Koska terveys lähtee teoista.

Samankaltaiset tiedostot
STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat ja Organisaatiot ry

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2010

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi

Savuton sairaala auditointi 2017

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston itseauditoinnin yhteistulokset 2018

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template

HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012

Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Tervetuloa seminaariin!

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

PSHP:n vastuullisuusohjelma - esimerkkinä Savuton sairaala

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston itseauditoinnin yhteistulokset 2016

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

Suosituimmat kohdemaat

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Tupakkavieroituksen laatukriteerit terveydenhuollossa

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Yksityishammaslääkärikysely

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Katsaus HPH/STES toimintaan

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Lausuntopyyntö STM 2015

Tulevaisuuden tupakasta vieroituskoulutus?

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Matkailun kehitys maakunnissa

M058, M059, M060, M068, M069

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

THL:n sote-arviointi

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Savuton kunta

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

IV Hyvä Elämä Foorumi

Transkriptio:

Koska terveys lähtee teoista.

Tällä hetkellä jäsenenämme on 19 Suomen 20 sairaanhoitopiiristä sekä kasvava joukko kaupunkeja, kuntayhtymiä ja muita toimijoita. Kansallisen yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden perus- ja erityistason kesken onkin lähivuosien keskeinen toiminta-ajatuksemme. ENNALTAEHKÄISYÄ, TUKEA JA ASIAKASKESKEISYYTTÄ STESO ry:n tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia. Teemme sen tuomalla terveydenhuollon toimintakulttuuriin tutkittuja, terveyttä edistäviä käytäntöjä. Kuulumme kansainväliseen Health Promoting Hospitals and Health Services -verkostoon (HPH) ja toimimme WHO:n standardien mukaan. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Maailman terveysjärjestö WHO alkoi valmistella 1980-luvun lopulla kansainvälisen, terveyttä edistävien sairaaloiden verkoston perustamista. Nyään mukana on yli 800 jäsenorganisaatiota viidessä maanosassa ja yli 50 maassa. Verkoston tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon organisaatioita sisällyttämään potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyttä edistävä näkökulma päivittäiseen toimintaansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen lähentyessä ja yhdistyessä toimintamallit soveltuvat laajennettavaksi myös sosiaalihuollon palveluihin. Eikö terveyden edistäminen sitten ole itsestäänselvä osa sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon tahojen toimintaa? Terveydenhuolto on perinteisesti keskittynyt sairauksien ja vammojen parantamiseen tai oireiden lievittämiseen. Väestön ikääntyessä ja kroonisten sairauksien lisääntyessä on kuitenkin alettu ymmärtää, että lääketieteellistä hoitoa kannattaa tukea toimenpiteillä, jotka sekä parantavat hoidon laatua että auttavat yksilöä elämään laadukasta elämää sairaudestaan huolimatta. Terveyden edistämisen keinoin voidaan pienentää riskitekijöitä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Niillä voidaan myös vähentää sairauden aiheuttamaa taakkaa ja helpottaa arjessa pärjäämistä tukemalla toimintaä ja parantamalla elämänlaatua. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onkin kaikkea sitä toimintaa, millä tuetaan yksilön ä tehdä omaa pärjäämistään tukevia valintoja. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää palveluiden tuotannossa paitsi asiakaskeskeisen ajattelutavan omaksumista myös sen systemaattista soveltamista kaikessa toiminnassa. Toteutuessaan toimintatapa hyödyttää potilaiden lisäksi myös työntekijöitä lisäämällä työn sujuvuutta ja sen hallinnan tunnetta. Ja mikä olennaista kaikki tämä järkeistää palveluiden käyttöä ja niistä syntyviä kustannuksia. MUKANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSESSA Suomi liittyi verkostoon vuonna 2001, jolloin STESO ry:n edeltäjä STES (Suomen terveyttä edistävät sairaalat) aloitti. Toiminnan vakiinnuttua ja jäsenmäärän kasvettua perustimme yhdistyksen ja muutimme nimemme STESO ry:ksi vuonna 2013. Toimimme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjauksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että sisällytämme terveyden edistämisen toiminnot ja ajattelutavan osaksi potilaiden kanssa tehtävää työtä, henkilöstöjohtamista sekä organisaation kehittämistä.

WHO:n laatimien terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita tuottavien organisaatioiden kehittämistä tukevat ydinstandardit keskeisine tavoitteineen näet alla. Oheisen listan avulla voit tarkistaa, miten tavoitteet toteutuvat omassa organisaatiossasi. Yhdistyksen ja sen jäsenorganisaatioiden tuella standardien mukaisen toiminnan aloittaminen on helppoa. Toiminnan arvioinnin ja kehittämisen tueksi löydät itsearviointikäsikirjan osoitteesta steso.fi. TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERUSTANA SELKEÄT STANDARDIT JA KÄYTÄNNÖT Terveyden edistäminen on keskeinen laatutekijä terveydenhuollossa. WHO:n asiantuntijaryhmä kehitti HPH-verkostolle 2000- luvun alussa ydinstandardit helpottaakseen toimintamallien käyttöönottoa ja tukeakseen laadun seurantaa. Ollakseen terveyttä edistävä organisaatio, sairaalan tai muun toimijan tulee ylimmästä johdosta alkaen sitoutua terveyttä edistävään toiminta-ajatukseen. Tämä koskee kaikkea strategista suunnittelua ja toimintaa. Toiminnalle tulee varata riittävät resurssit ja toimintaperiaatteet on otettava osaksi henkilökunnan perehdytys- ja koulutusohjelmaa. Terveyttä edistävä organisaatio huomioi myös jokaisen asiakkaan yksilökohtaiset terveydenedistämistarpeet sekä tauti- tai ongelmakohtaiset erityistarpeet ja huolehtii niihin pohjautuvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Lisäksi terveyttä edistävä organisaatio varmistaa asian huomioinnin hoidon/palvelun kokonaisuudessa yhteistyössä muiden hoito- ja palveluketjuun osallistuvien tahojen kanssa. STANDARDI 1 Organisaatiolla on virallisesti hyväksytty terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. Sitä toteutetaan osana organisaation laadunhallintajärjestelmää, jonka tavoitteena on terveystulosten parantaminen. Suunnitelma on tarkoitettu potilaille, heidän omaisilleen ja sairaalan henkilökunnalle. Tavoite: Liittää terveyden edistäminen osaksi organisaation laadunhallintajärjestelmää. STANDARDI 2 Terveysalan ammattilaiset arvioivat järjestelmällisesti terveyden edistämisen tarpeita yhdessä potilaiden kanssa. Tavoite: Tukea potilaan hoitoa, parantaa hoitoennustetta ja edistää hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. STANDARDI 3 Potilaalle annetaan hoitopolun kaikissa vaiheissa tietoa hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista olennaisista tekijöistä. Terveyden edistämistoimet liitetään potilaalle tarjottavien palvelujen kokonaisuuteen. Tavoite: Varmistaa, että potilas saa tietoa suunnitelluista toimista ja voimaantuu osallistumaan niihin aktiivisesti. STANDARDI 4 Sairaalalla on edellytykset kehittyä terveellisenä työympäristönä. Tavoite: Luoda terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä tukea henkilökuntaa terveyden edistämisessä. STANDARDI 5 Organisaation toimintasuunnitelmaan sisältyy jatkuva yhteistyö muiden terveydenhuollon yksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa. Tavoite: Taata yhteistyö keskeisten palvelutuottajien kanssa ja luoda kumppanuussuhteita terveyden edistämistoiminnan sisällyttämiseksi potilaan hoitopolun kaikkiin vaiheisiin. Check!

AJANKOHTAISTA SAVUTON SAIRAALA Savuttomuuden edistäminen on osa STESOn toimintaa. Yhdistyksemme alaisuudessa toimii Suomen savuton terveydenhuolto -verkosto, jonka tavoitteena on edistää sairaaloiden ja muiden organisaatioiden terveellisyyttä ja viihtyisyyttä tukemalla työntekijöitä, potilaita, asiakkaita ja vierailijoita tupakoinnin vähentämisessä ja lopettamisessa. Hyödynnämme toiminnassa Euroopan savuton terveydenhuolto -verkoston laatimia suosituksia ja vuosittain toteutettavia itsearviointeja. Parhaalle eli kultatasolle arvioinneissa ovat Suomessa yltäneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Seinäjoen kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Kultataso edellyttää ulko- ja sisätilojen savuttomuutta, aktiivisesti ja systemaattisesti toimivaa tupakasta vieroittamisohjelmaa sekä savuttomuusohjelman säännöllistä päivittämistä ja toiminnan auditointia. TASA-ARVOISET PALVELUT KAIKILLE VÄESTÖRYHMILLE Yhdistyksemme yhteydessä toimii myös maahanmuuttajien ja erilaisten vähemmistöjen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden kehittämistä ajava Migrant Friendly and Culturally Competent Healthcare -verkostotyöryhmä. Se kuuluu kansainväliseen HPHverkostoon, jossa on kehitetty tasa-arvostandardit näiden väestöryhmien terveydenhuoltoon. Englanninkieliset standardit ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa steso.fi ja niiden suomennokset liitetään nettisivuille heti valmistuessaan syksyllä 2016. LEIKKAUSPOTILAIDEN SAVUTTOMUUDEN TUKEMINEN Savuttomuudella voidaan vaikuttaa myös potilaiden hoitotuloksiin. Jäsensairaanhoitopiirimme ovat aktiivisesti ottaneet tai ottamassa käyttöön tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallia. Se tarkoittaa, että leikkausharkintaan tai leikkaukseen lähetettävät tupakoitsijat saavat tietoa tupakoinnin merkityksestä leikkaustuloksiin sekä halutessaan tukea tupakoinnin lopettamiseen. Olemalla tupakoimatta 1 2 kk ennen ja jälkeen leikkauksen, potilas voi vaikuttaa toipumisnopeuteensa, leikkauksen jälkeisten lisäongelmien riskiin, leikkaushaavojen paranemiseen, luukudoksen luutumiseen sekä leikkauksen jälkeisiin kipuihin. Tämä toimintamalli on loistava esimerkki perus- ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Länsi-Pohja (2015) Pohjois-Pohjanmaa (2015) Satakunta (2015) Etelä-Pohjanmaa (2013) Kanta-Häme (2015) Varsinais-Suomi (2016) Vaasa (ei päätöstä) Lappi (2016) Kainuu (2017 18) Pohjois-Savo (2013 15) Keski-Suomi (2016) Pirkanmaa, pilotti (2015 16) Päijät-Häme (2014) Etelä-Karjala (2016) HUS (2016) Etelä-Savo (2017) Tupakoimattomana leikkaukseen tilanne Steson jäsensairaanhoitopiireissä 3/2016 (19/20) Toimintamalli käytössä (alkaen) Käyttöönotto suunnitteilla (alkaen) Toimintatamallin käyttöönotto ei toistaiseksi suunnitteilla: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelu, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Maahanmuuttajien ja erityisryhmien terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden standardoitu toimintatapa kattaa seuraavat aihealueet: Tasa-arvosymysten ja väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen huomiointi strategisessa suunnittelussa. Tasa-arvo hoitoon ja palveluiden pariin pääsyssä. Potilaiden ja asiakkaiden yksilöllinen huomiointi ja palveluiden laadusta huolehtiminen. Eri väestöryhmien osallisuuden lisääminen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Jatkuvuus ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja palvelutuotannon uudistuminen korostaa kansallisen tason yhteistyötä. Pyrimmekin aktiivisesti lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden ja toiminnan tasojen välillä. Tavoitteena on hoidon laatua parantavien ja toimintaä tukevien toimenpiteiden sisällyttäminen palveluketjuihin. Verkostomainen toiminta helpottaa hyväksi havaittujen ja arvioitujen toimintamallien ja käytäntöjen levittämistä. Näin vältetään päällekkäisyyksiä, säästetään kustannuksia ja parannetaan palveluiden laatua.

Lisätietoa kansainvälisistä jäsenorganisaatioista ja kansallisista jäsenjärjestöistä osoitteessa: www.hphnet.org. Kanada USA Norja Irlanti Saksa Ranska Espanja Italia Suomi Ruotsi Viro Liettua Puola Tšekin tasavalta Itävalta Slovenia Kreikka Korean tasavalta Japani Hongkong Taiwan Singapore Australia Steson jäsenjärjestöt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri (EKSOTE) Forssan seudun terveydenhuollon Haminan terveyskeskus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) Jämsän kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Kainuun sosiaali- ja tervydenhuollon Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Lapin sairaanhoitopiirin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Salon terveyskeskus Satakunnan sairaanhoitopiirin Vaasan sairaanhoitopiirin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Steson kannatusjäsenet Centria ammattikorkeakoulu Haminan kaupunki Jyväslän ammattikorkeakoulu Kangasniemen kunta, perusturvaosasto Kotkan terveyskeskus Kouvolan terveyskeskus Miehikkälän-Vironlahden terveystoimi Mikkelin ammattikorkeakoulu Pyhtään kunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kangasniemen kunta Kotkan kaupunki Porvoon kaupunki steso.fi