Sini-viherympäristöön liittyvä urbanismi, ympäristöoikeudenmukaisuus ja luontopohjaiset ratkaisut Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskus Liikkuen läpi elämän seminaari, 21.3.2018, Jyväskylä
Luonto tukee terveyttä kokonaisvaltaisesti
Terveyden biodiversiteettihypoteesi Esittää, että kosketus luontoon hyödyttää ihmisen mikrobistoa, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta Immuunijärjestelmä tarvitsee luontoympäristön mikrobien koulutusta kehittyäkseen Mikrobialtistus erityisen tärkeää odottavilla äideillä, lapsilla ja toisaalta vanhuksilla, mutta kaikki hyötyvät https://fi.wikipedia.org/wiki/terveyden_biodiversiteettihypoteesi 4
Kaupungistuminen jatkuu Yhä useamman ihmisen koti on kaupungissa Yhä useamman ihmisen suora yhteys alkutuotantoon katkeamassa SUOMI Kaupunkien väestö lisääntyy Maaseudun väestö vähenee milj. YKR/SYKE MAAPALLO 5
Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus katoaa ja tulehdusperäiset sairaudet yleistyvät Meneillään 6. Luonnon monimuotoisuuden sukupuuttoaalto heikkeneminen ja ei-tarttuvien tulehdussairauksien yleistyminen (Butchart ym. 2010) Latvala ym. 2005 LPI = Living Planet Index WBI = World Bird Index WPSI = Waterbird Population Status Index 7 von Hertzen ym. 2011
Tulehdusperäiset sairaudet ovat modernien kaupunkiyhteiskuntien kalliita vitsauksia Allergia ja astma Krooniset suolistotulehdukset, keliakia Neurologiset sairaudet Diabetes, lihavuus, syöpä, depressio KUSTANNUKSET Aiheuttaa kuluja 1,3-1,6 miljardia /v Suomessa Jantunen J, ym. Suomen Lääkärilehti 2014 Haahtela T 2013 8
Kaupungin kolme vyöhykettä Kaupunkien liikennejärjestelmät ovat historiallisesti muodostuneet jalankulun, joukkoliikenteen ja henkilöautoilun ympärille Kaupunkien vyöhykkeet perustuvat alueen etäisyyteen keskustasta ja liikkumismahdollisuuksiin. Myös viheralueet ovat osa näitä vyöhykkeitä. Eri vyöhykkeillä on erilaiset edellytykset tukea terveyttä edistävää luontoaltistusta. (Newman et al. 2016) 11
Lähiluonnon saavutettavuus päiväkodeille Luontoalueita tulisi sijaita lähellä asutusta mieluiten alle 300 metrin etäisyydellä (YM suositus, Schipperijn ym. 2010, Coles & Bussey 2000) Viheralueiden läheisyys on erityisen tärkeää lapsille, joiden leikit keskittyvät kodin, koulun ja päiväkodin välittömään läheisyyteen Esimerkkianalyysissä tarkasteltiin Pääkaupunkiseudun päiväkotien lähiympäristön viheralueita ja niiden saavutettavuutta Ympäristö 300 metrin etäisyydellä päiväkodeista Jalankulkuvyöhykkeet 1% 13% 9% 1% 4% 71% Joukkoliikennevyöhykkeet 7% 9% 25% 3% 3% 52% Autovyöhyke 9% 9% 29% 6% 4% 44% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 12 Metsät Puistot Piha-alueet Maatalousmaat Muut viherympäristöt Rakennettu alue Aineistolähde: Urban Atlas 2012 / EEA
Toisaalta puistot parantavat tilannetta; vain 21 päiväkotia sijaitsee yli 300 metrin päässä sekä puistosta tai metsästä. 13
Katse kaupunkiluonnon suunnitteluun Kaupunkisuunnittelulla keskeinen rooli lähiluonnon käytön tukemisessa Luonto lähelle ja helposti käytettäviksi Säilytetään viheralueita ja tuodaan luonto stadiin 15
Kaupunkien eri vyöhykkeillä on erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia lähiluonnon hyödyntämiselle Yksityisten piha-alueiden käyttömahdollisuudet autovyöhykkeillä? Metsäalueiden saavutettavuus joukkoliikennevyöhykkeillä? Lähiluonnon riittävyys jalankulkuvyöhykkeillä? 16
Kaupunkiluonnon suunnittelu vaikuttavaksi! Pyri saamaan aikaan hyvä vuoropuhelu maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelijoiden kesken. Ota suunnitteluun mukaan myös opettajia, harrastusten vetäjiä ja muita lähiluonnon käyttäjiä. Jaa keskeisille toimijoille riittävästi tietoa lähiluonnon terveyshyödyistä. Aihe on vielä uusi eurooppalaisessakin keskustelussa. Varmista että lähiluonto on etenkin lasten ulottuvilla He liikkuvat pienemmällä alueella kuin aikuiset. Tunnista kaupungin eri osien erot ja ota ne huomioon suunnittelussa. Kantakaupungissa lähiluonto ja sen hyödyntäminen on erilaista kuin esikaupunkialueella. Käynnistä paikallisia ja alueellisia kokeiluja uusien ratkaisujen löytämiseksi.. 17
Materiaalia: https://fi.wikipedia.org/wiki/terveyden_biodiversiteettihypoteesi Paloniemi R., Tiitu M., Viinikka A., Vikström S. & Furman E. (2017). Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa. SYKE Policy brief 24.8.2017. Ympäristön tila Suomessa 2017. Kaupunkiluonto. ymparisto.fi/ymparistontila2017 Eeva Furman. Luonnon merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille podcast: http://www.syke.fi/download/noname/%7b16d61a6c-250d-4b71-91ac- 6737363416F0%7D/130018 Hankkeita Biodiversiteettihypoteesi ja yhdyskuntasuunnittelu (DIVE), (Ympäristöministeriö) Biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut ja ympäristöoikeuden- mukaisuus osana maakuntakaavoitusta (BRO), (Suomen Akatemia, kärkihanke) Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning (BEMINE), (SA, Strategisen tutkimuksen neuvosto) 19
Terveyden biodiversiteettihypoteesi wikiartikkelin lähdeluettelo Bloomfield ym. (2016). Time to abandon the hygiene hypothesis: new perspectives on allergic disease, the human microbiome, infectious disease prevention and the role of targeted hygiene. Perspect Public Health. 2016 Jul; 136(4): 213 224. doi: 10.1177/1757913916650225 Haahtela, T. (2009) Allergy is rare where butterflies flourish in a biodiverse environment. Allergy 2009: 64: 1799 1803. Haahtela ym. (2013) The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal 2013, 6:3 http://www.waojournal.org/content/6/1/3 Haahtela ym. (2015). Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 puolivälissä suunnanmuutos tuo tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2015. Haahtela, T. ym. (2017). Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien ehkäisemiseksi. Duodecim 2017;133:19 26. Hanski ym. (2012). Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS vol. 109 no. 21, 8334 8339, doi: 10.1073/pnas.1205624109 ISAAC (1998) Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema. The international study of asthma and allergies in childhood (ISAAC) steering committee. Lancet. 351:1225 32. doi: 10.1016/S0140-6736(97)07302-9. Jantunen ym. (2014) Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suomen Lääkärilehti 9/2014 vsk 69. Kabisch N., van den Bosch M., Lafortezza R. (2017). The health benefits of nature-based solutions to urbanization challenges for children and the elderly - A systematic review. Environ Res. 2017 Aug 23;159:362-373. doi: 10.1016/j.envres.2017.08.004 Keniger, L., Gaston, K., Irvine, K. N. & Fuller, R. (2013). What are the benefits of interacting with nature? International Journal of Environmental Research and Public Health, 10: 913-935. Lehtimäki, J., A. Karkman, T. Laatikainen, L. Paalanen, L. von Hertzen, T. Haahtela, I. Hanski, and L. Ruokolainen. 2017. Patterns in the skin microbiota differ in children and teenagers between rural and urban environments. 7:45651. Lynch, Susan V. ym. (2014). Effects of early-life exposure to allergens and bacteria on recurrent wheeze and atopy in urban children. Journal of Allergy and Clinical Immunology, Volume 134, Issue 3, 593-601.e12. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.jaci.2014.04.018 Paloniemi R., Tiitu M., Viinikka A., Vikström S.ja Furman E.(2017). Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa. Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan, SYKE Policy Brief. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Pawankar R, Canonica GC, Holgate ST, Loceky RF, World Allergy Organisation (WAO). White book on allergy 2011. Rautava S. (2015) Lapsen varhaisen mikrobikontaktin terveysvaikutukset. Duodecim 2015;131:2099 106. Ruokolainen, Lasse, Fyhrquist, Nanna, & Haahtela, Tari. (2016). The rich and the poor: environmental biodiversity protecting from allergy. Current Opinion in Allergy and Clinical Immunology, 16(5), 421-426. doi: 10.1097/aci.0000000000000304 Ruokolainen, L., L. Paalanen, A. Karkman, T. Laatikainen, L. von Hertzen, T. Vlasoff, O. Markelova, V. Masyuk, P. Auvinen, L. Paulin, H. Alenius, N. Fyhrquist, I. Hanski, M. J. Mäkelä, E. Zilber, P. Jousilahti, E. Vartiainen, and T. Haahtela. 2017. Significant disparities in allergy prevalence and microbiota between the young people in Finnish and Russian Karelia. Clinical & Experimental Allergy 47:665-674. Strachan DP (1989). Hay fever, hygiene, and household size. BMJ. 1989 Nov 18;299(6710):1259 1260. Strachan D. Family size, infection and atopy: The first decade of the hygiene hypothesis. Thorax 2000; 55: S2 10. [PMC free article] [PubMed] Valkonen, M., Wouters, I. M., Täubel, M., Rintala, H., Lenters, V., Vasara, R., Hyvärinen, A. (2015). Bacterial Exposures and Associations with Atopy and Asthma in Children. PLoS ONE, 10(6), e0131594. http://doi.org/10.1371/journal.pone.0131594 Vierikko, K. ym. (2014). Helsingin kestävä viherrakenne - Miten turvata kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014. von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T (2011) Natural immunity: biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Rep 12: 1089 1093 10.1038/embor.2011.195 von Hertzen L ym. (2006). Disconnection of man and the soil: Reason for the asthma and atopy epidemic? JACI Volume 117, Issue 2, Pages 334 344 http://dx.doi.org/10.1016/j.jaci.2005.11.013 Yazdanbakhsh M., Kremsner PG., van Ree R. (2002). Allergy, parasites, and the hygiene hypothesis. 20 Science. 2002 Apr 19;296(5567):490-4. 10.1126/science.296.5567.490