AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

Samankaltaiset tiedostot
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti henkilöä.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

Rastita, mikä on todennäköisin pääaine, jota haluaisit opiskelupaikan saatuasi opiskella.

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.

1. Kymmenjärjestelmä ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) luokka

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:...

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014

Mb03 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4


Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Olki energian raaka-aineena

VILJAVUOSI Julkaisupäivämäärä

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Vaasan yliopisto (8) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe

Kenguru 2015 Benjamin (6. ja 7. luokka)

HOXTER gmbh,kirchgasse 1, Hersbruck Tel.: SIVU 2

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-ohjaajien infotilaisuus

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET

MATEMATIIKKAKILPAILU

VILJAVUOSI

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Viherympäristöliiton hyväksymät

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Keskuskauppakamarin LVV-koe (5) välittäjäkoelautakunta. Vastaa jokaiseen kysymykseen perustellusti. Pelkät pykäläviittaukset eivät riitä.

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Funktio Laske lausekkeen 5x 4 arvo, kun a) x = 3 b) x = 0. Ratkaisu. a) = 15 4 = 11 b) = 0 4 = 4

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Vaasan yliopisto (11) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe

9. lk matematiikka kevät 2017, tilasto

A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

2. KUVIOTEHTÄVÄT Tehtävissä edellytetään vastausta olennaiselta osaltaan kuvioesityksiin perustuvana annettujen ohjeiden mukaan.

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

Kertaustehtävien ratkaisut

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

A Lausekkeen 1,1 3 arvo on 1,13 3,3 1,331 B Tilavuus 0,5 m 3 on sama kuin 50 l 500 l l C Luvuista 2 3, 6 7

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/3

MATEMATIIKKAKILPAILU

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Vaasan yliopisto (8) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Päähaku, matemaattisten tieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Loppukilpailu perjantaina OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20. Peruskoulun matematiikkakilpailu

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

797 E. matematiikka. Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi Lahti

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

Transkriptio:

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2. Vastaa oheisille tehtäväpapereille. Käytä tarvittaessa tehtäväpaperin kääntöpuolta. 3. Kirjoita ratkaisun perusteet näkyville selkeällä käsialalla. Pelkästä vastauksesta ei saa pisteitä. 4. Siirrä kunkin tehtävän vastaus sille varattuun lokeroon. Muista huomioida myös vastausten yksiköt. 5. Jokaisesta tehtävästä maksimipistemäärä on 6 eli kokeen yhteispistemäärä on maksimissaan 36. Tästä matematiikan kokeesta saatavat pisteet muunnetaan varsinaisiksi valintakoepisteiksi siten, että maksimipistemäärä on tällöin 20.

Tehtävä 1. Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia (P) ja keltaisia (K). Sidontanauhaa on kahdenväristä: valkoista (V) ja hopeista (H). Kuinka monta väriensä (kukkien värin ja sidontanauhojen värin) puolesta erilaista kukkakimppua opiskelija voi sitoa, kun hän saa käyttää kussakin kimpussa vain yhden värisiä kukkia ja yhdenväristä sidontanauhaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Maljakossa on 10 keltaista ja 20 punaista tulppaania, joista opiskelijan on määrä tehdä tulppaanikimppuja. Opiskelija on saanut seuraavat ohjeet kimppujen tekemiseksi: kaikki maljakossa olevat tulppaanit on käytettävä kimppuja täytyy tehdä viisi kappaletta jokaisessa kimpussa täytyy olla sama määrä tulppaaneja jokaisessa kimpussa täytyy olla 2 keltaista tulppaania. Minkälaisia tulppaanikimppuja opiskelija saa tehtyä ohjeita noudattaen? Perustele vastauksesi lyhyesti.

Tehtävä 2. Metsänomistaja on päättänyt istuttaa 1,8 ha:n suuruiselle uudistusalalle kuusen paakkutaimia. Metsänomistaja aikoo tehdä istutustyön itse ja istuttaa 2000 kpl paakkutaimia hehtaaria kohden. Kun metsänomistaja arvioi istuttavansa 200 tainta tunnissa, niin kuinka häneltä paljon kuluisi aikaa tämän mukaan koko uudistusalan istutukseen paakkutaimilla? Metsäomistaja aikoo istuttaa toiselle 3,2 ha:n suuruiselle uudistusalalle kuusen paljasjuuritaimia. Paljasjuuritaimien minimimääräksi hehtaarille metsänomistaja arvioi 1800 kappaletta. Kuinka paljon metsäomistaja joutuu tilaamaan kuusen paljasjuuritaimia koko uudistusalalle, kun hän aikoo tilata niitä 10 % enemmän kuin olisi minimimäärä?

Tehtävä 3. Kotipuutarhuri tekee 0,80 m x 3,2 m suuruista kasvualustaa tomaatintaimille. Kuinka monta 40 litran multasäkkiä vähintään kotipuutarhurin täytyy ostaa, kun multaa tulee 15 cm paksuisesti koko kasvualustan alalle? Kuinka monta tomaatintainta kotipuutarhuri voi istuttaa kasvualustalle, kun yhden tomaatintaimenen kasvatus vaatii 40 cm x 40 cm kokoisen alan?

Tehtävä 4. Montako prosenttia kauran ruokakäyttö muuttui verrattaessa satovuosia 2007/2008 ja 2016/2017? Montako prosenttiyksikköä kauran ruokakäytön suhteellinen osuus kauran kokonaiskäytöstä muuttui verrattaessa satovuosia 2007/2008 ja 2016/2017? Viljatase muuttujina Laji, Tieto ja Satovuosi 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 Vehnä KOTIMAINEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 654,8 669,4 678,9 708,3 668,8 654 674,2 789,3 811,8 771 Käyttö siemeneksi 64,8 74,7 59 69,1 59,1 56,3 67 65 61 60 Ruokakäyttö yhteensä 290,6 284 261,9 266,8 254,9 257 254,9 249,3 245,1 241,5 Rehukäyttö yhteensä 262,3 279,5 352,6 366,3 352,5 338,4 338,6 460,7 493,7 455,1 Energiakäyttö maatiloilla 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 0,3 5 5 5 5 Teollinen käyttö 1) 37,1 31,1 5,3 6 2 2 8,7 9,3 7 9,4 Ruis KOTIMAINEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 104,4 95,4 95,7 104,2 97,8 97,3 95,3 100,6 97,7 98 Käyttö siemeneksi 3,9 3 4 4,3 3,4 2 4 6 4 4 Ruokakäyttö yhteensä 99,1 92 91,2 98,5 92,2 93,7 89,3 92,6 89,7 90 Rehukäyttö yhteensä 0,5 0,3 0,4 0,4 0,9 0,5 1 1 2 2 Energiakäyttö maatiloilla 0,2 0 0,1 0,2 0,3 0,1 0 1 1 1 Teollinen käyttö 1) 0,8 1,2 0 0 1 1 1 0 1 1 Ohra KOTIMAINEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 1821,9 1779,4 1549,8 1566,4 1865 1570,1 1490,5 1502,5 1332,6 1362,4 Käyttö siemeneksi 133,9 169,9 122 118 113 120 140 135 125 112 Ruokakäyttö yhteensä 9,3 9,3 10 9,2 6,4 13,3 16,3 16,4 14,4 12,8 Rehukäyttö yhteensä 1230,8 1226,6 1117,3 1104,2 1418,3 1161,9 1016,7 1031,4 882,1 916 Energiakäyttö maatiloilla 0,4 0,6 0,9 2 2,3 0,6 20 10 10 10 Teollinen käyttö 1) 447,5 373 299,6 333 325 274,3 297,5 309,7 301,1 311,6 Kaura KOTIMAINEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 803,3 889,4 729,6 769,8 603,1 603,4 747,8 749,7 710,7 724,6 Käyttö siemeneksi 79,8 103,5 74 83,2 65,9 68,8 75 70 76 78 Ruokakäyttö yhteensä 59,8 56,7 56 66,6 65,4 65 73,3 81,1 81,9 91,9 Rehukäyttö yhteensä 646,5 712,8 595,6 606,6 464,7 464,7 559,5 593,6 546,8 530,4 Energiakäyttö maatiloilla 2,9 3,1 4,1 4,4 3,1 0,9 40 5 5 15 Teollinen käyttö 1) 14,3 13,4 0 9 4 4 0 0 1 9,3 Viljat yhteensä KOTIMAINEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 3384,4 3433,6 3054 3148,7 3234,7 2924,8 3007,8 3142,1 2952,8 2956 Satovuosi 1.7.-30.6. Päivitetty viimeksi: 20160908 09:00 Lähde: Luonnonvarakeskus, Viljatase Taulukossa viljojen määrät miljoonina kilogrammoina

Tehtävä 5. Kuinka kauan yhdellä irtokuutiometrillä polttohaketta voidaan kasvihuonetta lämmittää, kun kasvihuoneen lämmityskattilan antoteho on 8 kw ja hyötysuhde on 80 %? Taulukko 1: Energiayksikköjen välisiä muuntokertoimia MJ GJ kwh MWh MJ 1 0,001 0,277777778 0,000278 GJ 1 277,7777778 0,277778 kwh 3,6 0,0036 1 0,001 MWh 3600 3,6 1000 1 Taulukko 2: Polttoaineiden lämpöarvoja ja tiheyksiä Muuntokertoimet Polttoaine Yksikkö GJ MWh toe t/p-m 3 tai t/i-m 3 koivupilke p-m 3 5,40 1,50 0,13 0,40 sekapilke p-m 3 4,51 1,25 0,11 0,35 polttohake i-m 3 2,88 0,80 0,07 0,30 sahanpuru i-m 3 2,16 0,60 0,05 0,30 Polttohake-erän massa oli 11 300 kg, kun sen kosteusprosentti oli 40. Mikä oli saman polttohake-erän massa varastoinnin jälkeen, kun se oli varastoitaessa kuivunut ja sen kosteusprosentti oli tällöin 30?

Tehtävä 6. Metsikkökuviolle sijoitetuilta koealoilta on mitattu männyntaimien pituuksia ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Pituusluokka (cm) Taimien määrä (kpl/h 10 14 647 15 19 511 20 24 421 25 29 312 30 34 267 Laske taulukon avulla: Kuinka monta prosenttia männyntaimista oli metsikkökuviolla pituudeltaan alle 20 cm:n mittaisia? Mikä oli männyntaimien keskimääräinen pituus metsikkökuviolla?