LEMMINKÄINEN TALO OYJ

LEMMINKÄINEN TALO OYJ UKONNIITTY JOENSUU ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA TULEVIEN RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 8.3.2016 Viite 1510024177 Versio 1 Hyväksynyt Ari Könönen Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. TEHDYT MITTAUKSET JA POHJATUTKIMUKSET 3 3. POHJASUHTEET 3 4. POHJARAKENTAMINEN 4 4.1 Rakennusten perustaminen 4 4.2 Kuivatus 5 4.3 Routasuojaus 6 4.4 Kaivannot 6 2

1. YLEISTÄ Lemminkäinen Oyj:n toimeksiannosta on MM-Mittaus Oy tehnyt pohjatutkimuksia sekä Ramboll Finland Oy tämän perustamistapalausunnon koskien Joensuun Penttilässä olevaa Ukonniityn korttelialuetta. Korttelialue rajoittuu Kuhasalontiehen etelässä, Vehkalahdentiehen lännessä ja rautatiealueeseen idässä. Alueen tarkempi sijainti käy ilmi liitteenä olevalta pohjatutkimuskartalta, piirustus n:o 24177 10. Nykyisen asemakaavan mukaan alueelle on tulossa IV-kerroksisia kerrostaloja, II-kerroksisia luhti- / rivitaloja ja II-kerroksisia omakotitaloja. 2. TEHDYT MITTAUKSET JA POHJATUTKIMUKSET Alueen maanpintaa ei ole mitattu tässä suunnitteluvaiheessa. Maanpinnan korkoasema on määritetty Joensuun kaupungin kartta-aineistosta ja tehdyistä pohjatutkimuspisteistä, jotka on mitattu Joensuun kaupungin käyttämiin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiin (ETRS-GK30, N 60 ). Korttelialueella on tehty pohjatutkimuksia aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa (kesä 2008). Pohjatutkimukset ovat olleet painokairauksia, joita on tehty yhteensä 42 kappaletta, noin 40 metrin ruudukkoon koko korttelialueelle. Lisäksi alueelta on otettu häiriintyneitä maanäytteitä 4 tutkimuspisteestä. Vanhat kairapisteet on merkitty tunnuksella KP. Alueella tehtiin täydentäviä pohjatutkimuksia helmikuussa 2016. Kairauksia tehtiin yhteensä 41 kpl (24 kpl painokairauksia, 17 kpl heijarikairauksia), joista 5 kappaletta sijoittui tulevan meluvallin / läjitysalueen kohdalle. Lisäksi täydennystutkimusten aikana otettiin häiriintyneitä maanäytteitä 8 tutkimuspisteestä maalajin määrittämistä varten. Tulevan vallin kohdalle ohjelmoitiin siipikairaus maaperän leikkauslujuuden määrittämistä varten. Alueen pohjavesipintaa havainnoitiin tehdyistä kairarei istä. Kalliopintaa ei ole varmistettu tutkimusten aikana. Kairapisteiden paikat on esitetty liitteenä olevalla pohjatutkimuskartalla, piirustus n:o 24177 10. 3. POHJASUHTEET Korttelialue sijoittuu tasaiselle peltoalueelle, missä maanpinta on tasovälillä +77...+79. Pinnassa on näytetutkimusten mukaan laihaa savea / savista silttiä oleva maakerros, jonka paksuus korttelialueelle vaihtelee 2...12 metriin; kerros on ohuin korttelialueen länsireunalla. Osalla aluetta pinnassa on enimmillään 2 metrin paksuinen tiivis kuivakuorikerros. Savi- / silttikerros on koko kerrospaksuudella tiivistä (kaikki alueella tehdyt painokairaukset ovat olleet kierron puolella, siipikairauksessa savikerros ei leikkautunut) vesipitoisuuden vaihdellessa 21 37 %. Alueella tehdyt kairaukset ovat päättyneet savi- / silttikerroksen alapuolella olevaan moreenikerrokseen (päättymistapa: tiivis maakerros) tai moreenikerroksen sisältämiin kiviin / kalliopintaan enimmillään noin 13 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta mitattuna (kalliopintaa ei varmistettu). 3

Tehdyistä tutkimuspisteistä havaittu pohjavesipinta oli 0,9 1,3 metrin syvyydellä maanpinnasta mitattuna (taso +76,2 +77,2). Maaperä alueella on routivaa / erittäin routivaa ja veden vaikutuksesta herkästi häiriintyvää. Pohjamaa on huonosti vettä läpäisevää. Tiedot maaperästä arvioituine maalajeineen on esitetty liitteenä olevissa pohjatutkimusleikkauksissa, piir n:o 24177 11...13. 4. POHJARAKENTAMINEN 4.1 Rakennusten perustaminen IV-KERROKSISET KERROSTALOT Tulevien kerrostalojen kantavat rakenteet esitetään perustettavaksi tukipaaluilla (teräsbetonipaalu, teräsputkipaalu) joko tiiviin moreenikerroksen tai kallion varaan (kalliopintaa ei varmistettu). Paalujen koko määräytyy kohteen kuormituksen selvittyä. Paalutuksessa noudatetaan paalutusohjeen PO-2011 paalutustyöluokan 2 (PTL 2) ja paalutoimittajan antamia ohjeita. Kantavan kerroksen / kalliopinnan tasaisuuden vuoksi paalut voidaan varustaa maakärjillä. Paalujen arvioidut tunkeutumistasot on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa. Lattiat voidaan suunnitella maanvaraiseksi. Lattianalustäytön (Sr, SrM 0/45 90) pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 92 % parannetusta Proctor - tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 40 MN/m 2. II-KERROKSISET LUHTI- / RIVITALOT VE 1: tukipaalujen varaan perustaminen Tulevien luhti- / rivitalojen kantavat rakenteet esitetään perustettavaksi tukipaaluilla (teräsbetonipaalu, teräsputkipaalu) joko tiiviin moreenikerroksen tai kallion varaan (kalliopintaa ei varmistettu). Paalujen koko määräytyy kohteen kuormituksen selvittyä. Paalutuksessa noudatetaan paalutusohjeen PO-2011 paalutustyöluokan 2 (PTL 2) ja paalutoimittajan antamia ohjeita. Kantavan kerroksen / kalliopinnan tasaisuuden vuoksi paalut voidaan varustaa maakärjillä. Paalujen arvioidut tunkeutumistasot on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa. Lattiat voidaan suunnitella maanvaraiseksi. Lattianalustäytön (Sr, SrM 0/45 90) pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 92 % parannetusta Proctor - tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 40 MN/m 2. VE 2: maanvarainen perustaminen Painumien pienentämiseksi ja mahdollisten painumaerojen estämiseksi ehdotetaan alueelle rakennettavaksi työnaikainen painopenger. Penkereen alta 4

tulee poistaa humuskerros ennen penkereen rakentamista. Painopenkereen materiaali on routimatonta soraa (esim. Sr 0/90). Painopenkereen korkeus on vähintään 1 metri tulevan lattiatason yläpuolelle ja leveys vähintään 1 metri rakennusalueen ulkopuolelle. Painopenkereen arvioitu vaikutusaika on 12 kuukautta. Penkereen alla asennetaan suodatinkangas (N2). Penkereen aiheuttamaa painumaa mitataan alueelle rakennettavista painumamittareista, jotka rakennetaan ennen penkereen rakentamista; ensimmäinen mittauskerta suoritetaan ennen penkereen rakentamistyön aloittamista. Mittaustiheys alussa 1 kertaa /viikko kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen 1 kertaa/kk niin kauan että painuminen on päättynyt. Painopenkereen alaosa tiivistetään kerroksittain siten, että: tulevien perustusten alapuolisella osalla pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 95 % parannetusta Proctor- tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 50 MN/m 2 tulevien lattiarakenteiden alustäytöillä pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 90 % parannetusta Proctor - tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 40 MN/m 2. Painopenkereen vaikutusajan jälkeen ylimääräinen pengerosuus puretaan pois ja rakennus ehdotetaan perustettavaksi maanvaraisesti tiivistetyn sorakerroksen varaan. Alustavissa tarkasteluissa suurimpana sallittuna pohjapaineena voidaan käyttää arvoa P sall = 80 kn/m 2. Perustusten alapuolisen kerroksen tiiviysvaatimukset on esitetty edellä. Lattiat voidaan suunnitella maanvaraiseksi. Lattian alustäytön tiiviysvaatimukset on esitetty edellä. II-KERROKSISET OMAKOTITALOT Tehtyjen tutkimusten mukaan tulevat rakennukset voidaan perustaa vähintään 500 mm:ä paksun kiviainesarinan (KaM, SrM 0/32 64) pohjamaan varaan. Pintaosan humuskerros ja löyhät pintamaakerrokset tulee poistaa ennen arinarakenteiden tekemistä. Kiviainesarinan pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 95 % parannetusta Proctor- tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 50 MN/m 2. Tiivistystyö tulee tehdä kuivissa olosuhteissa maaperän häiriintymisherkkyyden vuoksi. Alustavissa tarkasteluissa suurimpana sallittuna pohjapaineena voidaan käyttää arvoa P sall = 100 kn/m 2. Lattiat voidaan suunnitella maanvaraiseksi. Lattianalustäytön pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 90 % parannetusta Proctor - tiiviydestä ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E 1 40 MN/m 2. 4.2 Kuivatus Rakenteet salaojitetaan. Salaojitusvedet johdetaan alueen sadevesiviemäreihin. Lattiatasojen alle (alustäytön päälle) tehdään vähintään 300 mm paksu salaojituskerros RIL 126 2009 kuvan 3.6 rakeisuusalueen 1a mukaisella materiaalilla (sepeli tai sora 5/16...32). 5

Kaivannot tulee pitää kuivina pohjamaan häiriintymisherkkyyden vuoksi. Rakennustyönaikainen kuivatus voidaan suorittaa suoraan kaivannosta pumppaamalla. Pintavedet johdetaan pinnantasauksin rakennuksista poispäin ja johdetaan sadevesiviemäreihin. Korttelialueelle tulevat putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti vähintään 300 mm:ä paksun kiviainesarinan varaan. Kaivantojen teon yhteydessä tulee varautua veden tuloon kaivantoon (pumppaus kaivannosta). 4.3 Routasuojaus Pohjamaa alueella on routivaa. Routimiselle alttiit rakenteet routasuojataan RIL 121 Pohjarakennusohjeet ja Talonrakennuksen routasuojausohjeita ohjeita noudattaen. 4.4 Kaivannot Alle 1,6 metriä syvät kaivannot, voidaan tehdä luiskattuina kaivantoina, jolloin luiskakaltevuus on 2:1. Tätä syvemmissä kaivannoissa luiskakaltevuus on korkeintaan 1:1. 5. JATKOTOIMENPITEET Etenkin omakotitalotonttien kohdalla suositellaan tehtäväksi tonttikohtaiset tutkimukset perustamistavan varmistamiseksi. Ramboll Finland Oy Jari Hirvonen Geotekniikka, projektipäällikkö LIITTEET: Kartoitus- ja pohjatutkimuskartta 1:500 24177 10 Pohjatutkimusleikkaukset A-A C-C 1:200 24177 11 Pohjatutkimusleikkaukset D-D G-G 1:200 24177 12 Pohjatutkimusleikkaukset H-H K-K 1:200 24177 13 6

Koordinaatisto: ETRS GK30 Korkeusjärjestelmä: N60 Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio puh. 020 755 7240 fax 020 755 7241