ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla

Transkriptio

1 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26

2 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu Vuoksenniskantie IMATRA p , Kuva kannessa: Maisema Imatralta Mellonmäeltä, Raija Mutanen 25.

3 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 15 vuotta sitten aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnasta aiheutuneet korkeat hiukkaspitoisuudet. 9-luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy mm. ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Katujen hiekoitushiekka puolestaan heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ylittyi vuoden 25 aikana Venäjällä Svetogorskin mittauspisteellä kahdeksana kuukautena ja Imatralla Rajan mittauspisteellä kahtena kuukautena. Svetogorskin mittauspisteen TRS-pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla mittauspaikkakunnilla. Vaikkakaan ohjearvon ylityksiä ei mitattu kuin yhdellä Suomen puoleisella mittauspisteellä, mitattiin teollisuuslaitosten lähialueilla hetkittäin korkeitakin TRS-pitoisuuksia, jotka heikensivät alueiden viihtyvyyttä. Kevään 25 paperialan työtaistelujen takia TRS-pitoisuudet olivat pienempiä kuin vastaavina ajankohtina muina vuosina. Vuonna 25 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Imatralla Rajan mittauspisteellä ja Venäjällä Svetogorskin mittauspisteellä. Koko mittausverkon alueella pitoisuushuiput vaihtelivat 6-17 % vuorokausiohjearvosta ja 1-2 % tuntiohjearvosta. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Keskustan mittauspisteellä ja Svetogorskin mittauspisteellä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin liikenteen ruuhkahuippuina aamuisin ja iltaisin. Hengitettävien hiukkasten (PM1) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikaan kaupunkien keskusta-alueilla. Vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 25 vain Lappeenrannan keskustassa huhtikuussa. Lappeenrannassa pitoisuuksien pienenemiseen on osaltaan vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) ovat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannassa Ihalaisen mittauspisteellä. Lappeenrannassa Ihalaisen mittauspisteen kokonaisleijumatasoon vaikuttaa huomattavasti Ihalaisten teollisuusalueen mineraalien louhinta ja jatkojalostus. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 3 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä osalla mittausverkon laskeuman mittauspisteistä, myös laskeuman ph-, kalsium- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin Etelä- Karjalan taustataso.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Ilman epäpuhtauksien kuvaus Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Imatra Svetogorsk Lappeenranta Joutseno Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Joutseno Lappeenranta Mittausmenetelmät Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaatuindeksi TULOKSET Säätiedot Imatran ilmanlaatutulokset vuonna Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (TSP ja PM1) Laskeuma Joutsenon ilmanlaatutulokset vuonna Joutsenon ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiukkaset (TSP ja PM1) Laskeuma Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... 65

5 3.4.3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (TSP ja PM1) Laskeuma Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (PM1) IMATRAN, JOUTSENON, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATU- TULOSTEN VERTAILU Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiukkaset (TSP ja PM1) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Laskeuma TULOSTEN TARKASTELU Imatran ilman laatu Joutsenon ilman laatu Lappeenrannan ilman laatu Svetogorskin ilman laatu KIRJALLISUUSLUETTELO.111 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 711/21 LIITE 2: Ilmanlaatu julkaisuja

6 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/2 25 :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatralta, Joutsenosta, Lappeenrannasta ja Svetogorskista vuodelta 25. Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna mittauspistettä. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastaa keskitetysti Imatran kaupungin ympäristötoimen henkilökunta. Ilman laadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee tämän lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhintaa ja jatkojalostusta suorittava teollisuusalue. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 - ja PM1-pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman, kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten (PM1) mittauksiin. Vuonna 25 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty 1 vuotta sitten, joten vuoden 25 mittaustulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aikaisimpinakin vuosina. Ilmanlaatuun vaikutti merkittävästi vuonna 25 liikenneperäiset päästöt ja kaukokulkeuman kasvattamat hiukkaspitoisuudet. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/11/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1

7 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveys haittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Kokonaisleijuma (TSP) ja hengitettävät hiukkaset (PM1) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata joko kokonaisleijumana eli TSP:nä tai hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä. TSP:ssä on mukana hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle,1 mm. Tällä pölyllä on vaikutusta lähinnä viihtyvyyteen. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat kooltaan alle 1 µm ja näillä hiukkasilla on myös terveydellisiä vaikutuksia. Pienet hiukkaset pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Pölyhiukkasissa voi olla myös syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia yhdisteitä. Sekä kokonaisleijumalle, että PM1:lle on valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). 2

8 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Alueiden teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat on esitetty kuvassa 1. Kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluvat paikkakunnat. Taulukko 1: Imatran (1-2), Joutsenon (3-4) ja Lappeenrannan (5-9) teollisuuslaitosten ja Svetogorskin (1)kombinaatin päästöt ilmaan vuonna 25. TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 )/a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Ovako Bar Oy Ab Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan tehtaat Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat 7. Nordkalk Oyj Abp, Lappeenranta 8. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 9. Lappeenrannan Lämpövoima Oy/ Lappeenrannan Energia Oy 1. OAO Svetogorsk ,3,

9 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina yksikössä t/a. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta , ,8 2, ,8 2, ,8,6 2, ,9,7 2, ,9,6 2, ,5,4 1, ,3,3,8 Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski), Ovako Bar Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRSyhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Imatrankoskella ja Mansikkalassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä happamoittava kaukokulkeuma kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 21 uudistusten jälkeen (kuva 2). Vuoden 25 päästöihin vaikutti osaltaan kevään pitkät seisakit. 4

10 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Ovako Bar Oy AB:n (entinen Imatra Steel) hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). t/a Stora Enso Oyj:n TRS- ja SO2-päästöt TRS µg(s)/m³ SO2 µg/m³ Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina hiukkaset t/a Ovako Bar Oy Ab:n (ent. Imatra Steel) hiukkaspäästöt Kuva 3: Ovako Bar Oy Ab:n hiukkaspäästöt (t/a) vuosina Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva International Paper OAO Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet rikkidioksidipäästöjä jopa 9 % 199-luvun alkuvuosien tasosta. 5

11 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Lappeenranta Lappeenrannassa ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oyj Abp Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy/Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan kokonaisrikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Loppuvuodesta 1996 aloitettiin uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM-Kymmene Oyj Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä (kuva 4). Vuonna 25 päästöjen suuruuteen on vaikuttanut kevään seisakit ja tehtaiden siirtyminen päästölaskennassa taselaskennasta online-mittaukseen. Samassa kuvassa on myös esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt. UPM Kymmene Kaukaan TRS- ja SO2-päästöt vuosilta ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt vuosilta TRS ja SO2 t/a pöly t/a 8 TRS Kaukas 7 SO2 Kaukas Pöly Ihalaisen teollisuusalue Kuva 4: Lappeenrannan UPM-Kymmene Oyj Kaukaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosilta ja Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt (t/a) vuosilta Joutseno Joutsenossa merkittävimmät ympäristölupavelvolliset laitokset ovat Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Timber Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon kunnan läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRSyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenossa selvästi 199-luvun alun tilanteeseen verrattuna (Kuva 5). 6

12 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... 4 t/a Joutsenon tehtaan TRS-ja SO2-päästöt TRS µg(s)/a SO Kuva 5: Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno tehtaan TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 25 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista määritettiin ph, johtokyky, kloridi, kokonaisrikki (määritetty sulfaattina), natrium, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös, kalsium, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kiintoaineen tuhka ja rauta. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 25 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. 7

13 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna 25. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) Imatrankoski (Torkkelinkatu, Inkerinaukio) Mansikkala (Linnalankuja 5) Teppanala (Ensontie 71) Raja (Ensontien päässä) Pelkola (Vartiotie) Äitsaari (Teräväläntie) - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM1 - TSP - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma - TSP -kaukokulkeuma -Imatran keskustan liikenne - TRS/SO 2 - Keskuskadun liikenne - NO/NO 2 - Imatran Energia Oy - PM1 - kaukokulkeuma - PM1 - Ovako Bar Oy Ab -OAO Svetogorsk -kaukokulkeuma - TRS/SO 2 - NO/NO laskeuma - OAO Svegorsk - Ovako Bar Oy Ab - kaukokulkeuma - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste Svetogorsk (Koulukatu 12, Päiväkoti n:o 5) - TRS/ SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - OAO Svetogorsk - lähiliikenne 8

14 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Äitsaari StoraEnso Oyj Rautionkylä Mansikkala Imatrankoski Teppanala Ovako Bar Oy Ab Pelkola Raja OAO Svetogorsk Svetogorsk Kuva 6: Imatran ja Svetogorskin mittauspisteet vuonna 25. 9

15 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Joutseno Joutsenossa ilmanlaatua mitattiin vuonna 25 seitsemässä mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Korvenkylässä (kuva 7). Laskeumasta määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori (Korvenkylä ja Pulp) sekä kokonaistyppi (Korvenkylä ja Pulp). Taulukko 4: Joutsenon mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 25. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähin päästölähde Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) Pulp (kauppa) (Kangastie 2) -TRS/SO TSP - laskeuma -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma Palolaitos (Valimontie 2) Joutsenon keskusta (Keskuskatu 1) Neuvola (Kesolantie 4) - TRS/SO 2 - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus ilmanpaine lämpötila -Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma - PM1 -keskustan liikenne -kaukokulkeuma - laskeuma -keskustan liikenne -kaukokulkeuma Kangassaari - laskeuma - Oy Metsä-Botnia Ab Joutsenon tehdas Korvenkylä (Asematie 2) - laskeuma -lähialueet -kaukokulkeuma 1

16 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 7: Joutsenon mittauspisteet vuonna

17 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 25 kuudessa mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty kuvassa 8. Laskeumista määritettiin ph, sähkönjohtokyky, suodatusjäännös, haihdutusjäännös, kokonaislaskeuma, kalsium, kokonaisrikki, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laskeuman vertailupisteenä käytettiin vuonna 25 Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 5: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna 25. Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas -liikenne Tirilä (Pekkasenkatu 25) Armila (Armilankatu 35) Keskusta (Vapauden aukio) Ihalainen (Poikkitie 2) Mäntylä (Mikontie 1) - TSP - TRS/SO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus - TRS/SO 2 - NO/NO 2 - PM1 - TSP - laskeuma - TSP -kaukokulkeuma -UPM-Kymmene Oyj, Kaukas -kaukokulkeuma - UPM-Kymmene Oyj, Kaukas - liikenne -Ihalaisten teollisuusalue -kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue -liikenne -kaukokulkeuma - TSP - Ihalaisen teollisuusalue -liikenne -kaukokulkeuma 12

18 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Lappeenrannan lämpövoima UPM- Kymmene Kaukas Lauritsala Keskusta Armila Tirilä Ihalainen Mäntylä Ihalaisten teollisuusalue Kuva 8: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna

19 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - API 1, USA - API 1A, USA TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 85 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer model CDN-11, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi TRS:ää ja SO 2 :ta mitattiin vuorotellen magneettiventtiiliohjausta käyttäen samalla analysaattorilla muilla mittauspisteillä paitsi Rautionkylässä Imatralla ( alkaen) ja Svetogorskissa Venäjällä ( ), jossa molemmille yhdisteille on oma analysaattori. Mittausten jaksotukset olivat Lappeenrannan Lauritsalassa ja Tirilässä TRS: 46 min ja SO 2 : 1 min; Lappeenrannan Keskustassa ja Imatran Rajalla TRS: 1 min ja SO 2 : 46 min. Muissa mittauspisteissä TRS:n tuntikeskiarvon laskemiseen käytettiin 36 min ja SO 2 :n 16 min keskiarvoja. Vaihdosten välillä käytettiin kahden minuutin ns. huuhteluaikaa, jolta ajalta tuloksia ei taltioitu. Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: Kokonaisleijuma (TSP) - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc. model 42C, USA - Horiba APNA 36, Japani Kokonaisleijumaa mitattiin standardin SFS 3863 mukaisesti kolmena vuorokautena viikossa. Suodattimina käytettiin lasikuitusuodattimia. Näyteilman keräysnopeus oli 15-2 l/min. Keräimet: - Kimoto 12, Japani - Wedding kriittiseen aukkoon perustuva tehokeräin 14

20 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Lappeenrannan keskustan mittauspisteellä aloitettiin TSP:n mittaus jatkuvatoimisesti Analysaattori: - Teom 14 Hengitettävät hiukkaset (PM1) Alle 1 µm hiukkasia eli PM1 mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - ThermoESMAndersen FH 62 I-N hiukkasmassamonitori, Saksa Laskeuma Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kaksi kuukautta. Imatran näytteet analysoi Imatran kaupungin Elintarvike- ja ympäristölaboratorio asti ja Nab Labs ympäristöanalytiikka alkaen, Joutsenon ja Lappeenrannan näytteet analysoi Lappeenrannan kaupungin Elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 6. Imatralla laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 585 cm² ja Lappeenrannassa ja Joutsenossa 33 cm². Taulukko 6: Laskeumista määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät vuonna 25. Näyteosa Suure Määritysmenetelmä Imatra Joutseno ja Lappeenranta koko näyte suodatusjäännös (kiintoaine) SFS EN 872 (8 µm) SFS EN 872 (8 µm) suodos (vesimäärä) x x kokonaislaskeuma (suodatus- SFS EN 872, SFS 38 SFS EN 872, SFS 38 jäännös + haihdutusjäännös) kalsium SFS kokonaisfosfori IMO 18 KEV 12 kokonaistyppi IMO 5 SFS 555,1988 modifioitu ph (25 C) SFS 321 SFS 321 sähkönjohtokyky (25 C) SFS EN SFS-EN suodos kloridi ANO (Stora Enso) - natrium SFS kokonaisrikki ANO (Stora Enso) KEV 45 kalsium - SFS 31 haihdutusjäännös SFS 38 SFS 38 hehkutusjäännös SFS 38 - suodatus- tuhka 575 C/4h - jäännös rauta SFS

21 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kolme sääasemaa, yksi kullakin mittauspaikkakunnalla. Imatralla Rautionkylässä sijaitsi Vaisalan sääasema, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Joutsenon Palolaitoksella mitattiin tuulensuuntaa, -nopeutta, lämpötilaa ja ilmanpainetta Reino Rehn SMA-3 sääasemalla. Lappeenrannassa Armilan säätiedot tuulensuunnasta, - nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta, saatiin Lappeenrannan palolaitoksen Vaisalan sääasemalta. Kunkin paikkakunnan mittaustietojen tarkasteluun on käytetty oman paikkakunnan sääaseman antamia säätietoja ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteiden jatkuvatoimisilta analysaattoreilta tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle, Imatralle. Mittauspisteillä muistiyksikkö tallensi tiedot yleensä kahden minuutin keskiarvoina. Tietokoneella DILTAohjelmakokonaisuuden avulla suoritettiin pitoisuustarkkailu sekä tulosten editointi ja raportointi. Vuonna 1996 otettiin Imatran ympäristötoimessa käyttöön oma ilmanlaatumittauksia koskeva laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän avulla pyritään mittaamaan mittausverkoston yhdyskuntailmanlaatua mahdollisimman laadukkaasti, jotta viranomaisille, yrityksille ja muille yksityisille asiakkaille tuotettava mittaustieto olisi luotettavaa ja jäljitettävää. Mittaustoimintaa toteutetaan laatukäsikirjan ja kahdeksantoista yksityiskohtaisen menetelmäohjeen mukaisesti. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin joka toinen kuukausi tai tarpeen mukaan ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti säännöllisin väliajoin. SO 2 - ja NO x - analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3Mpermeaatiokalibraattoria. Kalibraattorin permeaatiouunissa, jonka lämpötila oli +4, C käytettiin Vici Dynacal-permeaatioputkia. SO 2 -putken rikkidioksidikaasun luovutusnopeus oli n. 13 ng/min ja NO 2 - putken typpidioksidikaasun luovutusnopeus n. 85 ng/min. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä ns. interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattoreiden NO- ja NO x - kanavien tasapainot tarkistettiin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. Kokonaisleijumakeräimet kalibroitiin Imatralla ja Joutsenossa joka kolmas kuukausi Kimoto CB-1 - kalibrointilaitteella. Lappeenrannan kokonaisleijumakeräinten kalibroinnista ja huolloista vastasi Lappeenrannan kaupungin Elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Kaikki PM1-hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. 16

22 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen Kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 24 Ilmatieteenlaitos teki myös hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittaispisteellä. Vuonna 25 vertailumittauksia ei suoritettu. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuun alusta 1996 (Vnp 48/96). Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 7). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/96) antamat raja-arvot ja kynnysarvot kumottiin valtioneuvoston antamalla uudella asetuksella ilmanlaadusta (711/21) Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti kunnes uudessa asetuksessa säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Uudet raja-arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 7: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 48/96) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) µg(no 2 )/m 3) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä ohjearvona EKItutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 1 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991). 17

23 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/3d 22 d " - tuntiohjearvo/3d 75 % tuntikeskiarvoja - kokonaisleijumavuorokausiohjearvo 9 vuorokautta/a 3d/vko keräys Taulukko 8: Valtioneuvoston asetuksen (711/21) mukaiset raja-arvot (voimaan ) (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - kalenterivuosi Raja-arvo µg/m Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Ajankohta, jolloin viim. pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät Rikkidioksidi - 1 tunti (µg/m³) - 24 tuntia Hiukkaset - 24 tuntia (PM1) - kalenterivuosi (µg/m³) Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen Ympäristökeskuksen itäisen Suomen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta (Taulukko 9). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 3 mg/m 2 /a (Valtioneuvosto 48/96). Taulukko 9: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/ympäristövaikutus yksikkö/jussi Vuorenmaa) Komponentti Kotaniemi v. 21 Kotaniemi v. 22 Kotaniemi v. 23 Kotaniemi v. 24 Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a Laskeuman ph 5,8 5,14 5,1 5,7 5,1 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 9,1 9, 8,9 7,6 8,7 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a Laskeuman johtokyky ms/m 1,46 1,82 2,7 1,31 1,7 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a Natriumlaskeuma mg/m 2 /a Keskiarvo 18

24 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristönsuojelutoimistolla otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Vuoden 23 alussa otettiin käyttöön YTV:n kehittämä ns. uusi indeksinlaskentaohjelma, joka laskee indeksitiedot vain tuntikeskiarvojen perusteella. Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin yhteensä viideltä mittauspisteeltä: Imatralla Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista, Joutsenossa keskustan ja Palolaitoksen ilmanlaatutuloksista (yhtenä indeksilukuna) ja Lappeenrannassa Lauritsalan ja Keskustan mittauspisteiden ilmanlaatutuloksista. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma ali-indeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 1. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 1 ja 11. Taulukko 1: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Kuvaus Terveysvaikutukset -5 hyvä ei todettuja tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä Muut vaikutukset lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 välttävä epätodennäköisiä huono mahdollisia herkillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 19

25 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 11: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM1 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h Ilmanlaatuindeksi on julkaistu Etelä-Saimaa-lehdessä kerran viikossa vuorokausi-indeksinä heinäkuusta 1998 lähtien sekä graafisesti että sanallisesti sekä Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa vuoden 23 alusta. Ilmanlaatuindeksi ja muutakin Etelä-Karjalan ilmanlaatuun liittyvää asiaa on tiedotettu myös internetissä toukokuusta 1998 alkaen. Tällä hetkellä mittausverkon ilmanlaatuasiat löytyvät osoitteesta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan eli YTV:n ympäristötoimiston kautta on Lappeenrannan keskustan mittauspisteen ilmanlaatuindeksi julkaistu TV 1:n aamu-uutislähetyksissä muiden Suomen mittauspaikkakuntien tietojen yhteydessä vuoden 2 alusta alkaen. 2

26 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty kolmen mittausverkon alueella käytössä olleen sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 25 oli kaikilla mittauspisteillä etelästä (kuva 9). Vuosi 25 alkoi normaalia lämpimimmissä merkeissä, mutta sitten maaliskuu oli normaalia kylmempi. Vuoden 25 kesä ja syksy olivat melko lämpimiä, erityisesti syys-lokakkun vaihde ja maraskuun alku. Elokuu oli ennätyssateinen, tosin sateen määrä vaihteli eri kuukausien välillä melkoisesti. Kuva 9: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan tuuliruusut vuonna

27 ILMANLAATU 25: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 12: Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna 25. Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä, Joutsenossa Pulpin mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot v lämpötila ( C) sadanta (mm) lämpötila ( C) Imatra v. 25 sadanta (mm) Lappeenranta Lämpötila ( C) v. 25 sadanta (mm) lämpötila ( C) Joutseno v. 25 sadanta (mm) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu )Ilmastotilastoja Suomesta 22:1 Tilastoja Suomen ilmastosta , Ilmatieteenlaitos 22

28 IMATRAN ILMANLAATU 25: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 25 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 25 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM1. Ilmanlaatuindeksin arvot Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 1. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 92 % mittausajasta hyvää ja 8 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- eli TRS-pitoisuudet, rikkidioksidipitoisuudet sekä keväiset kohonneet hiukkaspitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 9 % mittausajasta hyvää ja 1 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat liikenteestä peräisin olleet typpidioksidipitoisuudet ja kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet. Ilmanlaatuindeksi vuonna 25 Imatralla 2 ERITTÄIN HUONO Rautionkylä Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Imatran ilmanlaatu Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna

29 IMATRAN ILMANLAATU 25: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 25 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla vuonna Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina ja Imatrankoskella vuonna Tulokset Vuonna 25 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rajan mittauspisteillä. Mansikkalassa TRSpitoisuudet olivat pienimpiä johtuen suurista etäisyyksistä päästölähteisiin (taulukko 13 ja kuvat 11-13). Rautionkylän ja Rajan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Rajalla OAO Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla)(kuva 12). Taulukko 13: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna 25. Rautionkylässä tuntikeskiarvot muodostuvat 6 minuutin mittausjaksosta, Mansikkalassa 36 ja Rajalla 1 minuutin mittausjaksosta. vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) vuorokausikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen lkm) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) tuntikeskiarvoista yli 1 µg(s)/m³, %, (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen lkm) Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo , ( kpl), ( kpl) 1,7 (6 kpl) ,7 (68 kpl),1 ( 5 kpl) 3,8 (336 kpl) valid-% ) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin

30 IMATRAN ILMANLAATU 25: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... µg(s)/m³ Rajan TRS:n vuorokausikeskiarvot v. 25 µg(s)/m³ Rautionkylän TRS:n vuorokausikeskiarvot v vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ 15 1 vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ kk kk Kuva 11: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 25. Kuva 12: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvojen (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna 25. Rautionkylän sääaseman tuulensuunta. Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 1 µg(s)/m³ ylittyi Imatran mittauspisteistä Rajalla kahtena kuukautena eli tammi- ja syyskuussa vuonna 25. Tällöin vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat 11 ja 17 µg(s)/m 3. Rajan mittauspisteellä tuntipitoisuus 1 µg(s)/m³ ylittyi 3,8 % eli 336 tuntia, Rautionkylässä,7 % eli 68 tuntia ja Mansikkalassa,5 % eli 5 tuntia mittausajasta (Taulukko 13). 25

31 IMATRAN ILMANLAATU 25: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... TRS-yhdisteet, 2. suurin vuorokausikeskiarvo v.25 Rautionkylä Mansikkala Raja ohjearvo µg(s)/m³ TRS-yhdisteet, 99%:n tuntiarvot v.25 Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat 99%-tuntiarvot suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna 25. ja kuukausien toiseksi Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien aleneminen alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 21 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä. Vuoden 25 mitatut pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina (kuva 14). Pitoisuuksien pieneneminen näkyy myös Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden tuulensuunnilla ( ) lasketuissa TRS-keskiarvoissa Rautionkylässä (taulukko 14). Rajan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä vuodesta 1998 alkaen. Vuonna 23 pitoisuudet hieman pienenivät, mutta vuoden pitoisuudet Rajalla olivat taas hieman suurempia kuin edellisinä vuosina (kuva 14). µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na % Kuva 14: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina

32 IMATRAN ILMANLAATU 25: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)... Taulukko 14: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja Rajan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina tuulensuunnilla 31-33, vuosina tuulensuunnilla ja vuodesta 22 alkaen o. Rajan pitoisuudet on laskettu aina tuulensuunnilla o. Tuulennopeus yli 1 m/s, vuodesta 22,5 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuunnalla. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina Rajan TRS keskiarvo tietyllä tuulensuunnan sektorilla Rajan TRS tuntikeskiarvot yli 1 µg(s)/m³ prosentteina , , , ,7 1, ,3 1, ,2 1, ,9 1 2, ,2 3 5, ,7 3 7, ,7 5 12, ,2 5 18, ,3 7 22, ,7 1 1, , ,4 6 22, 27

33 IMATRAN ILMANLAATU 25: Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 25 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Rajan-mittauspisteellä (Pelkolassa). Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Rajalla Vuoksenniskalla (Honkaharjun sairaalalla) mittauksia suoritettiin vuosina Vuonna 1997 rikkidioksidia mitattiin myös Imatrankoskella. Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Rautionkylän pitoisuudet olivat ajoittain selkeästi suurempia kuin Rajan tai Mansikkalan mittauspisteillä (kuva 15). Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista (kuva 17) on havaittavissa, että Rajalla ulkoilman laatuun vaikuttavat OAO Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). µg/m³ Rikkidioksidi, kuukausikeskiarvot v Rautionkylä Mans ikkala Raja µg/m³ Rikkidioksidi, 99 %:n tuntiarvot v.25 ohjearvo 25 µg/m³ Rautionkylä Mansikkala Raja Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot ja tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna

34 IMATRAN ILMANLAATU 25: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna 25. Validiteetti-% = ajallinen edustavuus.tuntikeskiarvot ovat Rautionkylässä 6 min, Mansikkalassa 16 min ja Rajalla 46 min keskiarvoja. Rautionkylä Mansikkala Raja Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) ) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25.s suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) 36 ( kpl) 12 ( kpl) 15 ( kpl) 8 ( kpl) 29 ( kpl) 14 ( kpl) Validiteetti-% /35 (24 kpl) -/125 (3 kpl) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausi keskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 25. Rautionkylässä ja Rajalla mitattiin Imatran korkeimmat pitoisuudet. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat noin 15 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet noin 17 % tuntiohjearvosta (taulukko 16 ja kuva 15). 29

35 IMATRAN ILMANLAATU 25: Rikkidioksidi (SO 2 ). µg/m³ Rautionkylän SO2:n vuorokausikeskiarvot v. 25 raja-arvo 125 µg/m³ vuorokausiohjearvo 8 µg/m³ kk Kuva 16: Rautionkylän mittauspisteen rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot (µg/m³) vuonna 25. Taulukko 16: Imatran vuoden rikkidioksidin pitoisuuksien osuus ohje- ja raja-arvoista (%). Vertailussa on käytetty suurimpia ohjearvojen vertailulukuja.(mansikkalasta tuloksia on vain 65% mittausajasta v. 24, joten ohje- ja raja-arvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi Tuntiohjearvosta, % Vuorokausiohjearvosta, % Tuntirajaarvosta, % 1) Vrk-rajaarvosta, % 2) Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja Raution- Mansik- Raja kylä kala kylä kala ) raja-arvoa verrattu vuoden 25.suurimpaan tuntiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 24 kpl, 2) raja-arvoa verrattu vuoden 4.suurimpaan vuorokausiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 3 kpl kylä kala kylä kala 3

36 IMATRAN ILMANLAATU 25: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 17: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tuntikeskiarvojen (µg/m³) tuulensuuntajakaumat vuonna 25, Rautionkylän tuulensuunta ja tuulennopeus (>1 m/s). Rautionkylässä vuositason rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet viimeisen yhdeksän vuoden aikana keskimäärin samalla tasolla. 199-luvun puolen välin jälkeen vuosina Rautionkylässä mitattiin hetkittäin korkeita rikkidioksidipitoisuuksia, mutta vuosikeskiarvoina kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa. Vuoden 25 rikkidioksidipitoisuudet olivat normaalia tasoa. OAO Svetogorskin tehtaiden uudistukset näkyvät Rajan mittauspisteen SO 2 -pitoisuuksien vähenemisenä vuodesta 1996 alkaen. Yhdeksän viimeisen vuoden aikana Rajan rikkidioksidipitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina (kuvat 18 ja 19). Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja vuosikeskiarvo µg/m³ Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ Kuva 18: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina