Loppuraportti 5.2.2018 mikseimikkeli.fi/mtp
Kuvaus hankkeen tavoitteista ja toiminnoista Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa Mikkelistä turvallisuuden näyteikkuna ja käytäntökaupunki. Mikkeli profiloituu kansainvälisesti turvallisuuden päämajakaupungiksi eli kokonaisturvallisuuden käytäntökaupungiksi, jossa voidaan turvallisuusalan korkeatasoisille asiantuntijaryhmille osoittaa, kuinka turvallisuutta käytännön arjessa toteutetaan ja tuotetaan. Taustalla on havainto, että Suomi on kansainvälisesti poikkeuksellisen vakaa yhteiskunta, jossa viranomaiset, yritykset, yhteisöt ja kansalaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä turvallisuuden edistämiseksi. Kokonaisturvallisuuden käytäntökaupunki on erinomainen mahdollisuus edistää Mikkelin ja Etelä-Savon eri toimijoiden (yritykset, viranomaiset, oppilaitokset jne.) pääsyä kansainvälisille ja jatkuvasti kasvaville turvallisuusalan markkinoille. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tehdä tuotteistettuja ohjelmallisia paketteja kansainvälisille turvallisuusalan päättäjätason ryhmille, mutta hankkeen työn aikana ideoitiin ja aloitettiin myös uusia turvallisuuteen liittyviä kehitystoimia ja -hankkeita. Työvaiheet ja asiantuntijavierailut Ensimmäisessä työvaiheessa rakennettiin kansainvälisille markkinoille soveltuva asiantuntijamatkailun konsepti ja toimintamalli. Toisessa työvaiheessa kehitettiin kolmelle valitulle turvallisuuden alueelle (CBRNE-turvallisuus, ruokaturvallisuus ja matkailun turvallisuus) kansainvälisille markkinoille sopivat ohjelmalliset peruspaketit. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin yhden kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailu ja laadittiin siitä oppimisraportti. Hankesuunnitelman mukainen toinen asiantuntijavierailu jäi toteuttamatta syksyllä 2017 johtuen liian kalliiksi nousseista lentolippujen hinnoista. Vierailulle suunniteltiin ohjelma ja markkinointimateriaali, ja se toteutettaneen keväällä 2018. Asiantuntijavierailujen ohjelmat ovat loppuraportin liitteenä. Asiantuntijapaneelit Hankkeen työ perustui yhteisölliseen, osallistavaan kehitystyöhön. Hankkeessa toteutettiin kolme kolmituntista työpajaa, joissa lähestyttiin turvallisuutta eri näkökulmista: CBRNE -alan asiantuntijapaneeli (19.9.2017) Ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeli (12.10.2017) Matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneeli (16.11.2017) Yhteisen teemat paneeleissa olivat: 1. Miksi Suomi? eli mitä kilpailuetua Suomella on tarjottavana alalla muihin valtioihin verrattuna 2. Miksi Mikkeli ja Etelä-Savo? eli mitä ainutlaatuista Mikkelillä ja Etelä-Savolla on tarjottavanaan CBRNE-alan/ruokaturvallisuuden/matkailun turvallisuuden alalla mikseimikkeli.fi/mtp 1
3. Miten kehitämme kansainvälisille asiantuntijavieraille tarkoitettua Etelä-Savoon suuntautuvaa CBRNE-alan/ruokaturvallisuuden/matkailun turvallisuuden vierailuohjelmaa? Paneeleihin osallistui 10 14 henkilöä eri organisaatioista. Paneeleista laaditut oppimisraportit ovat loppuraportin liitteinä. Hankkeelle tehtiin esite ja laadittiin nettisivu, joka käännettiin myös englanniksi http://www.mikseimikkeli.fi/mtp. Hankkeen organisaatio ja keskeiset yhteistyötahot Mikkeli turvallisuuden päämajakaupungiksi -hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hankkeesta vastasi matkailujohtaja Maisa Häkkinen ja osaaikaisena projektipäällikkönä toimi Pia Puntanen (2,5 kk). Hankkeen osatoteuttajana toimi Societal Security Solutions Oy, josta projektipäällikkö Ari- Matti Auvinen 5,5 kk ja asiantuntija Juha Rautjärvi 2 kk työpanoksella. Hankkeen sisäinen yhteistyö toteutettiin palavereissa, puhelimitse ja sähköpostitse. Hankkeen ohjausryhmässä ja keskeisinä yhteistyötahoina toimivat seuraavat henkilöt/organisaatiot: - Aki Kauranen Aki, strategia- ja kehityspäällikkö, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja - Eeva Koivula, lehtori/projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Krister Liljegren, Area Manager, Environics Oy - Jyri Silmäri, pelastuspäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos, varapuheenjohtaja - Marjo Särkkä-Tirkkonen, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto/ruralia Hankkeen valvojana toimi kehityspäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. Hankkeen keskeiset yhteistyötahot muodostuivat ohjausryhmän ohella asiantuntijapaneleihin osallistuneista henkilöistä/organisaatioita CBRNE-asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Ahti Burtsoff, Etelä-Savon pelastuslaitos - Mika Huttu, Suur-Savon Sähkö/Järvi-Suomen Energia - Aki Kauranen, Mikkelin kaupunki - Ilkka Kerola, TeliaSonera - Toni Leikas, Environics - Jyrki Niukkanen, Karjalan prikaati/mikkelin varuskunta - Hannu Rantanen, turvallisuusalan konsultti - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti. mikseimikkeli.fi/mtp 2
Ruokaturvallisuuden asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Maisa Häkkinen, - Marja Knuuttila, Luonnonvarakeskus (LUKE) - Anneli Liljeroos, Aluehallintovirasto (AVI) - Teija Rautiainen, XAMK - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti - Karoliina Tanskanen, Pohjolan Mustikka Oy. Matkailun turvallisuuden asiantuntijapaneeliin osallistuivat asiantuntijoina - Ahti Burtsoff, valmiuspäällikkö, ESPL - Heli Gynter, Etelä-Savon maakuntaliitto - Riitta Kaipainen, HY/Ruralia-Instituutti - Eeva Koivula, lehtori/projektipäällikkö, XAMK - Kai Nurmi, ravitsemus- ja matkailutoimialan johtaja, OK Suur-Savo - Tuula Pihkala, projektipäällikkö, - Teija Pylkkänen, Esedu - Etelä-Savon ammattiopisto - Matleena Pulkkinen, yrittäjä, Härkäniemen Tuvat - Marjo Särkkä-Tirkkonen, HY/Ruralia-Instituutti. Selvitys hankkeen toteutuneesta rahoituksesta ja kustannuksista Selvitys erillisessä liitteessä, maksatushakemus ja seurantaraportti. Hankkeen kustannukset (78 958 ) muodostuivat henkilöstökuluista, ostopalveluista ja flat rate (24 %) kuluista. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Hankkeen tuloksena käynnistyivät seuraavat kehitysprosessit ja niiden seurauksena tulokset: 1. Kokonaisturvallisuuden käytäntökaupunki -kokonaisuuden kehittäminen Tunnistettiin ja dokumentoitiin suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuskäytäntöjä ja ymmärrettiin niiden mahdollisuudet sekä asiantuntijamatkailun että suomalaisen osaamisen tuotteistamisessa (dokumentoitu työpaperissa Suomalaisen yhteiskunnan hyvät turvallisuuskäytännöt sekä kolmessa asiantuntijapaneeliraportissa). mikseimikkeli.fi/mtp 3
Tunnistettiin Mikkelin ja Etelä-Savon erityisiä vahvuuksia ja kilpailuetuja monipuolisen turvallisuuden alueella (dokumentoitu kolmessa asiantuntijapaneeliraportissa). Kehitettiin Mikkeliin ja Etelä-Savoon suuntautuvan asiantuntijamatkailun toimintatapaa ja konseptia (dokumentoitu asiantuntijamatkojen runko-ohjelmissa sekä Asiantuntijamatkailun käsikirjassa). Toteutettiin hankkeelle ja jatkotyötä varten oma visuaalinen ilme (logo, verkkosivusto, esite). 2. Mikkeliin ja Etelä-Savoon suuntautuvan korkean tason asiantuntijaturismin kehittäminen Luotiin ja kehitettiin kolme ohjelmallista asiantuntijamatkan runko-ohjelmaa (dokumentoitu asiantuntijamatkojen runko-ohjelmissa). Toteutettiin pilottina yksi korkean tason asiantuntijavierailu (viiden hengen CBRNEasiantuntijaryhmä Virosta 2. 4.10.2017) (dokumentoitu CBRNE-asiantuntijamatkan oppimisraportissa). Suunniteltiin pilottina toinen korkean tason asiantuntijavierailu ruokaturvallisuuden alalta kiinalaiselle ryhmälle, joka toteutettaneen keväällä 2018 (dokumentoitu ruokaturvallisuuden asiantuntijamatkan oppimisraportissa). Hankkeen aikana tuotettiin myös luonnos Asiantuntijamatkailun käsikirjaksi, jossa kuvataan hankkeen kokemusten perusteella asiantuntijamatkan työprosessi valmistelusta tulosten seurantaan. 3. alan toimijaverkoston yhteistoiminnallinen kehittäminen Hankkeen työn aikana erilaisten työmuotojen etenkin asiantuntijapaneelien avulla pystyttiin hyödyntämään laajaa eteläsavolaista turvallisuusalan osaamista ja samalla vahvistamaan alueellista toimintaverkostoa turvallisuuden eri aloilla. Hankkeen tulosten hyödyntäminen jatkossa Hankkeen työn aikana kehittyi monia uusia turvallisuuteen liittyviä työaihioita, jotka liittyvät vahvasti turvallisuuteen ja joihin voidaan saada vahva eteläsavolainen osallisuus ja kärki. mikseimikkeli.fi/mtp 4
Poikkeuksetta näillä työaihioilla on kansainvälinen ulottuvuus. Hankkeet ovat vielä aloitusvaiheessa, mutta useammassa niissä on jo olemassa alustavat konsortiot ja myös suunnitelmat jatkotyöskentelystä. Näistä työaihioista mainittakoon seuraavat: 1. Center for Wildfood Safety. Tavoitteena on kehittää villiruoan (etenkin marjat ja sienet) turvallisuuteen keskittyvä keskus, jossa pystytään erilaisilla testauksilla todentamaan villiruoan turvallisuus entistä paremmin. Työkonsortiossa ovat Miksei Oy, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy, Societal Security Solutions Oy, HY/Ruralia ja XAMK. Ensimmäiset neuvottelut Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa on käyty joulukuussa 2017. 2. Reachback-as-a-Service. Tavoitteena on kehittää RN-uhkien etävalvonnasta ja - etämonitoroinnista kansainvälinen palvelutuote. Päivän mittainen suunnittelukokous on Mikkelissä 14.12.2017. 3. Ethical Action Competence. Eettistä toimintakykyä turvallisuuden alalla kehittävä koulutuskokonaisuus on hahmotteilla, ja koulutukseen haetaan EU-tukea kevään 2018 Erasmus+ -ohjelman hakukierroksella. 4. Kausiasumisen turvallisuuden haasteet. Etelä-Savo on alueita, joissa loma-aikoina väestöpohja muuttuu ja monipuolistuu. Kausiasumisen turvallisuuden haasteista ovat kiinnostuneita myös muutamat Pohjoismaisen alueet sekä Etelä-Ranskan ja Etelä- Espanjan alueet. Tämä on varsin potentiaalinen aihealue EU:n Horizon2020- tutkimusaiheeksi. 5. Turvallisuusalan painekäytöstesti. Turvallisuusalan työntekijöille on kehitetty painekäytöstesti, jonka jatkotuotteistamista valmistellaan. 6. Kaupunkiturvallisuuden kehittäminen. Kaupunkien turvallisuus on jatkuvassa muutoksessa ja kaupunkien monimuotoistuminen tuo uusia haasteita. Mielenkiintoisen mahdollisuuden kaupunkien turvallisuuteen tuo uuden teknologian näkymätön integrointi kaupunkien rakenteisiin. Ilmoitus hankkeeseen liittyvän aineiston säilytyspaikasta Hankkeen asiakirjat säilytetään /matkailu arkistossa, osoite Maaherrankatu 22, 50100 Mikkeli. Allekirjoitus ja päiväys Mikkelissä 5.2.2018 Pia Puntanen, projektipäällikkö mikseimikkeli.fi/mtp 5