Valtiovarainministeriö MINVA VM

Valtiovarainministeriö MINVA VM2018-00271 EUS 18.05.2018 Viite Asia ECOFIN -neuvosto 25.5.2018, Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Pankkipaketti Puheenjohtajamaa Bulgaria pyrkii saamaan neuvoston yleisnäkemyksen komission marraskuussa 2016 antamasta pankkipaketista (vakavaraisuusasetus CRR, luottolaitosdirektiivi CRD, yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus SRMR ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi BRRD). Käsiteltävänä olevat pankkien vakavaraisuussääntelyä ja kriisinratkaisulainsäädännön täsmennyksiä koskevat esitykset kytkeytyvät keskusteluun pankkiunionin syventämisestä. Suomen kannan mukaan vasta konkreettisen ja selvästi todennetun pankkisektorin merkittävän riskien vähentämisen ja tasaamisen jälkeen on mahdollista edetä kohti yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä. Valtioneuvosto arvioi konkreettisen ja selvästi todennetun riskien vähenemisen toteutumista yhtäältä pankkisektorin taseiden tosiasiallisen vahvistumisen, toisaalta pankkien riskeihin kohdistuvan sääntelyn vahvistumisen kautta. Tältä osin puheenjohtajan kompromissiteksti ei ole erityisen kunnianhimoinen, ja lisätyötä tarvittaisiin, jotta riskien vähenemiselle asetetut tavoitteet toteutuisivat. Hallinnollisen yhteistyön tehostaminen ALV:n alalla Puheenjohtajan tavoitteena on saavuttaa yleisnäkemys myös arvonlisäverotuksen hallinnollista yhteistyötä koskevasta asetusehdotuksesta. Ehdotuksen tavoitteena on antaa verohallinnoille tehokkaampia ja toimivampia välineitä alv-petosten torjumiseksi rajat ylittävissä tilanteissa. Asetuksella mahdollistettaisiin kohdennettujen tietojen nopea vaihtaminen jäsenvaltioiden välillä laajamittaisiin tai uudenlaisiin alv-petoskuvioihin puuttumiseksi. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Suomi kannattaa tietojen vaihdon ja yhteisten tarkastustoimien kehittämistä sekä muita ehdotettuja keinoja petosten torjumiseksi. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen. Jäsenmaiden näkemykset ehdotuksesta ovat lähentyneet. Muut asiat

2(42) Neuvostossa hyväksytään myös päätelmät vuoden 2018 perusteellisista tarkasteluista ja maakohtaisten suositusten toimeenpanosta, sekä päätelmät vuoden 2018 ikääntymisraportista. Mahdollisina asiakohtina ovat yleinen käännetty verovelvollisuus arvonlisäveron alalla, sekä sähköisten julkaisuiden alennettu arvonlisäverokanta. Aamiaisaiheina on euroryhmän raportointi ja taloustilanne. Ecofin-neuvoston yhteydessä käydään myös makrotaloudellinen vuoropuhelu Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kanssa, jossa EU:ta edustaa nykyinen ja kaksi tulevaa puheenjohtajamaata. Euroryhmä 24.5. Ecofin-neuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän asialistalla on Kreikan tilannekatsaus, komission kevätennuste, sekä temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä aiheenaan menokartoitukset. Euroryhmä kokoontuu myös laajennetussa kokoonpanossa keskustelemaan etenemisestä liittyen pankkiunioniin ja Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen.

Asialista: 3(42) 1. Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. Pankkipaketti (CRR, CRD, SRMR, BRRD) s. 4 = Yleisnäkemys 4. Hallinnollinen yhteistyö ALV:in alalla s. 9 = Yleisnäkemys 5. (mahd.) Yleinen käänteinen mekanismi ALV:in alalla s. 15 = Yleisnäkemys 6. (mahd.) Sähköisten julkaisuiden ALV s. 21 = Yleisnäkemys 7. Muut asiat Ei-lainsäädäntöasiat 8. Neuvoston päätelmät vuoden 2018 perusteellisista tarkasteluista (In Depth- Reviews) ja maakohtaisten suositusten toimeenpanosta s. 25 = Hyväksyminen 9. Neuvoston päätelmät vuoden 2018 ikääntymisraportista s. 28 = Hyväksyminen Torstai 24.5. 15:00 Euroryhmä s. 31 17:30 Euroryhmä laajennetussa kokoonpanossa (EMU)

4(42) Perjantai 25.4. 08:00 Talouspoliittinen vuoropuhelu Länsi-Balkanin ja Turkin kanssa 09:30 Ecofin-aamiainen

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2018-00261 RMO Aho Katri(VM) 14.05.2018 JULKINEN 5(42) Asia ECOFIN-neuvosto 25.5.2018, Bryssel; 3. Pankkipaketti (CRR, CRD, SRMR, BRRD) Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 25.05.2018 U/E/UTP-tunnus U 16/2017 vp, U 17/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajamaa Bulgaria pyrkii saamaan neuvoston yleisnäkemyksen komission marraskuussa 2016 antamasta pankkipaketista (vakavaraisuusasetus CRR, luottolaitosdirektiivi CRD, yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus SRMR ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi BRRD). Käsiteltävänä olevat pankkien vakavaraisuussääntelyä ja kriisinratkaisulainsäädännön täsmennyksiä koskevat esitykset kytkeytyvät keskusteluun pankkiunionin syventämisestä. Suomen kannan mukaan vasta konkreettisen ja selvästi todennetun pankkisektorin merkittävän riskien vähentämisen ja tasaamisen jälkeen on mahdollista edetä kohti yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä. Valtioneuvosto arvioi konkreettisen ja selvästi todennetun riskien vähenemisen toteutumista yhtäältä pankkisektorin taseiden tosiasiallisen vahvistumisen, toisaalta pankkien riskeihin kohdistuvan sääntelyn vahvistumisen kautta. Tältä osin puheenjohtajan kompromissiteksti ei ole erityisen kunnianhimoinen, ja lisätyötä tarvittaisiin, jotta riskien vähenemiselle asetetut tavoitteet toteutuisivat. Maaliskuun ECOFIN-neuvoston jälkeen on saavutettu edistystä. Riskien vähentämisen näkökulmasta tekstissä on kuitenkin edelleen parannettavaa. Suomi pitää ongelmallisena erityisesti kompromissitekstin omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vaatimuksen (MREL-vaatimus, ns. tappionsietokykypuskuri) määrää, laatua ja soveltamisen aikataulua. Puheenjohtajan asettamista vaihtoehdoista Suomi kannattaa niitä, jotka eivät aseta kriisinratkaisuviranomaisen harkintavallalle perustelemattomia

Pääasiallinen sisältö 6(42) ylärajoja ja jotka johtavat vaatimuksen soveltamisen osalta lyhyempään siirtymäaikaan. Suomi ei pidä perusteltuna puheenjohtajan viime hetkellä ehdottamaa muutosta maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien määritelmään, jossa pankkiunionia käsiteltäisiin yhtenä lainkäyttöalueena. Muutos on Baselin kansainvälisten standardien vastainen ja ennenaikainen, kun pankkiunioni ei ole vielä valmis. Suomi on valmis hyväksymään yleisnäkemyksen sillä edellytyksellä, että tappionsietokykypuskurin (MREL-vaatimus) osalta päädytään parhaaseen mahdolliseen neuvottelulopputulokseen, jossa mahdollistetaan pankkien kriisinratkaisun uskottavan toteutuksen kannalta riittävän korkeat vaatimukset ja riittävä harkintavalta kriisinratkaisuviranomaiselle, ja joka johtaa vaatimuksen mahdollisimman lyhyeen siirtymäaikaan. Komissio antoi 23.11.2016 laajan pankkien riskienvähentämistä tavoittelevan paketin. Ehdotusten sisältö on esitelty valtioneuvoston kirjelmissä eduskunnalle (U 16/2017 vp ja U 17/2017 vp). 1. Luottolaitosdirektiivi (CRD-direktiivi) ja vakavaraisuusasetus (CRRasetus) Neuvoston työryhmätasolla on päästy Bulgarian puheenjohtajuuskaudella pääosin yhteisymmärrykseen vielä joulukuussa riitaisista vakavaraisuusasetuksen (CRR) ja luottolaitosdirektiivin (CRD) ongelmakysymyksistä. Muutokset ovat pääasiassa Suomen näkemyksen mukaisia, ja erityisesti makrovakausvälinekehikko on pysynyt hyväksyttävän sisältöisenä. Silti kansainvälisten Baselin standardien voimaan saattamisessa EU:n tasolla on yhä ongelmia. Avoinna on yhä Baselin markkinariskin laskennan uudistuksen voimaan saattaminen (fundamental review of the trading book, FRTB). Myös muilta osin tekstissä on yhä perustelemattomia poikkeuksia Baselin kansainvälisistä standardeista esimerkiksi sitovaan omavaraisuusasteeseen liittyen, sekä pitkiä siirtymäaikoja, mutta näiltä osin puheenjohtaja on katsonut tekstillä olevan jo määräenemmistön tuki. FRTB:n osalta teksti on hyväksyttävissä, mutta komission ja mieluiten myös neuvoston julistus täysimääräisestä implementaatiosta Baselin tarkastelun jälkeen olisi toivottava. Lisäksi avoinna on vielä luottolaitosdirektiivin soveltamisala, kun useat valtiot ovat halunneet kehitysluottolaitoksilleen poikkeuksia, joista ei neuvoston työryhmässä ole päästy sopuun. Keskustelussa on vielä erityisesti poikkeuksen myöntäminen Saksan 14 kehityspankille.

7(42) Neuvotteluiden loppuhetkillä puheenjohtajan kompromissitekstiin lisättiin myös muutos maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G-SII-laitokset) määrittelyyn Ranskan toiveesta. Laitosten määrittelyssä pankkiunioni katsottaisiin yhdeksi lainkäyttöalueeksi. Melkein kaikki muut jäsenvaltiot ovat vastustaneet muutosta. Muutosehdotuksesta ei ole tehty vaikutusarviota. 2. Kriisinratkaisudirektiivi (BRRD-direktiivi) ja kriisinratkaisuasetus (SRM-asetus) Neuvoston työryhmätasolla erityisen riitainen on vielä omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vaatimuksen (MREL-vaatimus, ns. tappionsietokykypuskuri) määrä, laatu ja soveltamisen aikataulu. Puheenjohtajan kompromissiehdotukset ovat edelleen kansainvälisesti hyväksytyn TLAC-standardin vastaisia niiltä osin kuin ne rajoittavat huonomman etuoikeuden velan vaatimista oikeusvarmuussyistä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviltä G-SIIpankeilta. MREL-vaatimuksen määrä MREL-vaatimuksen mukaan pankeilla on oltava riittävästi tietynlaisia pääoma- ja muita rahoitusvälineitä kattamaan tappioita ja uudelleen pääomittamaan ongelmapankki kriisinratkaisun yhteydessä. Kriisinratkaisuviranomainen päättää MREL-vaatimuksen tason, joskin maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville G-SIIpankeille ja sellaisille pankeille, joiden tase on yli 100 miljardia euroa, asetettaisiin suoraan direktiivistä ja asetuksesta seuraavat vähimmäisvaatimukset. Puheenjohtajan kompromissiehdotus voisi kuitenkin johtaa osittain nykytilaa alempiin MREL-vaatimuksiin, kun kriisinratkaisuviranomaisen harkintavaltaa on rajoitettu tätä korkeamman vaatimuksen asettamisessa. Tältä osin teksti on kuitenkin neuvotteluiden edetessä parantunut komission ehdotukseen verrattuna. MREL-vaatimuksen laatu Sijoittajavastuun toteuttamisen edistämiseksi MREL-vaatimus tulee kriisinratkaisuviranomaisen vaatimuksesta täyttää osin sellaisella velalla, joka on asetettu maksukyvyttömyystilanteessa huonompaan etuoikeusasemaan kuin eräät sellaiset velkasitoumukset, joihin kohdistettava saatavien alentaminen tai muuttaminen uudeksi pääomaksi on arvioitu teknisesti tai rahoitusvakauden kannalta erityisen vaikeaksi (esimerkiksi talletussuojan ylittävät suuret talletukset ja johdannaisista aiheutuvat velat). Tällöin kriisinratkaisuviranomainen ei joutuisi vaatimuksen täyttämiseen käytetyn velan arvoa alentaessaan tekemään poikkeuksia, joiden määrä voitaisiin joutua korvaamaan kriisinratkaisurahastosta. Puheenjohtajan kompromissitekstissä laatuvaatimukselle on asetettu

8(42) nykytilaa tiukemmat ehdot ja ylärajoja, jotka käytännössä hankaloittaisivat tällaisen laatuvaatimuksen asettamista. Suurille pankeille (maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät G-SII-pankit ja sellaiset pankit, joiden tase on yli 100 miljardia euroa) on tekstissä asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka tulisi täyttää huonomman etuoikeuden velalla, mutta huonomman etuoikeuden vaatimista näiden vähimmäisvaatimusten yli on rajoitettu ylärajoilla ja nykytilaa tiukemmilla edellytyksillä. Lisäksi lisälaatuvaatimuksen voisi asettaa perustellussakin oikeusvarmuuden turvaamistilanteessa vain tietylle prosenttiosuudelle näistä suurista pankeista (30/50%). Kompromissitekstissä on kuitenkin vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista osa johtaisi korkeampiin vaatimuksiin. Pienemmille pankeille ei ole vähimmäisvaatimusta, mutta niille on yläraja, jota ei voisi edes perustellusta oikeusvarmuussyystä ylittää. MREL-vaatimuksen soveltamisen aikataulu Puheenjohtajan kompromissiehdotuksen mukaan kriisinratkaisuviranomaisen tulisi asettaa MREL-kokonaisvaatimukselle siirtymäaika, joka ei saisi olla lyhyempi kuin vuoteen 2024 saakka. Poikkeuksellisissa tilanteissa vaatimuksen voisi täyttää aiemmin. Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien G-SIIpankkien vähimmäisvaatimus tulisi voimaan jo siirtymämääräisenä 2019 ja täysimääräisenä 2022. Niiden pankkien, joiden tase on yli 100 miljardia euroa, vähimmäisvaatimukselle tulisi asettaa siirtymäaika, joka ei saisi olla lyhyempi kuin vuoteen 2022 saakka. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 53(1) artikla luottolaitosdirektiivin osalta ja (SEUT) 114 artikla muiden ehdotusten osalta (tavallinen lainsäätämisjärjestys ja määräenemmistöpäätös). Käsittely Euroopan parlamentissa Pankkien riskienvähentämispaketin kriisinratkaisuun liittyviin esitysten osalta parlamentin esittelijänä toimii Gunnar Hökmark (EPP, Ruotsi) talous- ja raha-asiainvaliokunnasta. Pankkien riskienvähentämispaketin vakavaraisuusääntelyyn liittyviin esitysten osalta parlamentin esittelijänä toimii Peter Simon (S&D, Saksa) talousja raha-asiainvaliokunnasta. Esitykset ovat talous- ja raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 21. 23.5.2018

Suuri valiokunta 23.5.2018 9(42) Talous- ja rahaliiton kehittämistä koskevia linjauksia on käsitelty eduskunnassa syksyllä 2017 tunnuksella E80/2017 vp ja pankkiunionin toteuttamista tunnuksella E95/2017 vp. Komission ehdotus vakavaraisuusasetuksen, pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin sekä yhteistä kriisiratkaisumekanismia koskevan asetuksen muuttamisesta pankkien ja sijoituspalveluyritysten tappionsieto- ja uudelleenpääomittamiskyvyn osalta sekä komission ehdotus pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin muuttamisesta kattamattomien velkainstrumenttien maksukyvyttömyyttä koskevaan ensisijaisuusjärjestykseen sijoittamisen osalta on käsitelty eduskunnassa tunnuksella U 17/2017 vp. Komission ehdotus luottolaitosdirektiivin muuttamiseksi soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta ja komission ehdotus EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamiseksi vähimmäisomavaraisuusasteen, varainhankinnan vaatimuksen, omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevien vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten vastuiden, suurien asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta on käsitelty eduskunnassa tunnuksella U 16/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelystä sekä kriisinratkaisusta säädetään luottolaitostoiminnasta annetussa laissa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa. Taloudelliset vaikutukset Ehdotusten taloudellisia vaikutuksia on esitelty valtioneuvoston kirjelmissä eduskunnalle (U 16/2017 vp ja U 17/2017 vp). Suomessa toimii merkittävänä sivuliikkeenä yksi maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä G-SII-pankki. Lisäksi ainakin yhdellä ryhmällä on yli 100 miljardin euron tase. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komissio ja osa jäsenmaista katsovat, että komission marraskuussa 2016 esittämän pankkisääntelypaketin ehdotukset itsessään ovat riittäviä yhteisen talletussuojaehdotuksen poliittisen käsittelyn jatkamiseksi. Työ yhteisten riskienvähentämisindikaattoreiden määrittelemiseksi on kesken.

10(42) Yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisen yhteydessä sovittiin, että yhteiselle kriisinratkaisurahastolle luodaan pysyvä yhteinen varautumisjärjestely vuoteen 2023 ulottuvan siirtymäajan loppuun mennessä. Yhteistä varautumisjärjestelyä on valmisteltu teknisellä tasolla talous- ja rahoituskomitean puitteissa marraskuusta 2016 alkaen. Kesäkuussa on odotettavissa poliittisia päätöksiä pankkiunionin tiekartan tarkentamisesta (ks. tarkemmin E 43/2017 vp). Komissio julkaisi 31.5.2017 pohdinta-asiakirjan EMU:n kehittämisestä. Pohdinta-asiakirjassa esitetään, että kaikki keskeiset pankkiunionin syventämistä tarkoittavat toimet (ml. yhteinen talletussuojajärjestelmä ja yhteinen varautumisjärjestely) hyväksytään vuoden 2019 loppuun mennessä. Asiakirjat Banking Package 8630/18 Capital Requirements Regulation (CRR) and Directive (CRD) 8626/18 Single Resolution Mechanism Regulation (SRMR) 8627/18 Bank Recovery and Resolution Directive (BRRD) 8628/18 General approach 8629/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO hallitussihteeri Katri Aho, 0295530214, etunimi.sukunimi@vm.fi VM/RMO finanssineuvos Pauli Kariniemi, 0295530210, etunimi.sukunimi@vm.fi VM/RMO neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, 02955530302, etunimi.sukunimi@vm.fi VM/RMO neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen, 0295530339, etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1701, EU/2016/1700, EU/2016/1699, EU/2016/1698, EU/2016/1690 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2018-00265 VO Karjalainen Tuula(VM) 16.05.2018 JULKINEN 11(42) Asia ECOFIN-neuvosto 25.5.2018, Bryssel; 4. ALV - Hallinnollisen yhteistyön vahvistaminen Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 25.05.2018 U/E/UTP-tunnus U 71/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Tavoitteena on saavuttaa yleisnäkemys arvonlisäverotuksen hallinnollista yhteistyötä koskevasta asetusehdotuksesta. Euroopan komissio antoi 30.11.2017 ehdotuksen neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta hallinnollista yhteistyötä arvonlisäveron alalla tehostavien toimenpiteiden osalta (COM(2017) 706). Ehdotus pohjautuu komission tiedonantoon ALVtoimintasuunnitelman jatkotoimista Kohti yhtenäistä EU:n ALValuetta Tekojen aika, (COM(2017) 566; 4.10.2017) sekä komission tiedonantoon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2016) 148; 7.4.2016). Huhtikuun 2016 toimintasuunnitelmassaan komissio ilmoitti yhtenä lyhyen aikavälin toimenpiteenä aikeensa parantaa tietojen vaihtoa ja analysointia veroviranomaisten välillä ja muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, jotta Eurofiscia voitaisiin vahvistaa ja ottaa käyttöön yhteisten tarkastusten kaltaisia uusia välineitä. Komission ehdotus sisältää toimenpiteet, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä alv-petosten torjumiseksi tehokkaammalla ja nopeammalla tavalla. Neuvoston verotustyöryhmän käsittelyssä jäsenvaltioiden näkemykset ovat jakaantuneet. Avoimista keskeisistä kysymyksistä keskusteltiin 16.5.2018 korkean tason verotyöryhmässä puheenjohtajan taustaasiakirjan WK 5551/2018 ja siihen liitetyn viimeisimmän kompromissiehdotuksen WK 5584/2018 pohjalta. Keskustelussa näkemykset lähentyivät ja puheenjohtaja laatii vielä uuden kompromissiehdotuksen Coreperin 23.5.2018 ja ECOFIN-neuvoston 25.5.2018 kokouksia varten.

Pääasiallinen sisältö 12(42) Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä rajat ylittävien alv-petosten torjumiseksi tehokkaammalla ja nopeammalla tavalla. Suomi kannattaa tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon kehittämistä jäsenvaltioiden veroviranomaisten välillä ja lainvalvontaviranomaisten kanssa EU:n tasolla. Suomi pitää tärkeänä myös yhteisten tarkastustoimien kehittämistä ja tällaisen toiminnan koordinoinnin parantamista Eurofiscin toimesta. Ehdotetut toimenpiteet ajoneuvorekisteritietojen saatavuuden parantamisesta sekä tullimenettelyihin 42 ja 63 liittyvien tietojen vaihtamisesta ovat myös kannatettavia keinoja petosten torjunnassa. Suomi on valmis hyväksymään puheenjohtajan kompromissiehdotuksen. 1. Ehdotuksen tausta ja tavoitteet Jäsenvaltioiden välisen kaupan nykyinen verotusjärjestelmä perustuu edelleen 25 vuotta vanhoihin siirtymäjärjestelyihin. Järjestelmä mahdollistaa tavaroiden hankinnan verottomasti ja lisää näin mahdollisuuksia petoksiin rajat ylittävässä kaupankäynnissä. Arvioiden mukaan vuonna 2015 menetettiin yhteensä noin 152 miljardia euroa arvonlisäveron kantamisessa esiintyneiden väärinkäytösten, kuten petosten, vuoksi. Aiemmin arvioitiin, että pelkästään rajat ylittävistä petoksista johtuvat tappiot olivat 50 miljardia euroa. Tällaiset vilpilliset käytännöt vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla ja estävät sen asianmukaista toimintaa. Lisäksi niillä on vakavia seurauksia jäsenvaltioiden talousarvioille ja EU:n talousarviolle, koska osa EU:n omista varoista saadaan arvonlisäverosta. Ehdotuksen tavoitteena on antaa verohallinnoille tehokkaampia ja toimivampia välineitä alv-petosten torjumiseksi rajat ylittävissä tilanteissa. Viranomaisten välillä tapahtuvan tietojenvaihdon tehostamisen ja Eurofiscin lujittamisen ansiosta jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat havaita paremmin petoksen tekijät, lopettaa petokset ja viime kädessä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille. 2. Ehdotuksen keskeinen sisältö Ehdotetun lainsäädännön keskeiset toimenpiteet ovat: - kaikkien asiaankuuluvien tietojen yhteinen käsittely ja analysointi Eurofiscin puitteissa; - jäsenvaltioiden välisiä yhteensovitettuja tarkastuksia koskevien toimintapuitteiden parantaminen;

13(42) - tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon kehittäminen jäsenvaltioiden veroviranomaisten välillä Eurofiscin puitteissa ja lainvalvontaviranomaisten kanssa EU:n tasolla; - autoja koskevasta kahdesta eri alv-järjestelmästä johtuvien petosten torjuminen parantamalla pääsyä ajoneuvorekisteritietoihin; - tullimenettelyjä 42 ja 63 koskevien tietojen jakaminen tulli- ja veroviranomaisten välillä. 2.1. Asetuksen voimaantulopäivästä sovellettavat toimenpiteet Yhteiset tarkastukset Asetuksella on tarkoitus ottaa käyttöön uusi yhteistyöväline, jolla parannettaisiin veroviranomaisten valmiuksia valvoa rajat ylittäviä luovutuksia ja suorituksia. Kahden tai useamman veroviranomaisen virkamiehet voisivat halutessaan muodostaa yhden tarkastusryhmän ja osallistua aktiivisesti hallinnolliseen tutkimukseen.

14(42) Eurofisc Asetuksella mahdollistettaisiin kohdennettujen tietojen nopean vaihtaminen jäsenvaltioiden välillä laajamittaisiin tai uudenlaisiin alvpetoskuvioihin puuttumiseksi. Eurofiscin puitteissa tapahtuvan yhteisen käsittelyn ja analysoinnin nopeuttamiseksi komissio kehittää parhaillaan TNA-ohjelmistoa (Transaction Network Analysis). Osallistuminen tällaiseen käsittelyyn ja analysointiin olisi edelleen vapaaehtoista. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi kuitenkin myönnettävä Eurofisc-virkamiehille pääsy VIES-järjestelmässä oleviin unionin sisäisiä liiketoimia koskeviin tietoihinsa TNA:n kautta. Eurofisc-virkamiehille annettaisiin mahdollisuus toimittaa alv-petoskuvioita, riskejä ja vakavia tapauksia koskevat tiedot Europolille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). Lainvalvontaviranomaisten kanssa EU:n tasolla tehtävä yhteistyö mahdollistaisi Eurofisc-tietojen vertaamisen rikosrekisteriin, tietokantoihin ja muihin OLAFin ja Europolin hallussa oleviin tietoihin ja auttaisi tunnistamaan todelliset petosten tekijät ja heidän verkostonsa. Arvonlisäveropalautusten siirtäminen sijoittautumisjäsenvaltion veroviranomaiselle Ehdotuksen mukaan verovelvollisen hakiessa alv-palautusta toisesta jäsenvaltiosta voitaisiin alv-palautus verovelvollisen suostumuksella siirtää suoraan sijoittautumisjäsenvaltion veroviranomaiselle tuossa jäsenvaltiossa olevien verovelkojen kuittaamiseksi tai turvaamiseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa verovelkojen keräämistä sijoittautumisjäsenvaltiossa ja välttää sitä, että sijoittautumisjäsenvaltion olisi toimitettava perintäapupyyntö alvpalautuksen pidättämiseksi palautusjäsenvaltiossa. Tällöin vältytään myös pyynnön aiheuttamista hallinnollisista rasituksista ja kustannuksista. Vakavista alv-petostapauksista ilmoittaminen OLAFille ja EPPOlle EPPOon osallistuvien jäsenvaltioiden olisi annettava virastolle tiedot kaikkein vakavimmista direktiivin (EU) 2017/1371 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista alv-rikoksista. Nämä olisivat tapauksia, joissa on osallisina vähintään kaksi jäsenvaltiota ja joista aiheutuva kokonaisvahinko on vähintään 10 miljoonaa euroa. OLAF jatkaisi nykyiseen tapaan hallinnollisten tutkimusten suorittamista EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden osalta. OLAF voisi myös helpottaa ja koordinoida alv-petostutkimuksia ja antaa analyysi- ja tiedusteluapua. 2.2. Toimenpiteet, joita sovelletaan 1 tammikuuta 2020 alkaen Tullimenettelyjä 42 ja 63 koskevien tietojen sekä ajoneuvorekisteritietojen jakaminen veroviranomaisten kanssa

15(42) Ehdotuksen mukaan tuojajäsenvaltion olisi jaettava määräjäsenvaltion veroviranomaisten kanssa tullimenettelyjä 42 ja 63 koskevat asiaankuuluvat tiedot (esim. alv-tunnisteet, tuontitavaroiden arvo ja tavaroiden tyyppi), jotka on toimitettu sähköisesti tulli-ilmoituksen kanssa. Molempien maiden veroviranomaisten voisivat näin ollen verrata näitä tietoja tietoihin, jotka tuoja on antanut yhteenvetoilmoituksessaan ja alv-ilmoituksessaan ja jotka vastaanottaja on antanut alv-ilmoituksessaan. Alvvapautusedellytysten tarkastamisesta tullimenettelyistä 42 ja 63 vastaaville tulliviranomaisille olisi myönnettävä automatisoitu pääsy VIES-järjestelmään, jotta nämä viranomaiset voisivat tarkastaa alvtunnisteiden voimassaolon. Toista uutta vaihdettavaa tietokokonaisuutta käyttäisivät Eurofiscin virkamiehet, kun ne tutkivat käytettyjen autojen myyntiin liittyviä rajat ylittäviä petoksia. Se antaisi niille erityisesti mahdollisuuden havaita nopeasti, kuka petolliset liiketoimet on tehnyt ja missä ne on tehty. Käytännössä tämä pääsy myönnettäisiin EUCARIS-järjestelmän kautta. Kyseistä vuonna 1994 käyttöön otettua järjestelmää käytetään ajoneuvojen rekisteröintitietojen automatisoituun vaihtoon. 3. Ehdotuksen vaikutukset Suomelle Komission ehdotus hallinnosta yhteistyötä koskevan asetuksen muuttamisesta olisi velvoittava ja sellaisenaan jäsenvaltioissa sovellettava. Komission mukaan nyt ehdotetut viisi toimenpidevaihtoehtoa muodostavat paketin, jonka hyödyistä ei ole mahdollista antaa täsmällistä tai määrällistä arviota. Toimenpiteiden uskotaan kuitenkin parantavan jäsenvaltioiden tilannetta nopeasti ja tehokkaasti siltä osin kuin ne liittyvät rajat ylittäviin alv-petoksiin. Alv-tulojen odotetaan näin ollen lisääntyvän. Yhteisen tietojen käsittelyn ei tulisi aiheuttaa jäsenvaltioille lisäkustannuksia, sillä ne katetaan Fiscalis-ohjelmasta. Vaikka jotkin vaihtoehdot aiheuttavat kehityskustannuksia, uudet alvpetosten torjuntaan käytettävät välineet tuovat hyötyjä jäsenvaltioiden talousarvioihin. Hyötyjen uskotaan olevan kustannuksia suuremmat. Yritysten osalta komissio arvioi petosten tekijöiden yksilöimisen helpottamisen voivan vähentää vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia EU:n sisäisessä kaupassa. Ehdotuksesta ei uskota aiheutuvan yrityksille kielteisiä vaikutuksia, sillä se ei lisää hallinnollista rasitusta eikä aiheuta uusien sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yritykset hyötyisivät entistä tasapuolisemmista toimintaedellytyksistä ja sisämarkkinoiden paremmasta toiminnasta. Komission mukaan ehdotus johtaa siihen, että alv-tietoja, joihin voi sisältyä henkilötietoja, vaihdetaan ja käsitellään yhdessä aiempaa laajemmin. Tällä voi olla vaikutusta perusoikeuksiin. Ehdotuksessa uusien tietojen vaihtaminen ja käsitteleminen on kuitenkin kohdennettu tiukasti ja rajattu siihen, mikä on tarpeen ehdotuksen

16(42) tavoitteiden eli rajat ylittävien alv-petosten torjumisen saavuttamiseksi tehokkaalla tavalla. Ehdotetut toimenpiteet edistäisivät rajat ylittävien alv-petosten selvittämistä ja torjuntaa myös Suomessa. Osa toimenpiteistä voi aiheuttaa vero- ja tullihallinnolle tietojärjestelmämuutoskustannuksia, joiden suuruus riippuu järjestelmien käytännön toteutuksesta. 4. Asian käsittely Asiaa on käsitelty neuvoston verotustyöryhmässä 24.1., 7.2., 7.3., 13.4. ja 3.5.2018. Jäsenvaltioiden näkemykset ovat jakaantuneet. Eriäviä näkemyksiä on ollut erityisesti hallinnollisten tutkimusten pakollisuudesta tietyissä tilanteissa sekä tietojenvaihdosta Eurofiscin, Europolin ja OLAF:in välillä. Euroopan tietosuojavaltuutettu on 6.3.2018 antanut asiasta lausunnon. Tietosuojavaltuutetun lausunto on pyritty ottamaan huomioon puheenjohtajan kompromississa. Asiaa on käsitelty myös korkean tason verotyöryhmässä 16.5.2018. Asia on esillä Coreperissa 23.5.2018 ja ECOFIN-neuvoston kokouksessa 25.5.2018. 5. Nyt esillä olevat asiat ECOFIN-neuvoston kokouksessa 25.5.2018 asiasta on tarkoitus keskustella poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi puheenjohtajan kompromissiehdotuksen (WK 5584/2018) pohjalta. Kompromissiehdotukseen sisällytetyt keskeiset muutokset ovat seuraavat: - Tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskeva pyyntö; art. 7(4) ja (4a). Muutoksilla on pyritty muun ohessa selkeyttämään ne edellytykset, joiden perusteella vähintään kaksi jäsenvaltiota voi tehdä pyynnön (pakollisen) hallinnollisen tutkimuksen suorittamisesta toisessa jäsenvaltiossa sekä säätelemään perusteet, joilla pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi kieltäytyä tutkimuksen suorittamisesta. Lisäksi on mm. täsmennetty sitä, että pyynnön esittävän jäsenvaltioiden virkamiesten toimivaltuudet vastaavat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion virkamiesten toimivaltuuksia. - Eurofiscin ja Europolin sekä OLAFin välinen tietojenvaihto; art. 36. Muutoksilla on poistettu viittaukset Europolin ja OLAFin toimivaltuuksiin ja jätetty Eurofiscille enemmän harkintavaltaa tietojen antamisessa Europolille ja OLAFille. - Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO) annettavat tiedot; art. 49. Vakavia alv-petoksia koskevien tietojen antamisesta EPPO:lle on jo säädetty EPPOa koskevassa asetuksessa, joten säännöstä ei ole tarpeen toistaa hallinnollisen yhteistyön asetuksessa. - Tietosuojaan liittyvät asiat; art. 55(5). Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut asetusehdotuksesta lausunnon, jonka mukaisesti puheenjohtaja on muokannut säännöksiä.

17(42) - Muutosten voimaantulo koskien alv-palautusten siirtomenettelyä; art. 48. Puheenjohtaja on ehdottanut menettelyn voimaantuloa lykättäväksi siten, että sitä sovellettaisiin vasta 1.1.2020 alkaen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EU-9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely 19.-21.12.2017 EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 21.-23.5.2018 U 71/2017 vp Valtiovarainvaliokunta 2.3.2018 (VaVP 5/2018 vp) Suuri valiokunta 7.3.2018 (SuVP 9/2018), 23.5.2018

18(42) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotukseen ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan kompromissiehdotus WK 5584/2018 Komission ehdotus COM(2017) 706 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, p. 02955 30553 tuula.karjalainen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2017/1716 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2018-00264 VO Karjalainen Tuula(VM) 16.05.2018 JULKINEN 19(42) Asia ECOFIN-neuvosto 25.5.2018, Bryssel; 5. (mahd.) Yleinen käännetty verovelvollisuus Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 25.05.2018 U/E/UTP-tunnus U 4/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio antoi 21.12.2016 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) muuttamisesta tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista. Asia on esillä kokouksessa 25.5.2018 poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Komissio on toimintasuunnitelmassaan COM(2016) 148 suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena. Yhtenä kiireellisenä toimenpiteenä alv-petosten torjumiseksi komissio kuitenkin ilmoitti eräiden jäsenvaltioiden (mm. Tšekki ja Itävalta) pyynnöstä harkitsevansa mahdollisuutta sallia ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, jota sovellettaessa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. Neuvoston oikeudellinen yksikkö antoi 12.5.2017 ehdotuksesta lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei tietyiltä osin täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia eikä vaatimusta siitä, että sisämarkkinoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Neuvoston verotustyöryhmän käsittelyssä jäsenvaltioiden näkemykset ovat jakaantuneet. Asiaa ovat tukeneet erityisesti Tshekki, Itävalta, Saksa ja Slovakia, vastustavimpia ja epäilevimpiä ovat olleet Ranska, Suomi ja Slovenia. Eri näkemyksiä on ollut erityisesti menettelyn soveltamiskriteereistä ja kokeilun kestosta. Edellisen puheenjohtajamaan Maltan viimeisimmässä kompromissiehdotuksessa 10041/17 FISC 128 pyrittiin vastaamaan sekä neuvoston oikeudellisen yksikön että komission ehdotusta vastustavien jäsenvaltioiden esittämiin huoliin.

Suomen kanta 20(42) Kompromissiehdotuksessa esitettiin muun ohessa lisäkriteerejä yleisen käännetyn verovelvollisuuden menettelyyn hakevalle jäsenvaltiolle. ECOFIN-neuvoston käsittelyssä 16.6.2017 osa jäsenvaltioista oli valmis hyväksymään kompromissiehdotuksen, mutta sekä asiaa tukevilla että vastustavilla jäsenvaltioilla oli edelleen erimielisyyksiä kompromissitekstin suhteen. Erityisesti Ranska ja Slovenia suhtautuivat epäilevästi kompromissiehdotukseen. Asiassa ei päästy yksimielisyyteen eli yleisnäkemys jäi saavuttamatta. Asiasta käytiin keskustelu 16.5.2018 korkean tason verotyöryhmässä puheenjohtajan tausta-asiakirjan WK 5731/2018 ja siihen liitetyn Maltan puheenjohtajuuskauden viimeisimmän kompromissiehdotuksen pohjalta. Jäsenmaiden näkemykset ovat toistaiseksi ennallaan. Puheenjohtajan on tarkoitus vielä käydä keskusteluja kahdenvälisesti eräiden jäsenvaltioiden kanssa. Asiaa käsitellään Coreperissa 23.5.2018 ja ECOFIN-neuvostossa (mahdollisena asiakohtana) 25.5.2018. Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Keinojen suhteen Suomi pitää parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista toimintaa harjoittaviin. Tämän vuoksi Suomi on tukenut komission toimintasuunnitelmaa hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämiseksi ja verohallintojen toiminnan tehostamiseksi. Suomi suhtautuu epäillen komission ehdotukseen tilapäisen yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamisesta. Suomi on huolissaan, että yleinen käännetty verovelvollisuus voi myös tilapäisenä kokeiluna aiheuttaa haittaa sisämarkkinoiden toimivuudelle, kohtuuttomia kustannuksia yrityksille ja hallinnolle, heikentää yhteisökaupan valvontaa ja lisätä rajat ylittävää petoksellista toimintaa. Ehdotettu mekanismi aiheuttaa petosten siirtymisriskin muihin jäsenvaltioihin tilanteessa, jossa menettelyä soveltavan jäsenvaltion valvontajärjestelmät eivät toimi asianmukaisesti. Edellisen puheenjohtajamaan Maltan kompromissiehdotuksessa 10041/17 FISC 128 on kuitenkin menty oikeaan suuntaan. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmään pääsyn soveltamiskriteerejä on tiukennettu ja ehdotuksesta on poistettu komission alun perin esittämä mahdollisuus laajentaa mekanismin käyttöä naapurijäsenvaltioihin pelkän petosten siirtymisriskin perusteella. Näin ollen naapurijäsenvaltioihin ei sovelleta lievempiä kriteerejä mekanismin soveltamiseksi vaan kaikkien menettelyä hakevien jäsenvaltioiden on täytettävä samat edellytykset. Mikäli mekanismin soveltaminen aiheuttaa häiriöitä sisämarkkinoille,

Pääasiallinen sisältö 21(42) komissio voi kumota tätä koskevat luvat. Lupien kumoaminen perustuu komission ehdotukseen, jonka neuvosto voi hylätä vain yksimielisellä päätöksellä. Ehdotettu menettely on määräaikainen ja ajallisesti rajoitettu. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Suomi on valmis hyväksymään kyseisen kompromissiehdotuksen. 1. Väliaikaista yleistä käännettyä verovelvollisuutta koskevan ehdotuksen tausta Yksi komission toimintasuunnitelmassa COM(2016) 148 ilmoitetuista keskeisistä toimista on Euroopan vankan yhtenäisen alv-alueen luominen. Tämä edellyttää lopullisen alv-järjestelmän perustamista EU:n sisäiseen yritysten väliseen (B2B) rajat ylittävään kauppaan, joka perustuu siihen periaatteeseen, että tavaroita verotetaan niiden määrämaassa. Komissio ilmoitti aikovansa esittää vuoden 2017 loppuun mennessä tähän verotusvaihtoehtoon perustuvan lainsäädäntöehdotuksen.

Komissio on työstänyt samanaikaisesti kiireellisesti tarvittavia toimenpiteitä alv-petosten torjumiseksi ja alv-vajeeseen puuttumiseksi. Alv-vaje on noussut lähes 160 miljardiin euroon, josta osan muodostavat rajat ylittävistä petoksista vuosittain aiheutuvat noin 50 miljardin euron tulonmenetykset. Tietyt jäsenvaltiot ovat laajalle levinneisiin karusellipetoksiin puuttumiseksi pyytäneet lupaa ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, joka poikkeaa yhdestä nykyisen alv-järjestelmän yleisperiaatteesta siltä osin kuin on kyse erissä suoritettavia maksuja koskevasta järjestelmästä. Karusellipetokset johtuvat etenkin nykyisestä yhteisöluovutuksia koskevasta verovapaudesta, jonka perusteella tavaroita voi hankkia arvonlisäverotta. Monet toimijat osallistuvat veropetoksiin siten, että ne eivät tilitä veroviranomaisille tällaisten tavaroiden edelleen myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Verovelvollisilla asiakkailla on kuitenkin oikeus verovähennykseen. Samat tavarat voidaan luovuttaa useita kertoja siten, että tehdään uudelleen verovapaita yhteisöluovutuksia. Samanlaisia karusellipetoksia voi tapahtua myös palvelukaupassa. Käännetyllä verovelvollisuudella poistettaisiin mahdollisuus tämäntyyppisiin veropetoksiin siten, että verovelvollinen asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäveron. Komissio on toimintasuunnitelmassaan suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena, mutta ilmoittanut voivansa harkita mahdollisuutta sallia sen käyttö väliaikaisesti. 2. Ehdotuksen keskeinen sisältö 22(42) Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi tietyin edellytyksin ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin. Siinä veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät 10 000 euron kynnysarvon laskua kohden. Jäsenvaltion, joka haluaa ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden, olisi täytettävä seuraavat edellytykset: a) jäsenvaltion arvonlisäverovaje on ennakoidusta alv-kertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 5 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi; b) jäsenvaltiossa tehtävien karusellipetosten osuus on suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella. Myös naapurijäsenvaltioiden olisi voitava käyttää yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, jos niihin kohdistuu vakava riski petosten siirtymisestä niiden alueelle sen vuoksi, että kyseisen mekanismin soveltamiseen on myönnetty lupa toisessa jäsenvaltiossa,

23(42) ja muut valvontatoimenpiteet eivät riitä torjumaan petosriskiä. Edellytyksenä olisi, että: a) kyseisellä jäsenvaltiolla on yhteinen raja sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka on saanut luvan soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; b) jäsenvaltio toteaa, että on olemassa vakava riski petosten siirtymisestä sen alueelle, koska naapurijäsenvaltiolle on myönnetty lupa soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä petosten torjumiseksi sen alueella. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi otettava käyttöön erityisiä verovelvollisiin sovellettavia sähköisiä raportointivelvoitteita, jotta voidaan varmistaa mekanismin tehokas toiminta ja soveltamisen valvonta. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi pyydettävä tähän komission lupa ja toimitettava asiaa koskevat tiedot, jotta komissio voi arvioida kyseisen pyynnön. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismilla saattaa olla odottamattomia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, koska petokset siirtyisivät mahdollisesti toisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella mekanismia. Tämän vuoksi komission olisi voitava varotoimenpiteenä kumota kaikki täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään mekanismin soveltaminen. Koska tällaisen mekanismin vaikutuksista ei voida tietää tarkasti, se olisi rajattava ajallisesti. Ehdotuksen mukaan mekanismia voisi soveltaa 30.6.2022 saakka. 3. Komission arvio ehdotuksen vaikutuksista Komission mukaan yleinen väliaikainen käännetty verovelvollisuus tarjoaisi lyhytaikaisen ratkaisun jäsenvaltioille, joissa karusellipetoksia tehdään erityisen paljon. Ehdotus minimoi sisämarkkinoille aiheutuvat kielteiset vaikutukset vähentämällä petosten siirtymistä jäsenvaltioiden välillä. Sisämarkkinoille aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin varauduttaisiin mahdollisuudella käyttää turvalauseketta. Komissio arvioi ehdotuksen vähentävän karusellipetoksia järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa sekä rajoittavan petosten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon. Tämä kuitenkin riippuu jäsenvaltion kyvystä valvoa järjestelmän soveltamista. Riittämätön valvonta voi aiheuttaa uusien petosmuotojen syntymistä. Komissio ei pysty arvioimaan ehdotetun järjestelmän lopullisia vaikutuksia petoksiin ilman aiempaa kokemusta järjestelmän soveltamisesta.

24(42) Verohallinnoille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten määrä ja kehitys riippuu hallintojen tehokkuudesta ja niiden automatisoitujen järjestelmien tasosta. Yrityksille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset lisääntyvät lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Yritysten tulisi osata toimia sekä käännetyn verovelvollisuuden että normaalisääntöjen mukaisissa tilanteissa (mahdollisesti eri jäsenvaltioissa) ja myös mukauttaa järjestelmänsä tämän mukaisesti. Sekä verohallinnoille että yrityksille aiheutuisi kustannuksia yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen siirtymisestä sekä edelleen järjestelmän purkamisesta ja normaalimenettelyyn palaamisesta. Järjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden naapurimaille voi aiheutua lisäkustannuksia mm. valvonnasta ja veropetosten omalle alueelleen siirtymisen torjumisesta. 4. Asian käsittely Asiaa on käsitelty neuvoston verotustyöryhmässä 26.1., 22.2., 8.3., 21.3., 4.4. ja 19.5.2017. Neuvoston oikeudellinen yksikkö on 12.5.2017 antanut asiasta lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei tietyiltä osin täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia eikä vaatimusta siitä, että sisämarkkinoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Asiasta on viimeksi keskusteltu ECOFIN-neuvostossa 16.6.2017, jossa yleisnäkemys jäi saavuttamatta. Asiaa on käsitelty myös korkean tason verotyöryhmässä 16.5.2018. Asia on esillä Coreperissa 23.5.2018 ja ECOFIN-neuvoston kokouksessa 25.5.2018. Aiempi puheenjohtajamaa Malta työsti kaudellaan kompromissiehdotuksia, joihin sisältyi muun ohessa säännös erityisestä tietojenvaihdosta käännettyä verovelvollisuutta soveltavan ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Puheenjohtaja ehdotti lisäksi, että neuvostolle annettaisiin (rajatusti) toimivaltaa käännettyä verovelvollisuutta koskevien lupien myöntämis- ja kumoamisprosessissa. Viimeisimmässä kompromissiehdotuksessa 10041/17 FISC 128 pyrittiin vastaamaan sekä neuvoston oikeudellisen yksikön että komission ehdotusta vastustavien jäsenvaltioiden esittämiin huoliin. Jäsenvaltioiden näkemykset olivat ECOFIN-neuvostossa 16.6.2017 edelleen jakaantuneet myös viimeisimmän kompromissiehdotuksen suhteen. 5. Nyt esillä olevat asiat ECOFIN-neuvoston kokouksessa 25.5.2018 asiasta on tarkoitus keskustella poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Maltan

25(42) puheenjohtajuuskaudellaan antama kompromissiehdotus (10041/17 FISC 128) on viimeisin asiasta annettu kompromissiesitys. Viimeisimmässä kompromissitekstissä ehdotettiin seuraavia lisäkriteerejä yleisen käännetyn verovelvollisuuden menettelyyn hakevalle jäsenvaltiolle: - Jäsenvaltion tulisi osoittaa, mitä valvontakeinoja se on käyttänyt karusellipetosten torjumiseksi, minkä vuoksi keinot eivät ole olleet tehokkaita, ja miksi hallinnollinen yhteistyö on osoittautunut tehottomaksi. (Art. 199c, kohta 1, alakohta c) - Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöön ottamisesta saatavat hyödyt (sääntöjen noudattaminen, verotulot) ovat vähintään 25 % suuremmat kuin järjestelmän käyttöön ottamisesta yrityksille ja verohallinnoille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. (Art. 199c, kohta 1, alakohta d) - Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yrityksille ja verohallinnoille ei aiheudu menettelyn käyttöön ottamisesta korkeampia kustannuksia kuin muiden valvontakeinojen käyttämisestä. (Art. 199c, kohta 1, alakohta e) Lisäksi esitettiin, että naapurijäsenvaltioita koskeva komission ehdotuksen Art. 199c kohta 2 poistetaan, sillä se ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä täytä SEUT 27 artiklan vaatimusta mahdollisimman vähäisten markkinahäiriöiden aiheuttamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa.

26(42) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely 27.4.-2.5.2016, 20.- 25.1.2017 EU-ministerivaliokunta kirjallinen menettely 13.-15.6.2016, 17.3.2017, 9.6.2017, 21.-23.5.2018 Suuri valiokunta 15.6.2016 (SuVP 31/2016 vp) U 4/2017 vp Valtiovarainvaliokunta 24.2.2017 (VaVP 6/2017 vp) Suuri valiokunta 3.3.2017 (SuVP 7/2017 vp), 17.3.2017, 14.6.2017, 23.5.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotettu poikkeusmenettely olisi valinnainen eikä siten toteutuessaan edellyttäisi kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotukseen ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan tausta-asiakirja WK 5731/2018 Maltan puheenjohtajuuskauden kompromissiehdotus WK 10041/17 FISC 128 Neuvoston oikeudellisen yksikön lausunto 9155/17 FISC 106 Komission direktiiviehdotus COM(2016) 811 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, p. 02955 30553 tuula.karjalainen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1828 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2018-00248 VO Sakki Risto 16.05.2018 JULKINEN 27(42) Asia ECOFIN -neuvosto 25.5.2018, Bryssel; 6. (mahd.) Sähköisten julkaisuiden alennettu ALV-kanta Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 25.05.2018 U/E/UTP-tunnus U 73/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komission joulukuussa 2016 antamaa ehdotusta arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta on käsitelty neuvoston työryhmässä neljä kertaa. Jäsenvaltioiden enemmistö tukee ehdotusta. Neuvoston kokouksessa olisi tarkoituksena saada aikaan poliittinen yhteisymmärrys alennettujen verokantojen soveltamisesta sähköisiin julkaisuihin. Asiasta ei päästy yleisnäkemykseen Ecofinissä 16.6.2017. Asiasta oltiin lähes yksimielisiä. Asiasta käytiin keskustelu korkean tason verotyöryhmässä 16.5.2018. Näkemykset ovat toistaiseksi ennallaan. Puheenjohtajan on tarkoitus vielä käydä keskusteluja kahdenvälisesti eräiden jäsenvaltioiden kanssa. Asiaa käsitellään Coreperissa 23.5. ja asia on ECOFINneuvostossa (mahdollisena asiakohtana) 25.5.2018. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiasiakirjan mukaisen ehdotuksen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltiot voisivat soveltaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin. Kaikille jäsenvaltiolle tulisi periaatteessa antaa samat oikeudet. Tärkeintä on kuitenkin, että jäsenvaltioille annetaan pikaisesti oikeus soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa verokantaa kuin ne tällä hetkellä soveltavat painettuihin julkaisuihin.

Pääasiallinen sisältö 28(42) Euroopan komissio antoi joulukuussa 2016 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta (COM(2016) 758). Arvonlisäverodirektiivi estää jäsenvaltioita soveltamasta samoja verokantoja sähköisiin julkaisuihin, kuin ne nykyään soveltavat painettuihin julkaisuihin. Direktiivin mukaan sähköiset palvelut, mukaan lukien sähköiset julkaisut, on verotettava yleisellä verokannalla. Jäsenvaltioilla on oikeus verottaa fyysisellä alustalla olevat julkaisut yleisellä tai alennetulla verokannalla. Eräille jäsenvaltioille on annettu oikeus jatkaa nykyistä viiden prosentin minimiä alhaisempien verokantojen (superalennetut verokannat ja nollaverokannat) soveltamista. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille annettaisiin oikeus soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa arvonlisäverokantaa (mukaan superalennetut ja nollaverokannat) kuin painettuihin julkaisuihin. Ehdotus ei velvoittaisi jäsenvaltioita muuttamaan nykyisiä verokantoja. Jäsenvaltiot voisivat edelleen rajoittaa alennettujen arvonlisäverokantojen soveltamisalan vain tiettyihin julkaisuihin esimerkiksi jättämällä tietyn muodon tai sisällön soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotus koskee kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä (ei pääasiassa mainontaan tarkoitettuja julkaisuja). Kokonaan tai pääasiassa musiikkitai videosisältöä sisältävät julkaisut verotettaisiin edelleen yleisellä verokannalla. Ehdotuksessa ei esitetä EU:n tasolla annettavaa määritelmää kirjoille, sanomalehdille ja aikakausijulkaisuille. Tarkemmat määrittelyt jäisivät jäsenvaltioille. Ecofin-neuvosto 21.3.2017 Asiasta käytiin suuntaa-antava periaatekeskustelu. Enemmistö vahvisti lähestymistavan, että jäsenvaltioille tulisi avata mahdollisuus soveltaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin. Neuvostossa tunnistettiin, että tällainen mahdollisuus tulisi superalennettujen ja nollaverokantojen osalta avata ainoastaan jäsenvaltioille, joilla on jo ennestään lupa soveltaa tiettyihin julkaisuihin superalennettuja tai nollaverokantoja ja samoilla rajoituksilla. Coreper II 26.4.2017 Puheenjohtaja ehdotti komission ehdotusta tarkennettavaksi superalennettujen ja nollaverokantojen osalta siten, että vain jäsenvaltiot, jotka sovelsivat 1.1.2017 superalennettuja tai nollaverokantoja fyysisellä alustalla oleviin kirjoihin, sanomalehtiin tai aikakauslehtiin, voisivat soveltaa niitä sähköisiin julkaisuihin. Lisäksi tekstiä oli selkeytetty jäsenvaltioiden soveltamisalaan liittyvän harkintavallan osalta.