta on kompostipohjainen, kuivikkeena käytetään hienoa vanhan puun käsittelystä tulevaa sahajauhoa, joka on kuivaa. Kuivikepohjaa äestetään 2 kertaa päivässä, aina silloin kun lehmät ovat lypsyllä. Kompostipohjaan lisätään kuiviketta kesällä 4-6 viikon välein, muina aikoina 2 viikon välein. Kuivikekustannus on 50 000 dollaria vuodessa eli noin 300 dollaria / lehmä / vuosi. Kuivikepohjaa on 9 m2 / lehmä. Kompostipohja tyhjätään 2 kertaa vuodessa. kompostipohja äestetään kun lehmät ovat lypsyllä Navetta on rakennettu niin että kompostipohja-alue voidaan muuttaa tarvittaessa makuuparsille. Jerry Zanderin syitä valita kompostipohja makuuparsipihaton sijaan oli neljä. Ensiksi ei tarvitse korjata makuuparsia, toiseksi ei tarvitse käyttää hiekkakuiviketta, kolmanneksi se, että ei tarvitse rakentaa kallista lantalaa ja neljänneksi tila voi levittää lannan itse, ei tarvitse käyttää urakoitsijaa. Navetassa on eristetty katto mutta lämpötila pidetään talvella lähes samana mitä ulkona. Eristeenä on käytetty noin 2 cm paksua mineraalivillamattoa. Lannanpoisto on bobcatilla, navetassa on pituussuuntainen kallistus.
Tilan maidon soluluku on noin 300 000. Solujen nousu kertoo siitä, että kuiviketta pitää lisätä. Tyypillisin utaretulehdusbakteeri on e-coli. Eläinten jalkaterveys on isännän mielestä parempi kuin alueen makuuparsipihatoissa keskimäärin. Sorkkahoito tehdään 1-2 kertaa vuodessa. Lypsäviä lehmiä pidetään kahdessa ryhmässä, ryhmäjako on tehty lehmien iän mukaan. Seosrehu on sama molemmille ryhmille Eläinhallin ja lypsyaseman saneerauksen kustannus oli 340 000 dollaria, eli noin 2500 euroa / lehmäpaikka. Tilalla on osa-aikaisia työntekijöitä 7-8, pääsääntöisesti opiskelijoita. Keskituotos on 28 000 paunaa, eli noin 12600 kiloa. Navettatyöt vaativat noin 20-25 henkilötyötuntia päivässä, jolloin tuotettu maitomäärä on noin 200-250 litraa / henkilötyötunti. Lypsyasema on 2x12 swing over lypsyasema (lypsy-yksiköitä puolet lypsypaikoista) Lypsy kestää noin 2 tuntia 20 minuuttia kerrallaan eli lypsynopeus on noin 55 lehmää tunnissa yhden lypsäjän lypsäessä. Lypsyasema on ns barabone, lehmät ovat 70 asteen kulmassa ja ne lypsetään takajalkojen välistä. Asemalla on hydynnetty vanhoja putkilypsykoneen lypsy-yksiköitä 8 kappaletta, 4 on hankittu lisää. edullinen swing-over lypsyasema Dan Truttmannin tila, Blanchardville Truttmannin tilalla on sukupolven vaihdos käynnissä. Dan on opiskellut yliopistossa, mutta halusi jatkaa maidontuotantoa kotitilallaan. Tila on laajentanut vaiheittain. Lehmät olivat Danin tullessa tilalle 40- paikkaisessa parsinavetassa, josta lehmämäärää lisättiin pitämällä lehmiä laitumella ja käyttämällä parsinavettaa lypsyasemana. Seuraavaksi rakennettiin uusi lypsyasema, jossa samalla tavoin lehmät olivat laitumella myös talviaikana ja kävivät vain lypsyllä. Tällä tavalla tila lisäsi lehmämäärää.
tilalla lehmät olivat monenkirjavia risteytyksiä Vuonna 2002 rakennettiin ensimmäinen makuuhalli lypsyaseman viereen ja muutaman vuoden välein tätä makuuhallia pidennettiin niin että oli tilat yhteensä 180 lehmälle. Nykyisessä navetassa on makuuparsissa parsipedit, joissa on käytetty kuivikkeena biokaasulaitokselta saatua kuivaa lantaa. Soluluku lantaa kuivikkeena käytettäessä on ollut koko ajan noin 100 150 000. Lypsyasema on 2x14 swing over, joka on laajennettavissa 2x17 mittaiseksi. Nyt rakenteilla on uusi puurakenteinen makuuhalli 300 lehmälle, josta on eläinten siirtokäytävä nykyiselle lypsyasemalle. Uusi makuuhalli on 2+2 rivinen, ruokintapöytä keskellä. uuden pihaton rakenteet ovat hyvin kevyet, maatalousrakennuksilla ei ole varsinaisia rakennusmääräyksiä
Crave Brothers, Waterloo Crave brothersin tilalla omistajia on 4. Lypsyssä on lehmiä 1300, umpilehmät mukaan lukien yhteensä 1500. Lehmät ovat kahdessa eri paikassa. Tila kavattaa kaiken nuorikarjan itse. Rehuvarasto on keskitetty päätilalle, rehu viedään sieltä sivutilalle 10 kilometrin päähän. Tilan pinta-ala on noin 900 hehtaaria, lisäksi tehdään yhteistyötä kuuden eri tilan kanssa, joille levitetään lantaa, joille myydään sonnivasikat ja joilta ostetaan rehua. Kaikki peltotyöt tehdään itse, ainoastaan lannanlevitys ja puinti on ulkoistettu. Lanta levitetään vetoletkulaitteistolla suoraan maan sisään. Tila on ollut nykyisellä pääpaikallaan 31 vuotta, yhtiömuotona on perhemuotoinen osakeyhtiö. Veljekset omistavat omat talonsa itse. Toiminta alkoi parsinavetalla, jossa oli 80 lehmää. Tämän jälkeen navetan viereen rakennettiin ulkotarha ja lehmämäärää lisättiin pitämällä osaa lehmistä ulkona. Crave brothersien tila oli ensimmäisiä tiloja Wisconsinissa, joka siirtyi käyttämään seosrehua ja varastoi rehun laakasiiloissa. 1990 tilalle rakennettiin uusi makuuparsihalli jota laajennettiin 2 vuoden päästä. 1995 rakennettiin 2x16 lypsyasema. Ilmakuva Crave Brothersien tilasta, alimpana tilan juustola Tila perusti juustolan naapuritilan hankinnan jälkeen, lisäsi lehmämäärää rakentamalla uusia eläinhalleja, biokaasulaitos tuli tilan viereen ja rakensi myös uudet laakasiilot. Tila ei omista biokaasulaitosta, toimittaa sinne ainoastaan lannan, mutta käyttää hyväksi myös laitoksen lantaa kuivikkeena ja lämpöä. Juustola on tilan pyörittämä, siellä on 45 työntekijää. Maito pumpataan juustolaan maanalaista putkea pitkin. Tilan maidosta 80 % menee juustolaan. Juustolan liikevaihto on 10-12 miljoonaa dollaria. Lypsykarjatilan puolella on 35 työntekijää sisältäen omistajat, liikevaihto on noin 6-7 miljoonaa dollaria. Tilan tavoite on olla tehokas. Tuotanto on nyt 95 paunaa / lehmä / päivä (noin 43 kg), tilan tuottama maitomäärä päivässä on noin 125 000 paunaa (noin 50 000 litraa), tila tuottaa maitoa noin 330 litraa maitoa / henkilötyötunti. Juustolan pyörittämisen edellytyksenä on, että on riittävästi työvoimaa ja kyky pyörittää sitä, on oltava rahaa ja visio olla erilainen. Tilan juusto vastaa noin 1 % Wisconsinin erikoisjuustojen markkinoista, juustoja myydään myös muualla Yhdysvalloissa jälleenmyyjien kautta.
Lypsyasema on täydessä kapasiteetissa. 7 tuntia lypsyä ja 1 tunti pesua. Asemalla 1000 lehmän lypsy onnistuu helposti. Lypsyasema on parabone ( 70 asteen kalanruoto) ja sitä on vuosien aikana paranneltu ja korjailtu, mm asennettiin toinen maitoputki. Lypsyaseman alla on laitekellari. Soluluku on 160 000 180 000. Tilalla on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. On hankittu kalliimpia, vähemmän energiaa kuluttavia koneita ja laitteita. Myös vanhinta 20 vuotta vanhaa pihattoa on korjattu. Viime vuonna siihen rakennettiin uusi katto ja samalla navettaa korotettiin paremman ilmanvaihdon aikaansaamiseksi. Lypsettävät lehmät ovat kahdeksassa eri ryhmässä. Poikineet ovat omassa ryhmässä ja saavat omaa väkevämpää apetta. Ensikoilla ja myös siemennysvaiheessa olevilla on oma ryhmä. ritiläpalkkeja ei puhdistettu lainkaan Vasikat siirretään poikimisen jälkeen vasikkalaan, joka on saneerattu vanhasta parsinavetasta. Vasikat ovat siellä 6 viikkoon saakka. Tämän jälkeen ne siirretään vieroitettujen vasikoiden olkipohjanavettaan, jossa ne ovat 5 viikkoon saakka. Tästä eteenpäin hiehot ovat makuuparsikasvatuksessa, johon ne totutetaan käyttämällä olkea kuivikkeena makuuparsissa ensimmäisessä ryhmässä.
vanha parsinavetta muutettu vasikkalaksi Varsinaisia hiehonavettoja on kaksi. Epätyypillisesti ruokintalantakäytävät ovat ulkona, katon alla ei ole kuin makuuparret. Ajatuksena on se, että hiehot saavat liikkua enemmän. Siemennys ja tiineystarkistus tehdään ruokintapöydällä kun kaikki eläimet ovat lukittuna heti ruokinnan jälkeen. Crave Brothersien tila valmistautuu sukupolvenvaihdokseen, joten mitään isoja investointeja ei ennen sitä tehdä. Ainoastaan heinävaraston rakentaminen ja lisämaan hankinta läheltä on suunnitelmissa. Laufenbergin tila, Waunakee Tilaa pitää kaksi veljestä, lehmiä on nyt 200, uudessa navetassa on tilaa 240 lehmälle. Lisäksi tilalla on 200 emakkoa. Pinta-alaa on 280 hehtaaria. Ennen uutta navettaa lehmät olivat 85-paikkaisessa parsinavetassa. Lisäksi lehmiä oli 85 ulkona, jotka lypsettiin samassa navetassa. Uusi navetta rakennettiin 2010, se maksoi 2,5 miljoonaa dollaria sisältäen navetan alla olevan lietevaraston. Navetan eläinliikenne on ns milk first, eli lehmillä on vapaa pääsy lypsylle, ruokintaoastolle ei pääse kuin älyportin kautta. Robottikäyntejä on nyt 2,5 ja päivätuotos on noin 75 paunaa (noin 33 kg). Soluluku on normalisti 200 230 000. Ajettavia lehmiä on normaalisti aamulla 4, illalla 6. Useimmiten matalatuottoisia tai jalkavaivaisia lehmiä. Lehmät ovat kahden robotin ryhmissä, toisessa ovat nuoret lehmät ja toisessa vanhemmat lehmät.
uutta cross ventiltion navettaa on ulkoapäin vaikea tunnistaa navetaksi Suurin syy siirtyä robottilypsyyn oli työn säästö. Tilan ei tarvitse nyt käyttää ulkopuolista työvoimaa. Tila käyttää aikaa uudessa navetassa yhteensä 9 henkilötyötuntia, kaikki kotieläintyön mukaan laskien tila tuottaa noin 350 litraa maitoa / henkilötyötunti. Makuuparsissa on vesiparsipedit. Ruokintapöydät ovat navetan molemmilla reunoilla ja makuuparsirivejä on yhteenä 8. Navetan katto on eristetty ja ilmanvaihto on ns cross ventilation eli toisella seinällä on verhoseinä ja toisella seinällä imurit. Poikivat lypsetään aina robotilla. Jalkavikaisille ja eroteltaville on omat osastot molemmissa ryhmissä, joista on pääsy robotille. Navetan alla on 7500 m3 lietesäiliö. Navetan sisäkorkeus on noin 4,5 metriä ja eristettä on katossa 10 cm. näkymä ruokintapöydältä robotin odotusalueelle
Tilan vasikkala on saneerattu vanhaan navettaan. Vasikoille ei ole yksilökarsinoita, vaan ne siirettään suoraan ryhmäkarsinaan, jossa on juottoautomaatti. Ensimmäisessä karsinassa vasikat olevat 20-25 päivää, jonka jälkeen ne siirtyvät toiseen karsinaan, jossa ne vierotetaan. vanha navetta hyödynnetty edullisesti nuorikarjalle, katossa tuloilmakanavat Vasikkalassa on tuloilmakanava, joka puhaltaa ilmaa navettaan. Tuloilman mitoituksessa tavoite on vaihtaa vasikkalan ilma 4 kertaa tunnissa. Kesäaikana käytetään lisäksi navetan päädyssä olevaa imuria, ns tunneliilmanvaihtona. Lämpötilaa navetassa pyritään pitämään lähes samana kuin ulkona. Pikkuvasikoille pidetään takkeja kylmänä aikana 3 viikon ikäiseksi saakka. Lanta tyhjätään bobcatilla. Engen tila, Sauk City Tilaa pitää kolme veljestä isänsä kanssa. Tilanpito aloitettiin 1952, jollon heillä oli 50 lehmää parsinavetassa. Tällä hetkellä lypsyssä olevia lehmä on 660, kokonaislehmämäärän ollessa noin 800. Tilalle rakennettiin vuonna 2000 uusi navetta noin 3 kilometrin päähän nykyisestä talouskeskuksesta. Entinen lypsykarjanavetta on saneerattu hiehoille ja nuorikarjalle. Peltoa tilalla on noin 550 hehtaaria. Kaikki peltotyöt tehdään itse.
hiehot vanhassa lypsykarjapihatossa, jota on myös laajennettu Kiimantarkkailu perustuu havainnointiin ja ns. hyppymerkkeihin. Kaikki eläimet keinosiemennetään, lisäksi käytetään tilasonnia. Hiehojen poikimaikä on 23-24 kuukautta, siemennys on pääosin iän, mutta myös jossain määrin hiehojen koon mukaan. Hiehojen vaatimaa työaika on noin 4 tuntia päivässä. Hiehonavetassa on raappa, talvella kylmillä keleillä raappa ei toimi ja silloin lanta tyhjätään bobcatilla. Hiehojen ruokinnassa käytetään kuivaa heinää. Hiehojen lannan kuivuus aiheuttaa ongelmia lannan liikkumisessa kokoojakuiluissa. Lypsynavetassa on 2x16 rinnakkaislypsyasema, lypsy kestää noin 4,5 tuntia. Kahden lypsäjän voimin lypsytehokkuus on noin 120-130 lehmää tunnissa. Päivätuotos / lehmä on noin 90 paunaa ( 40 kg), tilalla käytetään BST:tä. Lypsäjät tekevät myös 12 tunnin työvuorossaan muutakin kun lypsävät. He saavat 100 dollarin bonuksen kuukaudessa jos solut ovat alle 125 000. Tilalla tuotetaan noin 400 litraa maitoa / henkilötyötunti. lypsyasema
Navetassa on hiekkaparret vain poikimista odottaville sekä umpilehmille. Jos nyt tehtäisiin uusi navetta, kaikki parret olisivat hiekkaparsia. Poikiville on oma lypsyasema, jossa lypsetään lisäksi utaretulehdusryhmä. Nämä lehmät lypsetään tilan omistajien toimesta 2 kertaa päivässä. Eläinten siirtelyyn kiinnitetty erityistä huomiota, yhden henkilön pitää pystyä siirtämään eläimiä. eläinten siirtokäytävä Lypsyryhmiä on 4, korkeatuottoiset ensikot, korkeatuottoiset lehmät, sekä kaksi muuta ryhmää, ryhmäkoko on kussakin 160 lehmää. Myös lehmänavetassa käytetään hyppymerkkejä kiimantarkkailussa. Siemennyksessä ja BST:n piikityksessä käytetään käsittelykujaa. Blue Star tila, De Forest Tilan omistavat 2 veljestä sekä heidän lapsensa. Tila on perustettu v. 1950. Navettoja on yhteensä kolmessa eri paikassa, 1200, 900 ja 500 lypsettävälle lehmälle. Kokonaislehmämäärä on noin 3000. Pinta-alaa tilalla on yhteensä noin 1800 hehtaaria, lisäksi sato tehdään noin 700 hehtaarilta. Yhdessä navetoista on vain lypsyssä olevia lehmiä, joten eläinten siirtelyä on paljon, mutta sitä ei koeta ongelmaksi. Työntekijöitä kaikilla kolmella tilalla sisältäen perheenjäsenet (18) on yhteensä noin 50. Maitotuotos on noin 40-44 litraa / päivä. Soluluku on noin 160 000. Lehmät poikivat keskimäärin 4 kertaa. Kaikissa navetoissa on Germania merkkinen pikapoisto kalanruotolypsyasema, joista kahdessa on laitekellari. Navetoissa on käytössä Afikimin seurantajärjestelmä. Siihen sisältyy maidon mittaus, erotteluportin käyttö sekä aktiivisuusmittaus.
tämä lypsyasema on 15 vuotta vanha, se on käytössä lähes ympäri vuorokauden Vasikoiden maito, myös ternimaito, pastöroidaan. Vasikat rokotetaan heti syntymän jälkeen ja siitä 30 minuutin päästä ne saavat ternimaitoa. Vasikat erotetaan emästään heti poikimisen jälkeen. Lehmät siirretään poikimakarsinaan heti kun nähdään että poikiminen alkaa. Vastasyntyneille käytetään lämpölamppuja ja takkeja kylmänä aikana. Lisäksi vasikoilta otetaan verinäytteitä ja ternimaitoa tutkitaan. Vasikkalassa on yksilökarsinat, jotka pestään painepesurilla aina vasikan lähtemisen jälkeen. Vasikkalaan on jälkikäteen asennettu tuloilmakanava, joka on parantanut vasikoiden olosuhteita. Vasikkalan ilmanvaihdosta on tehty tutkimus Madisonin yliopistossa. Karsinan lattioissa on lämmitys, lisäksi tuloilmaa voidaan lämmittää. Vasikkalan lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin ulkona talviaikana. Vasikkakuolleisuus on 1-2%. Työntekijöitä koulutetaan havainnoimaan vasikkoja. Heillä on mallikirja, jossa on esimerkein näytetty miltä vasikat näyttävät eri tilanteissa. molemmissa vasikkaloissa oli kahdessa rivissä 110 karsinaa, tuloilmakanava keskellä
karsinoiden takaosassa oli hiekalla ja kutterilla kuivitettu makuualue Vasikat ovat yksilökarsinoissa noin 2 kuukauteen saakka, jonka jälkeen yksilökarsinoista muutetaan ryhmäkarsinoita poistamalla väliaitoja. Tämän jälkeen vasikat siirtyvät avoseinäiseen kasvattamoon, jossa ne ovat 10 kuukauteen saakka. Ryhmäkoko on tässä navetassa 30 eläintä, alkuvaiheessa pienempi. 10 kuukauden jälkeen vasikat siirtyvät makuuparsikasvattamoihin. Tilan tavoitteena on laajentaa yhtä navetoista ja nostaa kokonaislehmämäärää tuhannella lehmällä. Rosy lane Holsteins, Watertown Tilan omistajat, Holtermanin perhe, ottivat tilan haltuun 1980. Ei ollut pääomia eikä perintöjä, vain velkaa opinnoista. 1994 tila rakensi 140 pihaton jota laajennettiin 1997. 2007 rakennettiin uusi ns cross ventilation makuuhalli. Lehmiä on lypsyssä 900, kokonaislehmämäärä on noin 1050. Maitotuotos on 43 litraa / lehmä / päivä. Soluluku on 160 000. Tila käyttää BST-hormonia. Pitoisuudet ovat rasva 4,0 ja valkuainen 3,1. Navettatyöt vaativat 3800 tuntia työtä kuukaudessa, tila tuottaa noin 300 litraa maitoa / henkilötyötunti. Tilalla on pinta-alaa 700 hehtaaria ja työntekijöitä on 23. Peltotyöt tehdään itse. Lisäksi tila tekee koneurakointia.
lietteen sekoituksessa käytettiin joystickillä ohjattavaa kelluvaa ja liikkuvaa sekoittajaa Rosy Lane Holsteins on jalostustila, ja lehmät genomitestataan. Tila panostaa myös lehmien terveyteen, vierailuhetkellä vain 4 lehmää oli lääkityksen alla. Terveys on myös jalostustavoite. Viime talvena 6 viikon aikana ei lääkitty yhtäkään lehmää. Hiehojen poikimaikä on 22,5 kuukautta. Maidon hinta on nyt 20,83 dollaria / 100 paunaa (noin 36 eurocenttiä / litra) Tuotantokustannus tilalla oli 18,80 dollaria / 100 paunaa. 3 vuotta sitten tuotantokustannus oli 14 dollaria, kun rehu oli halpaa. Lypsyasema on 2x12 rinnakkaislypsyasema, joka pyörii ympäri vuorokauden. Ensikot lypsetään omana ryhmänään. Hiekkaan menee vuodessa noin 100 000 dollaria, lehmää kohden kustannus on noin 71 dollaria vuodessa ja noin 0,2 dollaria päivässä. Hiekka maksaa 7 dollaria / tonni. Tilan mielestä hiekkaparsi on paras, mutta pitää olla tarkkana hiekan laadun kanssa, ei saa olla orgaanisia aineita mukana. Tila käyttää pestyä hiekkaa. Hiekan erottelulaitetta ei ole, koska ei haluta huoltoa ja seurantaa sekä laite on kallis. Tämän vuoksi betonilaguunista joudutaan kaivamaan jonkin verran hiekkaa pois.
hiekkaparret Uusi cross-ventilation navetta on Wisconsinissa ensimmäisiä. Siinä on myös viilennyskennosto, jota käytetään kun ulkolämpötila on yli +23 C. Sisälämpötila navetassa talviaikana on alimmillaan -9 C. Eristettä on katossa 10 cm. 500 lehmän hallin hinta oli 2100 dollaria / parsipaikka. Perinteinen makuuparsipihatto olisi maksanut 1800 dollaria / parsipaikka. Tilan mukaan uudessa eläinhallissa lehmät tuottivat kesällä noin kilon enemmän maitoa päivässä ja kuluttivat rehua noin 1 kuiva-ainekilon verran vähemmän rehua. Imureiden vaatima sähkö maksaa 1 paunan (0,45 litraa) maitotuoton verran päivässä, noin 1 %. uudessa navetassa toisella sivuseinällä viilennyskennot
ja toisella puolella imurit Hiehonavetassa ei käytetä visuaalista kiimantarkkailua, vaan käytössä on select siresin myymä select detect kiimantarkkailujärjestelmä. Laitteiston hinta oli 24 000 dollaria sisältäen pannat 120 eläimelle. Hiehojen siemennys alkaa vuoden ikäisenä. Vasikat saavat pelkästään maitojauhetta, vieroitus tapahtuu 2 kuukauden iässä. Tavoitteena on tuplata syntymäpaino siihen mennessä, 75 % vasikoista, yleensä pienimmät, saavuttavat sen. Päiväkasvu on noin 0,6 kg, vasikkakuolleisuus 2%. Hoards Dairyman tila, Fort Atkinson
Tila on tärkeä osa lehteä, näkee mitkä asiat ovat maidontuottajille oikeasti tärkeitä, oikeassa valossa, ja mitä maidontuottajat oikeasti haluavat tietää. Jos tilalla tulee kysymys, johon ei löydy vastausta, sama ongelma on mysö varmasti muilla tuhansilla maidontuottajilla. Hoardsin tilalla on 180 hehtaaria peltoa, saman verran vuokrattua. Pellolla kasvaa sinimailasta, maissia ja vehnää. Appeessa käytetään heinää, maissisäilörehua, tiivistettä, heraa, mäskiä ja maissia. Tilan tavoitteena on ollut erikoistua asioihin, jotka se osaa tehdä parhaiten. Kaikki muut työt on ulkoistettu. Näin on saavutettu tehokkuutta. Hiehojen ja myös vasikoiden kasvatus on ulkoistettu, vasikat lähtevät 5-7 päivän iässä. Lehmiä on lypsyssä yhteensä 450, joista 300 on jerseytä ja 150 guernseytä. Kokonaislehmämäärä on yli 500. Päivätuotos on molemmilla roduilla noin 30 kg / päivä, guernseyllä hiukan korkeampi. Soluluku 168 000. kiimantarkkailussa käytetään hyppymerkkejä ja aktiivisuusmittausta. Guernsey-lehmien ryhmä Tila käyttää TMR-tracker järjestelmää, jolla saadaan ruokinta hyvin tarkaksi. Tämä sen vuoksi että ei haluta rehujätettä, koska tilalla ei ole hiehoja. Tästä on myös hyötyä kun rehu on kallista. Lypsyasema on delaval 2x10 pikapoisto kalanruoto, jonka alla on laitekellari. Asemalla käytetään vedinten pesuharjaa. Kalanruotoon siirtymisen yksi syy oli, että ei haluta typistää lehmien häntiä. Vanha parsinavetta on saneerattu jersey-lehmien makuuhalliksi. Muutos maksoi 50 000 dollaria. Lisäksi vanha hiehonavetta muutettiin kuivikepohjaiseksi poikimista odottavien ja poikineiden osastoksi. Tämä paransi lehmien terveystilannetta huomattavasti.