-2, KV 28.10.2015 18:30

-2, KV 28.10.2015 18:30 Kokousaika Torstaina 28.10.2015 klo 18.30 Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit 18.00 - ) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS, PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA VIRHE. SISÄLLYSLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä 30.10.2015 hallintosihteerin työhuoneessa ESKO KANGAS Esko Kangas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja PÄIVI KARIKUMPU Päivi Karikumpu pöytäkirjanpitäjä Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Nivalassa 21.10.2015 Soili Kukkola, ilmoitustaulunhoitaja

-1, KV 28.10.2015 18:30 Kokousaika 28.10.2015 kello 18.30-19.40 Kokouspaikka Valtuustosali (kahvit 18.00 - ) Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Läsnä 34 valtuutettua, poissa 1. Nimenhuutoluettelo merkitään pöytäkirjaan. Valtuutettu Irja Erkkilä (KESK) on ilmoittanut esteen ja hänen tilalleen on kutsuttu 1. varavaltuutettu Aimo Kaikkonen (KESK). Valtuutettu Markus Ahokangas (KESK) on ilmoittanut esteen ja hänen tilalleen on kutsuttu 2. varavaltuutettu Arja Mäki (KESK). Valtuutettu Jarmo Kivioja (KESK) on ilmoittanut esteen ja hänen tilalleen on kutsuttu 3. varav. Kaija Jämbäckin (KESK) ollessa estynyt 4. varavaltuutettu Veikko Sikala (KESK). Valtuutettu Matti Nuorala (KESK) on ilmoittanut esteen ja hänen tilalleen on kutsuttu 5. varavaltuutettu Markku Isoniemi (KESK). Valtuutettu Untamo Hissa (SDP) oli poissa kokouksesta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty 21.10.2015 Muut saapuvilla Kaupunginjohtaja Kari Valtanen, hallintojohtaja Päivi Karikumpu, kaupunginkamreeri Saara Mäenpää, tekninen johtaja Jouni Hautala, sivistysjohta- olleet ja Riitta Viitakangas, nuorisovaltuutetut Tuija Kivioja ja Aaro Vuolteenaho. Laillisuus ja Todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. päätösvaltaisuus Asiat Asialistan mukaiset :t 43-46. Pöytäkirjan tarkistus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastustoimitus Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Taimo Honkala ja Eero Erkkilä. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Esko Kangas Päivi Karikumpu Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Nivala 29.10.2015 Allekirjoitukset Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Todistaa: Taimo Honkala Aika ja paikka 30.10.2015 hallintosihteerin työhuoneessa Virka-asema Eero Erkkilä Hallintojohtaja Päivi Karikumpu

43, KV 28.10.2015 18:30 Lapsiasiainneuvoston raportti vuodelta 2014 Kaupunginhallitus 5.10.2015 186 Oheismateriaali: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion pöytäkirjaote 22.5.2015 47 sekä lapsiasiainneuvoston raportti vuodelta 2014. Kallion ja alueen kuntien (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) yhteisen Lapsiasiainneuvoston tehtävänä on arvioida lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä seurata lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehitystä alueella. Lapsiasiainneuvostoon on nimetty luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden edustajia Kalliosta, alueen kunnista, seurakunnista ja MLL:ltä sekä asiakkaiden edustajia. Kaupunginjohtajan esitys Päätös Peruspalvelukuntayhtymä Kallion edustaja selvittää kaupunginhallitukselle lapsiasiainneuvoston raportin sisältöä. Kaupunginhallitus päättää merkitä raportin tietoon saaduksi ja esittää sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Palvelujohtaja Leena Iisakkila selvitti asiaa kaupunginhallitukselle. Yksimielisesti hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 28.10.2015 43 Liite: Lapsiasiainneuvoston raportti vuodelta 2014 Päätös Palvelujohtaja Leena Iisakkila selvitti asiaa kaupunginvaltuustolle. Yksimielisesti hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto päätti yksimielisesti lähettää raportin nuorisovaltuustolle ja pyytää nuorisovaltuustolta lausuntoa raportista. OTE: Nuorisovaltuusto

43, KV 28.10.2015 18:30 / Pykälän liite: PPKY Kallio pöytäkirja 22052015 Lapsiasiainneuvoston

43, KV 28.10.2015 18:30 / Pykälän liite: PPKY Kallio pöytäkirja 22052015 Lapsiasiainneuvoston

LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2014 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten päämäärien toteutuminen vuonna 2014... 5 2. Suunnitelman toteutuminen palveluissa... 6 3. Lapsiasianeuvoston ehdotusten toteutuminen 2014... 10 4. Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2014 valittujen mittareiden valossa... 11 5. Johtopäätökset Lapsiasianeuvoston ehdotukset toimenpiteiksi vuodelle 2016... 25 6. Kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet (taulukko)... 26 LIITTEET... 30 2 (33)

TIIVISTELMÄ Lapsiasianeuvoston raportissa vuodelta 2014 kuvataan Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien yhdessä laatiman Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2014-2017 toteutumista strategisten päämäärien ja palvelujen näkökulmasta. Lisäksi kuvaillaan lapsiasianeuvoston talousarvioihin tekemien ehdotusten toteutumista ja esitetään eri mittareiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta Kallion alueella. Raportissa esitetään johtopäätökset ja ehdotukset talousarvioihin vuodelle 2016. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kolmen strategisen päämäärään toteutuminen vuonna 2014: - Palveluiden painopisteen tulee olla yleisissä palveluissa. Tavoitteen toteutumisessa on vielä puutteita ja painopiste on liikaa korjaavassa työssä. Lapset puheeksi menetelmän vakiinnuttaminen on alkanut Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osalta. - Palvelut järjestetään yhteistyössä. Yhteistyötä Kallion ja peruskuntien kanssa lisätty. Erityisen ilahduttavaa on yhteistyön lisääntyminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja heidän tuottamiensa palvelujen monipuolistuminen Kallion alueella. - Verkostomainen ja kustannustehokas toiminta. Eri toimijoiden yhteistyössä on kehitetty verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen toimintamallia. Kustannustehokkaan toiminnan tavoite ei ole kaikilta osin toteutunut. Korjaavien palvelujen kuten lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrian erikoissaraan hoidon kustannukset ovat nousseet edelleen. Palveluja on pystytty kehittämään, monipuolistamaan ja yhteistyötä sekä verkostomaista toimintaa lisäämään hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Palveluntarpeen lisääntyneestä kysynnästä johtuen joidenkin palvelujen järjestämisessä suositusten mukaisesti on ollut ajoittain vaikeuksia. Talousarvioihin vuodelle 2014 esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet perhepalveluohjaajien toiminnan laajentamisen osalta. Lisäksi on toetutunut psyykkisesti oireilevien nuorten hoitopolun selkeyttäminen ja terapiakeskuksessa on aloitettu nuorisopsykiatrisen yksikön Nupun toiminta. Sen sijaan koulupsykologien resurssoinnissa on osassa kuntia puutteita ja mahdollista merkkaritoimintaa ei ole järjestetty. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että valtaosa alueella asuvista perheistä voi hyvin, ja heidän hyvinvointinsa taataan toimivilla peruspalveluilla. Nykyisessä tilanteessa resurssia suuntautuu paljon korjaavaan työhön tai perustehtävän ylläpitoon, eikä ennaltaehkäisevää työtä pystytä tekemään riittävän tehokkaasti. Asiakaspaine ja kustannusten kasvu näkyy muun muassa lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. 3 (33)

Lapsiasianeuvosto oli huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2016: 1. Oikea-aikaisen varhaisen tuen tarjoaminen yleisissä palveluissa. Vastuutaho: Kallio - ennaltaehkäisevien lapsiperheiden palveluiden yhteensovittaminen Vastuutaho: Sivistystoimet - uuden sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen järjestäminen yleisissä palveluissa (esimerkiksi koulujen perhetyö) Vastuutaho: Kallio ja sivistystoimet - lastensuojelun ja koulun välisen yhteistyön mallinnus - Lapset puheeksi toimintamallin käynnistäminen ja ohjausryhmän laajentaminen sivistystoimen edustajalla. 2. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kohdentaminen sekä varhaisessa tuessa että korjaavissa palveluissa. Vastuutaho: Kallio - Nupun toiminnan laajentaminen kahdella psykiatrisella sairaanhoitajalla. Vastuutaho: Kuntien sivistystoimet - Merkkaritoiminnan resursointitarpeen selvittäminen eri kunnissa - koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen riittävä resursointi opillismäärää kohden huomioiden myös päiväkodissa esikoulua käyvät. 4 (33)

1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten päämäärien toteutuminen vuonna 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2014-2017 kirjattiin kolmeen strategista päämäärää, joiden läpäisevänä periaatteena on asiakaan ja perheen osallistaminen ja tavoitteena palvelujen järjestämisessä on hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen. * Palveluiden painopiste on yleisissä palveluissa; turvataan lapsiperheille riittävät ja laadukkaat palvelut, lapsilähtöinen työskentelytapa toteutuu jokaisella palvelusektorilla ja lapset puheeksi toiminnan vakiinnuttaminen. Tavoitteen toteutuminen: Tavoitteen toteutumisessa on vielä puutteita. Lapsiperheille ei kaikilta osin ole pystytty turvaamaan riittäviä ja laadukkaita palveluita. Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönotto on aloitettu Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa perustamalla ohjausryhmä, joka laati täydentyvän suunnitelman Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönotosta. Suunnitelman toteuttamisessa edettiin siten, että Lapset puheeksi -toimintamallin kouluttaja ja menetelmä koulutuksiin osallistui henkilöstöä aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, neuvolasta ja terapiakeskuksesta. * Palvelujen järjestäminen yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kallioon kuuluvien peruskuntien sekä kolmannen sektorin kesken; yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteen toteutuminen: Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tehty kunnittain toimivissa monialaisissa yhteistyöryhmissä. Säännöllistä moniammatillista yhteistyötä jatkettiin mm. laajan 4-vuotistarkastuksen toteutuksessa, äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön yhteisvastaanotoilla sekä lastenneuvolatyöryhmien ja opiskelija/oppilashuoltoryhmien kokoontumisissa. Oppilashuoltoa kehitettiin moniammatillisesti yhteistyössä. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja eri järjestöjen kanssa on pyritty lisäämään. Kolmannen sektorin palveluiden määrä onkin alueellamme lisääntynyt esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastaaka lapset Ry:n toimesta. * Verkostomainen ja kustannustehokas toiminta; varhainen tuki ja sopimukset rajapintaprosesseista Tavoitteen toteutuminen: Verkostomaisen toiminnan kehittämistä jatkettiin mm. verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin kehittämisessä ja rajapintaprosessien mallintamisessa. Tavoitteen toteutumisessa on vielä kustannustehokkaan toiminnan ja varhaisen tuen osalta on vielä puutteita ja painopiste on vielä liikaa korjaavassa työssä kuin ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakasmäärät ja kustannukset, olivat korkealla tasolla sekä nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että yhteistyön toimivuudessa on vielä parannettavaa, vaikka yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty. 5 (33)

2. Suunnitelman toteutuminen palveluissa Varhaiskasvatuspalveluissa lasten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat seuraavasti: Lapsen vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuuden erityisenä tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen tuen tarve. Kasvatuskumppanuudessa lapsen käyttäytymisen, oppimisen ja viihtymättömyyden ongelmat nähdään sosiaalisen yhteistoiminnan ja oppimisympäristön epäkohtina. (www.thl.fi.) Kasvatuskumppanuuskoulutusta ja siihen liittyvää työmenetelmäohjausta kohdennetaan vuosittain uusille työntekijäryhmille. Vuonna 2014 näihin koulutuksiin osallistui n. 30 henkilöä. Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö osallistui aktiivisesti verkostomaisen perhekeskuksen ja sen prosessien kehittämiseen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Laajan 4- vuotis tarkastuksen toteutuksen yhteistyökäytännöt vakiintuivat lasten vanhempien, varhaiskasvatuspalveluiden ja lastenneuvolan henkilökunnan välillä. Lapset puheeksi - toimintamallin käyttöönottoa varten koulutettiin kaksi kouluttajaparia. Lapset puheeksi - menetelmäkoulutuksen kävi 17 työntekijää. Lastensuojelussa hyvinvointisuunnitelma on toteutunut siten, että lastensuojelussa työntekijäkohtaista erikoistumista lastensuojelun asiakasprosessissa (ilmoitusten vastaanotto ja käsittely, avohuolto, sijaishuolto) kehitettiin edelleen. Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen ei toteutunut suunnitellusti, vaikka yhteistyötä esimerkiksi perhehoidon järjestämiseksi, viriteltiin useamman toimijan kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä ennaltaehkäisevien palveluiden laajentamisessa ja markkinoinnissa. Lastensuojelun sijoitusten määrät kasvoivat edelleen. Koska suurin osa sijoitetuista oli nuoruusikäisiä, heille ei löytynyt perhesijoituspaikkoja, vaan heidät piti sijoittaa ammatillisiin perhekoteihin tai lastensuojeluyksiköihin. Moniammatillista lastensuojelun tukiryhmän toimintaa ei saatu edelleenkään käynnistettyä. Suurimpana haasteena oli edelleen lastensuojelun korkea asiakasmäärä, joka näkyy siinä, ettei lastensuojelulain vaatimaa työparityöskentelyä pystytä aina toteuttamaan. Lakimääräisissä käsittelyajoissa lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta pysyttiin määräaikaisesti palkatun sosiaaliohjaajaresurssin turvin (2 työntekijää) ja Aluehallintovirasto päätti luopua määräaikoja koskevasta valvonnasta. Lastensuojelu osallistui aktiivisesti verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin kehittämiseen. Lapset puheeksi toimintamallin koulutukset aloitettiin. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä asiakasperheet joutuivat jonkin verran jonottamaan palvelun piiriin pääsyä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella he ovat olleet tyytyväisiä palveluun, mutta eivät annettuun tunti- tai käyntimääriin. Lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelillä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Palvelusetelin avulla perheitä on voitu auttaa äkillisissä kriisitilanteissa. Kunnalliseen, maksulliseen lapsiperheiden kotipalveluun ei käytännössä ole ollut lainkaan resursseja, vaan koko ennaltaehkäisevän perhetyön resurssi on osoitettu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, joka on luonteeltaan suunnitelmallista ohjausta perheen tilanteessa, mutta sitä on resurssien vuoksi annettu 10 kertaa/perhe. 6 (33)

Alavieskan ennaltaehkäisevän perhetyön resurssi (0,5) siirrettiin lokakuussa 2013 Alavieskan lastensuojelun avohuollon sosiaalityöhön. Alavieskan ennaltaehkäisevänperhetyö siirrettiin perhetyönohjaajan tehtäviin. Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta perheille, joilla ei ole lastensuojeluasiakkuutta, on vakiintunutta toimintaa ja sitä toteutetaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Toimintaa koordinoi ennalta ehkäisevän perhetyönohjaaja. Aikuissosiaalityössä tehtiin ennaltaehkäisevää työtä perheiden kanssa palveluohjauksen ja taloudellisen tuen muodoissa. Palveluohjauksessa tehdään perheen kokonaistilanteen kartoitus. Taloudellisen tuen muotoja ovat harkinnanvaraiset, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki asumiskustannuksiin, lasten tarvikkeisiin ja opintojen tukemiseen. Kertaluonteisilla avustuksilla pyritään auttamaan perhettä selviämään jatkossa itsenäisesti. PajaStartti -hanke Työvalmennuskeskus Sytykkeen kanssa jatkui, jossa selvitellään alle 29- vuotiaiden pelkän toimeentulotuen varassa elävien nuorten elämäntilannetta. Äitiysneuvolan kanssa jatkettiin yhteistyötä vanhemmuuden tukemiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Aikuissosiaalityöstä osallistuttiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin kehittämiseen ja lapset puheeksi toimintamallin koulutukseen. Perheneuvolan psykologien virat saatiin täytettyä elokuussa 2013 ja Nivalan toimipisteen sosiaalityöntekijän virka helmikuussa 2014, josta alkaen perheneuvolan kaikki virat ovat olleet täytettyinä. Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on näkynyt perheneuvolatyössä yhä enemmän. Perheneuvola ja Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö Nuppu ovat tehneet yhteistyötä ja sopineet työnjaosta psyykkisesti oireilevien nuorten osalta. Yhteistyökäytännöistä on sovittu alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten hoidon osalta perheneuvolan ja Kallion erityistyöntekijöiden kesken. ADHD- hoitopolkukaavio tehtiin loppuvuodesta 2014. Parisuhdeongelmat ovat edelleen lisääntyneet ja se näkyy tilastoissa lisääntyneenä aikuisasiakkaiden määränä. Neuvolapalveluissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa neuvola-asetuksen (338/2011) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) pääpaino on oltava kansallisten linjausten mukaan ennakoivassa ja ehkäisevässä toiminnassa sekä varhaisen tuen järjestämisessä. Asetuksen mukaiset terveydenhoitajan määräaikaistarkastukset toteutuivat lukuun ottamatta sitä, että lv. 2013-2014 Sievissä jäi tarkistamatta 26 ( 5%) alakoulun ja 76 (27%) yläkoulun oppilasta ja Ylivieskassa 40 (13%) yläkoulun oppilasta. Lääkärin osalta asetuksen velvoite ei täysin täyttynyt lastenneuvolassa eikä opiskelijaterveydenhuollossa ja terveydenhoitajienkin osalta vaje on 2,1 (Ylivieska 1,71, Nivala 0,36) henkilötyövuotta. Kotiin vietävän, varhaisen tuen palvelua pystyttiin tehostamaan perhepalveluohjaajien aloitettua työnsä Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan neuvolassa. Nivalassa perhepalveluohjaaja aloitti jo v. 2013. Perhepalveluohjaajilla oli v 2014 asiakkaina yhteensä 179 perhettä, joissa lapsia 447. Perhepalveluohjaajien myötä erilaisten vertaistukiryhmien määrä kasvoi ja ryhmiä järjestettiin kaikissa Kallion kunnissa. Neuvolan henkilöstö osallistui aktiivisesti verkostomaisen perhekeskuksen kehittämiseen osallistumalla prosessien kehittämiseen liittyviin työryhmiin ja koulutuksiin. Neuvolan henkilöstöstä kaksi on käynyt Lapset puheeksi kouluttaja- koulutuksen ja kolmas kouluttaja 7 (33)

valmistuu keväällä 2015. Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen on käynyt kolmasosa henkilöstöstä ja loput koulutukset toteutetaan keväällä 2015 niin, että menetelmä voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2015. Säännöllistä moniammatillista yhteistyötä jatkettiin laajan 4-vuotistarkastuksen toteutuksessa, äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön yhteisvastaanotoilla sekä lastenneuvolatyöryhmien ja opiskelija/oppilashuoltoryhmien kokoontumisissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivat terveydenhoitajat osallistuivat moniammatilliseen kehittämispäivään, jonka aiheena oli oppilashuollon lainsäädäntö uudistuksen tuoma muutos oppilashuoltoryhmissä tehtävään yhteistyöhön. Laajojen tarkastusten ja perhepalveluohjaajien myötä neuvolatyössä on korostunut perheiden tuen tarpeiden moninaisuus ja sen myötä lisääntynyt tarve lisäkäynteihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa korostui lisääntynyt mielenterveyspalveluiden tarve, joka näkyi myös lasten ja nuorten ostetun psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Terapiakeskuksessa Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö, Nuppu, on aloittanut toimintansa 1.4.2014, osana Terapiakeskuksen mielenterveyspalveluita. Se vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska) nuorisopsykiatrisesta avohoidosta. Sen tavoitteena on varmistaa, että vaikeammin oireilevat saavat asianmukaisen psykiatrisen hoidon omalla kotipaikkakunnalla. Vastaanottoja on jokaisessa Kallion kunnassa. Toiminta alkoi suunniteltua myöhemmin ja vajaalla resurssilla. Konsultaatioyhteys on Keskipohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrialle. Mielenterveysyksikön Nupun työntekijät: Apulaisylilääkäri (psykiatriaan erikoistuva lääkäri) (1 päivä/ viikko) 2 psykiatrian sairaanhoitajaa (toinen aloitti 1.4.14 ja toinen aloitti 11.8.14, hän on osittaisella hoitovapaalla) ostopalveluna nuorisopsykiatri, psykologi ja toimintaterapeutti Perusopetuksessa yhtenäinen oppilashuollon malli ja kolmiportaisen tuen malli on käytössä kaikissa Kallion alueen kunnissa. Oppilashuollon toimintamallia on päivitetty lukuvuoden 2014-15 aikana vastaamaan uudistuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia Merkittävänä lisänä määrärahapuolella on ollut kuntiin viime vuosina Opetusministeriöltä saatu kuntakohtainen opetusryhmien pienentämisen erityisavustus, jossa painopisteenä on ollut ryhmäkokojen pienentäminen ja oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen sitä kautta. Kallion kunnissa on käytössä perusopetuksen laatukäsikirjaan pohjautuva laatujärjestelmän käyttö. Kallion kunnissa Nivalassa ja Sievissä koulupsykologiapalvelut on järjestetty vuonna 2014 ostopalveluna. Esim. Nivalassa olisi koulupsykologin virka, mutta siihen ei ole ollut hakijoita. Koulupsykologipalveluiden puuttuminen / vähyys kuormittaa koulukuraattoreiden lisäksi koko opettajakuntaa 8 (33)

Nuorisotyössä kaikki Kallion alueen nuorisotoimet tarjoavat nuorisolain hengen mukaisesti paikkakunnan tarpeet huomioon ottaen liikunnallista -, kulttuurista -, monikulttuurista - sekä kohdennettua nuorisotyötä sekä mm. kerhoja, tapahtumia, retkiä, leirejä. Kunnissa on toimivat nuorisotilat, ohjaajien määrä vaihtelee kunnittain. Avointen ovien toiminta on säännöllistä, pitkäjänteistä työtä nuorten kanssa. Nuorisotilojen avointen ovien toiminnassa kasvatuksellinen ohjaus sekä mm. ehkäisevä päihdetyö ja sosiaalinen vahvistaminen ovat tärkeässä osassa. Kallion alueen seurakunnat järjestivät vuoden aikana lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä päiväkerhoja, pyhäkouluja sekä perhekerhoja. Varhaisnuorisotyössä järjestettiin erilaisia kerhoja 7-14 -vuotiaille, joissa ohjaajina toimivat vapaaehtoiset nuoret. Nuorisotyössä kokoontui erilaisia nuorten ryhmiä ja järjestettiin rippikouluja. Seurakunnat tekivät monipuolista kasvatuksellista, sosiaalista ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää yhteistyötä sekä kuntien, järjestöjen että yksityisen sektorin kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta alueella on monipuolista. Vapaaehtoiset ohjaajat mahdollistivat perhekahvilan järjestämisen Ylivieskassa ja Nivalassa ja eroperheille suunnatun vertaisryhmän aloittamisen Sievissä. Tilapäistä lastenhoitoapua oli tarjolla Nivalassa ja Ylivieskassa. Nivalassa järjestetään kylämummi ja -vaaritoimintaa, myös Ylivieskassa aloiteltiin vastaavaa toimintaa. Alavieskassa oli kesällä leikkikenttätoimintaa. Lisäksi kaikissa kunnissa järjestettiin retkiä ja tapahtumia perheille, valtakunnallisen Koko Suomi Leikkii -hankkeen avulla aloitettiin alueen ensimmäinen lapsille ja ikäihmisille suunnattu Terhokerho Ylivieskassa. MLL:n oppilaitosyhteistyö oli aktiivista, Ylivieskan ammattiopiston opiskelijat toimivat kavereina alakouluikäisille lapsille. Kaikilla paikkakunnilla on koulutettuja lapsiperheiden tukihenkilöitä: perhekummeja. Alueella kehitettiin myös VeTuRi - vertaistukitoimintaa. Matalan kynnyksen toiminnan tarkoituksena on tukea lapsiperheitä monitahoisesti (kunta, seurakunta, järjestöt) varhaisessa vaiheessa. VeTuRi -malli alkaa leiritoimintana ja jatkuu vertaistukitapaamisina leirin jälkeen. VeTuRi- mallia voi käyttää minkä kohderyhmän kanssa tahansa esim. yksinhuoltajaperheet. Pelastakaa Lapset ry:n on järjestänyt tukiperheitä Kallion alueen lapsille lastensuojelun avohuollon tukitoimina 13 lapselle ja ennaltaehkäisevän perhetyön palveluna 15 lapselle. Vuoden 2014 lopussa tukiperhettä odottavia lapsia oli PPKY Kallion alueella yhteensä 29, joista 14 lastensuojeluasiakkuudessa olevaa ja 15 ennaltaehkäisevän perhepalvelun kautta tukiperhettä odottavaa lasta. Vuonna 2014 Lasten Päivän säätiö tarjosi tukiperheille sekä tukiperheissä käyville lapsille mahdollisuuden osallistua Lasten Päivä -tapahtumaan Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä. Lasten Päivän säätiö tarjosi osallistujille rannekkeet Linnanmäen huvilaitteisiin sekä eväspaketit. Tukihenkilöitä on ollut vuoden 2014 lopussa yhteensä 18 (Ylivieskassa 12, Nivalassa 4, Sievissä 1 ja Alavieskassa 1). Näistä miehiä on viisi ja naisia 13. Tukihenkilötoiminnan piirissä on ollut 16 lasta ja 12 perhettä on saanut tukea tukihenkilötoiminnan kautta. Syksyllä saatiin valmennettua uusia tukihenkilöitä 13 lisää. Lapsia on tukihenkilötoiminnan 9 (33)

jonossa ollut vuoden lopussa 11 kahdeksasta eri perheestä. Tukihenkilöitä on vapaana ollut neljä vuoden lopussa. Perheet ohjautuvat tukihenkilötoiminnan piiriin suurimmaksi osaksi ehkäisevän perhetyön kautta, mutta myös neuvoloista, koulukuraattoreilta ja perheneuvolasta sekä osa perheistä ottaa itse suoraan yhteyttä. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua. Tukihenkilöt saavat tarvittaessa henkilökohtaista tukea työntekijältä joko tapaamisin tai puhelimitse. Tukihenkilöille on järjestetty työnohjauksellinen vertaisryhmä joka toinen kuukausi Ylivieskassa. Toimintaa palveluittain on kuvattu tarkemmin Taulukoissa 1-22 ja liitteissä 1-4. 3. Lapsiasianeuvoston ehdotusten toteutuminen 2014 Lapsiasianeuvosto oli huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdottanut seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2014: 1. Oikea-aikaisen varhaisen tuen tarjoaminen perheiden arkeen. Vastuutaho: Kallio - perhepalveluohjaajien (neuvola) toiminnan laajentaminen kaikkiin Kallion kuntiin. Tavoitteen toteutuminen: - Tavoite on toteutunut. Keväällä 2014 rekrytoitiin kaikkiin Kallion kuntiin perhepalveluohjaajat. 2. Lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ja varhainen tukeminen. Vastuutaho: Kallio - nuorten 13-17-vuotiaiden hoitopolun selkeyttäminen ja porrastaminen Tavoitteen toteutuminen: - Perheneuvola ja Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö Nuppu ovat tehneet yhteistyötä ja sopineet työnjaosta psyykkisesti oireilevien nuorten osalta. Lisäksi yhteistyökäytännöistä on sovittu alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten hoidon osalta perheneuvolan ja Kallion erityistyöntekijöiden kesken. ADHD- hoitopolkukaavio tehtiin loppuvuodesta 2014. - Terapiakeskuksessa aloitti nuorisopsykiatrinen yksikkö Nuppu toiminnan 1.4.2014 Vastuutaho: Kuntien sivistystoimet: - koulupsykologi ja mahdollisen merkkaritoiminnan järjestäminen/ resurssointi 10 (33)

Tavoitteen toteutuminen: - Koulupsykologien rekrytointi ei onnistunut, joten psykologipalvelut on järjestetty ostopalveluilla eri tavoin alueemme kunnissa. Merkkaritoimintaa ei ole järjestetty tai varattu resurssia. 4. Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2014 valittujen mittareiden valossa Lapsiasianneuvosto on valinnut laajan mittariston lasten ja nuorten asioiden seuraamiseksi alueella. Tilastoista nostetaan tällä kertaa esille oleellisimmat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asui vuonna 2014 yhteensä 10 913 alle 21 - vuotiasta lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin kolmannes koko alueen väestöstä on lapsia ja nuoria. Kallion alueella lapsiperheiden % -määrä kaikista perheistä on korkea. Vaihteluväli on Ylivieska 42,6 % - Sievi 48,3 % kaikkien perheiden määrästä. 11 (33)

TAULUKKO 1. LAPSIVÄESTÖ 2014 Lapsiväestö ikäryhmittäin; lukumäärä ja % -osuus koko väestöstä (THL 2014) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO lapset % lapset % lapset % lapset % lapset % 0-2V 103 3,8 530 4,8 253 4,9 731 4,9 1617 4,8 3-6V 142 5,3 743 6,8 400 7,8 910 6,1 2195 6,5 7-12V 207 7,7 1022 9,3 566 11,0 1219 8,1 3014 8,9 13-15V 115 4,38 475 4,3 266 5,2 550 3,7 1406 4,2 16-17V 74 2,8 313 2,9 188 3,6 354 2,4 929 2,8 18-21V 150 5,6 551 5,0 270 5,2 781 5,2 1752 5,2 YHTEENSÄ 791 29,4 3 634 33,2 1 943 37,7 4 545 30,2 10 913 32,3 Ennusteet vuosille 2015, 2020 ja 2030 osoittavat, että lasten ja nuorten määrä Kallion alueella tulee yhä lisääntymään. Ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrässä tapahtuisi hieman laskua Alavieskassa ja Sievissä, mutta alle 21 -vuotiaiden määrä Ylivieskassa tulisi huomattavasti kasvamaan. Merkittävän suuri nousu tapahtuisi 7-15 -vuotiaiden lasten osuudessa väestöstä, sillä ennusteen perusteella vuonna 2030 tuota ikäluokkaa olisi useita satoja lapsia enemmän kuin vuonna 2014. Varhaiskasvatuspalvelut: Kunnallisessa tai yksityisessä kokopäivähoidossa olevien lasten % -osuudessa suhteessa 0-2- ja 3-5-vuotiaiden ikäluokkiin oli kuntakohtaista vaihtelua. Sievissä kokopäivähoidossa olevien lasten % -osuus oli huomattavasti pienempi kuin muissa Kallion alueen kunnissa. Alueen suurimmat vastaavat luvut olivat Ylivieskassa. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten % -osuudessa 0-6-vuotiaiden ikäluokasta ei ollut merkittäviä eroja kuntien välillä. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten % -osuus 0-6- vuotiaiden lasten ikäluokasta oli suurin Sievissä. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten % - osuus 0-6-vuotiaista laski merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien Kallion alueen kuntien alueella. Kunnallisessa päivähoidossa olevien varhaisen tai erityisen tuen piirissä olevien lasten % - osuudessa suhteessa 0-6-vuotiaiden ikäluokkaan ei ollut eroja kuntien välillä. Sen sijaan varhaisen tai erityisen tuen piirissä olevien lasten % -osuus suhteessa kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrään oli Sievissä jonkin verran suurempi kuin muissa Kallion kunnissa. 12 (33)

TAULUKKO 2. VARHAISKASVATUKSEN TILASTOJA VUODELTA 2014 (2 otantapäivää/ vuosi) Varhaiskasvatus ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ lapsia %- osuus ikäluoluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lap sia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluoluokasta lapsia %- osuus ikäluoluokasta Päivähoito sekä palveluseteli: Lasten määrä 31.3 ja 31.10 / vuosittaiset ikäluokat. 17 16 % 104 19 % 30 11 % 138 18 % 289 17 % kokopäivähoidossa 0-2v 51 51 % 254 45 % 91 31 % 407 58 % 803 48% kokopäivähoidossa 3-5 osapäivähoidossa 0-2 v osapäivähoidossa 3-5 v < 5 < 4 % 5 < 0 % 7 2 % 7 < 0 % 20 1 % 8 8% 29 5 % 19 6 % 27 3 % 83 5 % Yksityisen hoidon tuki 0-6 v <5 < 2% 30 2 % 21 3% 35 2 % 90 2% Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus ikäryhmänsä lapsista (0-6 v) Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut, ei sis. palveluseteleitä) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % - osuus kuntayhtymän itse tuottaman päivähoidon piirissä olevista lapsista (0-6 v) 5 2% 26 2 % 18 2% 38 2% 87 2 % 5 4 % 26 5 % 18 8 % 38 7 % 87 6 % Kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha: lasten lkm 63 25 % 368 28% 238 36 % 373 22 % 1042 27 % 13 (33)

Aikuissosiaalityö:Toimeentulotukea sai Kallion alueella vuonna 2014 yhteensä 1435 perhettä, perheiden määrä vähentyi edellisvuodesta 31 perheellä. Toimeentulotukea vuonna 2014 sai 357 lapsiperhettä ja heistä 177 oli yhden huoltajan perheitä. Kallion alueella noin neljännes kaikista toimeentulotukea saaneista perheistä on perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä Kallion alueella työskentelee 3 perhetyöntekijää. Lapsia palvelun piirissä oli 306, joka on 12 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhtä perhetyöntekijää kohden oli näin ollen keskimäärin 102 lasta. Asiakasperheiden määrä väheni 6 perheellä edelliseen vuoteen verrattuna. Perhetyön käyntejä vuonna 2014 tehtiin yhteensä 1056 käyntiä, mikä on 115 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteleitä myönnettiin 2 795 kappaletta (574 enemmän kuin edellisenä vuonna) ja palvelu koski 294 lasta, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 58 lapsen verran. Asiakasperheiden määrä kasvoi 18 perheellä. Vuonna 2014 lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin määrärahaa oli riittävästi kaikissa Kallion kunnissa. Maksullista lapsiperheiden kotipalvelua voitiin antaa hyvin vähän. Tilastojen perusteella sekä ennaltaehkäisevän perhetyön kotikäyntikerroissa että palvelusetelien määrässä perhettä kohden on suurta kuntakohtaista vaihtelua. Ennaltaehkäisevää perhetyötä ei ole voitu tarjota aivan kysyntää vastaavasti, sillä ajoittain palvelua on pitänyt jonottaa. Oikeaaikaisella avulla voitaisiin ehkäistä tilanteiden kriisiytyminen ja muiden mahdollisten palvelujen tarve. Ennaltaehkäisevän perhetyön järjestämässä tukiperhetoiminnassa oli vuonna 2014 yhteensä 9 asiakasperhettä ja näissä oli 19 lasta. TAULUKKO 3. ENNALTAEHKÄISEVÄN PERHETYÖN TILASTOT 2014 Ennaltaehkäiseväperhetyö Lapsiperheiden kotipalvelun ja palvelusetelin asiakkaat 2014 Asiakasperheet alle 18v. lapset yli 18v. lapset Asiakas-perheet alle 18v lapset yli 18. lapset 2 (-4) 6 (-14) 0 3 (-1) 7 (-8) 0 ALAVIES- KA NIVALA 27 (+2) 86 (+8) 0 26 (+8) 98 (+10) <5 SIEVI 22 (-5) 102 (-9) 0 12 (+2) 59 (-2) <5 YLIVIES- 36 (-9) 112 (+3) 0 35 (+9) 130 (+31) 0 KA YHTEENSÄ 87 (- 6) 306 (-12) 0 76 (+18) 294 (+31) <5 14 (33)

Lastensuojelu: Kallion alueella tehtiin 691 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 473 lasta tai nuorta. Vuoteen 2013 nähden lastensuojeluilmoitusten määrä laski 70 ilmoituksella. Suhteutettuna ikäluokkaan lastensuojeluilmoitukset koskivat 5,1 % Kallion alueen 0 17 -vuotiaita lapsia ja nuoria. Edelliseen vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä nousi Ylivieskassa (37 kpl) ja laski muissa Kallion kunnissa. Suhteellisesti eniten lastensuojeluilmoituksia tuli 13-15 ja 16-17 -vuotiaiden ikäryhmissä. Ilmoitusten kohdistumisessa eri ikäluokkiin on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. TAULUKKO 4. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2014 Lastensuojeluilmoitukset ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ lapsia %-osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta 0-2v < 5 1,9 13(-6) 3,0 8 (+2) 3,2 21(+5) 2,9 44 3-6v 7 (+1) 4,9 16 (-7) 7-12v 8 (+1) 3,9 48 (-12) 2,1 19 (-3) 4,8 32 (+7) 3,5 74 (-1) 9,7 22 (+2) 3,9 63 (-3) 5,2 141(-12) 4,7 13-15v < 5 2,6 49(-1) 10,3 8 (-12) 3,0 63 (+6) 11,5 123 (-11) 16-17v 5 6,7 33(+7) 10,5 < 5 0,5 33 (+6) 9,3 72 (-1) (-10) Lapset yhteensä 23 (-9) 3,6 170 (-8) 5,5 62 (-28) 3,7 216 (+25) 5,7 471 (-20) yli 18v 5 (-1) 4 (+3) 1 (-5) 10 (-5) lapsia %- osuus ikäluokasta 2,7 (-3) Ilmoitukset yhteensä 25 (-40) 263 (-21) 69 (-53) 327 (+37) 691 (-70) 3,4 8,7 7,7 5,1 Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2014 aikana yhteensä 299 kappaletta (Alavieska 18, Nivala 114, Sievi 51, Ylivieska 116). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 9 kappaletta enemmän kuin vuonna 2 013. Lastensuojelutarpeen selvitykset pystyttiin tekemään lastensuojelulain asettamassa 3 kuukauden määräajassa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina on ollut peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2014 aikana yhteensä 390 lasta ja nuorta. Koko Kallion alueella lastensuojelun asiakkaana oli 772 lasta ja nuorta, mukaan lukien avohuolto ja sijoitukset kodin ulkopuolelle. Lukumäärä on 8,4 %, koko ikäryhmästä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä oli seitsemän, joten sosiaalityötekijää kohden oli noin 110 lasta/ vuosi, mikä on 8 lasta vähemmän kuin vuonna 2013. 15 (33)

TAULUKKO 5. LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN ASIAKKAAT Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 25 (-9) 318 (+31) 119 (+9) 310 (+39) 772 (+97) Avohuollon tukitoimista merkittävä on lastensuojelun perhetyö. Lastensuojelun perhetyössä vuonna 2014 oli 8,5 perhetyöntekijää ja 277 lasta. TAULUKKO 6. LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 2014 lapset työntekijät ALAVIESKA 6 (-10) 1 NIVALA 96 (-23) 3 SIEVI 56 (-8) 1,5 YLIVIESKA 119 (+32) 3 YHTEENSÄ 277 (-9) 8,5 Kodin ulkopuolelle vuonna 2014 oli sijoitettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin sijoituksiin yhteensä 153 lasta eli 1,67 % ikäryhmästä (Nivala 1,88 % ja Ylivieska 1,83 %) Hoitopäiviä kertyi yhteensä 27 453 vuorokautta mikä on 1 623 vuorokautta vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden määrä on kokonaisuudessaan viime vuosina ollut kasvussa. TAULUKKO 7. SIJOITUKSET KODIN ULKOPUOLELLE 2012 2013 2014 Kunnat yhteensä 121 152 153 TAULUKKO 8. HOITOPÄIVÄT/ KODINULKOPUOLELLE SIJOITUKSISSA 2012 2013 2014 Alavieska 1 596 1 964 1 688 Nivala 9 428 10 735 9 810 Sievi 3 573 4 701 4 885 Ylivieska 12 814 11 676 11 070 Kallio 27 411 29 076 27 453 Huom. luku sisältää myös lyhytaikaiset sijoitukset, tukiviikonloput perhekodeissa, ja perhekuntoutukset laitoksissa. 16 (33)

Perheneuvolassa asioi Kallion alueen kuntalaisia vuonna 2014 yhteensä 305 iältään 0-17 -vuotiasta ja 435 aikuisasiakasta. Ulkopaikkakuntalaisia asioi perheneuvolassa yhteensä 18 henkilöä. Aikuisasiakkaiden määrä lisääntyi etenkin Ylivieskan toimipisteessä. Perheneuvolassa kaikki virat ovat olleet täytettyinä helmikuusta 2014 alkaen. Tulosyistä lähes puolet liittyi lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun tai sopeutumisvaikeuksiin. Neljännes asiakkaista hakeutui perheneuvolaan perhe- tai parisuhdeongelmien vuoksi. Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkiset ongelmat näkyvät myös lasten ja nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien nousuna sekä sairaalahoitoa saaneiden määrän kasvuna kuntayhtymän alueella. TAULUKKO 8. PERHENEUVOLAN TILASTOT 0-17v Aikuiset Yhteensä Käyntien määrä Alavieska 14(+0) 27(+5) 41(+5) 96(-34) Nivala 119(-8) 173(-18) 292(-26) 776(+39) Sievi 19(+1) 30(+6) 49(+7) 147(+13) Ylivieska 153(+22) 205(+57) 358(+79) 1002 (+186) Kallio 305(+8) 435(+41) 740(+49) 2021(+171) Terapiakeskus: Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö Nuppu aloitti toiminnan 1.4.2014 yhdellä työntekijällä. Toinen työntekijä aloitti 11.8.2014. TAULUKKO 9. KALLION NUORISOPYSIKIATRINEN YKSIKKÖ NUPPU Ylivieska Nivala Sievi Alavieska muut Yht. Nupun asiakkaat 33 13 8 3 8 65 Nupun käynnit 209 51 59 8 35 342 Ostetussa erikoissairaanhoidossa lasten ja nuorten psykiatrian kustannukset ovat nousseet viime vuosina ja erityisen paljon. Vuonna 2014 lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon hoitopäivät lisääntyivät 1137 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. 17 (33)

TAULUKKO 10. LASTEN PSYKIATRIA 2013 2014 2014 2014 kustannus kustannus käynnit hoitopäivät Alavieska 5 520 27 666 29 14 Nivala 107 503 228 118 160 148 Sievi 33 411 321 357 26 212 Ylivieska 310 633 628 021 118 572 Kallio 457 067 1 205 162 333 946 TAULUKKO 11. NUORTENPSYKIATRIA 2013 2014 2014 2014 kustannus kustannus käynnit hoitopäivät Alavieska 39 044 30 075 95 7 Nivala 100 106 472 275 138 509 Sievi 98 172 220 132 148 233 Ylivieska 290 475 397 051 302 421 Kallio 527 797 1 119 533 683 1170 TAULUKKO 12. LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRIA YHTEENSÄ 2013 2014 2013 2014 2013 2014 kustannus kustannus käynnit käynnit hoitopäivät hoitopäivät Alavieska 44 564 57 741 17 29 156 21 Nivala 205 675 700 393 224 298 370 657 Sievi 131 583 541 489 130 174 35 445 Ylivieska 601 108 1 025 072 601 420 418 993 Kallio 982 930 2 324 695 972 921 979 2116 18 (33)

Lasten nuorten psykiatrisen hoidon kustannukset euroina 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 2013 2014 500 000 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Lasten ja nuoren psykiatrian käynnit hoitopäivät 2500 2000 1500 1000 käynnit 2013 käynnit 2014 hoitopäivät 2013 hoitopäivät 2014 500 0 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhoito: Neuvolassa koko Kallion alueella asiakkaita on ollut 478 ja käyntejä 844 enemmän kuin v.2013. Äitiys- ja lasten neuvolassa asiakasmäärät kasvoivat Ylivieskassa (+98) ja Alavieskassa (+5), vähennystä oli Nivalassa (-15) ja Sievissä (-63) Kouluterveydenhuollossa käyntimäärät lisääntyivät kaikissa kunnissa, vaikka asiakasmäärät lisääntyivät vain Ylivieskassa (48) ja Alavieskassa (6) Muiden käyntien määrä kasvoi kausi-influenssa-rokotteiden takia. 19 (33)

Syntyneet: Yhteensä 534 lasta, (Alavieska 39, Nivala 164,Sievi 82, Ylivieska 249) Syntyneitä oli yksi vähemmän kuin v 2013. Selkeästi eniten kasvoi Ylivieskan lapsimäärä muualta muuttaneiden ja suuren syntyvyyden takia. (Viimeisten 5v keskiarvo / ikäluokka: Alavieska 35,Nivala 180, Sievi 89, Ylivieska 240) Terveydenhoitajien kotikäynnit: Alavieska 98kpl (änla 35,last 63), Nivala 521 kpl (änla 158,last 363), Sievi 205 kpl (änla 74, last), Ylivieska 691 kpl (änla 250, last 441) yhtensä 1515 käyntiä (vuonna 2013 käyntejä oli 1467) Suositusten mukaan 20 % sekä lääkärin että hoitajan käynneistä tulisi kohdentua yksilöllisen tarpeen mukaisiin lisäkäynteihin. Avo-Hilmo tilastojen mukaan lastenneuvolakäynneistä yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 10.2 % (Alavieska 6.6 %, Nivala 5.6 %, Sievi 13,5 % ja Ylivieska 12.8%) ja muutos vuoteen 2013 oli +0.3%. Kouluterveydenhuollossa yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 16.8 % (Alavieska 15.2 %, Nivala 16.2%, Sievi 17.9% ja Ylivieska ka 16.2%) ja lisäystä v 2013 +8.7%.Tilastot eivät ole lisäkäyntien suhteen täysin luotettavat, koska Avo-Hilmo merkinnät ovat osittain puutteellisia TAULUKKO 13. KÄYNNIT/ASIAKKAAT NEUVOLA, KOULU JA OPISKELIJATERVEYNHUOLTO v. 2014 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska käynnit/asiakkaat käynnit/asiakkaat käynnit/asiakkaat käynnit/asiakkaat Äitiysnla 453/78 2099/343 1039/166 3358/641 Lastennla 773/278 3933/1424 1873/674 5477/1862 Kouluterv.huolto 882/335 3661/1431 1822/775 3855/1662 Opiskeluterv.huolto 1801/744 151/95 1106/650 Perhesuunnittelu 63/49 516/388 885/676 Seulonnat 95/95 305/303 145/145 453/453 Muut 269/258 492/400 597/583 2133/1729 Perhepalvohjaus 79/37 125/44 155/58 220/89 Yht sotu kerran 2614/ 1031 12932/4567 6024/2378 17487/6844 Perhepalveluohjaajien käyntisyyt olivat vanhemmuuden tukeminen, parisuhdeongelmat, lasten uni- ja ruokailuasiat, äidin uupuminen, verkostojen puuttuminen ja taloushuolet. Ylivieskassa on selkeästi eniten tukea tarvitsevia perheitä ja yhden työntekijän työpanos ei välttämättä jatkossa riitä. Perhepalveluohjaajien myötä vertaistukiryhmiä on järjestetty kaikissa kunnissa ja moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi haastavasti käyttäytyvien lasten perheryhmä, paikkakunnalle muuttaneiden perheiden ryhmä, imetystukiryhmä ja vanhempana vahvemmaksi ryhmä. Perhepalveluohjaajat ovat sen lisäksi vetäneet yksinhuoltaja-ryhmän ja nuorten äitien ryhmän parityönä 20 (33)

TAULUKKO 14. PERHEPALVELUOHJAAJIEN TOIMINTA Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Asiakasperheet 14 44 41 80 179 joissa lapsia 33 109 137 168 447 Käynnit joista kotikäynti raskausaikana 22 15 14 23 74 terv. hoit kanssa 4 23 25 5 57 omat ryhmät 1 3 1 5 kokoontumisia 4 9 4 17 yht.ryhmät kpl* 3 2 2 2 9 kokoontumisia 8 11 3 7 29 TAULUKKO 15. RYHMÄT (sisältää myös perhepalveluohjaajien ryhmät): perhevalmennus Oppilashuolto äiti tai perheryhmä luento/opetus verkostopalaveri/ hoitoneuvottelu Alavieska (19) 0 8 8 2 1 Nivala (43) 8 19 7 4 5 Sievi (38) 1 21 10 6 0 Ylivieska (108) 12 61 28 6 2 21 (33)

TAULUKKO 16. MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET LUKUVUOSIEN PÄÄTTYESSÄ (2010-2014) Alavieska Nivala Sievi Ylivieska vuosi alakoulu yläkoulu lukio opiskelijat 2010 100 % 100 % 2011 100 % 100 % 2012 100 % 100 % 2013 100 % 100 % 2014 100 % 100 % 2010 77.4 % 88.5 % 0 100 % 2011 89.6 % 99.4 % 100 % 100 % 2012 86.4 % 98.8 % 94 % 100 % 2013 100 % 100 % 100 % 97,9 %* 2014 99.7%* 100 % 100 % 100 % 2010 94.5 % 88.3 % 98.8 % 2011 100 %? 100 % 100 % 2012 100 %? 77.9 % 73.5 % 2013 100 % 92 % 71,8%* 2014 94.9% 72.6% 72.3%* 2010 95 % 93.2 % 98 5? 2011 100 % 100 % 100 % ok 2012 100 % 99.9 % 100 % 2013 100 % 100 % 96,1 %* 2014 99.6%* 86.9% 96.1%** *II.aste 96,6% **AMK 40.7% Isoilla kouluilla sairasvastaanottokäyntejä on paljon. Koulupsykologin ja koulun mielenterveystyöntekijän ( merkkarin ) puuttuminen kuormitti terveydenhoitajia. TAULUKKO 17. SAIRAANHOITOKÄYNNIT YLÄKOULUILLA lukuvuosi 2013-2014 2012-2013 2011-2012 2010-2011 2009-2010 Alavieska ei eritelty 31.7 % 39 % 20.6% 18.5 % Nivala 37,50 % 31.2 % 46.5 % 37.9 % 55.1 % Sievi 33.5 % 27.6 % 39 % 25.3 % 18.3 % Ylivieska 33.6 % 30.8 % 50.4 % 51.6 % 29.6 % Positiivista vuonna 2014 oli se, että vanhemmat osallistuivat oppilaiden laajoihin tarkastuksiin entistä useammin. Kouluterveydenhuollossa koko perheen hyvinvointia kartoittaviin laajoihin tarkastuksiin kansallisen suosituksen mukainen aika (60min/oppilas ja perhe) koettiin riittämättömäksi. 22 (33)

TAULUKKO 18. LAAJAT TARKASTUKSET (vanhempi osallistunut joko th:n tai lääkärin tarkastukseen ja perheen hyvinvointiarvio tehty) 1lk 1lk 5lk 5lk 8lk 8lk 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Alavieska 100 % 81 % 64.7% 74 % 68 % 44 % Nivala 69.8% 45.4% 47.4% 8,40 % 30.2 % 43 % Sievi 78.4% 84,5 73.4% 59.5% 48.9% 49.5% Ylivieska 90.8% 87.2% 88.4.% 86.9% 67,60 % 70.1% Opetustoimi: Erityisen tuen päätösten osuus oppilasmääristä oli Alavieskassa 3,3 %, Nivalassa 3,8 %, Sievissä 8,0 % ja Ylivieskassa 5,7 %. Oppilasmäärissä koulukuraattoria kohden oli suurta eroa Kallion alueen kunnissa (vaihteluväli 367-1772/kuraattori). Koulupsykologipalveluiden järjestämisessä on ollut vaikeuksia. TAULUKKO 19. KOULUJEN TILASTOJA 2014 Iltapäivä vätoim. Erityisentuen päätös 7-16v. Opp./vuosilu okka Opp./koulupsyk ologi Nuorisovaltuustot ALAVIES- KA 33 12 (3,3%) ka 36,7 0 ( ei psykologia) NIVALA 49 66 (-7) ka 167 1758 (+184)/1 pv (+13) 6-17 v vk työ 1-10lk (3,8%) SIEVI 44 67 (+4) ka 92,6 1057 / (+ 9) (8,0%) 1,5 pv vko työ YLIVIESKA 177 (+39) 101 (-13) (5,7%) ka 196,9 0 (täytetään 2015) Opp./kuraatto ri Oppilaskuntien määrä 367 (-2) 2 0 879(+146) 13 1 + Lapsiparlamentti 940 (-2) 3 Parlamenttikerho 1772 (+47) 2 1 Etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajapalveluja toteutetaan kaikissa alueen kunnissa. Jelppiverkko Nuorten aktivointipalvelu on Ylivieskan seudun kuntien nuorisotoimien luoma yhteinen toimintamalli, jonka kautta toteutetaan etsivää nuorisotyötä sekä seinätöntä työpajapalvelua Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Jelppiverkko tarjoaa alle 29- vuotiaille nuorille tukea, ohjausta ja neuvontaa. Jelppiverkko järjestää myös päiväaikaan erilaista ryhmätoimintaa, joka on nuorille ilmaista. Nivalassa etsivä nuorisotyö tuotetaan omana toimintana kaupungin nuorisopalvelujen kautta. Nuorten kivijalalliset työpajat sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Nuorten työpajatoimintaa organisoi Nivalassa sivistystoimi ja Ylivieskassa yhdistyspohjaisena toimiva Sytyke Centre. Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahvilatoiminta täydentää kunnan perhekeskusverkostoa tarjoamalla vertaisverkoston pienten lasten vanhemmille. Perhekahvilatoimintaa oli vuonna 2014 Nivalassa, Ylivieskassa ja Raudaskylällä. Perhekahvilaohjaajille järjestettiin koulutusta ja vertaistapaamisia. 23 (33)

Vertaisryhmätoiminta Sievissä aloitti kesäkuussa toimintansa eroperheiden vertaistukiryhmä. Ryhmä kokoontui kesän ja syksyn aika seitsemän kertaa, paikalla oli 3-4 vanhempaa/kerta. Kylämummi ja -vaari toiminta Nivalassa kylämummeja on 12 ja he lukevat kirjastossa satuja. Satuhetki järjestettiin 35 kertaa ja lapsia osallistui 150. Ylivieskassa mummit ja vaarit aloittivat vierailut päiväkodeissa. Koulutus uusille kylämummeille ja -vaareille järjestetään keväällä 2015. Kerhotoiminta Ylivieskassa aloitettiin syksyllä 2014 lapsille ja ikäihmisille suunnattu Terhokerho. Kerho kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa, kävijöitä oli yhteensä 15. Leikkikenttätoiminta Alavieskassa järjestettiin kesällä kahden viikon ajan leikkikenttätoimintaa 4-9 -vuotiaille lapsille, kerholaisia oli yhtenä päivänä keskimäärin 15. Retket ja tapahtumat Kallion alueella MLL:n paikallisyhdistykset ovat järjestäneet mm. lastenkonsertteja, taskulappusuunnistusta ja lastentarvike ja -vaatekirppareita. Lisäksi Nivalan paikallisyhdistys järjesti Joulupuukeräyksen ja osallistui Suuntaa perheille liikkuen ja leikkien -tapahtuman järjestämiseen yhteistyössä kuntien työntekijöiden ja muiden järjestöjen kanssa TAULUKKO 20. MLL:n TILASTOT 2014 PERHEKAHVILAT LAPSET AIKUISET KOKOONTUMIS KERRAT Alavieska 0 (- 155) 0 (- 79) 0 (- 19) Nivala 719 (- 51) 419 (- 22) 53 (- 4) Sievi 0 (0) 0 (0) 0 (0) Ylivieska 1 620 (- 585) 950 (- 250) 56 (- 4) Kallio 2 339 (- 791) 1 369 (- 351) 109 (- 30) RETKET JA TAPAHTUMAT LAPSET AIKUISET Alavieska 60 (- 120) 60(+60) Nivala 60 (- 10) 114 (+ 50) Sievi 75 (+15) 50 (+25) Ylivieska 1900 (- 500) 1 300 (- 200) Perheiden sisäiset asiat: Perheiden sisäiset ristiriidat ja päihteiden käyttö tulee esille poliisin ja sosiaalipäivystyksen tilastoista. Vuonna 2014 Oulun hätäkeskuksessa hätäilmoituksen vastaanottovaiheessa koti- ja perheväkivaltaan liittyviä poliisin hälytystehtäviä vuoden aikana alueellemme kirjattiin seuraavasti: Alavieskassa 25 kpl, Nivalassa 40 kpl, Sievissä 15 kpl ja Ylivieskassa 106 kpl, yhteensä hälytyksiä oli 186 kpl. Nousua edelliseen vuoteen 34 hälytystä. Sosiaalipäivystyksen tarve on viime vuosien aikana ollut huomattavaa. Yhteydenotot Vuonna 2014 tuli 252 yhteydenottoa sosiaalipäivystykseen, joista 132 yhteyden ottoa koski 24 (33)

PPKY Kallion alueen asukkaita. Merkittävimmät syyt yhteydenottoihin ovat olleet lastensuojelun tarve, vanhemman tai lapsen päihteiden käyttö ja perheväkivalta. Myös lasten tapaamisista aiheutuneet riidat, onnettomuudet, kuolemantapaukset ja rikokset aiheuttavat yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen. 5. Johtopäätökset Lapsiasianeuvoston ehdotukset toimenpiteiksi vuodelle 2016 Johtopäätöksinä voidaan todeta, että valtaosa alueella asuvista perheistä voi hyvin, ja heidän hyvinvointinsa taataan toimivilla peruspalveluilla. Nykyisessä tilanteessa resurssia suuntautuu paljon korjaavaan työhön tai perustehtävän ylläpitoon, eikä ennaltaehkäisevää työtä pystytä tekemään riittävän tehokkaasti. Asiakaspaine ja kustannusten kasvu näkyy muun muassa lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Kehittämisen tarvetta nähdään muun muassa kouluilla annettavassa tuessa ja Jopo- luokkien toiminnassa. Lapsiasianeuvosto oli huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdottanut seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2016: 1. Oikea-aikaisen varhaisen tuen tarjoaminen yleisissä palveluissa. Vastuutaho: Kallio - ennaltaehkäisevien lapsiperheiden palveluiden yhteensovittaminen Vastuutaho: Sivistystoimet - uuden sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen järjestäminen yleisissä palveluissa (esimerkiksi koulujen perhetyö) Vastuutaho: Kallio ja sivistystoimet - lastensuojelun ja koulun välisen yhteistyön mallinnus - Lapset puheeksi toimintamallin käynnistäminen ja ohjausryhmän laajentaminen sivistystoimen edustajalla 2. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kohdentaminen sekä varhaisessa tuessa että korjaavissa palveluissa. Vastuutaho: Kallio - Nupun toiminnan laajentaminen kahdella psykiatrisella sairaanhoitajalla. Vastuutaho: Kuntien sivistystoimet - Merkkaritoiminnan resursointitarpeen selvittäminen eri kunnissa - koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen riittävä resursointi opillismäärää kohden huomioiden myös päiväkodissa esikoulua käyvät. 25 (33)