SELOSTUS LIITON TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

SELOSTUS LIITON TOIMINNASTA JA TALOUDESTA 2016-2018 Hallituksen esitys Joensuun Nuorisoseurakokoukselle 29.-30.9.2018

Nuorisoseurat ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa Suomen Nuorisoseurat voi kolmen vuoden kuluttua, vuonna 2021, juhlia 140-vuotista taivaltaan. Juhannuksena 2021 tulee kuluneeksi tasavuosimäärä siitä, kun Kauhavalla Kalan torpalla perustettiin ensimmäinen nuorisoseura Kauhavan Nuorisoyhtiö. Nuorisoseurojen synnyn juuret ovat 1800-luvun suomalaisuus- ja kansansivistysaatteissa. Nuorisoseurat ovat kiistatta olleet keskeinen tekijä Suomen itsenäisyyden ja demokratian rakentumisessa sekä sivistys- ja hyvinvointivaltion luomisessa. Koulutus ja yhdessä tekeminen ovat olleet nuorisoseuraliikkeen ydintä alusta lähtien ja se on sitä myös tänä päivänä. Nuorisoseurat antoivat aikoinaan nuorille mahdollisuuden olla rakentamassa omaa yhteisöään ja isänmaata. Seurat perustivat kirjastoja, pankkeja, rakensivat taloja ja järjestivät toimintaa, joiden avulla pyrittiin tavoitteisiin kasvamaan hyviksi ihmisiksi ja kunnon isänmaallisiksi kansalaisiksi. Nuorisoseurojen aktiivit ovat halki historian olleet paitsi omien yhdistystensä tekijöitä, mutta yhteisen tekemisen intoa ja otetta on riittänyt myös muihin tehtäviin niin yhteiskunnassa kuin liike-elämässä. Tänään järjestö- ja muussa elämässäkin tuntuu vaikuttavan vahvana se liike-elämän oppi, minkä mukaan jokaisen tulee keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Se on kapeuttanut ihmisten ja yhteisöjen näkökulmia johtaen myös siihen, että jos asia, tapahtuma tai tieto ei kosketa omaa itseä tai vaikuta oman yhteisön elämänpiiriin, ei siitä välitetä tai sitä oteta huomioon. Mikä sitten on Suomen Nuorisoseurojen ydinosaamista? Nuorisoseurat ovat minulle niin vanhanaikaiselta kuin se voi kuulostaakin kaiken kansan liike, jonka siipien suojaan mahtuu tekemistä laidasta laitaan ja kaikenikäisille. Meidän vahvuutemme on se, että olemme läsnä joka puolella maata ja jokainen nuorisoseura tekee jäsentensä näköistä toimintaa. Monipuolisuus ja sitä kautta kyky uudistua ovat olleet salaisuus siihen, miksi nuorisoseuraliike on pysynyt elävänä lähes 140 vuotta. Nuorisoseurat ovat elävä osa ihmisten ja kylien sekä koko suomalaisen yhteiskunnan elämää. Meidän ei pidä siis käpertyä itsemme keskinäisen kehumisen kerhoksi, vaan toivotettava mukaan kaikenikäiset ja väriset ihmiset. Järjestön kehittämisessä tulee myös suvaita erilaisia näkemyksiä ja otettava ne huomioon, sillä näin laajan maan eri osissa toimiva liike ei voi olla samasta muotista veistetty monoliitti. Esimerkiksi Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Lapissa tai Savossa on jokaisella alueella omat vahvuutensa, joita kannattaa ja pitää hyödyntää ja tukea toiminnassa. Nuorisoseurojen tulee myös tarpeen vaatiessa uskaltaa ottaa kantaa suomalaisessa yhteiskunnassa esillä oleviin kysymyksiin laajalla skaalalla, koska tehtävämme on omalla panoksellamme olla vaikuttamassa koko Suomen kehitykseen ja tulevaisuuteen aivan kuten nuorisoseuraliikkeen perustajat aikanaan. Haluan kiittää jokaista nuorisoseuralaista aktiivisesta panoksesta oman kotiseuran ja koko järjestön hyväksi tekemästä työstä. Jokainen meistä on tärkeä osa elävän kansanliikkeen rakentamisesta. Kiitos Sinulle. Tuomas Koivuniemi Valtuuston puheenjohtaja 2015-2018 Suomen Nuorisoseurat ry.

Sisällysluettelo Harrastustoiminnan tuki... 3 Monipuolista toimintaa... 3 Yhteistyötä ja verkostoja... 3 Seuratoiminnan tuki... 4 Alueelliset nuorisoseurafoorumit... 4 Alueelliset kasvufoorumit... 4 Soittokierros seuroihin... 4 Jäsenrekisterin uudistamisprojekti... 4 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen... 4 Hankkeet toiminnan tukena... 4 Tanssi ja tapahtumat... 5 Kansantanssin riemuvuosi käynnisti kolmivuotiskauden... 5 Volttia Lappeenrannassa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi... 5 Työtä ja ilonpitoa Pispalan Sottiisissa 2018... 5 Kehittämistä ja verkostojen vahvistamista... 5 Teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö... 6 Verkosto ja osaamiskeskus seurojen tukena... 6 Kehittämistä, koulutusta ja tapahtumia... 6 100 tapahtumaa 1000 tarinaa... 6 Nuori Kulttuuri... 6 Viestintä ja vaikuttaminen... 7 Vaikuttaminen ja verkostot... 7 Saimaa Stadiumi - Suomen suurin nuorisoseurantalo!... 7 Hallinto ja talous... 8 Sääntöuudistus... 8 Uusia aluetoimistoja... 8 Tilikausi 2016... 8 Tilikausi 2017... 9 Arvio talouden kehityksestä vuonna 2018... 9 2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 Harrastustoiminnan tuki Nuorisoseurojen harrastustoiminta noudatteli kolmivuotisohjelman 2016-2018 tavoitteita. Yhtenä kolmesta kärjestä oli kasvatustoiminta ja ohjaajat ja tavoitteena harrastustoiminnassa laadukkuus, tasa-arvo ja uusien harrastajien tavoittaminen. Monipuolista toimintaa Koulutuksia ja kursseja on järjestetty ohjaajakoulutusten, virikekurssien ja täydennyskoulutusten muodossa harrastajille, ohjaajille ja ohjaajakoulutusten kouluttajille sekä eri alojen ammattilaisille. Knoppi - koulutuksissa koulutettiin 43 uutta ohjaajaa vuonna 2016 ja 50 nuorta vuonna 2017. Myös ohjaajahuolto on tärkeä osa järjestön toimintaa. Nuorisoseuralehteen on tuotettu ohjaajuutta tukevaa materiaalia sekä vuosittain on tehty ohjaajakirjepohjat alueiden käyttöön. Vuosien 2016-2018 aikana on julkaistu vuosittain kerho-ohjelmistoja, joihin on koottu materiaalia ohjaajille. Luova lava -toiminnasta on julkaistu oppaat niin kerhotoimintaan kuin myös leiritoimintaan. Muita oppaita ovat olleet lisäksi myös esimerkiksi osallisuusopas tapahtumien tekemiseen ja erityisnuorten huomioimiseen seuratoiminnassa. Materiaalit on koottu nuorisoseurojen www-sivuille ohjaajan työkalupakkiin, johon on koottu myös paljon muuta harrastustoimintaa tukevaa materiaalia. Luova lava lapsille -leirit ovat vakiintuneet osaksi alkukesien toimintaa. Vuonna 2016 järjestettiin 38 leiriä, joilla oli yhteensä 523 lasta ja 85 ohjaajaa. Vuonna 2017 leirejä järjestettiin 51, joilla osallistujia oli 728 ja ohjaajia 112. Vuonna 2018 leirejä on syyskuuhun mennessä järjestetty 46 ja leiriläisiä on ollut 660 ja ohjaajia 90. Myös luova lava -kerhotoimintaa on käynnistetty eri puolilla Suomea. Toiminnan tueksi on vuosittain järjestetty valtakunnallinen ohjaajakoulutus. Ensimmäisen koulutus toiminnan järjestäjille toteutettiin vuonna 2018. Yhteistyötä ja verkostoja Oppilaitosyhteistyö ja osaamisen tunnistaminen mahdollistavat nuorisoseuroissa opittujen asioiden hyödyntämisen opinnoissa ja työelämässä. Vuonna 2017 aloitettu suunnittelu sekä yhteistyö esimerkiksi osaamismerkkien osalta jatkuu vuonna 2019. Tavoitteena on omien osaamismerkkien saaminen nuorisoseuralaisten käyttöön. Yhteistyötä muiden varhaisnuorisojärjestöjen kanssa on tehty esimerkiksi lastenviikon järjestelyiden osalta. Harrastustoiminnan tuki koostuu työntekijöistä, jotka oman toimen ohella tukevat seuroissa tehtävää toimintaa yhdessä ideoiden ja tuottaen. Lisäksi vapaaehtoisista koottu lastenkulttuurin asiantuntijaverkosto tukee harrastustoiminnan tiimiä. Syksyllä 2018 avattiin uusi harrastustoiminnan suunnittelijan tehtävä, joka on tarkoitus täyttää loppuvuoden 2018 aikana. Harrastustoiminnan taustalla on nuorisoseurojen kasvatusnäkemys. Osallisuusportaat ovat puolestaan työkalu osallisuuden hahmottamiseen nuorisoseuroissa. Keskeisimpiä nuorisoseurojen harrastusaloja ovat tanssi, teatteri ja liikunta. 3

43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 Seuratoiminnan tuki Nuorisoseurafoorumi Nuorisoseurakokouksessa 2015 hyväksyttiin ponsi, jossa päätettiin kutsua koolle valtakunnallinen nuorisoseurafoorumi käsittelemään ajankohtaisia nuorisoseura-asioita. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Jyväskylässä keväällä 2016 ja toinen keväällä 2017 Mikkelissä. Jatkossa on sovittu, että valtakunnallinen foorumi järjestetään joka vuosi lukuun ottamatta niitä vuosia, jolloin järjestetään Nuorisoseurakokous. Alueelliset nuorisoseurafoorumit Kolmivuotiskauden aikana ryhdyttiin järjestämään alueellisia nuorisoseurafoorumeita yhden tai useamman maakunnan nuorisoseuroille. Alueellisissa foorumeissa seuroilla on mahdollisuus esittää toiveita ja ideoita seuroille suunnattavista palveluista, koulutuksista ja tapahtumista sekä tavata muita alueen nuorisoseuratoimijoita. Alueellisia nuorisoseurafoorumeita järjestetään 1-2 kertaa vuodessa eri alueilla. Alueelliset kasvufoorumit Vuosina 2016-2018 järjestettiin yhteensä 13 alueellista kasvufoorumia, joihin osallistui yli 200 nuorisoseuralaista 120 paikallisesta nuorisoseurasta. Kasvufoorumien tavoite oli herättää jäsenkenttää nykytilanteeseen, jossa jäsenmääräkehitys on ollut negatiivista, pohtia yhdessä jäsenyyden merkitystä kansalaisjärjestössä, löytää kasvun avaimia ja seuratoiminnan kehittämisen paikkoja ja yhteistyön mahdollisuuksia sekä innostaa paikallista jäsenkenttää kohti positiivista tulevaisuutta. Kasvufoorumeista saatu palaute oli kiitettävää. Soittokierros seuroihin Kesällä 2016 aloitettiin soittokierrosprojekti, jossa kolmesta aluetoimistosta (Etelä-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) soitettiin kaikkiin nuorisoseuroihin. Soittokierroksella tiedusteltiin seurojen toiminnallista tilannetta ja toiveita palveluista, seurakäynneistä tai muunlaisesta yhteydenotosta. Soittokierroksella tavoitettiin noin 500 nuorisoseuraa, ja kaikista yhteydenotoista tehtiin raportit ja analyysit, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä toimintaa ja palveluita suunniteltaessa. Jäsenrekisterin uudistamisprojekti Järjestömme jäsenhallintajärjestelmä Nuorisoseurarekisteri on ollut käytössä kohta 10 vuotta. Järjestelmää on kehitetty jatkuvasti toiveiden ja käyttökokemusten pohjalta. Järjestelmä on kuitenkin tulossa teknisesti ja toiminnallisesti elinkaarensa loppuun, joten siksi aloitettiin projekti uuden järjestelmän määrittelemiseksi ja hankkimiseksi. Määrittely tehtiin järjestön omana työnä ja siihen osallistettiin järjestön kaikki tasot. Määrittelyn valmistuttua on parhaillaan käynnissä palveluntarjoajien kilpailutus. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2019. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Keväällä 2018 toteutettiin 43 nuorisoseurajärjestössä eri tehtävissä toimivan vapaaehtoisen haastattelututkimus. Aineiston pohjalta hahmotettiin vapaaehtoistoiminnan tilannetta järjestössä ja analysoitiin kehittämispisteitä. Haastatteluja varten kerätyistä vapaaehtoistehtävistä nuorisoseuroissa luotiin vapaaehtoisten korttipakka kuvaamaan vapaaehtoistoiminnan kirjoa ja koottiin menetelmiä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi korttipakan avulla. Hankkeet toiminnan tukena Uusina hankkeina käynnistettiin Hyvä Duuni, Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 toteutettava 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa sekä Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä. Liitto hallinnoi jo pitkään jatkunutta työllistämishanketta Leipää ja kulttuuria Keski- Suomessa ja Pohjois-Savossa. 4

92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 Tanssi ja tapahtumat Kansantanssin riemuvuosi käynnisti kolmivuotiskauden Kolmivuotiskausi alkoi näyttävästi Kansantanssin riemuvuodella 2016, joka juhlisti esittävän kansantanssin 150-vuotista historiaa Suomessa. Vuosi käynnistettiin tammikuussa Folklandia-risteilyllä koko alan voimin. Nuorisoseurojen tanssitoimijat osallistuivat aktiivisesti Runebergin päivänä helmikuussa toteutettuihin tempauksiin järjestämällä eri puolella maata tanssiaiheisia flashmobeja ja pr-tapahtumia. Nuorisoseurojen riemuvuoden tanssillinen päätapahtuma oli Pispalan Sottiisi, jossa toteutettiin Riemua! - produktio yli tuhannen tanssijan ja pelimannin voimin ensimmäistä kertaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Vuosi 2016 kokosi lasten ja nuorten valtakunnalliseen Tanssiralli-katselmukseen lähes 50 kansantanssiryhmää ja noin 800 nuorta tanssin harrastajaa kolmeen osatapahtumaan eri puolille Suomea. Volttia Lappeenrannassa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Vuoden 2017 kohokohtia olivat yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus Tampereella ja Nuori Kulttuuri Moves -tapahtuma Rovaniemellä. Kesäkuussa lapset ja nuoret kokoontuivat Voltti 2017 - tapahtumaan Lappeenrantaan. Tanssin, teatterin ja sirkuksen yhteistapahtuma kokosi yli 1000 osallistujaa. Syksyinen Tanssimania uudisti työpajatoimintaansa ja esitteli kansantanssin ja -musiikin uusimpia teoksia Tampere-talossa. Työtä ja ilonpitoa Pispalan Sottiisissa 2018 Vuosi 2018 käynnistettiin vuosittaisella Folklandialla Elävän perinnön teemavuoden lähtölaukauksena. Kevään Tanssirallit kokosivat Ouluun ja Lahteen lähes 50 ryhmää esiintymään ja saamaan palautetta toimintansa kehittämiseksi. Pispalan Sottiisin suurproduktio Työ ja ilonpito esitteli tanssin ja musiikin keinoin sadan vuoden takaisia tapahtumia Suomessa sovinnon teemalla yli 600 esiintyjän voimin. Kehittämistä ja verkostojen vahvistamista Tanssin kehitystyötä jatkettiin vuosittaisissa Kansantanssin kääntöpiireissä, jotka kokosivat vuosittain alueelliset tanssitoimijat keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kääntöpiirin teemoina ovat olleet muun muassa kulttuurinen nuorisotyö, toiminnan laaduntaminen ja kasvun edellytykset, nuorison megatrendit, palautteen antaminen, nuorisoseurojen arvopohdinta, kansanmusiikki kansantanssissa, viestintä, yhdenvertaisuus sekä kansantanssin ja -musiikin verkostot ja visio. Tanssin osaamiskeskus on toiminut Lahdessa ja tapahtumatoimisto Tampereella Pispalan Sottiisin yhteydessä. Osaamisverkoston työntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti neljä kertaa vuodessa suunnittelemaan toimintaa. 5

133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 Teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö Kolmivuotisohjelman mukaisesti teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön asioita on viety eteenpäin yhdessä. Verkosto ja osaamiskeskus seurojen tukena Kolmivuotiskauden aikana Nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen toiminta vakiintui osaksi verkostomaista työskentelyä. Osaamiskeskuksen toimintaan kuuluu tällä hetkellä kuusi Nuorisoseurojen työntekijää ja edustajat Suomen Harrastajateatteriliitosta ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumista sekä yksitoista teatteriagenttia käsittävä vapaaehtoisverkosto. Kolmivuotiskauden aikana aloitettiin teatterin osaamiskeskuksen toimesta laaja kehittämistyö, jossa kartoitettiin nuorisoseurojen teattereiden nykytilanne ja kehittämistarpeet. Kartoitus tehtiin kyselyllä ja soittokierroksella. Nuorisoseuroissa harrastetaan tällä hetkellä teatteria 153 seurassa, ja toiminnan muodot ovat hyvin laajat; teatteria harrastetaan ylisukupolvisesti niin, että ovet ovat avoinna jokaiselle halukkaalle. Kehittämistä, koulutusta ja tapahtumia Kartoituksen havainnoissa selkein kehittämiskohde teatteritoiminnassa liittyy lasten ja nuorten teatteritoimintaan sekä lasten ja nuorten teatteritapahtumiin. Näihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelu on valmisteltu, ja konkreettiset toimenpiteet aloitetaan tammikuussa 2019. Osaamiskeskuksen yhteistyön kautta järjestöjen tarjoamien teatterikoulutusten määrä on noussut, ja koulutuksia on järjestetty tasaisesti eri puolella Suomea. Teatteriagenttien avulla järjestettiin nuorten näytelmäkirjoituskilpailu, jonka tuotosta WhatsUpp? - kuusi tarinaa suomalaisten nuorten näkökulmasta, voidaan edelleenkin hyödyntää nuorten teatteritoiminnassa. Teatteriagentteja myös koulutettiin, ja opit jaettiin ilmaiseksi alueille paikallisten seurojen tueksi ja iloksi. Teatteritapahtumia järjestettiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Vuosittaiset järjestön teatteritapahtumat Teatterilaiva, Ramppikuume, Tolari ja Kallava saivat uudeksi teatteritapahtumaksi rinnalleen Rovaniemellä järjestettävän Nasta - lasten ja nuorten teatteritapahtuman. Nuorisoseurojen organisoimia improliigoja järjestettiin kolmivuotiskauden aikana neljässä maakunnassa entisen yhden sijaan. 100 tapahtumaa 1000 tarinaa Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi organisoitu 100 tapahtumaa tuhat tarinaa -hanke mahdollisti sadalle nuorten ryhmälle omaehtoisen tapahtuman tekemisen. Hankeen aikana kerättiin tutkimuskäyttöön yli tuhat tarinaa suomalaisten nuorten arjesta ja unelmista. Kolmivuotiskautena käynnistyi myös ESRrahoitteinen Höntsä-hanke, jossa kehitetään matalan kynnyksen toimintamalleja seurojen käyttöön. Nuori Kulttuuri Vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi Nuori Kulttuuri -toiminnan hallinnointivastuun Suomen Nuorisoseuroille. Kyseessä on merkittävin kulttuurisen nuorisotyön muoto Suomessa. Sillä on yli 70- vuotinen historia alkaen Nuorten henkisistä kilpailuista ja jatkuen Nuorison taidetapahtumien kautta Nuori Kulttuuri -toiminnaksi. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia lapsia ja nuoria, nuorisotyöntekijöitä, vapaaehtoisia, opettajia, taiteilijoita sekä lasten ja nuorten vanhempia. Toiminta on nopeassa ajassa vakiintunut osaksi Nuorisoseurojen toimintaa, ja sitä kehitetään eteenpäin yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. 6

182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 Viestintä ja vaikuttaminen Liiton viestinnän ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli, että Nuorisoseurat tunnetaan Suomen merkittävimpänä kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimijana vuonna 2020. Ajantasaisella viestinnällä ja ennakoivalla edunvalvonnalla luotiin lasten ja nuorten kulttuurisen kerho- ja harrastustoiminnan tekemiselle toimintaedellytyksiä liitto-, alue- ja paikallistasolla. Ulkoisessa viestinnässä korostettiin nuorisoseurojen monipuolista toimintaa, kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön yhteiskunnallista merkitystä, järjestön valtakunnallisuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Viestinnässä nostettiin valokeilaan erityisesti nykypäivän moni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus kiinnostavien tarinoiden ja toiminnassa mukana olevien ihmisten kautta. Ulkoisen viestinnän tavoitteena oli yleisen tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen nuorisoseuratoimintaa kohtaan. Lisäksi viestinnässä näkyvät erityisesti Lasten Kalenat, Pispalan Sottiisi sekä Nuorisoseurojen Suomi 100 hanke. Viestintätiimi kehitti käytössä olevia työkaluja, koulutti työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, laati uusia helppokäyttöisiä pohjia seuroille ja loi monipuolista kuvitusta järjestön käyttöön. Suurin yksittäinen kehitysprojekti oli uusien valtakunnallisten verkkosivujen julkaisu vuonna 2016, ja monien alueiden ja tapahtumien verkkosivujen siirtäminen yhteiselle alustalle. Lisäksi toimintakauden aikana uudistettiin sisäisen viestinnän työkaluja ja ulkoisen viestinnän seurantavälineitä. Nuorisoseurojen yhteinen ilme on levinnyt seuroille tehtyjen omien logojen ja helppokäyttöisten pohjien ansiosta. Kaikki materiaali on helposti ladattavissa ohjaajan tai seuran työkalupakista verkkosivuilta. Nuorisoseuralehti toimitettiin neljä kertaa vuodessa jokaiseen jäsentalouteen. Sen myötä sisältöjä uudistettiin vastaamaan paremmin laajennetun lukijakunnan tarpeita. Sosiaalisen median kanavista käytössä olivat Facebook, Instagram ja Youtube, jotka kasvattivat vuoden aikana tasaisesti suosiotaan. Nuorisoseurakauppa uudistettiin kolmivuotiskauden aikana. Se toimii osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/puoti. Nuorisoseurakaupan kautta toimii liiton tarvikevälitys ja tapahtumien lippukauppa. Seurantalot.fi -sivustoa ylläpidettiin yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa ja annettiin seuroille ohjausta ja neuvontaa sivun käytöstä. 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 Vaikuttaminen ja verkostot Liitto seurasi lapsiin, nuoriin sekä kasvatus- ja kulttuuritoimintaan liittyvää yhteiskunnallista kehitystä ja piti yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin. Ennakoivalla edunvalvonnalla edistettiin lasten ja nuorten aseman ja harrastustoiminnan edellytyksiä. Nuorisoseurat toimi yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä käynnistämällä yhteishankkeita. Yhteistyötahoina ovat erityisesti muut lapsi- ja nuorisojärjestöt, tanssi-, teatteri- ja kulttuurijärjestöt sekä oppilaitokset. Kolmivuotiskauden aikana liitto on ottanut kantaa muun muassa iltapäivälainsäädännön, yhdistyslain ja nuorisolain uudistamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut lasten ja nuorten harrastukset yhdeksi kärkihankkeekseen. Syksyllä 2016 ministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui nuorisoseurojen edustajan mukaan Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -työryhmään. Saimaa Stadiumi - Suomen suurin nuorisoseurantalo! Mikkeliin avattiin alkuvuonna 2018 Suomen upeimpiin lukeutuva liikkumisen, urheilun ja tapahtumien kokonaisuus Saimaa Stadiumi. Suomalaisena rakennushankkeena ainutkertainen Saimaa Stadiumi syntyi 7

230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 Mikkelin kaupungin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Nuorisoseurojen ylläpitämän Suomen Nuoriso-opiston välisenä yhteistyönä. Hallinto ja talous Valtuusto kokoontui hallituksen kutsusta vuosittain kaksi kertaa, kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen syys-joulukuussa. Hallitus johti liiton toimintaa ja taloutta nuorisoseurakokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti sekä ohjasi jäsenyhdistysten toimintaa ja valvoi sääntöjen ja kokousten päätösten noudattamista. Viime vuosien aikana luottamushenkilöiden keski-ikä on laskenut ja nuorten osuus on kasvanut. Vuonna 2015 valitun valtuuston jäsenistä puolet ja liiton hallituksen jäsenistä 1/3 on alle 29-vuotiaita. Piirijärjestöjä ja paikallisseuroja on suositeltu valitsemaan toimielimiinsä nuoria. Paikallisseurojen mallisäännöissä on määritelty, että 1/3 hallituksen jäsenistä on oltava alle 29-vuotiaita. Sääntöuudistus Liiton säännöt uudistettiin vuonna 2017. Sääntöjen Tarkoitus -pykälä muutettiin Nuorisoseurakokouksen hyväksymän strategian ja toiminta-ajatuksen mukaiseksi ja Toiminnan laatu -pykälä päivitettiin nuorisolain ja Nuorisoseurakokouksen hyväksymän strategian pohjalta. Nuorisoseurakokouksen edustusoikeutta muutettiin niin, että jokaisesta seuralla on oikeus lähettää kokoukseen aina vähintään kaksi edustajaa. Myös valtuuston kokoa ja määräytymistä muutettiin. Uudistuksen tavoitteena oli, että alueellinen yhdenvertaisuus ja edustuksellisuus voidaan huomioida nykyistä paremmin. Muutos mahdollistaa myös valtuuston valitsemisen perinteisten nuorisoseuramaakuntien mukaisesti. Lisäksi muutos mahdollistaa sen, että liitto (valtuusto) voi joustavammin reagoida jäsenkentän muutoksiin. Uusia aluetoimistoja Satakunnan aluetoimisto aloitti toiminnan tammikuussa 2016, jolloin kaikki keskusseuran toiminta siirtyi liiton toteutettavaksi. Samalla myös aluetoimiston toiminnanjohtaja siirtyi liiton työntekijäksi. Lapin Nuorison Liitto haettiin konkurssiin huhtikuussa 2016. Liitto perusti 1.5.2016 Lappiin aluetoimiston, jonka työntekijöiksi keskusseuran työntekijät siirtyivät konkurssin jälkeen. Samalla liitto otti hoitaakseen Lapin Nuorison Liiton kaiken toiminnan. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat yhdistyi uudeksi aluetoimistoksi tammikuussa 2017 ja lahjoitti koko omaisuutensa Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Samalla myös henkilöstö siirtyi liiton palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Hämeen Nuorisoseurat yhdistyi aluetoimistoksi tammikuussa 2017. Hämeen aluetoimistoon palkattiin samassa yhteydessä uusi työntekijä. Tilikausi 2016 Yleisavustus vuodelle 2016 oli 1 060 000 euroa. Avustus kasvoi 102 500 euroa vuoden 2015 tasosta. Korotuksesta osa oli korvamerkitty aiemmin erityisavustuksella toteutettujen tapahtumien järjestämiseen. Yleisavustuksesta 483 000 euroa jaettiin keskusseuroille ja aluetoimistoille. Tämän jakopäätöksen myötä keskusseuroille ja aluetoimistoille jaettava yleisavustussumma on vuoden 2013 valtionapuleikkausta edeltävällä tasolla. Tilikauden tulos oli -159 106,13 euroa tappiollinen. Toimintakauden menot ylittyivät n. 3%, ja tulot jäivät arvioidusta 2%. Tappio muodostui lastenkulttuurin, kulttuuri- ja harrastustoiminnan sekä hankkeiden kertaluontoisista menoylityksistä. Lisäksi tapahtumien avustukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Myös 8

278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 Lapin Nuorison Liiton konkurssi vaikutti tulokseen. Aluetoimistojen, järjestötoiminnan, viestinnän ja hallinnon osalta talous on toteutunut suunnitellusti. Tilikausi 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen Nuorisoseurat ry:lle 1 100 000 euroa yleisavustusta käytettäväksi nuorisotoimintaan nuorisolain ja nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevan asetuksen mukaisesti. Avustussumma kasvoi 40 000 euroa vuoden 2016 tasoon verrattuna. Korotuksesta osa on korvamerkitty aiemmin erityisavustuksilla rahoitetun Pispalan Sottiisin/Tanssimanian järjestämiseen ja osa nuorisotoimintaan tarkoitetun yleisavustuksen korotusta. Avustuksesta 143 000 euroa jaettiin edelleen neljälle rekisteröidylle piirijärjestölle. Tilikauden tulos oli + 3 299,77 euroa voitollinen. Lisäksi Etelä-Hämeen Nuorisoseurat lahjoitti Suomen Nuorisoseurat ry:lle Asunto Oy Lahden Painotalon osakkeet, jotka oikeuttavat Lahden keskustassa sijaitsevien liikehuoneistojen ja teatteritilan hallintaan (yht. 1 178 m2). Osakkeiden arvoksi on määritelty 668 500 euroa. Lahjoitettu omaisuus on siirretty omakatteiseen sidottuun rahastoon, josta omaisuuden tuotto käytetään Etelä-Hämeen aluetoimiston ylläpitämiseen. Lahjakirja ja rahaston säännöt allekirjoitettiin 18.1.2017 Lahdessa. Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen hallinoitavaksi keväällä 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt toimintaan erillisavustusta 317 000 euroa vuosille 2017 ja 2018. Arvio talouden kehityksestä vuonna 2018 Vuoden 2018 yleisavustus on vuoden 2017 tasolla. Yleisestä kustannustason noususta johtuen vuonna 2018 on kiinnitetty erityistä huomiota tarkkaan taloudenpitoon ja varainhankinnan kehittämiseen. Tilikauden tulos tullee olemaan positiivinen. Kirjahankkeeseen otettu pankkilaina tulee maksetuksi vuoden 2018 loppuun mennessä, minkä jälkeen lyhennetään Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys ry:ltä otettua velkaa. Nykyisen maksusuunnitelman mukaan kirjahankkeeseen otetut lainat tulevat maksetuksi vuonna 2024. 9