Ministeri Kiurun puhe Suomi pilvipalvelujen kärkimaaksi Pohjola-Nordenin seminaari 15.5.2012 Hyvät naiset ja herrat! Pohjoismainen hyvinvointiyhteikunta on käsite maailmalla. Sillä tarkoitetaan sosiaalista hyvinvointia, hyvää koulutusta ja sosiaaliturvaa sekä kohtuullisia tulo- ja varallisuuseroja. Meidän arvoihin kuuluvat myös demokratia, tasa-arvo sekä sanan- ja kokoontumisen vapaus. Jokainen pohjolan maa on rakentanut luonnolisesti omaa malliaan, mutta peruslähtökohdat ja arvot ovat samat. Tässä rakentamistyössä pohjoismainen yhteistyö ja vuorovaikutus on ollut aivan keskeisessä asemassa. Tiedotusvälineitä seurattaessa voi välillä tuntua siltä, ettei pohjoismaista yhteistyötä enää nykymaailmassa harrasteta. Totta on, että uutisotsikoita hallitsevat EU-asiat ja erityisesti viime vuodet Eurooppaa ja lähes koko maailmaa riepotellut talouskriisi. EU:n sisämarkkinoiden syntyminen on kuitenkin muuttanut tilannettamme vain siten, että Pohjoismaat ovat osa sisämarkkinoita, olivatpa maat sitten EU:n jäseniä tai järjestäneet asiat erillisillä sopimuksilla. Myös EU:n sisällä Pohjoismaat ovat osoittaneet kykynsä toimia sovittujen pelisääntöjen mukaan ja tätä sisäistä lojaalisuutta ne odotavat kaikilta jäsenvaltioilta. Pohjoismaisen yhteistyön edistämisessä on järjestöjen rooli aina ollut keskeinen. Se on sattanut niin poliittiset toimijat kuin eri kansalaispiiritkin tiiviiseen yhteistyöhön. Ei voi myöskään väheksyä urheilun panosta yhteenkuuluvaisuuden tunteen rakentamisessa, vaikka itse kisatapahtumassa voivat tunteet vähän purkautuakin. Mutta totuus on, että meillä on jatkossakin tärkeä rooli niin yhteisen yhteiskuntamallimme kehittämisessä kuin yhdessä vaikuttamisessa omassa maailmankolkassamme ja myös koko maailmassa. Siksi on erityisen hienoa olla tänään mukana tässä tapahtumassa. Eläköön pohjoismainen yhteistyö, sanon minä! Meillä Suomessa on vahva osaaminen ja voimakas halu menestyä ICT-alalla. Tähänastinen suorituskykymme onkin ollut varsin hyvä. Viime vuoden aikana maailmalla tehtiin useita mielenkiintoisia tutkimuksia internetin vaikutuksesta kansantalouksiin. Näiden selvitysten mukaan internetin osuus bruttokansatuotteista kehittyneissä ICT-maissa vaihteli 6 ja 8 prosentin välillä. Suomi ei valitettavasti ollut mukana näissä tutkimuksis-
2 sa, mutta vastaavan tutkimuksen Suomesta teki arvostettu Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Suomessa internetin osuus bruttokansantuotteesta oli tutkimuksen mukaan noin 9 %, mikä oli vertailumaista korkein. Syykin siihen lienee selvä, nimessä on viisi kirjainta ja se alkaa N:llä (Nokia). Tapa, jolla internein osuutta bkt:stä mitataan, voi olla vähän kiistanalainen, mutta joka tapauksessa se osoittaa eri maiden suhteelista asemaa, kun niitä verrataan keskenään. Tämän suorituskyvyn perustana on luonnollisesti toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri. Suomessa tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan jokaisella on oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaansa hankituksi niin sanottuna yleispalveluna yhden megabitin laajakaistaliittymä. Yleispalvelu tarkoittaa sitä, että jokaiselle taataan tämä nopeus langallisesti tai langattomasti sekä tasalaatuisena ja kohtuuhintaisena. Tätä pidetään Suomessa uutena perusoikeuteen verrattava oikeutena, ja olemme edelleen tässä linjauksessamme maailmanmittakaavassakin edellä kävijä. Lisäksi tavoitteenamme on, että tätä peruspalveluna tarjottavaa laajakaistanopeutta tarkasteltaisiin vielä kuluvan vaalikauden aikana uudelleen siten, että se nostettaisiin 10 megabittiin. Tämän perusoikeuden lisäksi samaan aikaan tavoitteena on luonnollisesti nostaa huippunopeiden laajakaitayhteyksien tarjontaa ja kysyntää koko maassa. Kuitu kotiin - periaatteen toteuttaminen pienen väkiluvun harvaan asutussa maassa on kuitenkin suuri taloudellinen ponnstus. Meidän on pakko löytää myös vaihtoehtoisia tapoja parantaa tietoyhteyksiä niille alueilla, jotka jatkossa ovat entistä enemmän riippuvaisia sähköisistä palveluista, joita tuottavat niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat. Johdollani tehtiinkin hiljattain merkittävä päätös niin sanotun 800-taajuusalueen huutokauppaamisesta teleoperaattoreille neljännen sukupolven matkaviestinverkon rakentamiseksi. Tavallisen palveluiden käyttäjän kannalta päätös merkitsee sitä, että jo muutaman vuoden kuluessa koko maassa on saatavilla minkä tahansa sähköisen palvelun käyttämiseen riittävät laajakaistanopeudet. Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuvittelisimme voivamme jäädä laakereillamme lepäämään. Tällä hetkellä koko maailman ja erityisesti Euroopan taloudellinen kriisi muuttaa rakenteita ja taloudellisen toiminnan muotoja. Kansalliset politiikan keinot ja tukipolitiikka eivät riitä globalisoituvassa maailmassa. Nykyinen kriisi on koetellut Suomessa myös viime vuosikymmenten menestysalaamme ITC-sektoria, jolla on
3 koettu tuhansien työpaikkojen irtisanomiset. Muutoksen suunta on kuitenkin selvä, pelkästään rautaan panostaminen ei riitä, tulevaisuus on palveluissa. Arvoisat kuulijat! Internet on muuttanut yritysten ja kansalaisten tavat toimia arjessaan ja sen myötä mullistanut perinteisiä rakenteita. Internetin leviämistä on verrattu kirjapainotaidon keksimiseen, sähkön käyttöönottoon tai teolliseen vallankumoukseen. Internet on lähentänyt maapallon ääret millisekunnin päähän toisistaan ja poistanut aikavyöhykkeet. Se on luonut globaalit aineettomien hyödykkeiden markkinat ilman logistisia kustannuksia. Muutos on peruuttamaton. Jo kaksi miljardia ihmistä käyttää internetin palveluita. Muutaman vuoden kuluttua heitä on kolme miljardia ja vuosikymmenen lopussa viisi miljardia. Internetin verkkoliikenne kasvaa jo nyt 40 % vuodessa. Internet tarjoaa siten huimia mahdollisuuksia, ja meidän on tartuttava niihin. Suomen kansantalous teki 90-luvun laman jälkeen valtavan tuottavuushypyn perinteisen ICTteollisuuden nousun avulla. Vastaava hyppy on tehtävä jälleen, on siirryttävä seuraavalle tasolle. Tämä hyppy tarkoittaa rakentamista syntyneen ICT-infrastruktuurin päälle. Se tarkoittaa vahvaa panostamista digitaalisten palveluiden tuotantoon ja niiden huomattavasti nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Seuraava suuri globaalin teollisuuden ala on pilvi. Kyllä, kyse on todellakin teollisuuden alasta, vaikka ainakin Suomessa datakeskukset maksavat sähköstään veroa samalla tavalla kuin kotitaloudet. Tämä on seikka, joka täytyisi pikaisesti muuttaa aikaan ihan jo mentaalisen maiseman uudelleen kalibroimiseksi. Pilveä, pilvipalveluita ja pilviteollisuutta voidaan pyrkiä vähättelemään esimerkiksi väittämällä, että kyse on vain teknologiasta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että merkittävintä ei ole teknologia vaan toimintatapojen muutos. Pilvi on muutoksen airut. Pilviteollisuus on luonut uuden liiketoimintamallin. Sen mukaan kaiken maailman palvelun käyttäjä, esimerkiksi pienyrittäjä tai tavallinen kuluttaja, saa nopeat ja tehokkaat tietotekniset palvelut käyttöönsä pienemmällä vaivalla ja ilman perinteisiä perustamis-
4 kustannuksia. Palvelun kehittäjä puolestaan pääsee välittömästi tarjoamaan palveluaan skaalautuvasti koko maailman käsittäville markkinoille. Myös yritysten tuotekehitys nopeutuu. Kun aiemmin tuotteen kehittäminen ideasta markkinoille kesti pahimmillaan vuosikausia, pilvisovelluksissa tämä voi tapahtua muutamassa kuukaudessa. Pilvipalveluiden maailma haastaa julkisen sektorin luopumaan vuosikausien ICTprojekteista ja siirtymään kokeilujen ja beetaversioiden tielle. Lisäksi pilvipalveluiden maailma haastaa koko Suomalaisen yhteiskunnan sallimaan epäonnistumiset, mutta yhtä lailla iloitsemaan kaikista sankaritarinoista. Kumpikin näistä on ollut meille tähän saakka vaikeaa. Hyvät kuulijat! Odotamme nyt suurella mielenkiinnolla EU:n avauksia pilvistrategian luomiseksi. Niiden tietojen mukaan, jotka meillä on, komissio olisi parhaillaan käynnistelemässä EU:n pilvistrategian laatimista, ja valmista pitäisi olla vuoden kuluttua. Suomessa ministeriöt valmistelevat parhaillaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti omia älystrategioitaan. Tätä työtä koordinoidaan liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ministeriön oma älystrategia on nimeltään KIDE. Se saa nimensä sanoista Kasvu, Innovaatiot, Digipalvelut ja Evoluutio. KIDE-ohjelman tavoitteena tehdä Suomesta uusi pilviteollisuuden klusteri: Digitaalisten palveluiden tuotannon ja käyttämisen näkemyksellinen kokonaisuus, jolla Suomessa tehdään välttämättömyydestä hyve ensimmäisten joukossa. Digitaalisten palveluiden tuotannon ja käyttämisen huomattava lisääminen edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan, koulutuksen uudelleen suuntaamista, riskirahoitusmahdollisuuksien lisäämistä, liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä myös infrastruktuurin jatkuvaa kehittämistä. Pilven toimintamallin mukaisesti periaatteena on ajatella suuria ja tehdä pieniä, mutta konkreettisia asioita. KIDE-ohjelmassa paperin tuottaminen pyritään pitämään minimissä. Parhaillaan suunnitellaan ja tehdään yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa pilvipalvelujen kehitys- ja testausympäristön luomista Suomeen. Kehitysympäristö tarjoaisi yrityksille, yrittäjille, hallinnolle ja tutkimukselle mahdollisuuden kehittää pilvialustalle jakautuvia digitaalisia palveluja ja pilvipalvelujen jalostamista. Myös pääomasijoittajat, rahoittajat ja kehitysyhtiöt saisivat siten uudenlaisen
5 mahdollisuuden tuoda lisäarvoa yrityksen toimintaan. Virtuaalisen kehitysympäristön luominen toimisi myös Suomen digitaalisen osaamisen näyttämönä ja houkuttelisi Suomeen tietointensiivisen teollisuuden investointeja. Haluamme myös kannustaa ruohonjuuritason toimintaa. Esimerkkinä tästä järjestimme Aalto yliopiston kanssa hackaton -mallin mukaisesti Built it -tapahtuman, jossa start up -yrittäjät ja opiskelijat kehittivät viikonlopun aikana lupaavia sovelluksia. Palaute tapahtumasta ministeriön suuntaan on ollut niin positiivista, että jatkamme innolla tätä toimintaa niin Helsingissä kuin maakunnissakin. Syksyn 2012 aikana aiomme järjestää vastaavanlaisia tapahtumia Helsingin lisäksi Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Lappeenrannassa. Uskomme, että tapahtumat saavat laajan vastaanoton. Vastaavalla tavalla maakuntiin on tarkoitus viedä myös tapahtumia, jotka kannustaisivat erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään internetiä ja pilvipalveluita huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kollegat ja ystävät, KIDE-ohjelmassa on lisäksi tarkoitus muun muassa avata julkista dataa omalla sektorillamme, edistää vihreän ICT:n hankkeita ja käynnistää virtuaalinen ICTtutkimuskeskus. Meitä on ministeriössä hyvin pieni porukka, joten emme todellakaan pysty tähän kaikkeen yksin. Yksi keskeinen pilviopetus, joka on siirretty myös KIDEohjelmaan, on aikaisempaa huomattavasti laajempi julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävä verkostoituminen. Tänään, täällä, me verkostoidumme valtioiden rajat ylittävästi. On varmaa, että meillä on paljon annettavaa toisillemme. Toivotan kaikille oikein hyvää seminaaripäivää!