Päivitys vuodelle 2018 ID

Päivitys vuodelle 2018 ID 1756014 Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveyden valvontasuunnitelma 2015 2019

Sisällys 1. Johdanto... 4 Toimintaympäristön muutoksia... 4 Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015-2019... 5 2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva... 5 2.1 Valvontayksikön toimialue... 5 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät... 5 2.3 Koulutus... 8 2.4 Kohderekisteri... 8 2.5 Viestintä... 8 2.6 Valvonnan maksullisuus... 9 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 9 3. Valvonnan toimialat... 10 3.1 Yleistä... 10 3.1.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 10 3.1.2 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 11 3.2 Elintarvikevalvonta... 11 3.2.1. Laatujärjestelmä... 12 3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa... 12 3.2.3. Valvontaviranomaisen ottamat näytteet ja näytteiden tutkiminen... 13 3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat... 13 3.2.5 Elintarvikevalvonnan voimavarat... 14 3.3 Terveydensuojelu... 14 3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015-2019... 15 3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet... 15 3.3.3. Näytteenottosuunnitelma / projektit... 16 3.4 Tupakkalain valvonta... 16 3.4.1. Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ja näytteenotto... 18 3.4.2. Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet... 18 4. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut... 19 4.1. Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedottaminen eläinlääkintähuollossa... 21 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 21 4.3 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen... 23 5. Häiriötilanteisiin varautuminen... 24 5.1 Toiminta häiriötilanteissa... 24 5.2 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen ja selvitystyöryhmä... 24 6. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 25 2

Liitteet Liite 1. Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2. Elintarvikevalvontakohteet kunnittain Liite 3. Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2018 Liite 4. Elintarvikevalvonnan projektit 2015-2019 Liite 5. Sivutuotelainsäädännön mukainen valvonta Liite 6. Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Liite 7. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain Liite 8. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset kohteet Liite 9. Terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin Liite 10. Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheys 3

1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön Pirtevan valvontasuunnitelma on laadittu vuosille 2015-2019. Valvontasuunnitelmassa esitellään Pirtevan alueen elintarvikevalvontaa, tupakan ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa, terveydensuojelun valvontaa sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja eläinlääkintää koskevat suunnitelmat painopisteineen. Valvontasuunnitelman liitteinä on tarkentavaa tietoa eri lainsäädäntöjen osalta mm. valvontakohteista ja tarkastuksista. Valvontasuunnitelma perustuu eri keskusviranomaisten antamiin toimialakohtaisiin valtakunnallisiin ohjelmiin. Valtakunnalliset ohjelmat on laadittu vuosille 2015 2019. Keskusvirastojen toimialakohtaisiin projekteihin osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Valtakunnalliset ohjelmat on lueteltu suunnitelman lopussa. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtäviin kuuluu yksilön, väestön ja elinympäristön terveyshaittojen estäminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen. Viranomaisen tehtäviin ympäristöterveydenhuollossa kuuluu mm. selvittää erilaisia terveyshaittaepäilyjä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittojen ja epäkohtien poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä edellytetyt toimijoiden ilmoitus- ja lupamenettelyt toiminnastaan ja toimitiloistaan ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää valvontatyötä samoin kuin valvontaa tukeva näytteenotto ja säännölliset valvontatarkastukset. Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on myös kuntalaisten ja yritysten sekä muiden toimijoiden neuvonta ja ohjaus. Tavoitteena on, että valvonta on vaikuttavaa, tasapuolista, kattavaa ja riskiperusteisesti suunnattua. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Toimintaympäristön muutoksia Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on esitetty kuntien valvontatehtävien karsimista sekä suunnitteluvelvoitteiden vähentämistä. Keskusvirastot toteuttavat osaltaan tätä tavoitetta kehittämällä sähköistä raportointia. Myös yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma on kirjoitettu monivuotiseksi ja sen päivitykset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Hallitus linjasi 5.4.2016 ympäristöterveydenhuollon kunnista maakunnille siirtyvistä tehtävistä. Maakuntia tulee olemaan 18. Maakuntien toiminta alkaa näillä näkymin vuonna 2020, mihin mennessä maakunnilla tulisi olla suunnitelmat ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisestä. Vuoteen 2020 mennessä kuntien valvontakäytäntöjä yhtenäistetään ja kehitetään sekä otetaan käyttöön valvontasuunnitelmien, maksutaksojen ja laatujärjestelmien yhtenäistäminen. Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan myös valtion lupa- ja valvontavirasto, jonne siirtyy Valvirasta ja aluehallintovirastoista terveydensuojelu- ja tupakkalain valvonnan ohjaus- ja arviointitehtävät. Aluehallintovirastojen elintarvikevalvonnan ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tehtävät ja resurssit jakautuvat maakuntiin ja Eviraan. Terveydensuojelulain ja tupakkalain muutokset tulivat voimaan 2016 ja 2017. Elintarvikelain ja eläinlääkintähuoltolain muutokset saatetaan voimaan yhtä aikaa maakuntauudistuksen johdosta tehtävien muutosten kanssa. 4

Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015-2019 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015-2019 teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Pirtevan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit (3.2.2). 2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on aloittanut toimintansa 1.1.2007. Yhteistoimintaalueen jäseninä ovat seuraavat kunnat; Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukkaita on alueella noin 121 000. Pirtevan toiminta-alueella on paljon pieniä valvontakohteita. Alueella on kaksi suurempaa asutuskeskusta, useita taajamia ja haja-asutusaluetta. Matkat kohteisiin ovat melko pitkiä. Kutakin tarkastajaa kohden on valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran enemmän kohteita. 2.1 Valvontayksikön toimialue Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan seudullistamisesta edellyttää, että yksikön tulee olla henkilöstömäärältään riittävän suuri, vähintään 10 henkilötyövuotta. Pirteva täyttää tämän vaatimuksen, koska valvontahenkilöstöä on yhteensä 23. Maakuntauudistuksen myötä Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt ja osa Keurusselän ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön kunnista yhdistyvät tulevaisuudessa yhdeksi yksiköksi. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Pirtevassa työskentelee vuoden 2018 alussa 12 terveystarkastajaa, 5 kunnaneläinlääkäriä, kolme valvontaeläinlääkäriä, hygieenikkoeläinlääkäri, palvelusihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö. Ympäristöterveyspäällikkö on osa-aikainen ja yksi valvontaeläinlääkäreistä toimii hänen sijaisenaan. Pirtevassa terveystarkastajat on jaettu elintarvike- ja terveydensuojelutarkastuksia tekeviin ja he toimivat laaturyhmissä. Ryhmien sisällä tarkastajilla on omia vastuualueita, esimerkiksi ruokamyrkytykset, pakkausmerkinnät, tupakkavalvonta, päiväkodit ja koulut. Ryhmänvetäjä vastaa oman vastuualueensa valvonnan yhdenmukaisuudesta ja koordinoinnista koko alueella. Eläinlääkinnällä on oma laaturyhmänsä. Valvonnan resurssit on jaettu niin, että elintarvikevalvonnan käyttöön varataan 7 henkilön työpanos, terveydensuojeluvalvontaan yhteensä 6 henkilön työpanos, eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan 2 henkilön työpanos ja eläinlääkintään viiden henkilön työpanos. 5

Taulukko 1. Pirtevan henkilöstö Virkanimike Vastuualue Kirsi Sario ympäristöterveyspäällikkö hallinto yksikön johtaminen ja kehittäminen henkilöstöhallinto Kirsti Mäkiaho palvelusihteeri toimistotyöt laskutus kotisivut Maria Wahlfors valvontaeläinlääkäri ympäristöterveyspäällikön sijainen Kaisa Ylä-Tuuhonen valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta Hanna Lundström hygieenikkoeläinlääkäri elintarvikelaitosten valvonta ensisaapumisvalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta eläintautivalvonta (sivutuotteet) elintarvikeryhmän vetäjä Sanna Loppi terveystarkastaja myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet kontaktimateriaalien valvonta Marja-Leena Kulma- Laine terveystarkastaja Ülle Kärk terveystarkastaja suurtalouskohteet Annikka Vallittu terveystarkastaja suurtalouskohteet myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden valvonta Hanna Virtanen terveystarkastaja tarjoilukohteet myynti- ja valmistuskohteet Henna Rauhala terveystarkastaja tarjoilukohteet myynti- ja valmistuskohteet Kimmo Lampinen kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit avoin virka Anna Sarvela kunnaneläinlääkäri eläinsuojelu eläintautivalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta Anniina Koskinen kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit eläinlääkäriryhmän vetäjä Jaana Romu kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit 6

avoin virka kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Lauri Teivaala kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Seppo Pöysti terveystarkastaja asunnontarkastukset vesilaitokset koulut leirikeskukset Markku Mäkiranta terveystarkastaja asunnontarkastukset uimahallit leirintäalueet leirikeskukset, vesilaitokset koulut Ulla-Riikka Pääskynkivi terveystarkastaja asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset parturit ja kampaamot kauneushoitolat kokoontumishuoneistot koulut päiväkodit majoitushuoneistot Riikka Marttinen terveystarkastaja asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset parturit ja kampaamot kauneushoitolat yleiset saunat ja talviuintipaikat kokoontumishuoneistot päiväkodit majoitushuoneistot Petteri Hoisko terveystarkastaja tatuointi kuntosalit, liikuntahallit, jäähallit yms., yleiset saunat ja talviuintipaikat: uimarannat päiväkodit koulut majoitushuoneistot terveydensuojeluryhmän vetäjä Kaarina Helenius terveystarkastaja vesilaitokset uimarannat 7

Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävät henkilötyövuodet (htv) * Elintarvikevalvonta 6,7 5,4 Terveydensuojelun valvonta 5,5 0,8 Tupakkavalvonta 0,6 0,3 Eläinsuojeluvalvonta 1,9 - Eläintautivalvonta 0,2 0,1 Sivutuotevalvonta 0,1 - yhteensä 15 6,6 8 Valvontaan käytettävästä ajasta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan ** *Htv: kokonaistyöaika lomat vähennettynä = 220 htpv, päivittäinen työaika 7,5-7,7 h (Kyseessä on laskennallinen htv. Todellinen tehollinen htv sisältää vähemmän työpäiviä kun poistetaan esim. koulutukset, sairauslomat, tarkastuksiin liittyvät toimistotyöt joita ei lasketa itse valvontaan). ** tavoite elintarvikevalvonnassa 80 % kokonaistyöajasta; (180/220=81,8%) (tarkastukset, ohjaus ja neuvonta, muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä työ), htv 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstön koulutukseen panostetaan vuosina 2015-2019 osallistumalla sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin että toimiala- ja tehtäväkohtaiseen koulutukseen. Koulutuksissa painotetaan oman vastuualueen ja työtehtävien mukaista koulutusta ja edistetään työntekijöiden erikoistumista. Koulutukseen varataan toimialoittain 8 pv/v/henkilö. Koulutukset suunnataan ensisijaisesti oman vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan. Koulutukset voivat sisällöltään olla ammatillista koulutusta tai esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön tai muihin työtä tukevien taitojen kehittämiseen liittyviä. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuneet esittävät muulle henkilökunnalle lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuudessa esiin tulleista seikoista toimistopalavereissa tai sähköpostilla. Koulutusmateriaalit tallennetaan yhteisiin tiedostoihin kaikkien luettavaksi. Koulutukset voivat olla myös ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön sisäisiä koulutuksia. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuuluu koulutussuunnitelmaan. 2.4 Kohderekisteri Pirtevassa käytettävä TerveKuu -ohjelma toimii valvontakohde- ja valvontatietorekisterinä. Ohjelmaan tallennetaan perustiedot valvontakohteista: toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset ja valvontatulokset, näytteenotot ja tutkimustulokset, neuvonta ja ohjaus, sekä mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin merkitään muita tarpeellisia tietoja. Kohderekisteri pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla. TerveKuulta elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan kohde- ja valvontatiedot siirtyvät automaattisesti valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn tietojärjestelmään (KUTI/YHTI). Tarkastuspöytäkirjat, päätökset, lausunnot ja muut oleelliset valvontaan liittyvät asiakirjat tallennetaan Pirkkalan kunnan sähköiseen arkistoon Twebiin. Valvontakohteet merkitään valvontayksikön kohderekisteriin, kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai hakemusmenettelyn kautta tai muulla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy esimerkiksi valvontatehtävien yhteydessä ja median kautta (paikallislehdet, ilmoitukset, puhelinluettelot, internet, tiedot muilta viranomaisilta). Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohde merkitään kohderekisteriin lopettaneeksi. 2.5 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki Pirtevan työntekijät työtehtäviensä yhteydessä. Asiakaspalvelusta toimistolla vastaa palvelusihteeri. Pirtevan kotisivuilta löytyvät kaikkien työntekijöiden ajantasaiset puhelinnumerot.

Lisäksi yhteyttä voi ottaa Pirtevan yhteisen sähköpostiosoitteen tai henkilökohtaisten sähköpostiosoitteiden kautta. Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden erikoistumisen ja vastuualueiden mukaan. Pirtevassa on lisäksi virka-aikana puhelinpäivystys, josta terveystarkastajat vastaavat. Päivystäjä seuraa yhteistä sähköpostia päivystysvuoronsa ajan ja tekee toimeksiannot sähköisen lomakejärjestelmän kautta saapuneista ilmoituksista. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään asiakastyytyväisyyskyselyillä. Pirtevassa noudatetaan avointa tiedotuspolitiikkaa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan omien kotisivujen lisäksi kuntien kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia. Pirtevassa ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä, joka myös koordinoi tilannekohtaista tiedottamista. Erityistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on usein valvontakohteella, kuten toimijalla tai kiinteistön omistajalla. Pirtevan häiriötilannesuunnitelmassa annetaan tarkemmat ohjeet tiedottamisesta erilaisissa ympäristöterveyden häiriötilanteissa. Pirkkalan kunnalla on oma tiedottaja, jota käytetään apuna tiedottamisessa. Tiedottamista on kuvattu tarkemmin Pirtevan laatujärjestelmässä ja häiriötilannesuunnitelmassa. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveyden maksullisuus koskee ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelyjen lisäksi suunnitelmallista valvontaa, näytteenottoa sekä määräysten noudattamista koskevia tarkastuksia. Uudet valvontakohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan kohteiksi hakemuksesta tehdyn päätöksen tai toiminnan harjoittamista tai toimitilan käyttöönottoa koskevan ilmoituksen käsittelyn perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan uusintatarkastukset ovat myös maksullisia. Valvontamaksuja peritään enintään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet todelliset kustannukset. Tupakkalain mukaisessa valvonnassa toimijoilta perittävät vuosittaiset valvontamaksut peritään veroluontoisina (Tupakkalaki 549/2016). Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan hyväksyminen edellyttää hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa. Maksutaksaa päivitetään tarpeen mukaan ja se hyväksytään ympäristöterveyslautakunnassa. Maksutaksa on nähtävillä Pirtevan kotisivuilla http://www.pirkkala.fi/pirteva/maksut/. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pirtevalla ei ole omaa laboratoriota. Näytteet tutkitaan pääsääntöisesti Eurofins laboratoriossa ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella. Laboratorioiden yhteystiedot: Eurofins Scientific Finland Oy, Environment ja Food & Agro Sarankulmankatu 12 33900 Tampere Puhelin: 03-230 6504 (Environment) VastaanottoTre@eurofins.fi Puhelin: 040-529 7164 (Food & Agro) FoodAgroTampere@eurofins.fi KVVY Tampere Patamäenkatu 24 33101 TAMPERE Laboratorion asiakaspalvelu/ Näytteiden vastaanotto: puh. 03 246 1208 laboratorio@kvvy.fi Pirtevan näytteenottoprojektien tutkimukset kilpailutetaan laboratorioiden kesken. Epidemiaselvitystilanteessa käytettävät laboratoriot on kuvattu Pirtevan häiriötilannesuunnitelmassa. Tupakkalain perusteella viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A 9

00250 Helsinki Puhelin: 030 4741 (vaihde) 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien perusteella kunnan tehtäväksi säädettyyn valvontaan. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :n (9.8.2013/601) mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään. Terveydenhuoltolain 21 :stä on poistettu kuluttajaturvallisuuslaki 1.5.2016 alkaen. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (942/2016), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (549/2016) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on tämän suunnitelman liitteessä 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit päivitetään vuosittain Pirtevan valvontasuunnitelmaan suunnitelmakaudella sitä mukaa kun keskusviranomaiset julkaisevat niistä tietoa. Toimialakohtaiset valtakunnalliset ohjelmat sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohje löytyvät Valviran sivuilta: http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ymparistoterveydenhuollon-valvontaohjelma. 3.1.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee määritellä tarkastuksen sisältö sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus. Laskutettavissa olevaan tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentamisen tietojärjestelmiin. Matkoihin sekä tarkastusten ulkopuoliseen toimijoiden neuvontaan ja ohjaukseen käytetty aika eivät kuulu tarkastukseen kuluvaan aikaan. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin tai eläinsuojelutarkastuksen kohteena olevien eläinten kuntoon ja pitopaikan olosuhteisiin. Yksittäinen tarkastus voi sisältää koko kohteen toiminnan ja tilojen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (78/2011) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteenottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Näytteenottokäyntiä yksinään ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta kirjoitetaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä on esitetty Pirtevan laatujärjestelmässä. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko elintarvikealan toimijan toiminta lainsäädännön mukaista. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksesta voidaan kuitenkin myös sopia etukäteen, mikäli se on tarpeen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Tarkastus voi kattaa koko toiminnan tai kohdistua johonkin tiettyyn toiminnan osaan. Kehotusten ja määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Suunnitelmalliset tarkastukset ja niiden uusintatarkastukset ovat Oiva-tarkastuksia. 10

Terveydensuojeluvalvonta Tupakkalain valvonta Lääkelain valvonta Eläinsuojeluvalvonta Eläintautivalvonta Terveyshaitan selvittäminen, tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita jossa terveyshaitta voi syntyä. (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan vaatimustenmukaisuus. Valvotaan nikotiinikorvaustuotteiden kaupanpitoa. Eläinsuojelutarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko eläinten kohtelussa, pitopaikan olosuhteissa tai muissa eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa seikoissa eläinsuojelulainsäädännön vastaisia puutteita. Ammattimaisen eläintenpidon tarkastuksia tehdään suunnitelmallisesti. Suurin osa eläinsuojelutarkastuksista on kuitenkin epäilyyn perustuvia (eläinsuojeluilmoitus). Määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Eläintautivalvonnan tarkastukset sisältävät esimerkiksi näytteenottoa, eläintautien perusteella annettujen siirtorajoitusten valvontaa (esim. mehiläisten esikotelomätä), sivutuotteiden valvontaa (raatohävitykset, sivutuotealan mukaiset laitokset, eläintuhkaamot) ja kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaista valvontaa ja viranomaisnäytteenottoa. 3.1.2 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Eri toimialojen valvontakohteiden tarkastustiheydet Pirtevassa on esitelty liitteinä olevissa taulukoissa. Tarkastustiheyksien perustana ovat keskusvirastojen antamat suositukset tarkastustiheyksistä ja tarkastuksiin käytetystä ajasta sekä kohteiden valvontahistoria. Valtakunnalliset tarkastustiheyssuositukset perustuvat kohteiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tehtyyn riskinarviointiin. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan valvontaa tulee suunnata riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa sille on eniten tarvetta. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, terveysvaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun kohteen on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Valvontayksiköiden tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta, harhaanjohtamiselta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvontaan tulee myös varata riittävät voimavarat. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuvat kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, valvontaviranomaisen on annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi (elintarvikelaki luku 7). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto tai elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Pirtevassa toimivalta pakkokeinojen käyttöön on delegoitu viranhaltijoille elintarvikelain mahdollistamalla tavalla (Ympäristöterveyslautakunnan päätös 30.8.2017, 4 ). 11

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta EU:n sisämarkkinakaupassa on valtiollistettu vuonna 2008. Pirteva on laatinut sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan ensisaapumisvalvontaa suoritetaan Pirtevan alueella Eviran laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. 3.2.1. Laatujärjestelmä Elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Pirtevan laatujärjestelmä on hyväksytty Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon jaostossa keväällä 2015. Laatujärjestelmä koostuu laatukäsikirjasta, toimialakohtaisista menettelytapaohjeista sekä käytössä olevista lomakkeista. Laatujärjestelmää päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. Laatujärjestelmän laajemmat päivitykset hyväksytetään ympäristöterveyslautakunnassa. Pirtevalla on käytössä digitaalinen laatujärjestelmä, joka päivittyy järjestelmän toimittajan toimesta. 3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Pirtevan alueella on vuoden 2017 lopulla yhteensä 747 kpl elintarvikevalvontakohdetta (pois lukien alkutuotannon kohteet), jotka on esitetty kunnittain liitteessä 2. Alkutuotannon kohteet mukaan lukien elintarvikevalvonnan kohteita on yhteensä 1773. Suurin osa kohteista on ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja, kuten ravintoloita, suurtalouksia, valmistuspaikkoja ja myyntipaikkoja. Osa kohteista ei ole suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Vuoden 2017 aloittaneita tai aloittavia kohteita, joille ei vielä ole tehty riskinarviointia, oli marraskuussa 2017 25 kpl. Näistä kohteista osa tullaan tarkastamaan vuoden 2018 suunnitelmallisessa valvonnassa. Vuoden 2018 valvontasuunnitelman suunnitelmalliset tarkastustiheydet (liite 3) perustuvat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtakunnallisiin suosituksiin. Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otettiin Suomessa käyttöön 1.5.2013 vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot sekä laitokset tulivat asteittain Oiva valvontajärjestelmän piiriin vuonna 2015. Kaikki elintarvikevalvonnan kohteet alkutuotantoa lukuun ottamatta ovat olleet Oivajärjestelmässä 2016 lähtien. Oivajärjestelmässä valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa heidän valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta. Elintarvikealan yrityksillä on samalla mahdollisuus vakuuttaa kuluttajat siitä, että oma toiminta on kunnossa. Oivassa tarkastustulos osoitetaan neliportaisesti: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Tarkastuksella käydään läpi eri osa-alueita, joista jokainen alue arvioidaan oivaohjeen mukaan neliportaisesti ja kokonaisarvio tulee huonoimman arvosanan mukaisesti. Tarkastuksesta saatu raportti julkaistaan internetissä osoitteessa www.oivahymy.fi ja raportti sekä siihen liittyvä tarkastuskertomus toimitetaan yrittäjälle suoraan postin välityksellä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut kansallisen riskiluokitus- ja tarkastustiheysohjeen, jota Pirtevassa on noudatettu vuoden 2017 alusta lähtien. Oivatarkastusten tarkastuskertomukset tehdään Tervekuu-ohjelmassa, josta valvontatiedot tallentuvat valtakunnalliseen kuntien tiedonkeruujärjestelmään (KUTI). Toimijan velvollisuus on julkaista Oiva-raportti toimipaikassaan sisäänkäynnin yhteydessä. Yritysten tulee myös julkaista Oiva-raportit tai linkki Oivahymy.fi - sivustolle kotisivuillaan. Alkutuotannon valvonta kohdistuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoon, kuten maidon, lihan, munien, hunajan ja kalastustuotteiden tuotantoon. Alkutuotannon kohteita valvotaan osana suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Alkutuotantokohteiden valvontatiheydet on esitetty liitteessä 3. Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu käytetyn ajan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat esim. autotalliin, on kyseessä kotirauhan piirin ulkopuolinen elintarvikehuoneisto ja tarkastukset sinne tehdään normaaliin tapaan kohteessa. 12

Suunniteltuihin tarkastuksiin eivät sisälly ennakkotarkastukset tai asiakasvalituksiin sekä elintarvike- ja vesivälitteisten epidemiaepäilyjen selvittämiseen liittyvät tarkastukset. Tarkastusten yleisestä sisällöstä kerrotaan tarkemmin Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille 2015 2019 (kohta 2.1), joka on luettavissa Valviran internet-sivuilla. Päätös uusien laitosten toiminnan aloittamisesta tehdään 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä. Todistus elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelystä sekä todistus hakemuksen vastaanottamisesta lähetetään 14 vuorokauden sisällä ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta. Tarkastuskertomukset tehdään yleisesti 2 viikon kuluessa tarkastuksesta. Oiva raportti on lähetettävä toimijalle 8 työpäivän kuluessa tarkastuksesta. Oiva uusintatarkastukset tehdään 10 arkipäivän kuluessa annetusta määräajasta. Aikarajojen toteutuminen kirjataan TerveKuu-ohjelmaan ja toteutumisastetta seurataan vuosittain. Myös uusintatarkastusten toteutumista seurataan. Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. 3.2.2.1 Valvonnan painopisteet Valvonnan yleiset painopistealueet vuosille 2015 2019 ovat seuraavat: Pirteva toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelman teemaksi valittua valvonnan vaikuttavuutta seuraavin keinoin: Pirteva kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti. Pirteva tarjoaa koko toimintaalueella kattavat ja tasapuoliset, yhtäläiset laadukkaat ja asiantuntevat ympäristöterveyden palvelut. Tähän tavoitteeseen päästään motivoituneen, koulutetun ja erikoistuneen henkilöstön avulla. Pirteva toteuttaa laatutyössään projekteja, joilla pyritään lisäämään valvonnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laatu ja laajuus sekä kohteen valvontahistoria. Puutteiden korjaukset seurataan loppuun asti (uusintatarkastukset ja mahdolliset pakkokeinot). Toimintaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. Taksa tarkistetaan vuosittain siten että maksut vastaavat todellisia kuluja, jotta valvonnan kustannukset katettaisiin tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla Pirteva antaa aktiivisesti palautetta tietojärjestelmätoimittajalle ja keskusvirastolle järjestelmän toiminnasta. Pirteva lisää valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille esimerkiksi julkaisemalla kotisivuilla tiedotteita ajankohtaisista asioista, pitämällä avoimien ovien päiviä ja osallistumalla elintarvikealan messuille. Pirtevan valvontakaudelle 2015-2019 suunnittelemat omat projektit on kuvattu liitteessä 4. Painopistealueita päivitetään vuosittain huomioiden valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma ja alueelliset valvontasuunnitelmat. 3.2.3. Valvontaviranomaisen ottamat näytteet ja näytteiden tutkiminen Viranomaisnäytteenotto painottuu ennalta suunniteltuihin valvontaprojekteihin. Näytteitä voidaan ottaa osana valtakunnallista, alueellista tai kunnan omaa projektia. Valvonnan yhteydessä voidaan lisäksi ottaa viranomaisnäytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Kuluttajavalitusten aiheuttamaan näytteenottoon varaudutaan, samoin kuin elintarvikkeista, talous- tai uimavedestä aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin. Näytteiden analysoinnissa käytettävät laboratoriot on yksilöity Pirtevan laatujärjestelmässä ja häiriötilannesuunnitelmassa. 3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat Kansalliset seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: 13

- kansallinen salmonellavalvontaohjelma - kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma - kasvissuojeluainejäämien valvontaohjelma - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma - säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. - muut mahdolliset komission valvontaohjelmat. Seurantaohjelmiin liittyvä viranomaisnäytteenotto on lakisääteistä ja sitä toteutetaan Pirtevassa keskusvirastojen ohjeistusten ja määräysten mukaisesti. Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset projektit suunnittelee Evira. Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmissa on kuvattu alueelliset elintarvikevalvonnan projektit. Pirteva osallistuu resurssien sallimissa rajoissa projekteihin ja niihin mahdollisesti liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Pirtevan valvontasuunnitelmaan päivitetään vuosittain kuvaukset toteutettavista valtakunnallisista, alueellisista ja omista projekteista. 3.2.5 Elintarvikevalvonnan voimavarat Elintarvikevalvontaan yleisesti ja suunnitelmalliseen valvontaan käytettävissä olevat resurssit on esitetty taulukossa 2. Elintarvikevalvonnan resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava myös ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi ruoka- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, häiriötilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä neuvonta ja ohjaus. Myös elintarvikevalvonnan uusintatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön, vaikka ovatkin osa suunnitelmallista valvontaa. Resurssitarvetaulukossa (liite 3) on huomioitu vain taksan mukaan laskutettavissa oleva suunnitelmallinen valvonta. Esimerkiksi matkoihin käytettävästä ajasta sekä toimijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta ei laskuteta. Edellä mainittujen, resurssitarvetaulukon ulkopuolisten, ei laskutettavien valvontatehtävien hoitamiseen arvioidaan käytettävän noin 3 htv. Valvonnan voimavaroja arvioitaessa on huomioitava myös suunnittelu- ja raportointityö, henkilöstöasiat (esimerkiksi kehityskeskustelut, tyky-toiminta), laatutyö ja tietojärjestelmien kehittämistyö sekä koulutukset. Vuosina 2017-2019 työaikaa on lisäksi varattu maakuntauudistuksen suunnitteluun Pirtevassa vuosittain 0,1htv. 3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lakia toteutetaan ennakolta ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on Pirtevalla käytettävissä noin 5,5 terveystarkastajan työpanos. Suunnitelmalliseen valvontaan arvioidaan olevan käytettävissä noin 15 % tästä työpanoksesta, noin 0,8 henkilötyövuotta (htv). Loput n. 4,7 htv käytetään muuhun kuin suunnitelmalliseen valvontaan. Pirtevassa arvioidaan käytettävän 0,1htv maakuntauudistuksen valmisteluun. Terveydensuojelulain resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi asunnontarkastukset, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, häiriötilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, sekä neuvonta ja ohjaus. Myös jälki-/seurantatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön. Painopistettä valvontatyöstä on lainsäädännöllä ohjattu ns. ennaltaehkäisevään toimintaan; terveydensuojeluviranomainen vaikuttaa lausunnoillaan muiden viranomaisten päätöksentekoon. Terveydensuojelulaki edellyttää että viranomainen ja vesilaitokset arvioivat yhdessä laitosten riskit. Riskinarvioinnin jälkeen vesilaitosten valvontasuunnitelmat on päivitettävä. Sellaisten vesilaitosten, joiden toiminta-alueen kunnan tai kaupunginhallitus on vahvistanut, on riskinarviontiin perustuen laadittava varautumissuunnitelma erilaisia häiriötilanteita varten. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa että kyseinen varautumissuunnitelma laaditaan. Tarkemmat säädökset riskinarvioinnista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 14

Uuden tupakkalain mukaisten tupakointikieltohakemusten käsittelyyn varataan työaikaa. Tupakointikieltohakemuksiin kuluva aika vaihtelee kohdekohtaisesti. Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä. Terveydensuojelun tehtävänä on antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. 3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015-2019 Terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta perustuu kohdekohtaiseen arvioon. Käytössä olevat kohteiden kolme eri riskiluokkaa perustuvat Valviran ohjeistuksiin. Painopisteet 1) Talousvesi Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja valvonnan sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Isoille vesilaitoksille häiriötilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen. Vesilaitosten riskinarvioinnin aloittaminen. 2) Kauneushoitolat ja muu ihonkäsittely Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta 3) Terveydellisten olojen valvonta. Edistetään laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekoa, sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä. 4) Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen kaikessa kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa (Kaavoitusrakennus sekä ympäristölupamenettelyt). Koulujen yhteistarkastukset asiantuntijoiden kanss 3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Pirtevan alueella yhteensä ja kunnittain on esitetty liitteissä 6 ja 7. Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia (TsL 13 ja 18 ). Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta koskevan päätöksen. Hakemuksen ja ilmoituksen alainen kohde tulee pääsääntöisesti suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi. Terveydensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta ei tehdä päätöstä. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien valvontatoimia ja tarkastus voi sisältää useiden säädösten mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira antaa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjeet keskimääräisistä valvontatiheyksistä sekä valvonta- ja tarkastuskäynneillä tarkastettavista asioista. Tarkastettujen asioiden vaatimuksenmukaisuus kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Terveydensuojelulain mukaiset ilmoituksen- ja luvanvaraiset kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella ohjelmassa määritellään keskimääräinen tarkastustiheys. Riskiluokitus on esitelty valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille 2015 2019. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä huomioidaan tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastuskohteet kunnittain on esitetty liitteessä 7. Suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset valvontakohteet kunnittain on esitetty liitteessä 8 ja suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin on liitteessä 9. 15

Tarkastuksen yleinen määrittely on suunnitelman kohdassa 3.1.2. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Suunnitelmallisesta valvonnasta poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan, sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Muut valvonnan kohteet on luetteloitu liitteessä 9. Uudessa terveydensuojelulaissa (942/2016) on poistettu ilmoitusvelvollisuus yleisiltä kokoontumishuoneistoilta, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kerhotiloja, sekä sellaisilta majoitushuoneistoilta, jotka eivät ole majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) alaisia. Näillä muutoksilla on pyritty valtakunnallisesti ohjaamaan resursseja ennakoivaan terveydensuojeluun kuten esimerkiksi muille viranomaisille annettaviin lausuntoihin. Kotirauhan piiriin kuuluvat kohteet ovat edelleen ilmoitusvelvollisia mutta niiden toimintaa ei valvota suunnitelmallisena valvontana. Kotirauhan piiriin kuuluviin kohteisiin voidaan suorittaa tarkastus, mikäli epäillään vakavaa terveyshaittaa. Valvira julkaisee loppuvuodesta 2017 uudet valtakunnalliset tarkastuslomakepohjat. Pirtevan tarkastuslomakkeet pyritään yhtenäistämään näiden lomakepohjien kanssa. 3.3.3. Näytteenottosuunnitelma / projektit Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät tutkimukset. Alueen talousvettä tuottavien laitosten vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Näytteenottajana toimii joko terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Valvontatutkimusohjelmia päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja ottaa allasvesi- ja uimarantavesinäytteet. Muun kuin viranomaisen ottaessa näytteitä on viranomaisen kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteenottajan pätevyys. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdennetaan tarpeen mukaan. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen pinnoilta tai kauneushoitoloiden sekä muiden vastaavien tilojen välineistä. Suunnitelmakaudelle suunnitellut projektit: - Kauneushoitoloiden välineiden hygieniaprojekti - Koulut, päiväkodit, lastenkodit, kerhotilat ym. radontilanteen selvittäminen Projekteja voidaan täsmentää valvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Euroopan unionin uusi tupakkatuotedirektiivi tuli voimaan 19.5.2014. Direktiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä tupakkalain kokonaisuudistuksen voimaantulon myötä 15.8.2016. Tupakkalaki koskee tupakkatuotteiden lisäksi tupakan vastikkeita, tupakkajäljitelmiä, tupakointivälineitä sekä uusina asioina sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myynti on luvanvaraista. Kunta valvoo tupakkalain ja sen säännösten toteutumista alueellaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa. 16

Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 96 :n mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä, kuten myymälöitä, kioskeja, ravintoloita jne. Samalla luvalla voidaan myydä sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä. Niiden elinkeinonharjoittajien, joilla on vanhan tupakkalain (693/1976) mukainen vähittäismyyntilupa, on kuitenkin tehtävä ilmoitus kunnalle ennen nikotiininesteiden vähittäismyynnin aloittamista. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynnistä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito on kielletty tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden etämyynti on kielletty. Näin ollen tuotteita ei voi myydä internetin, puhelimen tai muun etäviestimen välityksellä. Kielto koskee niin rajat ylittävää kuin rajojen sisällä tapahtuvaa myyntiä. Tupakkatuotteiden myynti automaattisesta myyntilaitteesta on ollut kiellettyä 1.1.2015 alkaen. Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan Pirtevassa pääosin osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa valvotaan muun valvonnan ohella tupakkalain mukaista tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelain mukaista nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi tupakointitilalliset ravintolat tupakkalain alaisten tuotteiden vähittäis- ja tukkumyyntipaikat Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa huomioidaan mm. valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset, omavalvonnan puutteellisuus ja vuodenaika (esim. myynnin osalta koulujen alkaminen). Tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan lasketa alle valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä kuin poikkeustapauksissa valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa 3.1.2. Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset toteutuvat. Kohteeseen tehdään tarvittaessa uusintatarkastus, jotta varmistutaan epäkohtien korjaamisesta. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Valvira on laatinut tarkastusohjeita ja -lomakkeita tupakkalain mukaisten valvontakohteiden tarkastamista varten. Valviran tarkastuslomakkeiden pohjalta on tehty omia tarkastuslomakkeita. Lomakkeet ovat osana Pirtevan laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjassa on kuvattu myös tarkastuksen suorittaminen. Valvira on julkaissut 7.7.2017 koekäyttöön uudet mallit tarkastuslomakkeiden pohjiksi (tupakkalain alaisten tuotteiden myynti, tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta). Nykyiset tarkastuslomakkeet pyritään päivittämään vuoden 2018 aikana uusien mallilomakkeiden mukaisiksi. Tupakkalain eri kohdetyyppien mukaiset tarkastustiheydet ja -aika on esitetty liitteessä 10. Valvontakohdetyypin keskimääräisen tarkastusajan määrittelyssä on huomioitu mm. valmistelu, tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Matka-aika ei sisälly tarkastusaikaan, mutta se huomioidaan voimavarojen suunnittelussa. 17