Energiatehokkuuden välttämättömyys ja mittaamisen helppous ja vaikeus The necessity of Energy Efficiency and the easiness and difficulty to measure it Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Oulu 5.4.2017
Energiatehokkuus (Energy Efficiency EE) # 1 Energiatehokkuus ensimmäisenä, First Fuel (EIA) jne. IEA: vuoteen 2050 päästövähennyksistä suurin osa EE:lla Energiakriiseissä (73/74 ja 79/80) EE oli selvästi YKKÖNEN ( ovi kiinni, osto-lämmin, turhat tuikut sammuta lasku tulee kaikista ) EE on teknologiaa (LED, taajuusmuuttaja jne.) ja käyttö (sisälämpötila, kaasujalka jne.) teknologialla pääosa, käyttö oltava aina järkevää EE muodostuu isoista ja pienistä puroista: yksi isoimpia sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP: kaukolämpö ja teollisuus CHP, energiatehokkuussopimukset, katselmukset, energiamerkintä (A++) ja ekosuunnittelu (hehkulamppu-myyntikielto jne.), energianeuvonta, verot Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 2
Gt CO 2 13.5 13.0 12.5 12.0 11.5 11.0 10.5 Figure: Avoided GHG emissions from energy efficiency improvements in IEA countries since 2000 Cumulative savings since 2000: 13.2 Gt CO 2 10.0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Industry and services Transport Residential Annual savings in 2015: 1.5 Gt CO 2 EE on vähentänyt päästöjä menneessä ja tulevassa (IEA WEO 2015) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 3
Energiatehokkuussopimukset Täyttävät 20 vuotta! Alku 1997 Ensimmäinen jakso 1997-2007 (Energiasäästösopimukset) Toinen jakso 2008-2016: vastaus Energiapalveludiretiiviin (ESD), 2016-9 % Vastaa samalla Energiatehokkuusdir. (EED) 7 artiklan velvoitteeseen 2014-2020 jaksolla TULOKSET HYVIÄ Toimet tuoneet vuosisäästöjä (2015): lämpöä ja polttoainetta 10,6 TWh, sähköä 3,6 TWh, CO2 4,3 Mt, säästöä energiakustannuksina 500 M Energiatukea myönnetty 2008-2015 yht. 95 M, investointeja EE-toimeenpanoon 1050 M Kolmas jakso 2017-2025 Kattaa EED:n jatkon (ehdotus) 2021-2030 alkuosan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 4
Energiakatselmukset Suomessa tässäkin pitkä historia Verrattavissa lääkärintarkastukseen: asiantuntija käy läpi tilanteen, ehdottaa toimenpiteitä (ja arvioi kustannuksia), mutta toimeenpano katselmoitavan vastuulla Nivoutuu kiinteästi EE-sopimuksiin (ja harkinnanvaraisiin energiatukiin). EED teki pakolliseksi suurille yrityksille (EU-laajuinen määritelmä työntekijä / liikevaihto jne.) PK-sektorin katselmuksia voidaan edelleen tukea (pakollisia ei), mutta aivan pieniin yksiköihin ei kustannustehokasta energianeuvontaa kaikille Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 5
Energiatehokkuuden mittaaminen Yksittäisen EE-toimen osoittaminen helppoa: hehkulampusta LEDiin tehoero (esim. 60-11 W) x käyttöaika (esim. 600 h/a) = 30 kwh/a ~ 3,5 /a Mutta jos tehoero menee sisätiloissa lämmittämiseen (valaistus ja lämmitys samanaikaista) Sopimustoiminnassa pystytään arvioimaan ja erottamaan energiatehokkuus muista vaikutuksista CO2-vaikutus aina vaikea: Suomessa sähkö varsin CO2-vapaata ja jatkossa vielä enemmän! EU mittaa (20-20-20-tavoitteet 2020 ja 2030-ehdotus -30 %) primäärienergiana ja/tai loppuenergiana Jako BKT:lla (energiaintensiteetti), sektoreittain arvonlisäyksellä Jos talouden rakenne ei muuttuisi, olisi energiaintensiteetti OK indikaattori. Mutta esim. Nokia parhaillaan yli 3 % BKT:sta lähes nollaenergialla, teollisuuden sulkemiset (sähkönkulutus väheni enimmillään 11 TWh, nyt -8 TWh 2007-tasoon), arvonlisäys vs. markkina $ jne. Tapaus konesalit: varmasti alansa huipua (BAT), mutta lisää energiankulutusta! Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 6
MJ/euro (2010 hinnoin) Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen 45 40 35 30 25 Nokia---- Metsäteollisuudessa arvokkaasta paperista halvempaan selluun 20 15 10 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kokonaiskulutuksen intensiteetti Loppukäytön intensiteetti Lähde: Tilastokeskus. Huom! Muutos aikasarjassa v. 2000 ja 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 7
kgoe/euro (2005 hinnoin) Teollisuuden energiankulutus suhteessa arvonlisäykseen metalli-, kemian- ja puunjalostusteollisuudessa 2,5 Piikki johtuu arvonlisän romahduksesta 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Massa ja paperi (TOL 17-18) Kemia (TOL 20) Metallien jalostus (TOL 24) Lähde: Odyssee-tietokanta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 8
MJ/euro (2010 hinnoin) Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 10 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus/bkt Energian loppukäyttö/bkt Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 9
Osuus, % Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 CHP:n osuus sähkön kokonaistuotannosta CHP:n osuus kaikesta lämpövoimatuotannosta CHP:n osuus sähkönhankinnasta Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 10
kwh/m3, a Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaiskulutus (lämpötilakorjattu) 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Energiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 11
m2/asunto, asuntokunta tai asukas Asuntojen keskipinta-ala ja asumisväljyys 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Tilastokeskus Erilliset pientalot Asuinkerrostalot Asuntopinta-ala henkeä kohden Rivi- ja ketjutalot Asuntopinta-ala asuntokuntaa kohden Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 12
milj. m2 Palvelusektorin rakennusten pinta-ala 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Liike Toimisto Opetus Hoitoala Muut Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 26.4.2017 13
EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 2014 ennakko 1510 Mtoe Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~100-150 Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe Baseline 2013 ~1570 Mtoe 2016: 18,4 %: 1503 Mtoe EU-27 1473 Mtoe Source: DG ENER data
2000 EU-28, prim.energia (Mtoe) ja tavoitteet 1800 1600 1400 1483 1 368 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 statistics and goals 2020, 2030 (-27%) EU-28 ref.scenario 2007 exl non-energy uses
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016 2017 2018 2019 2020 Suomen loppuenergian kulutus, TWh 350 300 250 200 150 loppukulutus Tavoite 310 TWh 100 50 0
Lyhyesti tavoitteista ja toimista EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30). 80..95 % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi 30.11.2016 Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen 2021-2030 Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 17
kiitos