KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2004

1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2004 Järjestön nimi suomeksi: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Järjestön nimi englanniksi: Helsinki University Student Union Hankkeen nimi: Tuki Itä Sambian naisjärjestöille 2. vaihe Hankekoodi: ZAM288 12301 Hankkeen sijainti: Sambian Itä provinssi: Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikunnat Raportointikausi: 2004 Hankkeen alkamisvuosi: 2001 (jatkohanke 2004) Euroa Raportointivuodelle myönnetty tuki 36 300 josta nostettu tukea raportointivuoden aikana 36 300 Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyt, raportointivuonna käytetty tuki 5 904,18 Raportointivuoden aikana käytetty tuki yhteensä 42 204,18 1. YHTEISTYÖKUMPPANIT. Selvitä tuen vastaanottajan, hyödynsaajien tai muiden yhteistyökumppaneiden osallistuminen hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen sekä hankkeen valvontaan. Mitä ja millaisia osallistavia menetelmiä käytetään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa? Suunnittelu Kumppanijärjestöt Chama District Women s Development Association (DWDA), Chadiza DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA ovat piirikuntatasolla toimivia naisjärjestöjä, jotka jakaantuvat edelleen aluetason yhdistyksiin ja kylien naisryhmiin. Naisjärjestöjen toimintaa ohjaa yleisesti visio maaseudun naisista taloudellisesti, sosiaalisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti valtaistetuina. DWDA:en missio järjestöinä on tarjota maaseudun naisille tarpeellista koulutusta, kannustaa heitä osallistumaan päätöksentekoon, taloudellisen toimintaan ja puuttumaan ihmisoikeusrikkomuksiin ja sukupuoliseen epätasa arvoon. Järjestöjen arvoja ovat osallistuminen, itsensä toteuttaminen, valtaistaminen, yhteistyö, positiiviset kulttuuriset arvot ja kasvaminen voimakkaaksi järjestöksi. DWDA:en strategiset tavoitteet ovat taloudellisen elintaso parantaminen ja köyhyyden vähentäminen, yhteisöjen herkistäminen tarpeelle osallistua aktiivisesti kansalaisyhteiskuntaan, tietoisuuden luominen laillisista menettelyistä yhteiskunnassa ja lisätä osallistumista toimintaan epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, kannustaa kestävän maanviljelyn omaksumiseen ja parantaa ruokaturvaa sekä parantaa kattojärjestö EPWDAn hallinnollista, organisatorista ja institutionaalista kapasiteettia. Itä Sambian naisjärjestöt tekivät alkuperäisen ehdotuksensa jatkohankkeesta joulukuussa 2002. Kahden HYY:n edustajan ja Kepa Sambian yhteystoimitsijan heinäkuussa 2003 toteuttaman seurantamatkan yhteydessä paneuduttiin myös uuden hankkeen suunnitteluun. Piirikuntatason DWDA:t vastaavat pääasiallisesti hankkeen suunnittelusta. Jokaisen DWDA:n hallitus ja pääsihteeri ovat koonneet hankebudjetin piiritason suunnitelmista ja kylätason naisryhmien toiveiden pohjalta. Jatkohankkeen suunnittelu aloitettiin edellisen hankkeen ollessa käynnissä. Suunnitteluun ovat aktiivisesti osallistuneet naisjärjestöjen toimijoiden lisäksi kommentein ja parannusehdotuksin myös Kepa Sambian ja HYY:n toimijat. Hankesuunnittelusta on Suomessa vastannut HYY:n hankevastaavan vetämä hankeryhmä. Toteutus

2 Itä Sambian naisjärjestöt vastaavat hankkeen toteutuksesta ja koulutusten järjestämisestä. Kouluttajina toimivat usein naisjärjestöjen pääsihteerit. Naisjärjestöissä palkattuna työvoimana toimivat pääsihteerit ja toimistoapulaiset. Suurin osa järjestöjen toiminnasta perustuu jäsenten vapaaehtoistyöhön. Sekä suunnittelussa että seurannassa naisjärjestöt osallistavat 12 000 henkistä jäsenistöään voimakkaasti. Osallistamista toteutetaan aktiivisesti kylä ja peltovierailuilla. Toimintatapoina ovat muun muassa draaman keinot ja avoimet keskustelutilaisuudet. Naisryhmien voimakas osallistuminen hankkeen toteutukseen kertoo paikallisesta omistajuudesta ja järjestön toiminnan kestävyydestä. Kepa Sambia tukee HYY:tä hankkeen yhteydenpidossa, varojen siirrossa, seurannassa ja tilintarkastusten järjestämisessä. Naisjärjestöjen edustajat osallistuvat myös Kepan oman kumppanuus ohjelmansa puitteissa järjestämiin koulutuksiin, jossa opetetaan muun muassa kirjanpitoa, taloushallintoa ja raportointia. Tämä tukee luonnollisesti myös HYY:n hanketta DWDA:n kanssa. HYY sekä Jyväskylän ylioppilaskunta JYY tiedottavat hankkeesta ja sen edistymisestä ylioppilaskuntiensa jäsenistölle. Molempien ylioppilaskuntien toiminta on avointa koko jäsenistölle, joiden valiokuntien toimintamuotoja ovat kokouksien lisäksi kulttuuri illat, osallistuminen yliopiston tapahtumiin ja muuhun kansalaisjärjestötoimintaan. Rahoitus HYY kerää varoja hankkeelle opiskelijoiden vapaaehtoisista ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksamista kehy maksuista ja yliopistoruokaloissa järjestettävistä Sambia aterioista. Kehy maksun tuotto 2004 oli 9307,45 (1 maksu = 5,6 ) ja Sambia aterioiden 1046,95. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta osallistui varainkeruuseen vuonna 2004 1503 eurolla. Valvonta Naisjärjestöt seuraavat itse hankkeiden edistymistä. Piirikuntatason DWDA:t velvoittavat aluejärjestöjään ja naisryhmiään raportoimaan toimistaan säännöllisesti. Naisjärjestöjen neljännesvuosittain kokoontuvat toimeenpaneva komiteat (executive committee) seuraavat aktiivisesti toiminnan edistymistä. Useat naisjärjestöt järjestävät vuosittain erillisen arviointityöpajan, jossa tarkastellaan projektien edistymistä ja ongelmakohtia. Naisjärjestöt tekevät vuosittain seurantaa kaikilleaalueillansa useissa eri muodoissa. Naisjärjestöt raportoivat toiminnastaan HYY:lle neljännesvuosiraporttien, tilikertomusten ja laajempien narratiivisten vuosiraporttien kautta. Raportit toimitetaan HYY:lle Kepa Sambian toimiston kautta. Neljännesvuosiraporttien toimittaminen on ehtona seuraavan vuosineljänneksen rahoituksen vapauttamiselle, joten seuranta on jatkuvaa ja ajantasaista läpi toimintavuoden. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta ja sen hankevastaava valvoo hankkeen edistymistä ja varojen käyttöä. Naisjärjestöihin tehtiin hankesuunnitelman mukainen seurantamatkan marraskuussa 2004. Kaksiviikkoisen matkan suoritti Kepa Sambian yhteystoimitsija Esa Salminen ja sen pääfokuksena oli naisjärjestöjen projektien edistymisen seuranta sekä pitkäjänteiden taloussuunnittelun sekä taloushallinnon kestävyyden tukeminen. Seurantamatkan raportti liitteenä. Naisjärjestöjen tilintarkastuksen suoritti sambialainen kirjanpitoyhtiö Harrison & Associates. Suomen kulujen tilintarkastuksesta huolehti KPMG Wideri.

3 2. HANKKEEN VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN. Selvitä miten hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on ollut, kuka/ketkä ovat niistä hyötyneet, mitä muutoksia hankkeen seurantamittareissa on tapahtunut? Missä asioissa ja mistä syystä osa tavoitteista on ehkä jäänyt saavuttamatta? Hankesuunnitelman mukaan: Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamenetelmiä, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa. Hankkeen avulla tuetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää maaseutukehitystä, jonka suuntaviivat määrittelevät paikalliset ihmiset itse. Maaseudun naisten ideoimien projektien ja koulutustoiminnan tavoitteena on kohdealueen asukkaiden monipuolisempi ja turvatumpi toimeentulo sekä parantunut ruokaturva. Tarkoituksen on käynnistää kannattavia ja tuottavia naisryhmien yhteisiä projekteja, joiden avulla voidaan ansaita lisätuloja, parantaa ravitsemuksen tasoa ja ruokaturvaa kylissä. Koulutusprojektien avulla levitetään tietoa ja osaamista mm. ekologisesta peltometsäviljelymenetelmästä sekä HIV/AIDS:sta. Lisäksi järjestetään lukutaito opetusta. Jatkohanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvamman väestöosan hyvinvointia kohdealueella Itä Sambian itäisessä maakunnassa. Omavaraisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisista rahoittajista, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukemalla ruohonjuuritason omaehtoista toimintaa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa. Samalla kannustetaan maaseudun asukkaita erityisesti naisia aktivoitumaan omien elinolojensa parantamiseksi. Naisjärjestöjen hallinnon tuen kautta vahvistetaan ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, institutionaalista kapasiteettia sekä toiminnan jatkuvuutta. Yleisempänä tavoitteena on naisten aseman taloudellinen, poliittinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen vahvistaminen perheessä ja yhteisössä. Suurin osa hankkeen toiminnoista sekä naisjärjestöjen tukeminen yleisestikin tukee tämän tavoitteen saavuttamista. Hankkeen ensimmäisenä toteutusvuonna HYY:n ja Itä Sambian naisjärjestöjen yhteinen hanke on edistynyt hyvin ja suuremmitta ongelmitta. Vuodelle 2004 suunnitellut toiminnot ovat toteutuneet lähes täydellisesti, ja tavoitteita on saavutettu kaikilla osa alueilla. Toiminnot ovat yhdensuuntaisia sekä hankkeen kehitystavoitteen että välittömien tavoitteiden kanssa. Hankkeen ongelmat ovat olleet ymmärrettäviä ja ratkaistavissa. Varojen käytössä ei ole ilmennyt epäselvyyksiä, joskin naisjärjestöjen yleistä taloushallintoa on edelleen syytä kehittää. Tulonhankkimisprojektit Tulonhankkimisprojektien edistäminen on ollut vuoden 2004 toiminnan pääpainoalue. Tämä on tarkoittanut naisjärjestöjen mittakaavassa suurien investointien tekemistä. Kaikki suunnitellut toiminnot on saatu käynnistettyä, joskin hankkeiden toteutusaikataulu on viivästynyt tukirahojen myöhäisen toimittamisen takia. Investointien tuotto on ollut hyvin vähäistä viivästyneen käynnistymisen takia, mutta on syytä uskoa kaikkien hankkeiden etenevän suunnitelmien mukaan vuoden 2005 aikana. Useat naisryhmät, jotka ovet toteuttaneet pienempimuotoisia tulonhankkimisprojekteja (sikalat, kalankasvatus, mehiläistenhoito, kanalat) ovat raportoineet yksilön tulotalon nousseen ja mahdollistaneen saippuan ja lasten koulupukujen kaltaisten ylellisyystavaroiden hankkimisen yksittäisille jäsenille. Ruokaturvan kehittäminen Ruokaturvan kehittäminen on edistynyt hyvin. Useat ruokaturvaprojektit ovat samanaikaisesti myös tulonhankkimisprojekteja. Useimmat järjestöt tulkitsivat nykyisen hankkeen jatkoksi aikaisemman hankkeen ruokaturvaa vahvistaneille toimille. Naisryhmät ovat kommentoineen lapsien aliravitsemuksen vähentyneen. Naisjärjestöjen monipuolinen toiminta sisälsi peltometsäviljelyä, kalankasvatusta, sikaloita, kanaloita, mehiläistenhoitoa, maitokarjanhoitoa sekä puutarhojen perustamista kts. toiminnot ja tulokset. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Naisjärjestöjen asema ympäröivässä yhteiskunnassa on vahvistunut. Järjestöjen institutionaalinen toiminta on vakaata ja arvostettua, järjestön jäsenmäärä on kasvussa ja ympäröivän yhteiskunnan (etenkin miesten) aiheuttamat ongelmat kuten hankkeiden sabotointi ovat merkittävästi vähentyneet. Sukupuoliroolien on myös raportoitu jossain määrin muuttuneen; miehet osallistuvat yhä enemmän perinteisesti naisten töinä pidettyihin toimiin. Hyödynsaajat Hankkeen suorat hyödynsaajat ovat neljän naisjärjestön jäsenet perheineen, projektien kautta työllistyvät ihmiset sekä ympäröivän yhteisön jäsenet. Neljän DWDA:n alaisissa naisryhmissä on noin 12 000 jäsentä,

4 mikä on noin viidennes kohdealueen kylien asukasluvusta. Jäsenmäärä on kasvussa. Naisryhmät kuuluvat alueyhdistyksiin, joista yhden DWDA:n alaisuudessa on noin 10, vaihdellen alueittain. Naisryhmät toimivat demokraattisesti ja toiminta on avointa kaikille. Järjestön jäseninä on paljon leskiä, yksinhuoltajia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia. Jäsenmaksu on nimellinen, mikä tekee osallistumisen mahdolliseksi myös kaikkein pienituloisimmille. Koulutus ja kokouspaikoille järjestettävä kuljetus tarjoaa yhtäläiset osallistumisen mahdollisuudet myös syrjäisimmillä alueilla asuville. Ryhmien jäseninä ja koulutustilaisuuksissa on myös miehiä. Miehet eivät voi päästä järjestön johtopaikoille. 2004 naisjärjestöt raportoivat ryhmä ja aluetasolla olevan keskimäärin 2 3 miesjäsentä. Miehet tekevät hankkeiden puitteissa erityisesti töitä, joita pidetään liian raskaina naisille (esim. rakennustyöt). Seurantamittarit Hankesuunnitelman mukaan: 1. Naisjärjestöjen taloudellisen omavaraisuuden kasvu Koska tulonhankkimisprojektien käynnistyminen on osin viivästynyt ja vuonna 2004 keskityttiin projektien toiminnan raamien rakentamiseen, ei taloudellisen omavaraisuuden kasvussa ole vielä havaittavissa muutoksia. Kts. Naisjärjestöjen tilintarkastuskertomukset. 2. Uusien tulonhankkimisprojektien kannattavuus ja tuottavuus Koska tulonhankkimisprojektien käynnistyminen on osin viivästynyt ja vuonna 2004 keskityttiin projektien toiminnan raamien rakentamiseen, ei projektien kannattavuutta ja tuottavuutta voida vielä vuonna 2004 arvioida. Kts. Naisjärjestöjen tilintarkastuskertomukset. 3. Naisryhmien jäsenten tulotason kasvu/oma mielipide, ylellisyystavarat Positiivinen kehitys on jatkunut. Yleinen havainto naisjärjestöjen jäsenten paremmasta tulotaosta on houkutellut uusia jäseniä. 4. Ruokaturvan parantuminen Naisjärjestöjen oman arvion mukaan ruokaturva on parantunut ja tästä kertoo myös uusien jäsenten liittyminen järjestöön, johon motiivina havaittu ruokaturvan parantuminen naisjärjestöjen jäsenten perheissä. Lapset eivät enää vaikuta aliravituilta Useat maanviljelijät ovat lisänneet viljelemiensä kasvien määrää, monipuolistaen näin viljelmiään ja parantaen oman ruoantuotantonsa kestävyyttä. 5. Naisten taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen vahvistuminen Hankematkaraportin mukaan naisten asema yhteisössä on vahvistunut, ja heidän toiminnalleen annetaan enemmän arvoa. Erityisesti ruokaturvan parantuminen peltometsäviljelyhankkeiden kautta on nostanut naisjärjestöjen arvostusta myös miesten silmissä. Tämä takaa myös jatkohankkeelle merkittävästi kannustavamman toimimisympäristön. Naisjärjestöt eivät ole enää raportoineet kateellisten miesten sabotoineen toimintaansa. Naisryhmät ovat raportoineet miesten osallistuvan yhä laajemmassa määrin kotitöihin (ruoanlaitto, vedenhaku) Naisjärjestöjen jäsenten määrä kasvussa Yksittäisten jäsenten ja ryhmien osallistuminen järjestön toimintaan aktiivista 6. Koulutuksiin osallistuvien määrä Toteutunut hankesuunnitelman mukaan Kts. Toiminnot ja tulokset 7. Koulutuksen laatu Koulutuksen korkeasta laadusta kertoo koulutuksiin osallistuneiden suuri määrä ja alue ja ryhmätason DWDA:lle välittämät tiedot. Koulutuksia järjestettiin tasapuolisesti eri alueilla. Kts. Toiminnot ja tulokset Koulutuksen laadun seuranta osin puutteelista, seurantaa kehitettään vuonna 2005 8. Rakennettujen sikaloiden, mehiläistarhojen, kalalammikoiden määrä Toteutunut hankesuunnitelman ja käyttötarkoituksen muutoksen mukaan Kts. Toiminnot ja tulokset/ruokaturvan kehittäminen

5 9. Lukutaito opetukseen ja aids valistukseen osallistuvien määrä Lukutaito opetukseen osallistunut Chipatassa 950 aikuisopiskelijaa, joista 825 suoritti loppututkinnon Aids valistusta ei hankesuunnitelman muutoksen ole jälkeen järjestetty hankkeesta rahoitettuna erillisenä toimintana, mutta valistus jatkuu holistisena osana DWDA:n toimintaa Chadizassa on tuettu HIV potilaita ja orpoja tulonhankkimisprojektien tuloilla Katete HIV/AIDS ohjelmat jatkuneet ryhmätasolla. Home base care ohjelmat jatkuneet ja kylissä useimmissa perheissä oli 1 6 orpoa omien lasten lisäksi. DWDA pitänyt luetteloa HIV potilaista. Chipatassa HIV valistus on seurantamatkaraportin mukaan läpileikkaava osa kaikkea toimintaa 10. Uusien hiv tartuntojen määrän väheneminen Ei luotettavaa tietoa saatavissa 3. TOIMINNOT JA TULOKSET. a) Selvitä lyhyesti tärkeimmät toimintamuodot ja toimenpiteet, joiden kautta hankkeelle asetettuja tavoitteita on pyritty saavuttamaan. b) Luettele lyhyesti hankkeen tulokset eli raportointikauden aikana aikaansaadut konkreettiset parannukset ja tuotokset. Ilmoita tulosten valmistumisajankohta, määrä ja laji. Jos tulokset eivät vastaa hakemuksessa/suunnitelmassa ilmoitettuja, selvitä syyt poikkeamiin. (Käytä tarvittaessa lisälehtiä). Tulonhankkimisprojektit Tulonhankkimisprojektien edistäminen on ollut vuoden 2004 toiminnan pääpainopiste. Tämä on tarkoittanut naisjärjestöjen mittakaavassa suurien investointien tekemistä. Eri järjestöissä painopisteet ja toiminnot ovat muovautuneet naisjärjestöjen omien suunnitelmien, naisjärjestöjen voimavarojen ja ympäröivän yhteisön tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 1. Katete 1 Maissimylly hankittu, myllylle rakennettu talo 2. Chadiza 1 Auringonkukkaöljypuristin ostettu Kanjalan alueelle ostettu yksi maapähkinävointekolaite 3. Chama Vierasmajan laajennus Vierasmajan laajennus oli selkeästi Chaman, pienimmän ja maantieteellisesti etäisimmän naisjärjestön, suurin yksittäinen ponnistus vuonna 2004. Työt käynnistyivät vuoden kolmannella neljänneksellä, tukivarojen viivästymisen ja pitkien kuljetusmatkojen takia. Järjestön oman arvioinnin mukaan työtä laajennukseen loppuun saattamiseksi tehdään jatkuvasti. Talon perustukset on kaivettu ja itse rakennus on osittain valmis, kuten myös seurantamatkan raportista käy ilmi. Tarvittavat materiaalit on hankittu ja kuljetettu paikan päälle. 4. Chipata Tuottava maatila projekti Chipata DWDA:lle on lahjoitettu 100 hehtaaria maata päällikkö Mpezenin Mulanga tilalta, Fenin alueelta. Hankkeen puitteissa on aluetta raivattu ja muokattu. Alueelle on istutettu: o 6 hehtaaria maissia o 2 ha auringonkukkaa o 2 ha:lle ollaan istuttamassa perunaa ja muita viljelykasveja Maatilalle on vuonna 2004 hankittu hankkeen puitteissa seuraavia tarvikkeita, eläimiä ja muita tuotantovälineitä, ja niille on rakennettu suojat. o 1 härkävankkurit o 2 auraa o 3 härkää o 17 säkkiä lannoitetta

6 o 3 pakettia maissin siemeniä Maatilalle palkattiin kaksi työntekijää, maatila apulainen ja vartija. Heille on rakennettu asumus tilalle. Chipatan maatilaprojektin voidaan katsoa osin kuuluvan seuraavan kategorian, ruokaturvan kehittämisen alle. Vuodelle 2005 ainoa merkittävä siirtyvä summa (3 791,3) on Chipatalla. Tämä johtuu osaksi siitä, että vuodelta 2003 siirtyneillä varoilla päätettiin perustaa sekatavarakauppoja kolmelle alueelle. Paras aika niiden perustamiseen on helmikuussa ja käyttötarkoituksenmuutospäätös saatiin vasta marraskuussa 2004. Maissimyllyn hankkimiseen ei käytetty yhtä paljon varoja kuin hankesuunnitelmassa oli budjetoitu. Maissimylly Maa myllylle on saatu päällikkö Nzamanen alueelta Myllyrakennuksen rakentaminen on kesken, mutta kaikki materiaalit sitä varten on hankittu Myllyn osat ja varaosat on ostettu, ja ne odottavat kokoamista, asentamista ja sähköä Tulonhankkimisprojektit/Ruokaturvan kehittäminen Tulonhankkiminen ja ruokaturvan kehittäminen kulkevat useissa naisjärjestöjen projekteissa käsikädessä. Hankevaroilla tuetun toiminnan lisäksi naisjärjestöillä on huomattava määrä omaehtoisia projekteja, joista osa saa myös muuta ulkopuolista, joskin pienimuotoista, tukea ja rahoitusta (GDS, British High Comission, ICRAF). Peltometsäviljelyhankkeet, jotka olivat olennainen osa hankkeen ensimmäistä osaa, ovat enää hyvin pieneltä osin hankkeen puitteissa rahoitettuja, mutta ovat yhä olennainen osa naisjärjestöjen toimintaa. 1. Katete Siankasvatusprojekti neljällä alueella, sikalan rakentaminen, sikojen hankkiminen, koulutus Kalankasvatusprojekti neljällä alueella, kalalammikoiden kaivaminen, kalojen hankinta, koulutus 2. Chadiza Puutarhanhoitohankkeen koulutus kahdella alueella, yhteensä 30 osanottajaa Mehiläistarhauskoulutus Kandabwankon ja Changuman alueella, 15 osanottajaa Kalankasvatus Navirulin alueella, 20 koulutettavaa Paikallinen siipikarjankasvatus projekti Chingumulan alueella. Rakennettiin kanala, ostettiin 100 kanaa. Alueen naisryhmä on jakanut vastuuta työtehtävistä (ruokinta, kanalan siivoaminen) jäsenilleen. Maitokarjakoulutus hallituksen jäsenille (10), ostettu 6 lehmää Sianhoitokoulutus kahdella alueella, 10 osanottajaa 3. Chipata Huom. HYY:n tukema peltometsäviljely koulutus toteutettiin 2003 kustannukset siirtyneet sovitusti vuodelle 2004. Peltometsäviljelykoulutusta on laajennettu o 100 maanviljelijää on rekrytoitu ja siemeniä jaettu viljelijöille. o Peltometsäviljely ohjelma jatkuu, vaikka sitä ei rahoiteta ulkopuolelta o Katsaustyöpaja järjestettiin ICRAF:n ja DWDA:n tuella Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 1. Katete Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2004, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA Järjestettiin 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 12 osallistujaa Vuosikokous jossa toimitettiin vaali, 20 osallistujaa 10 alueelta Peltometsäviljelykomitean tapaaminen, 19 osallistujaa Hallituksen jäseniä koulutettiin Opetusta tietokoneen käyttämisessä annettu Monitorointi kaikilla 12 alueella Projektikomitea ja toimeenpanevakomitea järjestivät omat seurannat alueilla

7 2. Chadiza Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2004, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA Järjestettiin 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 10 osallistujaa 4 projektikomitean kokousta, keskimäärin 6 osanottajaa 2 nuorisotapaamista, keskimäärin 15 osanottajaa Monitorointi ja evaluointi työpaja: maaseudun naisten ja tyttöjen laillisen aseman parantaminen Vuosikokous; 29 osanottajaa, vaalit vuodelle 2004 Monitorointi toteutettiin kahdeksalla alueella Tietokone ja printteri hankittu marraskuussa 3. Chama Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2004, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA Järjestötila kunnostettu 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 12 osallistujaa Vuosikokous, jossa suoritettu vaali Monitorointi ja seuranta suoritettu Moottoripyörää huollettiin ja sen käyttökulut katettiin 4. Chipata 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin noin 12 osallistujaa. Kokouksiin osallistui yhteensä 47 jäsentä 16 ylimääräistä kokousta erilaisten viiteryhmien kanssa. Vuosikokous, jossa 43 osallistujaa 12 vuosittaista aluekokousta, joissa yhteensä 1 200 osanottajaa Kokousten yhteydessä järjestettiin vaalit ryhmä, alue ja DWDA tasoilla, hallitukseen valittiin jäsenet seuraavalle kolmivuotiskaudelle Moottoripyörää huollettiin ja sen käyttökulut katettiin Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2004, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA Monitorointi o Maissimyllyhanketta monitoroitiin 21 kertaa, tilannetta tarkasteltiin järjestössä viikoittain o Tuottava maatila projektia monitoroitiin 5 kertaa työn eri vaiheissa o Alueiden seurantamatkat, aluevierailut kaikille 12 alueelle o peltometsäviljelykouluttajat monitoroivat peltometsäviljelyhankkeen etenemistä Aikuisten lukutaidon edistäminen o 38 luokkaa toiminnassa, joissa vuonna 2004 950 osallistujaa. 825 suoritti loppututkinnon, osaten nyt lukea ja kirjoittaa. Kaikissa naisjärjestöissä järjestettiin HYY:n tukeman toiminnan ulkopuolella mm. lainopillista koulutusta ja neuvontaa, yhteisötiedostamisen työpajoja, yhteisöjohtajien sekä naisjohtajien työpajoja sekä pienyrittäjyyskoulutusta. Useat naisjärjestöjen edustajat myös osallistuivat 3 6 Kepa Sambian koulutukseen Lusakassa. 4. HANKKEEN KESTÄVYYS. Arvioi hankkeen tulosten ja positiivisten vaikutusten kestävyyttä: Onko niiden taloudellisen, teknisen, institutionaalisen, sosio kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden suhteen riskejä? Hankkeen yleinen kestävyystilanne on hyvä. Naisjärjestöjen toiminta on vakaalla pohjalla ja kumppanuussuhde HYY:an on ollut toimiva. Hankkeen kestävyyden eri osa alueista on käyty avointa keskustelua naisjärjestöjen kanssa hankkeen suunnittelusta lähtien. Naisjärjestöjen oman arvion mukaan hankkeen kestävyys on pitkälle kiinni jäsenten sitoutuneisuudesta, jo aktiviteettien luonteen takia. Koska kestävyys nähdään pitkälle jäsenistöstä kiinni olevana kysymyksenä, ovat kaikki naisjärjestöt motivoituneita kasvattamaan oman jäsenistönsä kapasiteettia kansalais ja laillisuuskasvatuksella, gender näkökulman

8 läpileikkaavuutena kaikessa toiminnassa sekä panostamalla kestävään maatalouteen ja tulonhankintaaktiviteetteihin. Taloudellinen kestävyys Hankkeen tavoitteena on kehittää naisjärjestöjen heikointa aluetta: omaa taloudellista kestävyyttä, tulonmuodostusta sekä taloushallintoa. Kts. kohta 5. ongelmat ja muutostarpeet taloushallinto. Useissa naisjärjestöissä rahaliikenne aluejärjestön ja ryhmien välillä on kaksipuolista ja tulonhankkimisprojekteja toteuttavat ryhmät tulouttavat osan tuotostaan aluejärjestön kustannusten kattamiseksi. Chipatassa on lanseerattu "joint project" ohjelma, jossa tulonhankkimisprojekteja toteuttavat ryhmät tulottavat 10% nettotuloistaan järjestön hallinnon kulujen kustannuksiin. Mikrolainoja on saatavissa kaikissa naisjärjestöissä Chamaan lukuun ottamatta. Tilintarkastusten mukaan naisjärjestöjen toiminta on suuntautunut hankesuunnitelman mukaisiin toimintoihin. Tekninen kestävyys Hankkeen kaikki projektit perustuvat paikallisten voimavarojen, osaamisen, materiaalien ja henkilöresurssien monipuoliseen hyödyntämiseen. Hanke ei esittele alueelle vierasta ja ennen tuntematonta tekniikka. Hankkeen puitteissa hankittujen tietokoneiden suhteen on niiden paras mahdollinen hyödyntäminen ja huollon saatavuus varmistettava. Institutionaalinen kestävyys 1960 luvulla perustetut naisjärjestöt ovat vakiinnuttanut asemansa Sambian kansalaisjärjestökentällä. Järjestöistä on kasvanut kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnettuja ja luotettuja toimijoita. HYY:n kumppanuus Itä Sambian naisjärjestöjen kanssa on vahvistanut kuvaamme heistä luotettavina ja menestyksellisinä hankkeiden toteuttajina. Järjestöt ovat jo lähtökohtaisesti olleet suhteellisen vahvoja toimijoita. Hankkeen puitteissa kasvatetun ulkopuolisista rahoittajista riippumattoman taloudellisen toimeentulon voidaan perustellusti uskoa kasvattavan järjestöjen institutionaalista kapasiteettia merkittävästi. Järjestöt ovat hyvin sitoutuneita ruohonjuuritason toimijoihin ja edistämään kehitystä paikallisista lähtökohdista, hyviksi tunnetuin metodein. Naisjärjestöjen toiminnassa ei käytetä ulkomaista työvoimaa. Kepa Sambian antama tuki ja koulutus vahvistaa myös merkittävästi naisjärjestöjen kestävyyttä. Koulutusten keskittyminen vain muutamille toimijoille, lähinnä pääsihteereille, on nähty ongelmana. Kepa Sambia ja HYY ovat kannustaneet naisjärjestöjä kouluttamaan toimijoitaan laajemmin sekä kierrättämään järjestön tehtäviä ja luottamustoimia. Sosio kulttuurinen kestävyys Naisjärjestöjen hankkeiden suunnittelu ja toteutus on itsenäistä. Projekti ideat ja toimintamuodot ovat sisäsyntyisiä, ja omistajuus levittyy kyläryhmille asti. Naisjärjestöjen toimijoiden sitoutuminen hankkeisiin ja järjestön toimintaan on pitkäjänteistä ja laajaa. Naisryhmien jäsenet ovat maaseudun kylien pienviljelijöitä, jotka edustavat kattavasti hyödynsaajaryhmää, tuntien sen tarpeet ja tavat. Paikalliset toimijat osallistuvat hankkeen kaikkiin vaiheisiin, josta syystä voidaan olettaa niin hankeen riskien kuin voimavarojenkin tulevan hyvin huomioiduksi. Naisjärjestöjen yhteisenä toiminnan tavoitteena on muuttaa paikallisia sosio kulttuurisia käytäntöjä niin yhteiskunnassa yleisesti kun paikallisyhteisöissäkin. Tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja heidän nostaminen yhteisöjen ja yhteiskunnan tasa arvoisiksi toimijoiksi. Vaikka järjestöjen toiminta peruslähtökohdaltaan haastaakin vallitsevat kulttuuriset käytännöt, eivätkä kaikki miehet hyväksy järjestöjen toimintaa, on selkeää positiivista tasa arvokehitystä havaittavissa. Miehiä ei suljeta pois järjestöjen toiminnasta, eikä näin synnytetä tarpeetonta kuilua järjestötoimijoiden ja ympäröivän yhteisön välille. Järjestöjen periaatteen mukaan miesten lukumäärä on kuitenkin rajattu eivätkä he voi päästä järjestön johtopaikoille. Naisjärjestöjen hankkeissa ovat lesket, yksinhuoltajat ja eri etniset ryhmät hyvin edustettuina. Nuorille ja leskinaisille on osissa naisjärjestöjä perustettu omia ryhmiä. Vammaisten osallistuminen järjestöjen koulutuksiin ja hankkeisiin ei ole yleistä, muttei myöskään mitenkään rajoitettua. Koulutukset annetaan Itä Sambiassa laajasti ymmärretyllä ja yleisesti käytetyllä nyanjan kielellä. Ympäristöllinen kestävyys Hankkeen ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä ja osin positiivisia. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on aiheutunut muun muassa hankkeen puitteissa hankittujen laitteiden kuljetuksesta ja rakentamisesta, mutta vaikutukset ovat olleet pienimuotoisia ja kertaluonteisia Hankkeen puitteissa on pienimuotoisemmin jatkettu alkuperäisessä hankkeessa keskiössä ollutta peltometsäviljelyä, jolla on erittäin myönteisiä ympäristövaikutuksia. Laaja peltometsäviljelymenetelmien käyttö vähentää lannotteiden käytön

9 tarvetta ja vähentää eroosiota, kun polttopuiden hakkuutarve vähenee. Tietyillä puulajeilla on myös viljelysmaan laatua parantava vaikutus. Maanviljelysprojektien jätteet käytetään hyväksy mm. lannoitteina. Chipatan laajemmassa maanviljelyshankkeessa on toteutettu ympäristönsuojelutoimia, mm. kaivamalla suojavalleja. 5. ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET. Mitä ongelmia ja muutostarpeita hankkeessa on ilmennyt? Miten hankkeen toteutusta on syytä kehittää, jotta tavoitteet saataisiin saavutetuksi ja vaikutusten sekä tulosten kestävyys varmistetuksi? Kokonaisuutena tarkastellen hanke ei ole vuonna 2004 kohdannut suuria ongelmia. Hankkeen edistyminen, raportointi ja tilintarkastus ovat sujuneet suhteellisen ongelmitta ja aikataulussa; viivästysten syyt ovat olleet perusteltavissa ja ymmärrettäviä. Vakiintunut kumppanuussuhde naisjärjestöjen ja HYY:n välillä sekä Kepa rooli hankkeessa ovat selkeät ja toimivat. Hankkeen suurimmat haasteet liittyvät naisjärjestöjen taloushallinnon ja suunnittelun ennakoinnin parantamiseen. Ohessa esitetyt ongelmat ja muutostarpeet ovat naisjärjestöjen omia näkemyksiä, otteita seurantamatkan raportista, tilintarkastajan suosituksia tai HYY:ssä tehtyjä havaintoja. Naisjärjestöjen itsensä tunnistamia ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia: Peltometsäviljelyohjelmien ylläpitäminen ilman ulkopuolista rahoitusta ei ole varmaa Tietolähteitä olisi pyrittävä käyttämään tehokkaammin Tulonhankinta aktiviteettien ylläpitäminen pitkälle tulevaisuuteen on ymmärretty haasteelliseksi Yhteisökouluttajia on kuollut, aiheuttaen kouluttajavajetta Teknologiset resurssit ovat joskus riittämättömät (esim. informaatioteknologia) Kuljetusmatkat markkinoille ja markkinoilta ovat pitkät ja kalliit ajatellen maataloustuotteiden myyntiä ja tarvikkeiden hankintaa. Kuljetusyhteyden ovat myös harvoja. Infrastruktuurin puute vaikeuttaa projektien eteenpäin viemistä maan saaminen kunnalta, sähkön vetämisen viivästyminen (Chadizan öljynpuristamon käyttöönotto viivästynyt) Suurten hankintojen kuten maissimyllyjen, kuljetuksen järjestäminen on haasteellista DWDA:t lainaavat naisryhmilleen pieniä summia rahaa projektien toteuttamiseen. Naisjärjestöt kannustavat kaikkia rahaa lainanneita ryhmiä maksamaan lainansa takaisin, jotta toiset ryhmät voivat toteuttaa tulonhankintahankkeita Seurannassa ja koulutuksissa käytettävät moottoripyörät tarvitsevat jatkuvaa kunnostusta Dieselin korkea hinta vaikuttaa maissimyllyn tuottoon Naisjärjestöllä ei ole pysyvää toimitilaa Ajoneuvon hajoaminen vaikeutti työtä Chipatan maatilalla DWDA:en arvomaailman huono tuntemus jäsenistön keskuudessa kateus ja juoruilu Miehet ovat joissain tapauksissa pyrkineet saamaan kylä tai aluetason ryhmissä liian suurta valtaa. Porsaita on kuollut sairauksiin Naisjärjestöjen esille tuoma ongelmat ja hankkeen kipukohdat ovat suurelta osin tuttuja ja osin ennakoitujakin. Ongelmien ratkaisemiseksi etsitään aktiivisesti keinoja naisjärjestöjen sisällä ja kumppaneiden välillä. Lopussa esitetyt toimintaehdotukset pätevät myös edellä mainittuihin ongelmiin. Naisjärjestöjen hallinto, taloushallinto ja tulonhankkimisprojektit Naisjärjestöjen taloushallinnon suurin ongelma on liian pieni varautuminen välttämättömiin sivukustannuksiin, poistoihin ja riskeihin. Tämä pätee erityisesti tulonhankkimisprojektien tulo ja kustannusarvioissa. Naisjärjestöt olivat usein alibudjetoineet suuret investoinnit. Budjetoinnin todenpitävyyteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Edellä mainituista nousee erityisenä ongelmana esiin Chaman vierasmajan laajennuksen ylimitoitus. Naisjärjestöjen tilintarkastuksen yhteydessä esille nostettiin pieniä tarkennuspyyteitä järjestöjen taloudenhoitoa koskien. kts. liite, naisjärjestöjen tilintarkastusraportit Hankintojen hintojen vaihtelu vaikuttaa nopeasti järjestöjen taloudellisiin suunnitelmiin. Katetelta ja Chadizalta puuttuvat tulonhankkimisprojektin käyttösuunnitelmat Laitteiston käyttöohjekirjoja puuttuu Ainoastaan Katete DWDA ei ole raportoinut ongelmista tietokoneen käytössä.

10 Maissimyllyt ovat tuottavia vain ¾ vuodesta, mikä tulisi ottaa paremmin huomioon taloussuunnitelmia tehtäessä. Hankeaikataulu Tukisumman viivästynyt lähettäminen Sambiaan on viivästyttänyt hankkeen alkamisaikataulua. Sambian vuodenajat eivät mahdollista kaikkia toimintoja kaikkina kuukausina Chadizan öljynpuristamon käyttöönotto on viivästynyt keskeneräisten rakennustöiden ja sähkön vetämisen takia HYY:n hankeseuranta, raportointi ja kumppanuuden tukeminen HYY nojaa voimakkaasti naisjärjestöjen raportointiin, joka on kuitenkin toiminut lähes moitteetta. Pitkä välimatka ja hitaat viestiyhteydet ovat estäneet HYY:a tarjoamasta vahvemmin tukevaa kumppanuutta. Kepa Sambian rooli hankkeen toteutuksen onnistumisessa on ratkaiseva. Eron tekeminen Kepan ja HYY:n toimijoiden välille on kuitenkin yhä enenevässä määrin onnistunut. Tilintarkastuksen hienoinen myöhästyminen aiheutti lyhyen viivästyksen hankkeen vuosiraportin palauttamisessa. Sukupuolisesti eritellyn tiedon saaminen (esim. koulutuksiin osallistuneet) puutteellista Hankkeen kehittäminen ja kestävyyden varmistaminen Laajemman, yhä lkertovamman (sukupuolisesti erotellun) mutta samalla taloudellisesti eksaktin raportoinnin tärkeyttä tullaan yhä korostamaan. Tilintarkastuksen valmistumiseen sovitussa aikataulussa tullaan kiinnittämään edelleen huomiota. Vuoden 2004 tarkastuksen tehnyt Harrison & Associates on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto myös seuraavan vuoden tarkastuksen tekijäksi. Hankkeen aikataulun suhteen ei ole kyse merkittävistä ongelmista, mutta HYY tulee panostamaan siihen että kaikki hankkeen toiminnot saataisiin toteutettua vuoden 2005 loppuun mennessä HYY tulee paremmin hyödyntää sähköpostiyhteys naisjärjestöihin Yhteistyötä muiden alueella toimivien järjestöjen kanssa tulisi lisätä Kepa Sambian kanssa keskustellaan naisjärjestöjen taloushallinnon koulutustarpeista ja mahdollisuuksista. Vuoden 2005 aikana tullaan Kepan kanssa keskustelemaan laajemmista, räätälöidyistä koulutuksista DWDA:lle, joista voisi hyötyä suurempi määrä koulutettavia. Raportoimispohja luodaan paremmin vertailtavan menoraportoinnin aikaansaamiseksi. Naisjärjestöjä tulee kannustaa maksamaan ZRA ja NAPSA maksut aina ajallaan, suoraan palkanmaksun yhteydessä. Chama DWDA:n kanssa tullaan jatkamaan neuvotteluja eri mahdollisuuksista vierasmajan laajennuksen loppuunsaattamisen varmistamiseksi. Naisjärjestöjä kannustetaan etsimään uusia rahoittajia aktiivista etsintää on käynnissä kaikissa DWDA:ssa paitsi Chamassa Kepan 2004 naisjärjestöille järjestämä muutos ja riskikoulutus on tuonut esiin järjestöjen heikkouksia esille nousi etenkin tietokoneiden käytön osaamisen heikkous ja järjestöjen arvojärjestelmän huono välittyminen jäsenistölle. Kepa tukee naisjärjestöjen arvojärjestelmän läpileikkaavampaa omaksumista kaikkeen toimintaan. Varojen vähyys voi estää tällaisen kehityksen. Mikään naisjärjestö ei ole raportoinut naisjäsenen miehen pyrkineen ottamaan omakseen hanketoiminnasta saatuja tuloja. Sikojen oikeaan ja riittävään ravintoon ja vedensaantiin tullaan kiinnittämään huomiota

11 HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS. Tarkempi erittely kohdissa 7 ja 8. 8.1 KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET Vuosi 2004 Henkilökulut (liitteestä A1) Hyväksytyn hankesuunnitelmat kulut Toteutuneet kulut Suomalaisen henkilöstön palkka ja sosiaalikulut Suomalaisten asuminen ja matkakulut Paikallisen henkilöstön palkka ja sosiaalikulut 7291 7285,06 Muut henkilökulut 3874,33 3394,45 Välisumma yhteensä 11065,33 10679,51 Koulutus ja valistus (liitteestä A4) Henkilökulut 2837,76 2656,73 Materiaalit, tilat ja muut kulut 2320,25 2119,12 Välisumma yhteensä 5158,01 4775,86 Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5) Laite ja materiaalihankinnat 14 898,64 12 616,16 Rakentaminen 6745,59 6196,81 Muut hankinnat Välisumma yhteensä 21 644,23 18 812,97 Käyttö ja kunnossapito Käyttökulut 1771 2234,31 Kunnossapitokulut 1173,4 661,38 Välisumma yhteensä 2 944,4 2895,69 DWDA:t yhteensä 40 811,93 37 163,9 Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 8243,23 8245 TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 49 055,16 45 408,9 Hallintokulut (liitteestä A3) Hallintohenkilöstön palkka ja sosiaalikulut 1 700 1 836,59 Toimistokulut 700 1 335,88 Varainhankinta ja tiedottaminen 1 300 525 Välisumma yhteensä 3 700 3 697,47 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 52 755,16 49 106,37 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 7% 7,5%

12 8.2 RAHOITUS Kohdassa 7.1 kuvatut kustannukset on katettu seuraavasti: RAHOITUS Vuosi 2004 Omarahoitus Hyväksytyn Toteutuneet hankkeen kustannukset kustannukset Rahallinen osuus 8 407,8 8 021,27 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2 143,23 1 800 Omarahoitus yhteensä 10 551,03 9 821,27 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20% Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Rahoitus raportointivuodelle myönnetystä tuesta 36 300 33 380,9 Rahoitus aiemmilta vuosilta siirtyneistä tuista 5 904,18 5 904,18 Käytetty UM:n kehitysyhteistyötuki yhteensä 42 204,18 39 285,1 Muu rahoitus Rahoituslähteet: Muut rahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ 52 755,16 49 106,37 7. KUSTANNUSERITTELY. Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja), hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m2 rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. /kuukausi, /kappale, /m2) sekä hankintalähde. Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite A, B). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannustaulukon (6.1.) asianmukaisiin kohtiin (henkilötyö, laite ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'. Kustannuserittely on esitetty kustannustaulukossa, liitteissä A ja A1 6 sekä liitteessä 5. Naisjärjestöt käyttävät omassa toiminnassaan Sambian kwachoja, joiden muuntokurssi oli vuonna 2004 5766 k = 1. Sambiassa suoritettu paikallinen tilintarkastusraportti toimitettiin HYY:lle sekä kwachoina että euroina. Tilintarkastusyhtiö Harrison & Accociates n mukaan tukirahat on naisjärjestöissä käytetty hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti.

13 8. OMARAHOITUS. Selvitä määrällisesti ja laadullisesti kulunutta vuotta koskevan järjestön omarahoituksen muodostuminen: mistä lähteistä omarahoitus on hankittu, miten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön arvo on laskettu. Onko hankkeella ollut muuta rahoitusta? Omarahoituksen erittelyn voi esittää myös liitteessä B. Vapaaehtoistyö Hankkeen toteutukseen osallistuu aktiivisesti noin 30 HYY:n ja JYY:n opiskelijaa, jotka toimivat ylioppilaskuntansa kehitysyhteistyövaliokunnissa. Opiskelijat toteuttivat hankkeen seurantaa, tiedotusta ja varainkeräämistä. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 2004 360 tuntia, muun muassa valiokuntien kokouksissa, HYY:n hankeryhmän kerran kuukaudessa järjestetyissä kokouksissa sekä lukuisissa tapahtumissa. Vapaaehtoistyölle määritelty rahallinen arvo on kolmasosa (5 ) HYY:n kansainvälisten asioiden sihteerin tuntipalkasta (15 /h). Valiokunnan kokouksista sekä hankeryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Vapaaehtoistyönä tehtävä seuranta käsittää valiokunnissa tehtävän yleisen hankeseurannan ja seurantamatkan valmistelun. Vapaaehtoistyönä tehtävä tiedottaminen (liite A3) käsittää hankkeen ympärillä toteutetut Sambia illat, Sambia aterioiden järjestämisen yliopiston ruokaloissa, hankkeen esittelyn mm. Maailma kylässä tapahtumassa, Etelä Kutsuu kehitysyhteistyön teemaviikolla, yliopiston avajaiskarnevaaleissa, Uusien illoissa sekä muissa tiedotustilaisuuksissa. Vapaaehtoistyöhän ovat osallistuneet sekä Helsingin että Jyväskylän yliopistojen opiskelijat. Vapaaehtoistyö on merkitty liitteissä kahteen kohtaan A2 ja A3. Merkintätapa on ollut hankkeessa käytössä vuodesta 2001 ja merkintätavasta on sovittu KEO 33 hankkeesta vastaavan virkamiehen kanssa. Vapaaehtoistyötä on todellisuudessa tehty huomattavasti vuosiraportissa esitettyä enemmän. Jatkohanketta edeltäneen hankkeen koordinaattori teki merkittävän määrän vapaaehtoistyötunteja tehdessään vuoden 2003 vuosiraporttia. Jatkohankkeen koordinaattorille maksettava palkkio kattaa myös vain murto osan hankkeen työtunneista. Omarahoitus Omarahoitus muodostuu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijajäsenmaksun yhteydessä kerättyjen kehitysyhteistyömaksujen (kehy maksun) keräystuotoista ja yliopistoruokaloissa toteutettavien Sambia aterioiden tuotoista. Kehy maksu oli vuonna 2004 Helsingissä 5,6 ja Jyväskylässä 5,2. Kehy maksun tuotto oli vuonna 2004 9 307,45, mikä tarkoittaa 1 662 opiskelijan maksaneen vapaaehtoisen maksun. Vuonna 2003 maksun maksoi 1 523 opiskelijaa, eli vuoden 2004 kasvu oli 139 maksun maksanutta. Sambia ateria on kerran kuukaudessa kolmessa Helsingin yliopiston Unicafe opiskelijaravintolassa (Ruskeasuo, Viikki ja Porthania) toteutettu normaalihintainen kasvisateria. Sambia aterioista tuloutettiin jokaista syötyä ateriaa kohden 0,46 hankkeelle. Aterioiden järjestämisen yhteydessä opiskelijat jakoivat tietoa hankkeesta. Vuonna 2004 aterioiden tuotto oli poikkeuksellisen suuri; 1046,95. Summan suuruus johtuu osin siitä, että tammikuussa 2004 Unicafet tilittivät aterioiden tuottoja, jotka oli toteutettu vuonna 2003. JYY tuki hanketta vuonna 2004 yhteensä 1503 eurolla. Tämä summa kerättiin ylioppilaskunnan vapaaehtoisesta tukimaksusta ja kehy aterioiden tuotosta.

14 9. RAHATILANNE RAPORTOINTIVUODEN LOPUSSA Nostamatta jäänyt tuki, josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle Käyttämättä jäänyt nostettu tuki, josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle 2 919,1 Ulkoasiainministeriölle palautettu tuki Ulkoasiainministeriölle palautettava tuki Euroa Ulkoasiainministeriö täyttää: Purettu tuki Purettava tuki Euroa 10. HANKKEEN TILANNE RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Onko hyödynsaajien tuen tarve vähentynyt, pysynyt ennallaan tai lisääntynyt raportointikauden aikana? Onko Suomesta tai muualta annettavaa tukea tarkoitus jatkaa? Miten ja kuinka kauan? Arvioi hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia: miten toimintaa on syytä kehittää jatkossa? Milloin hanke on lopullisesti siirrettävissä yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle? Hanke Itä Sambiassa on edennyt vuonna 2004 odotetulla tavalla. Tilanne alueella ja hyödynsaajien keskuudessa on pysynyt vakaana raportointikauden kuluessa. Hankeen tarpeellisuus hyödynsaajien näkökulmasta on pysynyt ennallaan. Yhteistyö naisjärjestöjen kanssa jatkuu hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2005 loppuun, jolloin hanke siirtyy naisjärjestöjen omalle vastuulle. Vuoden 2005 aikana tullaan seurannasta saatujen päätelmien mukaisesti panostamaan naisjärjestöjen taloushallinnon vahvistamiseen, jolla varmistetaan hankkeiden taloudellinen kestävyys myös tulevaisuudessa. HYY on valmistautunut toimimaan eräänlaisessa poistumisvaiheen kumppanuussuhteessa naisjärjestöjen kanssa myös vuoden 2006, UM:n hanketuen jo päätettyä. Tarkoituksena varmistaa erityisesti tulonhankkimisprojektien kestävä siirtyminen naisjärjestöjen hallintaan. Raportin vahvistavat oikeaksi: Paikka ja päivämäärä:

15 Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema: tilintarkastaja Liitteet: Liitteet A 1 6 ja B, sekä A = käyttö ja kunnossapitokustannukset Liite 1: HYY:n tilinpäätös vuodelta 2004 Liite 2: HYY:n toimintakertomus vuodelta 2004 Liite 3: DWDA:n tilintarkastuskertomukset 4kpl. Liite 4: Tilintarkastajan vakuutus Liite 5: 2004 Kulut excel taulukkona raportointikaavakkeen mukaisesti sekä järjestökohdittain, hankesuunnitelman mukaisesti eriteltynä Liite 6. Seurantamatkan raportti 2004, Esa Salminen Kepa Sambia Liite 7: Rahatilanne vuoden 2004 lopussa hankekoordinaattorin selventävä erittely

16 LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA Käyttö ja kunnossapitokulut 2004 Käyttökulut (sis. toimistokulut, pankkimaksut, matkakulut, tietokoneiden huoltokustannukset, toimiston korjauskulut): Käyttökulut Yksikkökustannukset Yhteensä Katete: Puhelin/faksi/posti Sähkö Vesi Toimistotarvikkeet Contingentti käyttökulu) (ennakoimaton 339,85 73,45 34,69 220 19,16 687,15 Chadiza: Puhelin Sähkö Vesi Toimistotarvikkeet Matkustaminen Contingentti käyttökulu) Chama: Puhelin Sähkö Vesi Toimistotarvikkeet Maalit ja työt Contingentti käyttökulu) (ennakoimaton (ennakoimaton Chipata Toimistotarvikkeet Päiväkirjat (peltometsäviljelyä varten) Tietokoneen huolto 182,1 26,01 6,94 118,71 117,07 18,9 231,53 88,45 64,17 101,45 173,43 57,23 85,42 106,66 169,09 469,73 716,26 361,17 Yhteensä 2234,31

17 Kunnossapitokulut (moottoripyörän kulut; korjaus ja käyttökustannukset): Kunnossapitokulut Yksikkökustannukset Yhteensä Katete: moottoripyörän polttoaine ja öljy moottoripyörän huolto Chama: moottoripyörän polttoaine ja öljy moottoripyörän huolto Chipata Moottoripyörän huoltokustannukset 187,91 58,1 86,72 30,35 298,3 246,1 117,07 298,3 Yhteensä Käyttö ja kunnossapitokulut yhteensä 661,38 2895,69 Lisätietoja: Käyttö ja kunnossapitokustannusten toteutuma oli hieman budjetoitua pienempi. Budjettikohdat sisällä on kuitenkin tapahtunut siirtymiä kustannuslajeissa, johtuen muun muassa kahden moottoripyörän tullessa arvioiduksi korjauskelvottomiksi. Toimistotarvikkeiden kuluerään sisältyy jonkin verran koulutus ja tulonhankkimisprojekteissa käytettävää materiaalia. 1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (seuranta ja arviointimatkojen matkakulut liitteessä A2, hallintokulut liitteessä A3) Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka ja sosiaalikulut / kk Matka ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä Suomesta palkattu henkilöstö Kehitysmaassa palkattu henkilöstö

18 Katete DWDA Pääsihteeri Toimistoapulainen Vartija Sosiaaliturvamaksu NAPSA Chadiza DWDA Pääsihteeri Toimistoapulainen Vartija Sosiaaliturvamaksu NAPSA Chama DWDA Pääsihteeri Toimistoapulainen Vartija Sosiaaliturvamaksu NAPSA 12kk 12kk 12kk 12kk 12kk 12kk 12kk 12kk 12kk 69,34 /kk = 832,12 34,73 /kk = 416,76 26 /kk = 312 78,04 Yhteensä: 1638,92 69,34 /kk = 832,12 34,73 /kk = 416,76 26 /kk = 312 78,04 Yhteensä: 1638,92 69,372 /kk = 832,464 34,686 /kk = 416,232 34,686 /kk = 416,232 83,25 Matkakulut: Yhteensä: 97,29 Kokouskulut: Hallituksen kokoukset: 256,97 Vuosikokous: 469,48 Yhteensä: 726,45 Vuosikokous 612,21 Yhteensä: 612,21 Hallituksen kokoukset: 464,79 Vuosikokous: 405,58 Tilavuokra: Henkilökulut yhteensä: Katete 2462,55 Chadiza: 2251,13 138,74 Chipata DWDA Pääsihteeri Toimistoapulainen Vartija 3 maatilatyöntekijää Sosiaaliturva ja eläkemaksut NAPSA ja ZRA 12kk 12kk 12kk Yhteensä: 1748,18 75 /kk = 904,65 43 /kk = 516, 95 35 /kk = 424,63 320,5 92,31 Yhteensä: 2259,04 Yhteensä: 60,70 Yhteensä: 1009,11 Hallituksen kokoukset: 888,69 Yhteensä: 888,69 Chama: 2817,99 Chipata: 3147,73 ht

19 Henkilökustannukset yhteensä 7285,06 157,99 3236,46 10 679,51 Lisätietoja: Henkilökustannukset olivat kokonaisuudessaan hieman budjetoitua pienemmät. Peruskuluerät ja palkkojen osuus menoista pysyi hankesuunnitelman mukaisena. Kokous ja matkustuskulut liittyvät järjestöjen neljännesvuosi ja vuosikokouksiin, sekä mahdollisten ylimääräisten kokousten kokouskuluihin (sisältäen osaanottajien matka, majoitus ja ruokailukulut). Kokouskulujen kattaminen mahdollistaa osallistumisen varallisuustilanteesta riippumatta ja edesauttaa järjestöjen demokraattista päätöksentekoa sekä päätösten läpinäkyvyyttä.

20 A2: Seuranta ja arviointimatkat: Matkan aihe Selvitysryhmän kokoonpano Matkan ajankohta Päivärahat Matka ja majoituskulut Paikallinen tilintarkastus vuodelle 2004 Tilintarkastusyritys Harrison & Accociates tammikuu 2005 3200 Paikallinen tilintarkastus vuodelle 2003 Tilintarkastusyritys S.Mulungu & Banda maaliskuu 2004 3200 Hankeseurantamatka naisjärjestöihin marraskuussa 2004 Esa Salminen, Kepa Sambian yhteystoimitsija Marraskuu 2004, 14 vrk 287 283 Yhteensä: 570 Vapaaehtoistyönä tehtävä seuranta HYY:n ja JYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenet (5 X 255h ) tammi joulukuu 2004 Matkakulut yhteensä 8245 Lisätietoja: Vuoden 2003 tilintarkastuskulut ja niiden raportointi oli vuoden 2003 raportoinnin yhteydessä sovittu siirtyvän vuoteen 2004. Kuluja varten oli tehty 3200 varaus. Todellinen lasku oli 300 tehtyä varausta pienempi. Tilintarkastaja on kumpanakin vuonna käynyt kaikissa naisjärjestöissä tarkistamassa järjestön kirjanpidon ja kuitit, tarjoten samalla opastusta ja suosituksia kirjanpidon ja taloushallinnon hoidossa. Tilintarkastusraportit toimitetaan HYY:lle, joka liittää nämä vuosiraportin liitteiksi. Kepa Sambian päivärahalaskutus jäsenjärjestöiltään oli vuonna 2004 25USD/vrk. Matkakuluja HYY maksoi Kepan jäsenjärjestönä vain matkan ensimmäisen 100km osalta. Vuoden 2004 viivästynyt tilintarkastus siirtyi vuoden 2004 vuosiraporttiin. Vapaaehtoistyönä tehtävä seuranta käsittää HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnassa tehtävän jatkuvan hankeseurannan sekä seurantamatkan valmistelun. Osa vapaaehtoistyöstä on merkitty kohtaan A3 Hallintokulut. Poikkeava merkintätapa on ollut käytössä vuodesta 2001 ja siitä on sovittu UM:n KEO 33 hankevirkamiehen kanssa. Vapaaehtoistyö arvon määrittelemisen perustana on HYY:n kansainvälisten asioiden sihteerin palkka 15 /h, jonka arvosta on määritetty kolmannes vapaaehtoistyön tuntihinnaksi. 1275

21 A3: Hallintokulut Kululaji Yksiköiden Yksikkökustannus Yhteensä määrä Hankekoordinaattorin palkkio, sisältäen sosiaaliturva ja eläkemaksut Hanke esitteiden painatus, muut tiedotusmateriaali ja kopiointikulut (EI TOT.) 6kk 6kk 785,42 1051,17 1836,59 Paikallinen tilintarkastus Suomessa KPMG Wideri 1296,25 Vapaaehtoistyönä tehtävä tiedottaminen HYY:n ja JYY:n kehy valiokunnissa 105 h 5 525 Kuriiripostikulut Kepa Sambia 1 39,63 39,63 Hallintokulut yhteensä 3 697,47 Lisätietoja: Hankekoordinaattorin palkkio on hieman budjetoitua suurempi, johtuen sosiaali ja eläkemaksujen vaikeasta ennakoitavuudesta. Hanke esitteiden painatuksen laskutus viivästyi vuoteen 2005. Muut tiedotus ja kopiointikulut maksettiin HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan HYY:ltä saamastaan käyttövara avustuksesta. Suomessa tehtävä tilintarkastus vuodelle 2003 osoittautui ennakoitua monimutkaisemmaksi ja sitä myötä budjetoitua huomattavasti kalliimmaksi. Vapaaehtoistyönä tehtävä tiedottaminen käsittää hankkeen ympärillä toteutetut Sambia illat, Sambia aterioiden järjestämisen yliopiston ruokaloissa, hankkeen esittelyn mm. Maailma kylässä tapahtumassa, Etelä Kutsuu kehitysyhteistyön teemaviikolla, yliopiston avajaiskarnevaaleissa, Uusien illoissa sekä muissa tiedotustilaisuuksissa. Vapaaehtoistyöhän ovat osallistuneet sekä Helsingin että Jyväskylän yliopistojen opiskelijat. Kuriiripostilla lähetettiin Helsinkiin vuoden 2003 pahoin viivästyneen tilintarkastuksen raportit.