AVAA OVI METSÄÄSI! Perustietoa uusille metsänomistajille
Motit liikkeelle -hanke Lisää metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista Kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen Luo edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. Toteutusaika: 1.11.2015-31.10.2018 Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELYkeskusten kautta.
Metsien kasvatuksen periaatteet
Termejä ja käsitteitä Kuvio Puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue Metsälö Yhden tilan metsäalue, joka muodostuu kuvioista Leimikko Kartalle ja maastoon rajattu hakkuu tai muuten käsiteltävä alue
Termejä ja käsitteitä Rinnankorkeusläpimitta Yksittäisen puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta Keskiläpimitta Keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta hehtaarilla
Termejä ja käsitteitä Pohjapinta-ala Puiden yhteenlaskettu poikkileikkausten pinta-ala 1,3 metrin korkeudelta hehtaarilla, yksikkö m 2 Relaskooppikoeala Mitataan pohjapinta-alaa relaskoopilla, lasketaan koealaan kuuluvien puiden lukumäärä
Termejä ja käsitteitä Runkoluku Lasketaan puiden kappalemäärä hehtaarilla esim. ympyräkoealoilla Keskipituus Puuston pituuden keskiarvo Valtapituus 100 paksuimman puun keskipituus hehtaarilla
Puun osat Ainespuu Kooltaan ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa puutavaraa Apteeraus Puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti tapahtuva puun rungon katkaisukohtien määrittely
Kasvupaikkatyypit Kasvupaikkatyyppiluokitus kuvaa metsien viljavuutta ja puuntuotoskykyä kuuteen kasvupaikkatyyppiin jakaantuva luokitus. K i v e n n ä i s m a a t Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat T u r v e m a a t Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Varputurvekangas Karukkokankaat
Kasvupaikat Kasvupaikat perustuvat Cajanderin metsätyyppioppiin Kasvupaikat on kehitetty kuvaamaan metsän puuntuotoskykyä Kasvupaikkojen määritys tapahtuu opaskasvien avulla Kasvupaikan voi päätellä myös puustosta ja alueen ominaisuuksista Puuntuotoskykyyn vaikuttavat: ravinteisuus vesitalous ilmatilavuus
Kasvupaikat Kasvupaikan ravinteisuus ja puuntuotoskyky ovat kehittyneet fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten kasvupaikkatekijöiden yhteisvaikutuksesta jääkauden jälkeisenä aikana Kasvupaikan ravinteisuudella tarkoitetaan maan kykyä luovuttaa ja varastoida kasvien kasvulle tarpeelliset määrät ravinteita Ravinteisuutta on hankala mitata tai päätellä sitä puuston kasvusta, koska kasvuun vaikuttaa mm. aiemmat käsittelyt
Kasvupaikat Kasveille käyttökelpoisia ravinteita vapautuu maaperään/veteen: Kivennäisaineksen rapautumisen kautta Orgaanisen aineksen hajoamisen kautta Biologisen typen sidonnan kautta Kuiva- ja märkälaskeuman kautta Ihmisen toiminnan kautta (lannoitus, kalkitus)
Kasvutekijät Kasvien kasvuun tarvitaan ravinteiden lisäksi valoa, lämpöä ja vettä. Valo: kasvukauden aikana valoa riittävästi puulajeilla erilaiset valovaatimukset mänty ja koivu valopuita kuusi puolivarjopuu metsähoitotyöt vaikuttavat valon määrään
Kasvutekijät Lämpö: Kasvukauden aikana lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila. Lämpösumma = kasvukauden aikana +5 astetta ylittävien vuorokausien keskilämpötilojen summa. Vesi: Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Vesi liikkuu maakerrosten välillä, pohjavesi ja kapillaari-ilmiö.
Lehto (OMaT) Lehdoille ominaisia piirteitä ovat mm. puuston monilajisuus ja monikerroksellisuus sekä kenttäkerros, jossa esiintyy useita vaateliaita ruohoja ja heiniä. Jäkäliä lehdoissa esiintyy tavallisesti vain puiden pinnalla. Lehdoissa esiintyy enemmän uhanalaisia lajeja kuin millään muulla metsätyypillä. Lehdot jaotellaan kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. Opaskasveja: Lehto-orvokki Lehtoruusukesammal Lehtokuusama Koiranheisi Lehtotähtimö Näsiä
Lehtomainen kangas (OMT) Lehtomaisia kankaita tavataan viljavilla mailla ja pääpuulaji on kuusi, rauduskoivu, mänty tai haapa. Pensaskerros on tiheämpi kuin tuoreella kankaalla ja mustikkavarvusto ei ole enää yhtenäinen peite, vaan kenttäkerroksessa esiintyy yleisesti myös heiniä ja ruohoja. Opaskasveja: Metsäorvokki Metsäliekosammal Sormisara Ketunlieko Käenkaali Vuohenputki Nuokkuhelmikkä Kevätlinnunherne
Tuore kangas (MT) Tuoreita kankaita esiintyy keskiravinteisilla moreeni- ja hietamailla. Tuoreen kankaan pääpuulaji voi olla mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu tai haapa. Pensaista pihlaja, raita ja harmaaleppä ovat tavallisimmat. Kenttäkerrokselle on tyypillistä melko yhtenäinen mustikanvarpupeite. Opaskasveja: Metsäkurjenpolvi Ahomansikka Vadelma Metsäimarre Metsäkorte Metsäkerrossammal
Kuivahko kangas (VT) Kuivahkoja kankaita esiintyy vähäravinteisilla moreeni- ja hiekkamailla. Pääpuulaji on lähes aina mänty. Sekapuustona tavataan kuusta ja rauduskoivua. Kuivahkot kankaat soveltuvat erittäin hyvin männyn kasvattamiseen. Pensaskerroksessa on pihlajia sekä lehtipuiden vesoja. Kenttäkerros koostuu pääosin puolukasta. Heiniä ja ruohoja esiintyy jonkin verran. Jäkäliä esiintyy laikuittain mm. kannoilla ja kivien päällä. Opaskasveja: Metsätähti Lillukka Nuokkutalvikki Oravanmarja Kevätpiippo Vanamo
Kuiva kangas (CT) Kuivia kankaita tavataan erityisesti hiekkaisilla mailla. Pääpuulaji on aina mänty. Pensaskerros on erittäin harva, ja muodostuu lähinnä rauduskoivun vesoista ja kitukasvuisista pihlajista. Kenttäkerros muodostuu lähes yksinomaan varvuista ja valtalaji on yleensä kanerva. Pohjakerroksessa jäkälät ja sammalet ovat suunnilleen yhtä yleisiä. Opaskasveja: Palleroporonjäkälä Isohirvenjäkälä Kultapiisku Kissankäpälä Hietakastikka
Karukkokangas (CIT) Karukkokangas on hyvin harvinainen metsätyyppi ja niitä tavataan vain kaikkein karuimmilla hiekkamailla. Ainoa tavattava puulaji on mänty. Kenttäkerros on erittäin harva ja koostuu lähinnä kituliaista varvuista ja muutamista heinistä. Pohjakerroksen tyypillisin piirre on poronjäkälien muodostama yhtenäinen matto. Opaskasveja: Poronjäkälät Torvijäkälät
Korpi Korvet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on yleensä kuusi. Korvissa esiintyy sekä suolajeja (esim. karhun- ja rahkasammalia) että ravinteisuudeltaan vastaavan metsätyypin lajistoa. Siten esimerkiksi lehtokorvessa esiintyy kostean lehdon kasvillisuutta ja vastaavasti mustikkakorvessa tavataan tuoreen kankaan kasvillisuutta.
Räme Rämeet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on lähes poikkeuksetta mänty. Ravinteisuudeltaan ne vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia metsätyyppejä. Rämeelle ominaisia kenttäkerroksen kasveja ovat mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä vaivero.
Kehitysluokat Metsikön luontaisessa kehityksessä pioneeripuulajit valtaavat alueet (haapa, harmaaleppä, hieskoivu), kunnes lopulta päätemetsä eli kliimaksilajit ilmestyvät paikalle (kuusi, mänty) Kehitysluokka ilmaisee puuston kehitysvaiheen määrätyllä hetkellä Metsälöistä määritettyjen kuvioiden kehitysluokkajakaumaa käytetään metsätalouden suunnittelussa
Kehitysluokat A0 S0 T1 T2 Y1 Aukea Siemenpuumetsikkö Pieni taimikko (alle 1,3m) Varttunut taimikko (yli 1,3m) Ylispuustoinen taimikko 02 Nuori kasvatusmetsikkö (d1,3 8-16 cm) 03 Varttunut kasvatusmetsikkö (d1,3 yli 16 cm) 04 Uudistuskypsä metsikkö (d1,3 22-30 cm) 05 Suojuspuumetsikkö (06) Vajaatuottoinen metsikkö
Kehitysluokat
Kehitysluokat A0 Aukko
Kehitysluokat S0 Siemenpuumetsä
Kehitysluokat T1 Taimikko, alle 1,3 m T2 Taimikko, yli 1,3 m
Kehitysluokat O2 Nuori kasvatusmetsä
Kehitysluokat O3 Varttunut kasvatusmetsä
Kehitysluokat O4 Uudistuskypsä metsä
Kehitysluokat O5 Suojuspuumetsä
Kehitysluokat Eri-ikäisrakenteinen metsä
Metsänhoidon työlajit
Metsänhoidon työlajit Maanmuokkaus Metsänviljely: Luontainen uudistaminen Kylvö Istutus Taimikon varhaishoito Varsinainen taimikonhoito
Metsän uudistaminen Hakatun metsän tilalle perustettava taimikko Poikkeuksena alle 0,3 ha pienaukko Hakkuusta pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus Ilmoitetaan suunniteltu uudistamismenetelmä https://www.metsakeskus.fi/lomakkeet Tavoitteena uusi tuottava puusukupolvi Nopeasti ja varmasti Kustannustehokkaasti
Metsän uudistaminen Tavoittele uudistamisessa toimivia kokonaisuuksia Pienialaisten kuvioiden yhdistäminen Metsänkasvatuksen kustannustehokkuus jatkossa Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Harvennukset
Maanmuokkaus Tavoitteena on turvata metsänuudistamisen onnistuminen. Parantaa myös taimikon alkukehitystä.
Maanmuokkauksen vaikutus Parantaa siementen itämisen ja taimien alkukehityksen kannalta oleellisia maan ominaisuuksia (lämpö- ja ravinneolot, vesitalous) Vähentää pintakasvillisuuden kilpailua Vähentää tuhoja (erityisesti tukkimiehentäituhot) Helpottaa viljelytyötä Muokkauksessa paljastuva kivennäismaan pinta-ala vaikuttaa suoraan luontaiseen havupuiden taimettumiseen, uudistusalalle syntyvän lehtipuuston määrään ja edelleen taimikonhoidon tarpeeseen ja ajoitukseen
Maanmuokkauksen vaikutus Märkä Vesitaloustilanne Kuiva laikkumätästys ojitusmätästys naveromätästys kääntömätästys äestys laikutus Hieno Keskikarkea Maalaji Karkea
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Äesjälki
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Laikku
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Ojamätäs
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Taimen istutus laikkumättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Taimen istutus ojamättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Taimen istutus kääntömättääseen
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Taimen istutus laikkuun
Metsänviljely kylväen tai istuttamalla Taimen istutus äesjälkeen
Taimikon varhaishoito Heinäntorjunta Mitä rehevämpi maa, sitä tärkeämpi toimenpide. Heinäntorjunnan tarvetta on seurattava useamman vuoden ajan.
Varhaisperkaus Taimikon perustaminen on iso sijoitus. Oikein ajoitettu taimikon varhaisperkaus on tärkeä osa uudistamisketjua. Lehtipuut kasvavat nuorena havupuita nopeammin. Lehtipuiden varjossa arvokkaiden havupuiden kasvu taantuu ja latvusten piiskautuessa taimia vioittuu ja kuolee. Varhaisperkaus on tarpeen 4-6 vuoden päästä viljelystä valtaosalla uudistusaloista.
Varhaisperkaus, mäntyvaltainen taimikko Kylvömänniköissä varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo alle metrin pituudessa, istutustaimikoissa 1 2 metrin pituudessa Jos vesottuminen on lievää, varhaisperkausta voidaan viivästyttää 2-3 metrin pituusvaiheeseen asti (perkaus tällöin kuitenkin työläämpää) Tiheimpiä mäntytaimituppaita voidaan myös harventaa ja poistaa huonolaatuisia puita.
Varhaisperkaus, kuusivaltainen taimikko Varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo noin metrin pituusvaiheessa, varsinkin viljavilla kasvupaikoilla Voidaan harkita reikäperkausta, jossa lehtipuusto poistetaan noin metrin säteellä kuusentaimen ympäriltä. Etukasvuinen vesasyntyinen lehtipuusto on syytä poistaa kokonaan.
Varhaisperkaus, koivuvaltainen taimikko Etukasvuinen, vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan.
Taimikonhoito, mäntyvaltainen taimikko Pyritään harventamaan 3-6 metrin valtapituudessa. Harvennetaan tiheyteen 2000-3000 puuta hehtaarilla. Mitä varhaisemmin taimikko hoidetaan, sitä suuremmaksi tiheys jätetään. Turvemailla taimikonhoitotiheys voi olla em. tiheyksiä hieman alhaisempi.
Taimikonhoito, kuusivaltainen taimikko Pyritään harventamaan 3-5 metrin valtapituudessa. Harvennetaan tiheyteen 1800-2200 puuta hehtaarilla (mutta ei istutustiheyttä harvemmaksi). Taimikonhoitoa aikaistetaan jos taimikko on selvästi ylitiheä. Verhopuut poistetaan hallanaroilla kasvupaikoilla taimikon ollessa 4-5 -metrinen.
Taimikonhoito, koivuvaltainen taimikko Rauduskoivikot Harvennetaan yleensä 4-7 metrin valtapituudessa. Harvennetaan tiheyteen 1600-1800 puuta hehtaarilla. Hieskoivikot Harvennetaan yleensä 5-8 metrin valtapituudessa Harvennetaan tiheyteen 2000-2500 puuta hehtaarilla.
Taimitiheyden määrittäminen Ympyräkoeala muodostetaan käyttäen 3,99 m mittakeppiä. Ympyräkoealan pinta-alaksi muodostuu noin 50 m 2 Lasketaan koealalla olevat taimet. Kerrotaan koealalla olevien taimien lukumäärä 200:llä, niin saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä. Kuva: 9 * 200 = 1 800 taimea / hehtaari
Puukauppa ja hakkuut
Suomen puuvaranto Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan: Suomen metsien puuston tilavuus 1922-2011 Suomen metsien puuvaranto on 2305 milj. m 3 Puuston vuotuinen kasvu 104,0 milj. m 3 Puustosta on: 50 % mäntyä 30 % kuusta 12 % hieskoivua 4 % rauduskoivua 4 % muuta lehti- ja havupuuta
Hakkuukertymä ja puuston poistuma Hakkuukertymä, eli Suomen metsistä hakatun runkopuun kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 65 milj. m 3 ja vuonna 2015 68 milj. m 3. Hakkuukertymästä: 86 % oli kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi tai vientiin hakattua tukki- ja kuitupuuta 14 % oli energiapuuta (runkopuuta). Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin kestävä teollisuusja energiapuun hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä noin 81 milj. m 3 runkopuuta vuodessa, joten siitä oli vuonna 2015 koko maan tasolla käytössä 84 %.
Hakkuukertymä ja puuston poistuma Puuston poistuma oli vuonna: 2014: 79 milj. m 3 2015: 82 milj. m 3 Määrät sisältävät hakkuukertymän lisäksi myös metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Jos metsien hakkuumahdollisuudet haluttaisiin hyödyntää täysimääräisesti, tulisi metsämaan pinta-alasta harventaa 3,5 % ja uudistaa 1,0-1,1 % vuodessa. Nyt vastaavat prosenttiluvut ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 2,42 ja 0,73. Eli alueen yksityismetsistä on mahdollista lähivuosina hakata 30-40 % enemmän puuta kuin mitä edellisellä viisivuotiskaudella on hakattu.
Hakkuukertymä puutavaralajeittain ja puuston poistuma
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma 1922-2011
Puukauppa ja sen suunnittelu Puukaupan suunnittelu kannattaa aloittaa yhteydenotolla asiantuntijaan, joka kanssa yhdessä selvitetään: Metsän hakkuumahdollisuudet Sovitaan hakkuualueen (myyntierän) koosta Rajataan alue kartalle ja tarvittavin osin myös maastoon Selvitetään alueella mahdollisesti olevat arvokkaat luontokohteet, jotka vaativat erityiskohtelun Selvitetään alueen kaavoitustilanne Metsänhoitoyhdistyksessäsi tiedetään paikallinen puumarkkinatilanne ja ajankohtainen puun tarve ostajittain.
Puukauppa ja sen suunnittelu Metsäteollisuustuotteiden markkinatilanne ohjaa myyntikohteen sijoittelua niille metsikkökuvioille, joista voidaan hakata kulloisenkin markkinatilanteen mukaisia kysytyimpiä puutavaralajeja. Metsäteollisuus elää kvartaalitaloudessa, puiden kiertoikä on 70-90 vuotta. Metsänhakkuusopimuksissa 2 vuoden korjuuaika, mutta pystyvaranto pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa hyvän perustan myyntikohteen valinnalle. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa 3 vuotta.
Pystykauppa vai hankintakauppa? Pystykauppa Pystykaupassa luovutetaan metsänhakkuuoikeus puunostajalle. Puun hinta määritellään siten, että se sisältää pystyssä olevan puun arvon. Ostajan kanssa solmitaan hakkuusopimus ja metsänomistajalle maksetaan puusta kantohintaa. Ostaja hoitaa hakkuun ja metsäkuljetuksen sekä vastaa korjuun toteutuksesta ja korjuujäljen laadusta. Hankintakauppa Metsänomistaja tekee (tai teetättää) hakkuutyön itse, solmii hankintasopimuksen ja puusta maksetaan hankintahintaa.
Tarjousten pyytäminen ja hintavertailu Pyydetään ostotarjoukset ja niiden perusteella tehdään hintavertailu, jossa otetaan huomioon eri puunostajien Laatutekijät Minimiläpimitat Katkonta ja tukkipituudet Sähköinen puumarkkinapaikka, johon ollaan siirtymässä, parantaa myös erikoispuutavaralajien myyntimahdollisuuksia.
Metsänhakkuusopimus Puun määrä, hinta, mittausmenetelmä, maksuaikataulu ja muut puukaupan ehdot kirjataan metsänhakkuusopimukseen. Myyjä ja ostaja allekirjoittavat sopimuksen. Kauppakirjassa sovitaan mitta- ja laatuvaatimuksista, korjuumenetelmistä, ennakkorahoituksesta ja maksuaikataulusta sekä mahdollisesta puun menekinedistämismaksusta.
Korjuun valvonta Valvo että puut korjataan sovitusti. Mitta ja laatuvaatimukset Mittalaitteen tarkkuus Varastopaikat, ojat, painumat, säästöpuut Tilitys
Puukauppatoimijoita Puunostajia: Metsäliitto UPM Stora Enso Junnikkalan Saha Keitele-Forest Puun välittäjiä: Metsänhoitoyhdistys Biowatti EPM- metsä Otso Toimituskohteita: Lapuan saha JET-puu Hasa Kohiwood Akonkoski Lämpölaitokset - + kaikki paikalliset puunostajat
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö Metsä on taloudellisuuden lisäksi virkistys- ja ulkoilupaikka, hiihtäen, kävellen, pyöräillen, metsästäen, marjastaen, sienestäen ym. rentoutumispaikka arjen kiireiden keskellä. Luontomatkailun suosio kasvaa (metsästys, patikointi, kelkkasafarit, koiravaljakot ym.). Metsästä voidaan myydä puun lisäksi mm. maata, turvetta ja pintakasvillisuutta. Metsäluonnonhoidolla pyritään turvaamaan luonnon tasapaino sekä eläimistön että kasvilajiston kannalta.
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö Metsäluonnonhoidolla turvataan metsien monimuotoisuutta ja arvokkaita luontokohteita. Metsäsertifiointijärjestelmien tavoitteena on turvata metsien kestävä käyttö. Suomessa käytössä olevat järjestelmät ovat PEFC (85 % Suomen metsistä) ja FSC (10 % Suomen metsistä). Monimuotoisuutta lisääviä tekijöitä metsässä ovat mm.: Eri puulajien sekoitus Lehtipuustoa (etenkin haavat, raidat ja jalot lehtipuut) Kolopuut, kelopuut, kääpäiset puut yms. maahan kaatuneet yksittäiset puut. Lisäksi huomioidaan vesistöt, riista ja maisema. Näiden seikkojen avulla edistetään mm. monien uhanalaisten lajien säilymistä!
Metsäluonnonhoito ja metsien monikäyttö Metsäluonnon hoitohankkeisiin voi saada tukea, jos toimenpiteillä on tavallista laajempi merkitys. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.: Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus Metsäojituksesta aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen (jos toimenpiteellä voidaan osoittaa olevan tavallista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta, eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle) Metsäluonnon haitallisten vieraskasvilajien hävittämiseen ja niiden leviämisen estämiseen metsätalousmaalla Metsä ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen
Jokamiehenoikeus Jokamiehenoikeus koskee kaikkia Suomessa olevia ihmisiä, mutta se ei ole voimassa tiukasti suojelluilla luonnonsuojelualueilla. Jokainen saa liikkua metsässä ja luonnossa jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsastaen. Luonnossa saa myös leiriytyä ja kerätä luonnonvaraisia kukkia, marjoja ja sieniä. Rauhoitettuja kasveja ei saa kerätä. Hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä puista taittaa oksia tai ottaa käpyjä.
Jokamiehenoikeus Jokamiehenoikeuksissa on myös rajoituksia: Maanomistajalle tai luonnolle ei saa aiheuttaa vahinkoa eikä haittaa. Moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja tulen teko ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Metsänhoitotöiden lisäksi metsä on oiva ulkoilupaikka, marjastus- ja sienestyspaikka puhumattakaan riistan metsästysmahdollisuuksista.
Metsäalan organisaatiot
Metsäalan organisaatiot Viranomaiset Edunvalvonta Tutkimus ja kehitys Metsänomistaja Palvelut Koulutus Metsäpalveluyrittäjät Metsien monikäyttö
Metsäalan organisaatiot - Viranomaisia Maa- ja metsätalousministeriö (www.mmm.fi) Johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Toimii lainsäädäntötyössä osana valtioneuvostoa ja Euroopan unionin päätöksentekoa. Hallinnonala kattaa mm. maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. Ohjaa Suomen Metsäkeskuksen toimintaa. Suomen metsäkeskus (www.metsakeskus.fi) Suomen metsäkeskus hoitaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön, metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Metsäkeskus myös valvoo metsälakia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtäviä ovat mm.: yrityspalvelut, maaseutuasiat, ympäristön- ja luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito ja EU:n rakennerahastohankkeet ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Maanmittauslaitos (www.maanmittauslaitos.fi) Tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä. Ylläpitää lisäksi erilaisia kiinteistörekisterejä ja tekee paikkatietotutkimusta.
Metsäalan organisaatiot Tutkimus ja kehitys Luonnonvarakeskus (www.luke.fi) Luken tutkijat ja asiantuntijat tuottavat uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien elinkeinojen edistämiseen. Lukella on myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä: luonnonvarojen seurannat, taimituotanto, torjunta-aineiden tarkastus, geenivarojen säilytys, kasvihuonekaasujen laskenta, Suomen virallisten ruoka- ja luonnonvaratilastojen tuottaminen. Helsingin yliopisto (www.helsinki.fi) ja Itä-Suomen yliopisto (www.uef.fi) Suomessa metsätieteellistä tutkimusta tehdään Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa (Joensuu). Tapio (www.tapio.fi) Tapiolla on yli 100 vuoden kokemus tehokkaan ja kestävän metsien hoidon, käytön ja metsäsuunnittelun kehittämisessä sekä metsiin liittyvissä talous- ja politiikkakysymyksissä. Konsernin toiminta kattaa asiantuntijapalvelut ja koulutuksen, viestinnän ja kustannustoiminnan sekä laadukkaan metsänuudistamismateriaalin tuotannon.
Metsäalan organisaatiot Koulutus ja monikäyttö Metsäalan koulutus (www.metsaopetus.fi) Metsäalan ammatteihin voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Metsäkoulutus-sivuilta löydät keskitettyä tietoa metsäalan ammateista ja linkkejä oppilaitosten sivuille. Suomen riistakeskus (www.riista.fi) Suomen riistakeskus hoitaa julkisia hallintotehtäviä ja muita riistahallintolaissa määrättyjä tehtäviä. Riistakeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja on osa julkista riistakonsernia. Riistahallinnolle on asetettu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jossa tasapainossa ovat elinvoimaiset riistakannat, eettinen ja vastuullinen metsästys sekä hallinnassa olevat riistakonfliktit ja riistan aiheuttamat vahingot. Uusin lisäys vaikuttavuustavoitteisiin on, että riistatalous luo hyvinvointia. Suomen luonnonsuojeluliitto (www.sll.fi) Luonnonsuojeluliitto toimii luonnon ja kansalaisten edunvalvojana luonnon- ja ympäristönsuojeluasioissa ja antaa lausuntoja mm. lainsäädäntöhankkeissa. Liitto tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttaa Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaan. Toiminta on puolueista ja muista eturyhmistä riippumatonta.
Metsäalan organisaatiot Palvelut OTSO Metsäpalvelut Oy (www.otso.fi) Otso Metsäpalvelut Oy on aloittanut toimintansa v. 2016 ja on entinen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö. Yritys tarjoaa valtakunnallisesti mm. metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon, puukauppaan, luonnon- ja ympäristön hoitoon sekä yksityisteihin liittyviä palveluita. Metsäpalveluyrittäjät Metsäpalveluyrittäjät (www.sll.fi) Suomessa toimii useita itsenäisiä metsäpalveluyrittäjiä, joiden toimenkuvat ja palvelut vaihtelevat paljon. Metsäkeskus on koonnut karttapalvelun, josta löytyvät Suomessa toimivat metsäpalveluyrittäjät: https://www.metsakeskus.fi/metsapalveluyrittajat-kartalla
Metsäalan organisaatiot Edunvalvonta Metsänhoitoyhdistykset (www.mhy.fi) Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien yhdistyksiä ja etujärjestöjä. Jäsenet saavat tietoa ajankohtaisista metsäasioista ja voit osallistua erilaisiin koulutuksiin. Jäsenet voivat kysyä neuvoja liittyen esim. puukauppaan, metsänhoitoon, metsäverotukseen tai ympäristön suojeluun. Metsänhoitoyhdistykset ovat jäseniä MTK ry:ssä. Löydä oman alueesi yhdistys: https://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/yhdistykset-suomen-kartalla Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK (www.mtk.fi) MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. Kaikki ammatit ja elinkeinot perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen. MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja, joka koostuu MTK-liitoista ja yhdistyksistä ja metsänhoitoyhdistyksistä. Jäseniä ovat myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, ProAgria Keskusten Liitto ja Suomen Yhteismetsät ry. Metsäteollisuus ry (www.metsateollisuus.fi) ja Sahateollisuus ry (www.sahateollisuus.com) Metsäteollisuus ry on metsäteollisuutta harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää metsäteollisuuden kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä ja myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja kansainvälisesti. Kotisivuilta löytyy paljon tilastotietoa Suomen metsäteollisuuteen liittyen. Sahateollisuus ry on itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö, joka edistää jäsenyhtiöidensä liiketoimintaa näiden etuja valvomalla.
Kyösti Sipilä, Metsäkeskus ( projektipäällikkö) kyosti.sipila@metsakeskus.fi / 040 775 1719 Kysy lisää! Hankkeen yhteyshenkilöiltä voit kysyä lisää metsätalouteen tai Motit liikkeelle -hankkeeseen liittyvistä asioista. Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus Sedu johanna.salla-uitto@sedu.fi / 040 680 7054 Katri Pelto-Arvo, Mhy Keskipohja katri.pelto-arvo@mhy.fi / 040 825 3350 Katri Kulkki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä katri.kulkki@kpedu.fi / 044 725 0633 w w w. m e t s a k e s k u s. f i / m o t i t - l i i k k e e l l e w w w. f a c e b o o k. c o m / m o t i t l i i k k e e l l e