Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

Samankaltaiset tiedostot
5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen tunteet ja yhdistysten tukitoimet. MIPA-työpaja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

MIPA-miniseminaari Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus Liisanpuiston auditorio, Pori

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Mediakasvatusseuran strategia

Järjestöbarometri Jane

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

A-KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS. A-kiltatoiminnan määritelmä. Visio 2022

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Hankkeen arviointisuunnitelma

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

KYSELY HYVINVOINTIA VAHVISTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Pohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Vastatkaa kysymyksiin järjestönne näkökulmasta, älkää mahdollisten paikallisyhdistystenne.

Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Ajankohtaista tietoa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustusasioista ja avustusten hausta. Yksinäisyysverkosto 4.10.

Päihde- ja mielenterveysyhdistysten rahoitus ja siihen liittyvät haasteet

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kehittäjäasiakastoiminta

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

STEA avustuskoulutus epilepsiayhdistyksille Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Tervetuloa!

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

A-kiltalaisten hyvinvointia edistävät tekijät

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Järjestöbarometri Mediainfo

MIPA HYVINVOINTIKYSELYN PALAUTE ELOKOLOILLE

Oivaltava päivät Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen,

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Rastittakaa valitsemanne vaihtoehdot.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Asunto ensinkoulutus Heli Alkila

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry /tl

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke (2017-2019) Kysely päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta A-Kiltojen Liitto ry:n aineisto Jurvansuu 2018 1

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke Osahankkeessa tarkastellaan kolmea teemaa: 1) Mihin päihde- ja mielenterveysjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan ja millaisin keinoin? Millaisia rooleja niillä on yhteiskunnassamme ja päihdeja mielenterveystyön kentällä? 2) Miten toimijoiden osallisuus järjestöissä toteutuu ja miten sitä pyritään vahvistamaan? Ohjaavatko toimintaa jäsenet ja vapaaehtoiset vai palkatut työntekijät? 3) Mitä ovat järjestöjen keskeiset rahoituskanavat ja miten ne ovat muuttuneet viime vuosien aikana? Jurvansuu 2018 2

Tutkimuskyselyn toteutus Kysely toteutettiin vuoden 2017 syksyllä Yhteensä kyselyyn vastasi 199 paikallista päihde- ja mielenterveysyhdistystä A-killat vastasivat kyselyyn huomattavan aktiivisesti Kysely lähetettiin 59 paikalliselle A-killalle Kyselyyn vastasi 40 A-kiltaa vastausprosentti A-kiltojen osalta 68 Tutkijana Sari Jurvansuu Suuri kiitos kaikille vastanneille! Jurvansuu 2018 3

Esityksessä A-kiltoja verrataan lähinnä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, FinFami ry:n, Mielenterveyden keskusliiton, Sininauhaliiton ja Suomen Mielenterveysseuran paikallisyhdistyksiin Jos A-kiltojen ja muun aineiston välillä on tilastollisesti merkitsevä ero, on tämä merkitty näkyviin seuraavasti: *** ero tilastollisesti erittäin merkitsevä ** ero tilastollisesti merkitsevä * ero tilastollisesti lähes merkitsevä Huomioitava, että kyselyyn vastasivat yleisesti ottaen aktiivisemmin suuret, palkatun henkilöstön voimin toimivat yhdistykset Huomioitava, että A-kiltoja koskevissa tarkasteluissa pieni prosenttimäärä tarkoittaa vain muutamaa vastannutta A-kiltaa Jurvansuu 2018 4

70 60 Kyselyyn vastanneet paikallisyhdistykset keskusjärjestöittäin/liitoittain (n) 63 50 40 30 40 34 30 20 10 13 9 0 Jurvansuu 2018 5

Taustatiedot Jurvansuu 2018 6

Minä vuonna yhdistyksenne on perustettu? ** 70% 60% 58% 50% 40% 30% 20% 29% 19% 39% 22% 32% 10% 0% ennen vuotta 1986 1986-1999 2000-luvulla A-killat muut Jurvansuu 2018 7

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimintaa? Ehkäisevä/korjaava/terveyttä edistävä työ 100% 75% 50% 67% 57% 64% 54% 54% 57% 25% 0% ehkäisevä työ korjaava työ/kuntoutus terveyttä edistävä työ A-killat (n=39) muut (n=157) Jurvansuu 2018 8

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toiminta-aluetta? 100% 75% 50% 25% 34% 63% 46% 47% 0% seudullinen, alueellinen kunta, kaupunki lähiyhteisö, naapurusto, kylä, kaupunginosa A-killat (n=38) muut (n=155) 3% 5% Jurvansuu 2018 9

Yhdistyksen toiminta-alueen asukasmäärä * 50% 40% 40% 42% 37% 30% 20% 10% 8% 13% 15% 24% 21% 0% korkeintaan 10 000 10 001-20 000 20 001-75 000 yli 75 000 A-killat muut Jurvansuu 2018 10

Henkilöjäsenmäärä * A-killoissa henkilöjäseniä oli keskimäärin (mediaani) 32, muissa yhdistyksissä 64. 50% 47% 40% 30% 23% 23% 26% 24% 27% 20% 15% 15% 10% 0% 30 tai alle 31-60 61-120 yli 120 A-killat muut Jurvansuu 2018 11

Vapaaehtoistoimijoiden määrä A-killoissa vapaaehtoistoimijoita oli keskimäärin (mediaani) 10, samassa määrin kuin muissa aineiston yhdistyksissä. 50% 40% 30% 20% 10% 33% 33% 21% 31% 23% 24% 24% 11% 0% korkeintaan 5 6-10 11-20 yli 20 A-killat muut Jurvansuu 2018 12

Palkatut työntekijät Palkattuja työntekijöitä (mukaan lukien tukityöllistetyt) oli 54 prosentissa vastanneista A-killoista. Työntekijöitä palkanneissa A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 4 palkattua työntekijää. Kuinka suurella osalla palkatuista työntekijöistä on päihde- tai mielenterveyskuntoutujatausta? *** 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48% 24% 5% 5% kaikilla tai lähes kaikilla noin puolella 14% 30% pienellä osalla 10% 52% ei yhdelläkään 8% 4% en osaa sanoa Huomattavan suurella osalla A-kiltojen työntekijöistä oli omakohtaista kokemusta päihde- tai mielenterveysongelmista ja niistä toipumisesta. A-killat (n=21) muut (n=86) Jurvansuu 2018 13

Yhdistyksen tehtävät ja toiminnan tarkoitus Jurvansuu 2018 14

Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? (Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta) 50% 45% 17% 14% 17% 11% 10% 6% 6% 7% 4% 6% 9% 7 6 5 4 3 2 1 A-killat muut 7 = Yhdistyksemme tehtävä on kansalaistoiminta 1 = Yhdistyksemme tehtävä on palvelujen tuottaminen Jurvansuu 2018 15

Kuinka tärkeitä seuraavat tehtävät ovat yhdistyksenne toiminnassa? (A-kiltojen vastaukset) vertaistuen tarjoaminen 95% 5% yhteisöllisyyden tukeminen ihmisten välitön auttaminen, kohtaaminen 87% 86% 13% 11% 3% vapaaehtoistoiminta 80% 15% 5% syrjäytymisen ehkäisy, huono-osaisuuden vastainen työ 57% 43% verkostoissa toimiminen 35% 46% 19% jäsenistön aseman ja oikeuksien edistäminen 30% 62% 8% asenteisiin vaikuttaminen 26% 61% 13% vaikeiden asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun 23% 29% 48% yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen 19% 58% 23% uusien toimintojen/palveluiden kehittäminen 18% 53% 29% järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen 16% 62% 22% asiantuntijatoiminta 14% 65% 21% palvelujen tuottaminen 8% 26% 66% yhteisk. muutos esim. mielenosoituksin/addressein 3% 21% 76% poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen 29% 71% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % erittäin tärkeä jossain määrin tärkeä ei tärkeä tai ei koske meitä Jurvansuu 2018 16

Millaisia aiheita A-kiltojen mielestä on tärkeää nostaa näkyvämmin julkiseen keskusteluun? (A-kiltojen avoimet vastaukset) Päihteiden käyttäjiin kohdistuvat asenteet Toipujien ja toipumispolkujen erilaisuus Juoppojen asema Päihteidenkäyttäjien ja toipujien ihmisarvo Kysymykset siitä, mitä alkoholismi on ja miten sitä tulisi hoitaa Häpeään ja syyllisyyteen liittyvät teemat Itsetunnon vahvistamisen tärkeys Itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön rajanveto Naisten päihteidenkäyttö Eriarvoisuus ja eriarvoistumiskehitys, taloudelliset asiat Jurvansuu 2018 17

Palvelutuotanto 25 prosenttia (n=10) vastanneista A-killoista tuotti ostopalveluita (vrt. 26 % muista yhdistyksistä) Tuotettuja ostopalveluita: kuntouttava työtoiminta (n=4), päiväkeskustoiminta (n=3), tuettu asuminen (n=2), työkokeilu, osaamistodistukset, sosiaalinen kuntouttava ryhmä, tukityö Jurvansuu 2018 18

Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? (Huom! Esitetty vain 9 ostopalveluja tuottavan A-killan vastaukset) Tuotamme palveluita, joita kunnat tai yritykset eivät tuota 56% 44% Kilpailemme samoilla palvelumarkkinoilla kunnan ja yritysten kanssa 34% 11% 44% 11% Tuotamme palveluita yhteistyössä kunnan kanssa 22% 56% 22% Palvelumme täydentävät kunnan tuottamia palveluita 88% 13% Palveluiden tuottaminen on tärkeää muun toimintamme rahoittamisen kannalta 56% 33% 11% Palvelumme tavoittavat ihmisiä, joita muut palvelut eivät tavoita 78% 22% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä eos Jurvansuu 2018 19

Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? A-kiltojen vastaukset (Huom! Vastaajina 30 A-kiltaa, jotka eivät tuota ostopalveluja) Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta yhdistyksessämme ei riittävää osaamista * 7% 14% 41% 38% Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta yhdistyksellämme ei riittäviä taloudellisia voimavaroja 37% 23% 17% 17% 7% Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta toiminta-alueella ei kysyntää järjestöjen tuottamille palveluille 8% 13% 33% 33% 13% Palveluiden tuottaminen ei kuulu järjestöille, vaan kunnille ja yrityksille 20% 20% 33% 27% Toimintamme ei sovellu palvelutuotantoon, sen tuotteistaminen vaikeaa tai mahdotonta 21% 17% 31% 28% 3% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä eos Jurvansuu 2018 20

Toimijoiden osallisuus Jurvansuu 2018 21

Missä määrin yhdistyksessänne hyödynnetään toimijoiden kokemusosaamista? Kokemusosaaminen määriteltiin kyselyssä toimijoiden omaan kokemukseen perustuvaksi tiedoksi ja asiantuntemukseksi. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 58% 44% 34% 41% 8% 12% 2% 1% erittäin paljon jossain määrin vähän ei lainkaan ei tarvetta kokemusosaamisen hyödyntämiseen A-killat (n=38) muut (n=157) Jurvansuu 2018 22

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden määrä Vertaisia oli 96 prosentissa vastanneista A-killoista Näissä A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 12 vertaista Vertaiset määriteltiin kyselyssä saman elämäntilanteen tai sairauden kokeneiksi tai niiden kanssa eläviksi henkilöiksi, jotka toimivat toistensa tukena. Kokemusasiantuntijoita oli 64 prosentissa vastanneista A-killoista Näissä A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 5 kokemusasiantuntijaa Kokemusasiantuntijat määriteltiin henkilöiksi, jotka osallistuvat oman kokemuksensa pohjalta palvelujen kehittämiseen. Jurvansuu 2018 23

Osallistuvatko vertaiset ja kokemusasiantuntijat yhdistyksenne henkilöstökokouksiin? A-killat 65% 3% 32% muut yhdistykset 45% 24% 31% henkilöstökoulutuksiin? A-killat 34% 14% 52% muut yhdistykset 40% 22% 38% työnohjauksiin? A-killat 26% 11% 63% muut yhdistykset 27% 30% 43% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % kyllä eivät ei järjestetä yhdistyksessämme Jurvansuu 2018 24

Missä määrin kohderyhmänne osallistuvat seuraaviin yhdistyksenne toimintoihin? A-kiltojen vastaukset Kohderyhmien määritelmä kyselyssä: Ihmiset, joille yhdistys tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksen toimintaan osallistujat (esim. kuntoutujat, omaiset) tai palveluiden käyttäjät ideointi ja suunnittelu 14% 50% 31% 6% toteutus 28% 28% 42% 3% kehittäminen 11% 47% 36% 6% arviointi 11% 36% 44% 6% 3% strategiatyöskentely 6% 19% 42% 17% 16% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei koske yhdistystämme tai en osaa sanoa Jurvansuu 2018 25

60% 50% Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan ideointiin ja suunnitteluun? 50% 40% 30% 32% 33% 31% 20% 14% 19% 16% 10% 5% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu 2018 26

Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan toteutukseen? 50% 40% 42% 30% 28% 28% 28% 31% 25% 20% 17% 10% 0% 3% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu 2018 27

Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan kehittämiseen? 50% 47% 40% 36% 36% 30% 20% 25% 21% 19% 10% 11% 6% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu 2018 28

Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan arviointiin? 50% 44% 40% 36% 34% 30% 20% 10% 11% 21% 21% 9% 24% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu 2018 29

Missä määrin kohderyhmät osallistuvat strategiatyöskentelyyn? 50% 40% 41% 35% 46% 30% 29% 20% 19% 16% 10% 5% 9% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu 2018 30

Miten A-killoissa pyritään lisäämään kohderyhmien mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan? Avoimia vastauksia Kohdellaan kävijöitä tasavertaisesti ja luottamusta osoittaen Ollaan avoimia ja helposti lähestyttäviä Kehitetään keskustelukulttuuria Järjestetään avoimia kehittämistilaisuuksia Muistutetaan jäseniä siitä, että heillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin ja tehdä toiminnasta oman näköistään Huolehditaan hyvistä kokouskäytännöistä Kerätään palautetta esimerkiksi järjestämällä kyselyjä Jaetaan ja esitellään tietoa A-kiltatoiminnasta Järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia, joissa saadaan äänet kuulumaan Pidetään jäseniltoja Rohkaistaan kertomaan omista ideoista ja liittymään jäseneksi Tunnetaan palvelujärjestelmä Kannustetaan koulutustilaisuuksiin Jurvansuu 2018 31

Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 28% 26% 31% 31% 28% 25% 11% 10% 6% 6% 5 4 3 2 1 5=Toimintamme perustana ovat kohderyhmiemme esittämät näkemykset ja ideat. A-killat muut 1=Toimintamme perustuu työntekijöidemme asiantuntijuudelle. Jurvansuu 2018 32

Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 28% 22% 33% 31% 28% 22% 8% 14% 10% 5 4 3 2 1 5=Yhdistyksemme jäsenet ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. A-killat muut 1=Jäsenet eivät juuri osallistu yhdistyksen toimintaan. Jurvansuu 2018 33

Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa?** Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 63% 36% 25% 17% 11% 14% 14% 7% 7% 10% 5 4 3 2 1 5=Kuka tahansa pääsee yhdistyksemme jäseneksi. A-killat muut 1=Yhdistyksemme valikoi jäsenensä. Jurvansuu 2018 34

Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa?* Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 40% 38% 26% 21% 31% 17% 13% 11% 3% 5 4 3 2 1 5=Vapaaehtoiset suunnittelevat ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. A-killat muut 1=Palkatut työntekijät suunnittelevat ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. Jurvansuu 2018 35

Onko yhdistyksenne päättävissä elimissä kohderyhmienne edustajia? ** Kohderyhmien määritelmä kyselyssä: Ihmiset, joille yhdistys tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksen toimintaan osallistujat (esim. kuntoutujat, omaiset) tai palveluiden käyttäjät 75% 61% 50% 25% 0% 39% 33% 26% 23% 12% 3% 3% huomattava määrä jonkin verran vähäinen määrä ei A-killat (n=36) muut (n=156) Jurvansuu 2018 36

Rahoitus ja taloudelliset toimintaedellytykset Jurvansuu 2018 37

Kuinka suuri osa yhdistyksistä sai rahoitusta seuraavista lähteistä (v. 2016)? kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset asiakas- ja palvelumaksut varsinaisen toiminnan muut tuotot muu oma varainhankinta liitolta saatu järjestöavustus yksityissektorin tukirahoitukset sijoitus- ja rahoitustoiminta työllisyysmäärärahat (TE-toimistot, KELA)* alueellinen tukirahoitus (TE-keskukset, lääninhallitukset) EU-rahoitus (ESR, projektit) STEA/RAY kohdennettu toiminta-avustus Ak* STEA investointiavustus B muu ministeriöiden avustus A-killat jäsenmaksut* vuokratulot STEA yleisavustus Ay STEA hankeavustus C muut 2% 5% 2% 8% 5% 5% 5% 8% 13% 19% 1% 5% 10% 13% 5% 5% 23% 17% 21% 23% 31% 24% 23% 32% 40% 41% 41% 44% 39% 40% 68% 77% 85% 97% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jurvansuu/Sininauhaliitto 2017 38

Kuinka suuri merkitys rahoituslähteillä on A-kiltojen toiminnalle? A-kiltojen vastaukset yleisimpien rahoituslähteiden osalta kunta-avustukset* 74% 23% 3% jäsenmaksut* 40% 16% 44% asiakasmaksut 38% 38% 24% oman toiminnan muut tuotot 31% 31% 38% kattojärjestöavustus* 44% 44% 12% yksityissektorin tukirahoitus 56% 22% 22% työllisyysmäärärahat* 67% 20% 13% STEA Ak 82% 9% 9% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % suuri merkitys kohtalainen merkitys pieni merkitys Jurvansuu 2018 39

Miten rahoitus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? A-kiltojen vastaukset yleisimpien rahoituslähteiden osalta kunta-avustukset 8% 68% 24% jäsenmaksut 10% 69% 21% asiakasmaksut 20% 80% vuokratulot 71% 29% oman toiminnan muut tuotot 8% 84% 8% kattojärjestöavustus* 85% 15% yksityissektorin tukirahoitukset 29% 71% työllisyysmäärärahat 10% 70% 20% STEA Ak 11% 56% 33% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % kasvanut pysynyt samana vähentynyt Jurvansuu 2018 40

Uudet rahoituslähteet 13 prosenttia vastanneista A-killoista oli löytänyt viimeisten vuosien aikana uusia rahoituslähteitä (vrt. 23 % muista yhdistyksistä) Säätiöiden avustukset, ministeriöiden hankerahoitukset, kunta-avustukset, työllistämistoiminta, STEA, EKSOTEn avustukset Jurvansuu 2018 41

Millaisia haasteita yhdistyksenne toiminnan rahoitukseen liittyy? rahoituslähteitä vaikea löytää rahoitusten jatkuvuus epävarmaa rahoitusten hakeminen vaikeaa ja työlästä yhdistyksen omaisuuteen liittyvät kulut avustusten raportointi ja seuranta hankalaa* avustusten hanke- ja projektiluontoisuus rahoitus ei mahdollista hankkeiden juurruttamista avustusjaksot liian lyhyitä vaatimukset riittävästä omarahoitusosuudesta ostopalvelusopimukset liian lyhytaikaisia ostopalvelusopimusten hinnat liian alhaisia kilpailutusten valintakriteerit ongelmallisia kilpailutuksiin liittyvän osaamisen puutteet monista eri lähteistä tulevien rahoitusten hallinnointi 6% 11% 11% 9% 11% 12% 9% 9% 25% 21% 26% 20% 11% 15% 43% 43% 25% 12% 17% 31% 27% 33% 3% 9% 10% 27% 18% 20% 15% 36% 28% 14% 21% 38% 35% 24% 20% 36% 71% 61% 67% 70% 60% 28% 8% 8% 42% 43% 44% 28% 34% 11% 14% 11% 19% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % suuri haaste kohtalainen haaste pieni haaste ei koske yhdistystämme Jurvansuu 2018 42

Taloudelliset resurssit ** Talousarvion menojen loppusumma v. 2016, luokiteltu A-killat (n=23) muut (n=130) korkeintaan 3000 23 % (n=7) 24 % (n=29) 3 001-30 000 52 % (n=16) 19 % (n=23) 30 001-200 000 10 % (n=3) 33 % (n=40) yli 200 000 16 % (n=5) 24 % (n=30) A-killoissa talousarvion menojen loppusumma vuonna 2016 oli keskimäärin (mediaani) 19 500 (vrt. muissa aineiston yhdistyksissä 85 300 ) Jurvansuu 2018 43

Missä määrin koette rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaavan yhdistyksenne toimintaa? 70% 60% 50% 46% 40% 30% 20% 10% 0% 14% 33% 33% 31% 12% 14% paljon jossain määrin vähän ei lainkaan ei koske yhdistystämme A-killat (n=36) muut (n=154) 6% 8% 3% Jurvansuu 2018 44

Miten rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaava vaikutus näkyy toiminnassa? A-kiltojen avoimia vastauksia Ei voi tienata, säännöt kieltävät, mietittävä tarkkaan kaikkia isompia hankkeita Palvelut muuttuvat kilpailutusten mukaisiksi ja koko ajan saa vähemmän vaikuttaa palveluun ja asiakasvalintaan. Täytyy olla tarkka toimintasuunnitelma, jonka mukaan toimitaan, eikä kesken vuoden saadun rahoituksen puitteissa voi tehdä muutoksia. Tilaaja haluaa, että teemme asioita tietyllä tavalla, vaikka meillä on omat käsityksemme, mikä olisi meidän kohderyhmämme kannalta paras tapa toimia. Oleellisissa kysymyksissä tilaaja ei kuuntele meitä. Esim. päihteettömään elämään tukevien palvelujen määrä on pienentynyt ja päihteellisten palvelujen kasvanut. Asiakkaiden elämästä on kyse. Vaikeutena toiminnan suunnittelu, tilojen pysyvyys Toimintaa täytyy karsia. Omavastuuosuudet lisääntyy. Hakemuksiin ja raportointiin liittyvät vaatimukset suuntaavat resurssien käyttöä. STEA-rahoitusten painopisteet on huomioitava. Rahoittajien vaikutus näkyy oikeastaan vain työntekijöiden arjessa tarkentuneiden raportointikäytäntöjen ja toimintaan liittyvät tiedonkeruun ja arvioinnin osalta. Jäsenistö päättää ensin, mitä halutaan tehdä. Hankitaan yhdessä rahoitus ja toteutetaan toiminta. Yhdistyksellä on omat arvot ja toimintaperiaatteet. Jurvansuu 2018 45

Lopuksi yhteenvetoa tuloksista 1/2 A-killat profiloituvat päihde- ja mielenterveystyön kentällä selkeästi vertaistuen ja vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tarjoajiksi, organisoijiksi ja edistäjiksi Suuri osa A-killoista perustettu ennen vuotta 1986 pitkän historian omaavia päihdetyön toimijoita Pääosin perinteistä kansalaistoimintaa, sijoittuvat vanhalle kolmannelle sektorille palvelujen tuottaminen ja kehittäminen ei toiminnan ydintä Toiminnassa poliittinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen muuhun yhdistyskenttään verrattuna keskimääräistä vähäisempää Henkilöjäsenmääriltään pieniä, jäsenyys jossain määrin valikoidumpaa kuin muissa yhdistyksissä Kolmannes A-killoista toimii korkeintaan 5 vapaaehtoisen voimin, joka kolmannessa yli 10 vapaaehtoista Jurvansuu 2018 46

Lopuksi yhteenvetoa tuloksista 2/2 Joka toisessa vastanneessa A-killassa palkattuja työntekijöitä (mukaan luettuna tukityöllistetyt) Palkatusta henkilöstöstä huomattavalla osalla omakohtainen kokemus päihdetoipumisesta (joka toisessa A-killassa kaikilla tai lähes kaikilla) Osallistumisaktiivisuutta etenkin toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen toivottiin selkeästi lisää A-kiltojen hallinto ja päätöksenteko vankasti toipujien käsissä lähes poikkeuksetta päättävissä elimissä vähintään jonkin verran kuntoutujia, omaisia tau muita toiminnan kohderyhmiä Yleisimpiä rahoituslähteitä jäsenmaksut, kunta-avustukset, toiminnan muut tuotot, kattojärjestöavustukset, työllisyysmäärärahat STEA:n Ak-avustuksen piirissä neljännes A-killoista A-killat toimivat keskimäärin melko pienin taloudellisin resurssein Kattojärjestöavustusten merkitys suuri, kannattelevat usein etenkin pienillä paikkakunnalla toimivia yhdistyksiä; myös kunta-avustukset ja työllisyysmäärärahat tärkeitä toiminnan kannalta Useimmin kasvaneet yksityissektorin tukirahoitukset, asiakasmaksut Kunta-avustukset vähentyneet joka neljännellä A-killalla viimeisen viiden vuoden aikana Jurvansuu 2018 47