Koheesiopolitiikka EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021+ Ajankohtaista EU-rahoituksesta näkymiä tulevaan ohjelmakauteen ja hankkeiden vaikuttavuuteen 9.5.2018 Neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen
Aikataulu Rahoituskehysneuvottelut käynnistyvät 2.5.2018 saatujen ehdotusten myötä ja komissio esittelee kehysehdotukset neuvostolle yleisten asioiden neuvostossa (YAN) 14.5.2018 Tämän jälkeen on kehysehdotuksen tekninen läpikäynti ja valmistelu alkaa neuvoston puheenjohtajan ystävät työryhmässä (Friends of the Presidency, FoP) 16.5.2019 Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta jäsenmaiden keskuudessa vallitsee pitkälle yhteisymmärrys siitä, ettei komission esittämä aikataulu ole realistinen Eurooppa-neuvostossa 28.-29.6.2018 päätetään rahoituskehysneuvottelujen tavoiteaikataulusta Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa Komissio julkistaa koheesiopolitiikkaa koskevat asetusesityksensä toukokuun lopussa (29. ja 30.5.). Sektorikohtaisissa asetuksissa säädetään tarkemmin ohjelmien sisällöistä ja niiden hallinnosta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 2
Yleistä Tiedonannossa komissio toteaa unionin olevan uuden dynamiikan ajassa ja suurten haasteiden - kuten teknologisen, demograafisen ja ilmastonmuutosten - edessä Komissio pitää haasteina myös työttömyyttä, uusia turvallisuusuhkia ja muuttoliikettä Rahoituskehysehdotuksella komissio pyrkii vastaamaan näihin ajankohtaisiin haasteisiin Rahoituskehyksestä pyritään saamaan aiempaa nykyaikaisempi, yksinkertaisempi ja joustavampi Ehdotuksessa painotetaan erityisesti eurooppalaista lisäarvoa ja toimien tuloksellisuutta painopiste on niissä asioissa, joissa jäsenvaltioiden on tehokkaampaa toimia yhdessä, kuin yksin Tavoitteena on myös vähentää hallinnollista taakkaa Komissio ehdottaa lisäksi ehdollisuutta EU-rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteiden välille Komission esityksen mukaan perinteisten politiikanalojen, kuten maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoittamista jatketaan, sillä se nähdään yhteisesti kaikkien etuna Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 3
Rahoituksen jakautuminen 2021-2027 (vuoden 2018 hinnoin) I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous n.166,3 mrd II. Yhteenkuuluvuus ja arvot n. 392,0 mrd, josta koheesio n. 331,7 mrd ) III. Luonnonvarat ja ympäristö n. 336,6 mrd IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus n. 30,8 mrd V. Turvallisuus ja puolustus n. 24,3 mrd VI. Naapurialueet ja muu maailma n.108,9 mrd VII. EU:n yleinen hallinto n. 75,6 mrd Yhteensä n. 1 134,5 mrd (1,11 % EU-27 BKTL:stä) Komission mukaan koheesiorahoituksen osuus vähenee nykykauteen 2014-2020 verrattuna n. 7 % Komission 2.5.2018 julkaisema tiedonanto ei sisällä vielä tarpeeksi tietoa koheesiovarojen jakomekanismista, jotta Suomen saanto voitaisiin laskea Lisätietoa laskentamekanismista odotetaan osana toukokuun puolivälissä käynnistyvää ehdotusten käsittelyä puheenjohtajan ystävät -työryhmässä. Lisäksi tekninen laskentaa koskeva seminaari järjestetään 11.6.2018 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 4
Mitä koheesiovarojen jakautumisesta tiedetään tällä hetkellä? Tiedonannon mukaan koheesiovarojen pääasiallinen jakokriteeri on suhteellinen bruttokansantuote (per capita), mutta sen rinnalle tuodaan muita tekijöitä, kuten työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys), ilmastonmuutos sekä maahanmuuttajien vastaanottaminen/kotouttaminen Lisäksi alueluokista (vähemmän kehittyneet-, siirtymä- ja kehittyneet alueet) luovuttaisiin nykymuodossaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että varojenjakomekanismi olisi kaikille alueille samanlainen. Kuluvalla kaudella alueluokilla on ollut keskenään erilainen jakomekanismi Komission esityksessä koheesiorahaston osuus laskee merkittävästi, jopa 45 %. Suomi ei ole saanut koheesiorahastosta tukea, joka on varattu köyhemmille maille. Koheesiorahaston osuuden pienenemisen voidaan arvioida olevan Suomen kannalta edullista Komission esityksen mukaan kansallista osarahoitusta tullaan nostamaan. Komissiosta aiemmin saatujen tietojen mukaan osarahoitusosuutta olisi tarkoitus nostaa erityisesti niiden alueiden ohjelmissa, joissa se on kuluvalla rahoituskehyskaudella ollut huomattavan suuri (85 tai jopa100 prosenttia) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 5
Mitä koheesiovarojen jakautumisesta tiedetään tällä hetkellä? Komission esitykseen sisältyy aiempaan verrattuna hieman pienempi erityismääräraha syrjäisille alueille ja harvaan asutuille alueille, joka esityksessä on 1,637 miljardia euroa. Komission esitys ei sisällä vielä tietoja siitä, miten erityisrahoitus jakautuisi ns. syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille Komission esityksessä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahoihin tulisi maltillinen vähennys. Toimintaa ehdotetaan jatkettavan nykyisten kolmen ohjelmalohkon pohjalta (rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö) Naapurialueet ja muu maailma otsakkeessa viitataan rajat ylittävään yhteistyöhön myös EU:n ulkorajoilla Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 6
Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? EAKR:n ja koheesiorahaston prioriteetit on laadittu viiden teeman ympärille: Älykkäämpi Eurooppa (kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICTyhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) Sosiaalisempi Eurooppa (sosiaalisten oikeuksien pilari, erityisesti elinikäinen oppiminen sekä koulutus- ja valmennus- ja terveys-, kulttuurija sosiaalinen infrastruktuuri) Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 7
Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? ESR+: Investointeja Euroopan sosiaalisen pilarin periaatteisiin jatketaan Euroopan sosiaalirahasto plussalla, johon kootaan Euroopan sosiaalirahaston lisäksi useita nykyisiä välineitä, mm. nuorisotyöttömyysaloite (YEI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (EaSI) ja Health-ohjelma ESR+:n sisällöllisiä teemoja ovat mm: Taloudellisen ja sosiaalisen resilienssin parantaminen Koulutus ja osaaminen (digitaaliset taidot sekä työllisyyden edistäminen, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta) Maahanmuuttajien kotouttaminen Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden ja syrjinnän ehkäisy Työvoiman liikkuvuuden ja sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Julkisen terveyden huollon saavutettavuuden ja laadun parantaminen, rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen, terveysalan digitaalisen muutoksen tukeminen Sisällölliset painopisteet ovat laajat ja mahdollistavat Suomen tavoitteiden mukaisesti kestävän kasvun, työllisyyden ja osaamisen tukemisen sekä innovaatioiden ja alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 8
Mitkä ovat Suomen ohjelman/ien sisällöt? Kaikki edellä mainitut teemat eivät tule sisältymään Suomen rakennerahasto-ohjelmaan, vaan ohjelman valmistelussa on tehtävä fokusointia kuten aiemmillakin ohjelmakausilla Komission esityksen mukaan perustana ohjelmatyölle toimii osana eurooppalaista ohjausjaksoa tehtävä analyysi jäsenvaltiokohtaisista haasteista, joita ohjelmien tulee tukea aiempaa konkreettisemmin (ohjelmakauden käynnistyessä sekä väliarvioinnin yhteydessä). Em. ohjausjaksoa kehitetään siten, että huomioidaan ohjelmien toteutus alue/paikallistasolla Koheesiopolitiikan sektorikohtaisista asetusehdotuksista, jotka annetaan toukokuun lopussa, saadaan lisätietoa ohjelmien temaattisesta keskittämisestä ja siitä, mitkä teemat/painotukset ovat Suomelle mahdollisia Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 11.5.2018 9