Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2018-2022 21.11.2017

1(7) 1. JOHDANTO Tämä tarkkailusuunnitelma käsittää Lappeenrannan kaupungin alueella tehtävää yhdyskuntailmanlaadun mittaamista. Kaakkois-Suomen Ely-keskus on antanut suunnitelmasta lausunnon 8.11.2017 ja todennut sen riittäväksi. Mittausten järjestämisestä vastaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Mittausten toteuttamisesta vastaa Imatran seudun ympäristötoimi osan Etelä-Karjalan mittausverkostoa, johon kuuluu myös Imatran ja Svetogorskin kaupungeissa tehtävät mittaukset. Yhdyskuntailmanlaadun mittauksia on tehty Lappeenrannan ja siihen nykyisin kuuluvan Joutsenon alueilla jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Bioindikaattoritutkimuksia on tehty säännöllisesti n. 7 vuoden välein yhteisprojektina muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Ilmanlaadun tarkkailu perustuu ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä ympäristönsuojelulain 143 :ään, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Mittausten järjestäminen ja seuranta perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017) sekä valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (Vnp 480/96). Osallistumisesta yhdyskuntailmanlaadun tarkkailuun on velvoitettu myös osassa toiminnanharjoittajien ympäristölupapäätöksiä. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailun osapuolet ovat: Lappeenrannan kaupunki, jota edustaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi UPM-Kymmenen Oyj, Kaukaan tehtaat (sellu- ja paperitehdas, saha) sekä UPM-Kymmene Oyj Kaukaan biojalostamo Metsä Fibre Oy, Joutsenon tehdas Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Honkalahden saha Nordkalk Oy Ab Finnsementti Oy, Lappeenrannan tehdas Lappeenrannan Lämpövoima Oy Kaukaan Voima Oy Kemira Chemicals Oy Metsä-Fibren päästöihin sisältyy myös Metsä Board Joutsenon päästöt. Yhtiöillä on keskinäinen sopimus tarkkailukustannusten jakamisesta. Tarkkailuun voidaan tarvittaessa liittää myös muita toiminnanharjoittajia. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

2(7) Alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun seuranta on keskittynyt metsä-, kalkkikivi- ja sementtiteollisuudesta aiheutuvien päästöjen seurantaan. Lisäksi aluekeskuksissa kuten Lappeenrannassa ja Joutsenossa seurataan liikenteen päästöjä. Maantieteellisestä sijainnista johtuen mittauksissa on otettu huomioon myös kaukokulkeumana tulevien maasto- ja metsäpalojen päästöjen seuranta. Kaukokulkeuman vaikutukset on monesti nähtävissä ensimmäisinä juuri Suomen kaakkoisrajalla. Lappeenrannan ilmanlaadun mittausverkosto on saavuttanut pääasiallisen laajuutensa. Tämän mittaussuunnitelman tavoitteena ylläpitää riittävän laajaa yhdyskuntailmanlaadun mittausverkostoa huomioiden lainsäädännön asettamat vaatimukset mittauksista sekä alueen asukkaiden tiedottamiseen liittyvät tarpeet. 2. TEOLLISUUDEN JA LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Liikenteen ja teollisuuden yhteenlasketut TRS-, SO2-, hiukkas- ja NOxilmapäästöt olivat mittauskaudella 2012 2016 15 % pienemmät kuin edellisellä mittauskaudella 2007 2011 (kuva 1). Liikenteen päästöjen (VTT:n Liisalaskentajärjestelmä) osuus mittauskaudella 2012-2016 on ollut sama kuin edellisellä kaudelle 2007 2011 eli keskimäärin 11 % Lappeenrannan kokonaisilmapäästöistä. Laitoskohtaiset päästöt on esitetty kuvassa 2. Metsäteollisuuden osuus kokonaispäästöistä 2012 2016 on 62 % eli 3 % enemmän kuin edellisellä mittauskaudella. Teollisuuden TRS-päästöt vaihtelevat vuosittain (kuva 3). NOx-päästöjen linja on ollut laskeva. Kuva 1: Lappeenrannan ilmansuojeluilmoitusvelvollisten teollisuuslaitosten ja liikenteen TRS, NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöt (PM) vuosina 2007 2016. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

3(7) Kuva 2: Teollisuuslaitosten yhteenlasketut TRS-, SO2-, PM10- (hiukkas) ja NOx-päästöt vuosina 2012 2016. Kuva 3: Teollisuuslaitosten SO2, hiukkas-, NOx- ja TRS-päästöt vuosina 2007-2016. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

4(7) 3. ILMANLAADUN MITTAUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2022 3.1 Yleistä Mitattavat ilman epäpuhtaudet on valittu alueen päästörakenteen perusteella. Edellisen mittauskauden mittaustulokset on raportoitu liitteessä 1. Lappeenrannan alueella tehtävät ilmanlaadun mittaukset palvelevat myös muita Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kuntia (Lemi, Taipalsaari, Savitaipale) mm. kaukokulkeumaepisodien aikana. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017 ohjaa ilmanlaadunmittausten toteuttamista. Asetuksen mukaan jatkuvatoimisia mittauksia tehdään alueilla, joilla ylittyy epäpuhtauden ylempi arviointikynnys tai pitoisuus on ylemmän ja alemman arviointikynnyksen välissä. Alle alemman arviointikynnyksen alueilla riittää, että mittaukset ovat suuntaa-antavia tai selvittämisessä käytetään muita menetelmiä. Teollisuuslaitosten läheisyydessä häiriötilanteiden varalta on tarpeen ylläpitää riittävää mittausverkostoa, vaikka alueella ei viimeaikaisten mittausten mukaan edellä mainitut arviointikynnykset olikaan ylittyneet. Tällaisia häiriötilanteita on esiintynyt mm. rikkidioksidin osalta. Taulukossa 2 on esitetty ilmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet vuosina 2018 2022. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

5(7) Taulukko 2: Lappeenrannan seudun yhdyskuntailmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet mittausjaksolla 2018 2022. 2018 2019 2020 2021 2022 Lpr Keskusta TRS PM10 NOx, jatkuu niin kauan kun laite mittauskuntoinen Lauritsala TRS PM10 Tirilä TRS SO2 PM2,5 Laskeuma Ihalainen SO2 NOx PM10 Laskeuma Pulp TRS SO2 PM2,5 Laskeuma J. Keskusta TRS PM10 siirretään korvaamaan uusittava Tirilän, Ihalaisen tai Lpr keskustan mittalaite Äitsaari, tausta-asema Laskeuma Armila Sääasema Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

6(7) 3.2 TRS-mittaukset Joutsenossa ja Lappeenrannassa esiintyy hajuhaittoja selluteollisuuden ympäristössä häiriötilanteiden ja sääolosuhteiden kuten inversiotilanteiden yhteydessä. TRS-yhdisteiden mittauksia jatketaan edelleen Lappeenrannan keskustan, Tirilän, Lauritsalan, Joutsenon keskustan ja Pulpin mittauspisteissä. Mittauspisteet ovat lähellä teollisuuslaitoksia ja erityisesti häiriötilanteiden aiheuttamien pitoisuuksien mittaaminen ja niistä tiedottaminen asukkaille on tarpeellista. Yhteydenottojen perusteella hajujen luonne on muuttunut viime vuosina. Perinteisen selluteollisuuden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajun lisäksi yleisöilmoituksia on tullut kissanpissan hajua, putsarin haju ja Tuosan haju kuvaavin termein. Yhteydenottoja on tullut mm. entistä enemmän Kaukaan ympäristöstä. 3.3 SO2-mittaukset Rikkidioksidin alempi vuorokauden mittausjaksoon verrannollinen arviointikynnys ei ole ylittynyt yhdelläkään mittauspisteellä. Teollisuuslaitosten lähettyvillä voi häiriötilanteiden yhteydessä esiintyä korkeitakin SO2-pitoisuuksia. Rikkidioksidipäästöihin voi liittyä myös hajuhaittaa. Tiedottamisen kannalta mittausten jatkuminen teollisuuslaitosten lähellä Ihalaisessa, Pulpilla ja Tirilässä on edelleen tarpeen. 3.4 NOx-mittaukset Typpidioksidin alempi arviointikynnys ei ole ylittynyt mittauspisteillä. NOxmittausten määrää on vähennetty. Lappeenrannan keskustassa mittausta jatketaan niin kauan kuin laite pysyy mittauskuntoisena ilman suurempia korjauksia. Ihalaisen mittauspiste säilyy yleisenä liikenteen ja teollisuuspäästöjen mittauspisteenä. 3.5 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosittain sekä Lappeenrannan keskustan että Ihalaisen mittauspisteissä. Ylempi arviointikynnys on ylittynyt Ihalaisessa. Jatkuvatoimisten mittausten jatkaminen Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan mittauspisteillä on edelleen tarpeen, koska mittausten avulla voidaan edelleen vaikuttaa katujen ja muiden alueiden kunnossapidon kehittymiseen. Joutsenon keskustan PM10 mittauksesta voidaan luopua siinä yhteydessä kun Lappeenrannan keskustan mittalaite joudutaan vaihtamaan. Tällöin vuonna 2017 uusittava laite siirretään Lappeenrannan keskustaan. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

7(7) Tirilässä pienhiukkasten PM2,5 mittauksia on tarpeen jatkaa kaukokulkeuman seuraamiseksi. Pulpilla mittauksia tehdään myös teollisuuden vaikutusten selvittämiseksi. Pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä terveyteen vaikuttavia ilman epäpuhtauksista. Pulpin ja Tirilän mittauspisteet kuvaavat myös puun pienpolton vaikutuksia laajan pientaloasutuksen johdosta. 3.6 Laskeuma Kolme laskeuman keräyspistettä (Tirilä, Ihalainen ja Pulp) ovat tarpeelliset teollisuusalueiden eri teollisuusalueiden laskeumakuorman selvittämiseksi. Äitsaaren pistettä voidaan hyödyntää alueen taustamittauspisteenä 3.7 Muu selvitykset Sääasema on välttämätön pitoisuustietojen analysointia varten. Ilman epäpuhtauksien vaikutusten arvioimiseksi on osallistuminen alueella mahdollisesti suoritettavaan bioindikaattoritutkimukseen edelleen tarpeellista. 3.8 Investointisuunnitelma Laitteiston tulee olla luotettavia ja niiden teknisten vaatimusten tulee vastata lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia. Laitekanta edellyttää säännöllistä uusimista. Laitteiden käyttöikä on lyhentynyt ja investointisuunnitelmassa tulee varautua myös odottamattomiin investointeihin. Investointiohjelmaa, jota päivitetään tarvittaessa vuosittain, on esitetty liitteenä 2. 3.9 Mittausten suorittaminen ja tiedottaminen Ilmanlaadun mittausten suorittamisesta vastaa ulkopuolinen asiantuntijataho. Mittaustulosten tiedottamisesta laaditaan erillinen tiedottamisohje, jota päivitetään tarvittaessa. LIITTEET 1. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 2012 2016 2. Investointisuunnitelma vuosille 2018-2022 Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma 2017 2022 21.11.2017

Liite 1 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 2012 2016 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

1(12) 1. MITTAUSPISTEET Yhdyskuntailmanlaadun mittaukset Lappeenrannassa on tehnyt Imatran seudun ympäristötoimi osana Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkostoa. Lappeenrannan mittauspisteiden lisäksi mittausverkostoon sisältyy myös Imatran ja Svetogorskin (Venäjä) mittauspisteet. Laskeumamääritykset on tehnyt Saimaan Vesitutkimus Oy. Vuoden 2016 lopussa jatkuvatoimisia ilmanlaadun mittauksia on tehty kuudella mittauspisteellä (kuva 1). Keräintyyppisiä mittauksia (laskeuma) on tehty kolmessa mittauspisteessä. Laskeuman taustapisteenä käytetään Ruokolahdella sijaitsevaa Äitsaaren mittauspistettä. Armilassa mitataan säätietoja. Mittauspisteet ja niissä mitattavat ilmanlaadun epäpuhtaudet on esitetty taulukossa 1. Kuva 1: Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun mittauspisteet

2(12) Mittauskaudella 2012 2016 on lopetettu 4 mittausta (taulukko 1): Lappeenrannan keskustan SO2, Tirilän NOx, Ihalaisen TRS ja Lauritsalan NOx. Uusia mittauksia on aloitettu 3 kappaletta eli Lappeenrannan keskustan TRS, Ihalaisen SO2 ja Pulpin PM2,5. Mittaussuunnitelmakaudella 2012 2016 hankittiin suunnitelman mukaisesti uusi sääasema, Pulpin mittauskoppi, kaksi rikkidioksidilaitetta ja kaksi PM10 mittauslaitetta. Mittausohjelman päivitystä ei ole toteutettu. Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman epäpuhtaudet mittauskaudella 2012-2016 Mittauspiste Mittauskomponentit Aloitettu/lopetettu Päästölähde Lappeenranta keskusta SO 2, NO x PM10 PM 2,5 TRS Tirilä Ihalainen Lauritsala Armila TRS SO 2 NO x PM 2,5 laskeuma TRS SO 2 NO x PM 10 laskeuma TRS NO x PM 10 Säätiedot Pulp, ala-aste ja kauppa TRS SO 2 laskeuma PM 2,5 Joutseno keskusta TRS SO 2 1) PM 10 1) lopetetaan vuoden 2017 lopussa lopetettu 2013 aloitettu 1996 aloitettu 1996 lopetettu 2016 aloitettu 2013 aloitettu 1989 aloitettu 1989 lopetettu 2015 aloitettu 2008 aloitettu 1993 lopetettu 2015 aloitettu 2016 aloitettu 2009 aloitettu 2006 aloitettu 1993 aloitettu 1994 lopetettu 2013 aloitettu 2006 aloitettu 1990 aloitettu 1990 aloitettu 1990 aloitettu 2014 aloitettu 2011 aloitettu 2013 aloitettu 2007 liikenne Ihalaisen teollisuusalue kaukokulkeuma puunjalostusteollisuus energiantuotanto kaukokulkeuma puun pienpoltto kaivosteollisuus sementtiteollisuus kaukokulkeuma puujalostusteollisuus energiantuotanto puujalostusteollisuus kaukokulkeuma liikenne kaukokulkeuma

3(12) 2. MITTAUSTULOKSET Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tuloksia tarkastellaan vuosien 2012 2016 aikana sekä verrataan edellisen mittausjakson, 2007 2011 tuloksiin. Ilmanlaatua kuvataan sanallisesti ilmanlaatuindeksillä, joka perustuu YTV:n ilmanlaatuindeksiin. Indeksi huomioi ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksilaskennassa huomioidaan TRS-yhdisteet, rikkidioksidi (SO2), typpidioksidi (NO2), PM10 ja PM2,5. Heikointa ilmanlaatu on ollut Lappeenrannan keskustan mittauspisteessä (kuva 2). Ilmanlaadun heikentymiseen keskustassa on merkittävimmin vaikuttanut keväisen katupölykauden aiheuttamat PM10 pitoisuudet. Mittausjaksolla 2012 2016 ei esiintynyt voimakkaita maasto- tai metsäpalojen aiheuttamaa ilmanlaadun heikentymistä toisin kuin edellisen mittauskauden aikana. Ilmanlaatu hyvää (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lappeenranta Lauritsala Joutseno Kuva 2: Lappeenrannan mittauspisteiden ilmanlaadun vuorokausi-ideksin hyvää osuudet vuosina 2012 2016. Lappeenranta = Lappeenrannan keskusta ja Joutseno = Joutsenon keskusta

4(12) 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS-yhdisteet) Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia esiintyy lähinnä tehtaiden ylösja alasajojen yhteydessä tai prosessihäiriöiden aikana lyhytaikaisina piikkeinä. Vuosikeskiarvo eri mittauspisteillä mittauskaudella 2012 2016 on ollut suurimmillaan 2 µg(s)/m³. Vuorokausiohjearvon (10 µg(s)/m³) ylityksiä on esiintynyt vuosien 2012 2016 Pulpin mittauspisteellä kahtena vuonna: vuonna 2013 kolmena kuukautena ja vuonna 2014 yhtenä kuukautena. TRSyhdisteille ei ole annettu raja-arvoja. Lyhytaikaista hajukuormitusta kuvaa TRS- tuntikeskiarvot, jotka ovat yli 10 µg(s)/m³ ja yli 3 µg(s)/m³. Hajutuntimääritelmänä on käytetty pitoisuutta 3 µg(s)/m³. Suurimmat ylitykset on mitattu Pulpin ja Tirilän mittauspisteillä (kuvat 3 ja 4). TRS % tuntiarvoista yli 10 µg/m³ 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J keskusta 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 TRS % tuntiarvoista yli 10 µg/m³ 2007 2008 2009 2010 2011 Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J. keskusta Kuva 3: TRS-tuntikeskiarvon (10 µg(s)/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet (%) vuosina 2012 2016 ja 2007-2011.

5(12) 6 5 4 3 2 1 TRS % tuntiarvoista yli 3 µg/m³ 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J keskusta Kuva 4: TRS-tuntikeskiarvon (3 µg(s)/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet (%) vuosina 2012 2016 Prosessihäiriöistä johtuneita TRS-piikkejä esiintyi Pulpilla erityisesti vuonna 2013. Vuonna 2015 mitattiin Tirilässä ja Lauritsalassa aikaisempiin vuosiin verrattuna jonkin verran enemmän yli 10 mikrogramman tuntikeskisarvon ylityksiä. Vuonna 2015, erityisesti keväällä, esiintyi Lappeenrannan alueella myös voimakasta kissanpissanhajua. Tuulensuunnasta ja mittaustekniikasta johtuen kyseinen haju ei yhteydenottojen voimakkuuteen verrattuna ollut esitettävissä mittaustuloksina. 4.2 Rikkidioksidi (SO2) Rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet pieniä. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun rikkidioksidin kriittiseen arvoon (20 µg/m³) verrattuna rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosina 2012 2016 enimmillään 2 µg/m 3 /a eli 10 % kriittisestä arvosta. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi annetut rikkidioksidin tunti- tai vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet mittausjaksolla 2012 2016 (taulukko 2). Tuntiraja-arvopitoisuuden (350 µg/m³) ylityksiä esiintyi vain Pulpin mittauspisteellä vuonna 2015 yhden kerran sallitun ylitysten määrän ollessa 24 kpl vuodessa. Suurimmat rikkidioksidin pitoisuudet on mitattu Pulpin mittauspisteellä (kuva 5). Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu rikkidioksidin vuorokausipitoisuuden alempi arviointikynnys (vuorokausikeskiarvo 50 µg/m³ saa ylittyä enimmillään 3 kertaa kalenterivuodessa) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna yhdelläkään mittauspisteellä.

6(12) Taulukko 2: Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja- ja ohjearvoihin mittauskaudella 2012 2016. Vaihteluväli on ilmoitettu suluissa. Tuntiohjearvo (250 µg/m³) on kunkin kuukauden suurin 99 % tuntiarvo, vuorokausiohjearvo (80 µg/m³) on kunkin kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo. Mittauspiste % tuntiohjearvosta (vaihteluväli) % vuorokausiohjearvosta (vaihteluväli) Tuntirajaarvopitoisuuden ( 350 µg/m³) ylitysten kpl Vuorokausirajapitoisuuden (125 µg/m³) ylitysten kpl Lpr keskusta 1) 7 % 14 % 0 0 Tirilä 5 % (2-7 %) 7 % (5 11 %) 0 0 Pulp 11 % (15-8 %) 15 % (9 28 %) 1 0 J keskusta 5 % (4-7 %) 7 % (5 9 %) 0 0 Ihalainen 2) 6 % 9 % 0 0 1) tulos vain yhden vuoden ajalta vuonna 2012 2) tulos vain yhden vuoden ajalta vuonna 2016 SO 2 suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Tirilä Pulp J keskusta Ihalainen Kuva 5: Rikkidioksidin suurimmat tuntikeskiarvot vuosina 2012-2016.

7(12) 4.3 Typpidioksidi (NO2) Typpidioksidin pitoisuudet eivät ole mittausjakson 2012 2016 aikana kertaakaan ylittäneet ohje- tai raja-arvoja (taulukko 3). Terveysperustein annettu tuntijaksoon perustuva NO2 alempi arviointikynnys (100 µg/m³ saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa) ei ylittynyt yhdessäkään mittauspisteessä yhtenäkään vuonna. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelun kannalta NOx (NO+NO2) alempi arviointikynnys (19,5 µg/m³/a) ylittyi Ihalaisessa joka vuosi ollen suurimmillaan (25 µg/m³) sekä Lappeenrannan keskustassa kerran, vuonna 2012 ollen 20 µg/m³. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelun kannalta NOX ylempi arviointikynnys (24 µg/m³) ylittyi yhtenä vuonna, vuonna 2012 Ihalaisessa. Vuosiraja-arvoon verrattuna suurin vuosikeskiarvo on mitattu vuonna 2012 Ihalaisessa, jolloin vuosikeskiarvo oli 35 % vuosiraja-arvosta (40 µg/m³). Typpidioksidin tuntiraja-arvopitoisuuden (200 µg/m³) ylityksiä on esiintynyt yhtenäkään vuonna yhdelläkään mittauspisteellä (sallittujen ylitysten lukumäärä vuodessa 18 kpl). Suurimmat pitoisuudet on mitattu Ihalainen mittausmittauspisteellä (taulukko 3), jossa NO2-pitoisuudet ovat olleet 2012 2016 keskimäärin 76 % vuorokausiohjearvosta (70 µg/m³). Typpidioksidin alempi arviointikynnys (100 µg/m³ ei saa ylittyä vuoden mittausjaksolla yli 18 kertaa) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna. Taulukko 3: Typpidioksidin ohje- ja raja-arvoihin verrannollisten pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluväli (suluissa) mittausjaksolla 2012 2016. Mittauspiste % Tuntiohjearvosta (150 µg/m³) % Vuorokausiohjearvosta (70 µg/m³) Tuntirajaarvopitoisuuden (200 µg/m 3 ) % Vuosirajaarvosta (40 µg/m³) Lpr keskusta 50 %(39 56%) 51 %(43-60%) 0 29 %(25-35%) Lauritsala 1) 52 % 61 %(51-60%) 0 29 %(25-33%) Ihalainen 63 %(56-66%) 76 %(61-90%) 0 35 %(30-40%) Tirilä 2) 47 %(41-51%) 50 %(44-57%) 0 23 %(20-28%) Pulp 3) 30 %(27-33) 32 %(26-37) 0 19 %(18-20%) 1) 2 vuoden tulos, 2) 4 vuoden tulos, 3) 3 vuoden tulos

8(12) 4.4 HIUKKASET 4.4.1 PIENHIUKKASET (PM2,5) Mittauspisteiden pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvot eivät poikkea toisistaan. Tirilässä pienhiukkasten vuorokauden aikainen vaihtelu, erityisesti talvella, on hieman suurempaa kuin Lappeenrannan keskustassa ja Pulpilla (kuva 6). Tämä viittaa pientaloalueen puun polttoon. Puun polttaminen näkyy erityisesti Tirilässä talvikautena aamupäivän ja illan kohonneina piikkeinä. Vuosikeskiarvot ovat olleet enimmillään 32 % ja pienimmillään 24 % vuosiraja-arvosta (25 µg/m³). Vuositason alempi arviointikynnys (12 µg/m³) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuotena (enimmillään 67 % alemmasta arviointikynnyksestä). Mittausjaksolla 2012 2016 ei esiintynyt voimakkaita maasto- tai metsäpaloihin liittyneitä kaukokulkeumaepisodeja. Talviaikana mitattiin ajoittain kohonneita PM2,5 pitoisuuksia, jotka olivat pääsääntöisesti peräisin Keski-Euroopan päästöistä. Kuva 6: Pulpin, Tirilä ja Lappeenrannan keskustan PM2,5 tuntikeskiarvojen jakauma ajallisesti kesäkuukausina (huhti-syykuu) ja talvikuukausina (lokamaaliskuu) 1.1.2012 31.12.2016. Pulpilla mittaustulokset kattoivat vuodet 2014 2016.

9(12) 4.4.2 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM10) Suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet mitataan Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä (kuvat 7 ja 8). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoa (vuorokausikeskiarvon 50 µg/m³ enimmillään 35 kpl) ei ole mittausjaksolla 2012 2016 ylitetty yhtenäkään vuonna (kuva 7). Enimmillään (14 kpl) raja-arvopitoisuuden ylityksiä on esiintynyt vuonna 2014 Lappeenrannan Keskustassa. Lappeenrannan keskustassa esiintyi keskimäärin yhdeksänneksi eniten (vaihteluväli 5 13) hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvopitoisuuden ylityksiä verrattaessa tuloksia Suomen kaikkiin mittauspisteisiin. Suhteutettuna mittauspisteiden lukumäärään keskimäärin 79 %:ssa Suomen mittauspisteistä mitattiin vähemmän raja-arvopitoisuuden ylityksiä kuin Lappeenrannan keskustassa. 40 PM 10 kpl yli 50 µg/m³ kpl 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 7: Hengitettävien hiukkasten PM10 vuorokausikeskiarvon 50 µg/m³ ylittäneiden pitoisuuksien lukumäärä 2012-2016. Vuorokausiohjearvo ylittyi joka vuosi Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteellä sekä kahtena vuonna Lauritsalan mittauspisteellä (kuva 8).

10(12) µg/m³ 280 245 210 175 140 105 70 35 Suurin PM10 vuorokausiohjearvoon verr. arvo 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 8: Hengitettävien hiukkasten PM10 vuosien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot. Hengitettävien hiukkasten alempi arviointikynnys ylittyy vuosittain Lappeenrannan keskustan ja lähes joka vuosi Ihalaisen mittauspisteillä (kuva 9). Joutsenossa alemman arviointikynnyksen ylitys on tapahtunut mittausjaksolla kerran eli vuonna 2014. PM 10 alempi arviointikynnys kpl 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 9: Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuuksien suhde alempaan arviointikynnykseen (25 µg/m³) Hengitettävien hiukkasten vuorokausitason ylempi arviointikynnys on ylittynyt kerran, vuonna 2014 Ihalaisessa (kuva 10).

11(12) PM 10 ylempi arviointikynnys kpl 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 10: Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien suhde ylempään arviointikynnykseen (35 µg/m³) 4.5 LASKEUMA Suurin rikkilaskeuma esiintyy Ihalaisen mittauspisteessä (kuva 11). Rikkilaskeuman tavoitetaso alittuu ajoittain Äitisaaren vertailupisteessä (Ruokolahdella) sekä Pulpin mittauspisteellä. 700 600 500 Rikkilaskeuma mg/m2/a 400 300 200 100 0 2012 2013 2014 2015 2016 Pulp Äitsaari Ihalainen Tirilä Kuva 11: Rikkilaskeuma (mg/m 2 /a) vuonna 2012 2016. Tavoitetaso on 300 mg/m 2 /a.

12(12) 4.6 BIOINDIKAATTORISELVITYKSET Ilman epäpuhtauksien vaikutusta on tutkittu bioindikaattoritutkimuksin (mäntyjen neulasten harsuuntuminen ja jäkälävauriot) vuosina 1991, 1988, 1998, 2005 ja vuonna 2012. Vuonna 2012 männyn epifyyttijäkälän, sormipaisukarveen suurimmat vauriot sijoittuivat Lappeenrannan keskusta-alueelle ja Joutsenoon. Vertailuvuonna 2005 selvien vaurioiden alue ulottui hieman laajemmalle alueelle kuin vuonna 2012. Jäkälälajistoltaan köyhtyneimmät alueet olivat vuonna 2005 hieman laajemmalla alueella kuin vuonna 2012. Mäntyjen elinvoimaisuutta kuvaavaa harsuuntumista esiintyi joillain alueilla Lappeenrannan ja Venäjän tuntumassa, Lappeenrannan keskustan länsipuolella,lähellä Lemin kunnan rajaa ja pienialaisilla alueilla Joutsenossa ja Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Lähteet Jyväskylän yliopisto ympäristötutkimuskeskuksen tiedoksiantoja 176 (Lehkonen, Huuskonen, Keskitalo, Laita): Etelä-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2012 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2014 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2013 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2012

Liite 2: Ilmanlaadun investointisuunnitelma 21.11.2017 Investointisuunnitelma on hyväksytty tarkkailusuunnitelman 2018 2022 hyväksymisen yhteydessä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuosittain. Tehdyt päivitykset: Ilmanlaadun mittausohjelma 2018 2019 2020 2021 2022 peruste x x Ohjelman päivitystarve SO2 mittauslaite 1) n. 12 000 Laite on vanha eikä siihen ole saatavissa varaosia/mittalaite on epävakaa SO2 mittauslaite 1) n. 12 000 Laite on vanha eikä siihen ole saatavissa varaosia/mittalaite Bioindikaattoritutkimus on epävakaa Säännöllinen seurantatarve Varaus, joka päätetään erikseen 1) Laitteiden sijoituspaikat: Lauritsala, Ihalainen tai muu sijoituspaikka määritellään erikseen kunkin hankintavuoden aikana. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi: ilmanlaaduntarkkailusuunnitelma 2018 2022