Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus 30.9.2018 LYHYESTI: Kauppakiistat pysyivät myös syyskuussa otsikoissa, vaikka osittaisia merkkejä järjen voittamisesta kuukauden aikana on saatu. Presidentti Donald Trumpin ajamat tariffien uudistukset ovat hivenen edenneet Kanadan löydettyä yhteisen sävelen Yhdysvaltojen kanssa. Kiinan osalta merkkejä varsinaista lähestymisestä ei ole ollut ilmassa, mutta ainakin yhden maan kanssa on päästy jonkinasteiseen kompromissiratkaisuun. Kiina ja Yhdysvallat päätynevät vielä uudelleen neuvottelupöytään, mutta tämä menee todennäköisesti Yhdysvaltojen välivaalien jälkeiseen aikaan. Merkitsevätkö matalammat tariffit kuitenkin suurempaa talouskasvua pidemmällä aikavälillä, jos asiaa katsotaan hieman suuremmassa mittakaavassa? Kauppakiistojen ohella syyskuun teemana on ollut Italian uuden populistihallituksen esittämä varsin alijäämäinen budjettiesitys. Esityksen mukaan alijäämä jatkaa kasvamistaan seuraavat kolme vuotta ja toteutuessaan paisuttaa jo varsin korkeaksi kasvanutta valtion velkaantuneisuutta. Italian talouskehitys on finanssikriisin jälkeen aiheuttanut euroalueelle päänvaivaa. Tähän tilanteeseen on ajauduttu, koska maan poliittinen johto on ollut kyvytön ajamaan läpi tarvittavia uudistuksia kestävämmän talouskehityksen takaamiseksi. Vaikutukset ovat näkyneet varsinkin valtion velkojen kasvaneissa koroissa. Tilannetta seurataan tarkasti. Sijoitusnäkemyksemme pysyi syyskuussa edelleen osakkeita lievästi suosivana. Suhteellinen hinnoittelu korkosijoituksiin nähden on pysynyt edelleen houkuttelevana. Osakkeiden absoluuttiset hinnat ovat kurssinousun myötä nousseet, mutta ovat edelleen verrattain kohtuulliset vahvaa tuloskasvumomenttia ajatellen. Houkuttelevia vaihtoehtoja osakesijoitukselle on edelleen vaikeaa löytää. Osakeallokaatiossamme kevensimme kuukauden alussa hieman painoamme kehittyvillä markkinoilla päätyen lievään alipainoon. Markkinaturbulenssin myötä tuloskasvuodotukset ovat maltillistuneet. Kohonnut öljyn hinta, vahvistuva dollari ja globaalin talouskasvun maltillistuminen yhdessä kiristyvien rahoitusolosuhteiden kanssa, on historiallisesti ollut hankala yhdistelmä monelle kehittyvällä taloudelle. Muilta osin osakeosion painotukset pysyivät ennallaan. Korkosijoittajien haasteet ovat realisoituneet tänä vuonna. Erityisesti kehittyvien korko- ja osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet laskussa. Dollarin vahvistuminen ja negatiiviset uutiset useammastakin kehittyvästä maasta, kuten Argentiinasta, Brasiliasta ja Turkista, ovat näkyneet reiluna negatiivisena kehityksenä kuluneelle vuodelle. Vuoden 2002 (Brasilia) ja vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisit saivat aikaan isoa liikehdintää kehittyvillä osake- ja korkomarkkinoilla. Voiko myyntiaalto tarjota hyviä tuottomahdollisuuksia kovahermoiselle pitkäaikaiselle korkosijoittajalle, kuten edellä mainituissa tapauksissa? Haasteellinen korkovuosi on saanut meidät miettimään, millä tuotteilla voisimme korvata osan asiakkaiden korkosijoituksista? Vallitsevassa matalassa korkoympäristössä osan korkosijoituksista voisi korvata sopivilla kiinteistösijoituksilla (Elite Alfred Berg Vuokratuotto ja/tai Elite Kiinteistökehitysrahasto II Ky*). Muistamme toki, että korkotason mahdollinen nousu voi vaikuttaa negatiivisesti myös kiinteistösijoitusten arvoon, mutta inflaation kiihtyessä vuokratuotot kasvavat, kun vuokrat on sidottu inflaation kehitykseen. Näin toimimalla pyrimme parantamaan hajautusta ja tuotto-odotusta asiakkaan salkussa. *Elite Kiinteistökehitysrahasto II Ky:n virallinen nimi on Elite Finland Value Added Fund II Ky.
MARKKINATRENDIT Kauppakiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä sai lisäkierroksia, kun Yhdysvallat toteutti syyskuun loppupuolella uhkauksensa ja määräsi uusia tulleja koskemaan tuontia Kiinasta 200 miljardin dollarin edestä. Tulliprosentti jäi kuitenkin pelättyä pienemmäksi (10 %), mutta nousee todennäköisesti tuntuvasti (25 %) ensi vuoden alusta, mikäli sopimukseen ei päästä. Kiina vastasi odotetusti ja määräsi uusia tuontitulleja koskemaan yhdysvaltalaisia tuotteita 60 miljardin taalan edestä. Yhdysvallat on tämän lisäksi uhannut Kiinaa vielä uusilla tuontitulleilla kiinalaisille tuotteille 267 miljardin taalan edestä. Toteutuessaan koko tavaravienti Kiinasta Yhdysvaltoihin olisi tuontitullien piirissä (506 miljardia dollaria vuonna 2017). Virallisia keskusteluja sovun löytämiseksi ei ole tällä hetkellä käynnissä ja, kuten viime kuun markkinakatsauksessa kirjoitimme, emme usko nopeaan ratkaisuun tässä kiistassa. Retoriikka Yhdysvaltojen toimesta saattaa jopa koventua ennen marraskuun alussa pidettäviä välivaaleja, sillä istuva presidentti Donald Trump ei halua esiintyä heikkona johtajana kannattajiensa edessä. Uskomme kuitenkin jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun ennen pitkää. Hallituksen esittämän uuden budjetin mukaan sen alijäämä kasvaa nykyisestä 2,1 %:sta 2,4 %:iin BKT:sta seuraavan kolmen vuoden aikana ja sitä kautta paisuttaa jo varsin korkeaksi kasvanutta valtion velkaantuneisuutta. Vaikka Maastrichtin vakaus- ja kasvusopimuksen asettaman budjetin alijäämän rajaa ei vielä rikota (maksimissaan 3 % BKT:sta), on kehitys huolestuttavaa velankantokyvyn näkökulmasta ja vastuuton taloudenpito voi koitua koko Euroopan ongelmaksi. Italian valtionvelka suhteessa BKT:hen on noussut jo Euroopan toiseksi korkeimmaksi Kreikan jälkeen ja oli viime vuonna 131,8 % BKT:sta. Hallituksen budjettiesitys on vielä vietävä Euroopan komissioon hyväksyttäväksi, mutta tuskin komissio pystyy esitystä kaatamaan. Sen sijaan neuvottelut Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä, liittyen uuden Naftaa korvaavan sopimuksen syntymiseen, saivat positiivisen lopputuloksen kuukauden viimeisenä päivänä pidetyissä neuvotteluissa. Uuden sopimuksen nimeksi tulee USMCA (US-Mexico-Canada Agreement). Yhdysvalloille on luvassa helpotusta muun muassa maitotuotteiden viennissä Kanadan markkinoille sekä joitain parannuksia sääntöihin, jotka koskevat autojen valmistusmaata. Vastaavasti Kanada on tietyin ehdoin saamassa tullivapauksia Yhdysvaltoihin tapahtuvalle autoviennille. Sopimus astuu voimaan, mikäli kaikkien kolmen maan lainsäätäjät hyväksyvät nyt ehdotetun sopimuksen. Italian talouskehitys on finanssikriisin jälkeen aiheuttanut euroalueelle päänvaivaa. Maan talouskasvu on ollut euroalueen hitaimpia, sillä (ostovoimakorjattu) BKT-kasvu on vuosina 2010 2017 ollut keskimäärin vaivaiset +0,2 % (koko euroalueen vastaava luku 1,3 %). Tämän lisäksi maan budjetti on ollut koko 2000-luvun alijäämäinen ja sitä on jouduttu paikkaamaan massiivisella velanotolla. Tähän tilanteeseen on ajauduttu, koska maan poliittinen johto on ollut kyvytön ajamaan läpi tarvittavia uudistuksia, kuten työmarkkinauudistuksia ja muita lainsäädännön uudistuksia, kestävämmän talouskehityksen takaamiseksi. Toinen vallitseva teema syyskuussa oli Italian uuden populistihallituksen esittämä pelättyä alijäämäisempi budjettiesitys.
Budjettiesityksen seurauksena markkinareaktiot sekä osakepuolella että varsinkin korkopuolella olivat tylyt. Italian pörssi laski yli 4 prosenttia ja koroissa nähtiin selvä liike ylöspäin, kun Italian 10 vuoden valtionlainan korko nousi 29 korkopistettä päätyen 3,15 %:iin kuun vaihteessa. tullikiistoista huolimatta, ja talouden näkymät jatkuvat maassa käsityksemme mukaan varsin vahvoina pitäen talouskasvun tänä vuonna noin kolmessa prosentissa. Euroalueen kasvunäkymien maltillistuminen sai syyskuussa jatkoa, kun talouden luottamusindikaattorit (PMI) jatkoivat lievää pehmenemistään. Sekä teollisuuden ostopäällikköindeksi että yhdistetty ostopäällikköindeksi jäivät odotuksista (teollisuuden toteutunut 53,3, edellinen 54,6, yhdistetyn toteutunut 54,2, edellinen 54,5). Palvelusektorin ostopäällikköindeksi sen sijaan nousi kolme kymmenystä lukemaan 54,7 (odotus 54,4). Palvelualojen näkymien piristyminen indikoi kuluttajien ja kotimarkkinoiden vahvistuvaa momenttia parantuneen työllisyystilanteen ansiosta, mutta teollisuuden luottamuksen rapautuminen on euroalueen kasvunäkymien kannalta hieman huolestuttavaa. Teollisuuden luottamuksen rapautumista on etenkin kesän jälkeen ollut havaittavissa Saksassa, joskin ymmärrettävää huomioiden mahdollisen kauppasodan negatiiviset vaikutukset muun muassa autoteollisuuteen. Laskuista huolimatta luottamusindeksien luvut osoittavat BKT:n kasvavan tänä vuonna yli trendin, noin kaksi prosenttia, vaikka riskit kasvun hidastumiselle ovat selvästi nousseet. KORKOMARKKINAT Syyskuussa lyhyet euroalueen korot pysyivät käytännössä muuttumattomina (3 kk euribor -0,32 %, 12 kk euribor -0,16 %). Sen sijaan pidemmän duraation valtionlainakoroissa tapahtui selvä liike ylöspäin, kun esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainakorko nousi 14 korkopistettä päätyen 0,47 %:iin syyskuun lopussa. Euroalueen valtionlainojen kohonneisiin korkotasoihin vaikutti erityisesti Italian uuden hallituksen esittämä odotuksia avokätisempi ja alijäämäisempi budjettiesitys. Valtionlainojen korkotason nousun seurauksena euroalueen valtionlainaindeksin tuotto jäi myös syyskuussa negatiiviseksi (-0,13 %), ja laskua on kertynyt vuoden alusta -0,49 %. Yhdysvalloissa syyskuun lopulla julkaistut ostopäällikköindeksit antoivat sen sijaan hieman ristiriitaisia signaaleja talouden kasvunäkymistä. Teollisuuden luottamusindeksit (PMI) jatkoivat selvää vahvistumista (toteutunut 55,6 vs. edellinen 54,7), mutta palvelusektorin luottamusindeksit heikkenivät yllättäen 1,9 pistettä lukemaan 52,9. Palvelusektorin työnantajapuoli näkee työvoimakustannusten selvästi kasvavan kireän työmarkkinatilanteen vuoksi sekä työvoimasaatavuuden hankaloituneen joillakin aloilla. Havainnot vahvistavat odotuksiamme siitä, että inflaatiopaineet taloudessa ovat kasvussa. Teollisuuden luottamuksen nousu kertoo kuitenkin vahvistuvista tulevaisuuden näkymistä Yhdysvalloissa valtionkorot olivat niin ikään selvässä nousussa vahvojen talouslukujen ja Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) syyskuisen ohjauskoron noston seurauksena. Laajasti seurattu 10 vuoden valtionlainakorko nousi lopulta 20 korkopistettä päätyen 3,06 %:iin.
Keskuspankkien suunnalta saatiin sekä euroalueelta että Yhdysvalloista lisää informaatiota tulevista rahapolitiikan askelmerkeistä. Euroopan keskuspankin (EKP) syyskuinen kokous ei tarjonnut markkinoille suuri yllätyksiä, vaan pankki piti odotetusti ohjauskoron ennallaan 0,00 %:ssa ja talletuskoron -0,40 %:ssa. Kokous ei myöskään tarjonnut uutta tietoa rahapolitiikkanäkymiin, vaan pankki pitkälti toisti elokuun viestiään talousalueen laaja-alaisesta kasvusta ja inflaation asteittaisesta kiihtymisestä. EKP näkee kasvunäkymien riskien olevan edelleen tasapainossa, vaikka kehittyvien markkinoiden turbulenssi ja kasvava protektionismi ovat seurannassa. Kokouksen yhteydessä EKP päivitti myös omia kasvuennusteitaan seuraavalla kahdelle vuodelle. Fedin syyskuun kokouksessa pankki nosti varsin odotetusti ohjauskorkonsa vaihteluväliin 2,00 2,25 % ja signaloi edelleen maltillisesti jatkavansa koronnostosykliä. Lausunnon sävy muuttui myös hieman rohkeammaksi eikä nykyistä rahapolitiikkaa kuvattu enää elvyttävänä. Talouden näkymiä kuvattiin edelleen vahvoina ja kasvuennusteita nostettiin hieman kuluvalle ja ensi vuodelle. Inflaatioennusteet pidettiin sen sijaan lähes ennallaan ja talousnäkymien riskit nähdään edelleen laajalti tasapainoisina. Markkinoiden reaktiot korkokokouksen antiin jäivät vähäisiksi. Heikentyneiden vientinäkymien takia EKP laski kuluvan ja ensi vuoden talouskasvuennustettaan kymmenyksellä (2,0 %:iin 2018 ja 1,8 %:iin 2019) pitäen kuitenkin vuoden 2020 ennusteensa ennallaan 1,7 %:ssa. Inflaatioennusteet seuraavalle kolmelle vuodelle pysyivät sen sijaan muuttumattomina 1,7 %:ssa. EKP odottaa korkojen pysyvän alhaisina ainakin ensi vuoden kesään saakka ja velkakirjojen osto-ohjelman nettomääräisesti päättyvän kuluvan vuoden lopussa. Vaikka netto-ostot loppuvat, ensi vuodelle jää yli 200 miljardia euroa sijoitettavaksi pitäen rahapolitiikan edelleen varsin elvyttävänä. Kokouksen anti ei anna aihetta muuttaa odotuksiamme siitä, että ensimmäinen koronnosto tapahtuu vasta ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Fedin asteittainen rahapolitiikan normalisoituminen herättää kysymyksen siitä, mikä on optimaalinen korkotaso tässä vaiheessa suhdannetta. Korkotaso, joka ei hidasta talouskasvua ja joka takaa hintavakauden taloudessa (inflaation pysyminen pankin asettaman kahden prosentin tavoitetasossa)? Mikä on talouden niin kutsuttu neutraalikorko? Yhdysvalloissa on arvioitu, että nominaalinen neutraalikorko tällä hetkellä on noin 2,6 % antaen keskuspankille tilaa vielä kahteen koronnostoon ennen kuin rahapolitiikka muuttuu lievästi kiristyväksi. Tätä taustaa vasten odotamme seuraavaa koronnostoa joulukuussa (neljäs tänä vuonna) ja koronnostosyklin jatkuvan ensi vuonna, tosin tätä vuotta maltillisempana.
vuosineljänneksellä. Hyvin sujuneen toisen vuosineljänneksen tuloskauden jälkeen tuloskasvuennusteet ovat kehittyviä markkinoita lukuun ottamatta pääsääntöisesti olleet hienoisessa nousussa. Tuloskasvun jatkuminen on edellytys osakemarkkinoiden nousun jatkumiselle, sillä tilaa arvostustason nousulle on mielestämme enää rajallisesti. OSAKEMARKKINAT Osakemarkkinoiden positiivinen vire sai jatkoa myös syyskuussa, kun globaalit osakemarkkinat (MSCI AC) nousivat euromääräisesti 0,61 %. Vuoden alusta nousua on kertynyt jo yli 11 %, joten markkinat ovat palkinneet sijoittajia, jotka ovat olleet valmiita kantamaan osakesijoittamiseen liittyviä riskejä. Syyskuun nousu oli myös laaja-alainen, sillä kehittyviä osakemarkkinoita lukuun ottamatta, kaikki päämarkkinat olivat hienoisessa nousussa. Kehittyviä osakemarkkinoita painaa edelleen loppukesälla alkanut turbulenssi, johtuen muun muassa korkeammasta taalasta ja nousevasta korkotasosta erityisesti Yhdysvalloissa. Suomen osakemarkkinat olivat sen sijaan hienoisessa laskussa (-0,73 %), mutta vuoden alusta kotimarkkinat ovat edelleen yli 12 % korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa. Osakemarkkinoiden positiivinen vire näkyi myös meidän uudistetussa sijoittajien markkinatunnelmaindeksissämme, joka on vankasti pysynyt vihreällä alueella (73) indikoiden riskihalukkuuden pysyvän edelleen varsin korkealla tasolla. Osakemarkkinoiden kannalta tärkeä kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi on pian alkamassa, ja mielenkiinto kohdistuu toteutuneiden tuloskasvulukujen lisäksi yhtiöiden kommentteihin loppuvuoden näkymistä ja mahdollisiin implikaatioihin meneillä olevista kauppakiistoista. Eurooppalaisten yhtiöiden osalta markkinat odottavat viitteitä siitä, näkyykö taalan vahvistuminen positiivisesti jo kuluneen vuosineljänneksen tuloksissa vai vasta vuoden viimeisellä
SIJOITUSNÄKEMYKSEMME Sijoitusnäkemyksemme pysyi syyskuussa edelleen osakkeita lievästi suosivana. Suhteellinen hinnoittelu korkosijoituksiin nähden on pysynyt houkuttelevana etenkin Euroopassa ja Japanissa. Osakkeiden absoluuttiset hinnat ovat kurssinousun myötä nousseet, mutta ovat edelleen verrattain kohtuulliset vahvaa tuloskasvumomenttia ajatellen. Houkuttelevia vaihtoehtoja osakesijoitukselle on siis edelleen vaikeaa löytää. Osakeosion sisäisiin painotuksiin teimme syyskuussa pieniä muutoksia. Lisäsimme maltillisesti ylipainoamme Euroopassa ja pienensimme hieman alipainoamme Yhdysvalloissa. Siirryimme vastaavasti kehittyvillä osakemarkkinoilla lievään alipainoon. Loppukesän ja alkusyksyn aikana osunut turbulenssi kehittyvillä markkinoilla on alkanut näkyä tulevien vuosien tuloskasvuodotuksissa. Tämän lisäksi kohonnut öljyn hinta, vahvistuva taala ja globaalin talouskasvun maltillistuminen yhdessä kiristyvien rahoitusolosuhteiden kanssa (keskuspankkien rahapolitiikka normalisoituu), on historiallisesti ollut hankala yhdistelmä monelle kehittyvällä taloudelle. Sijoitusnäkemys kuvaa yksinkertaistetusti ja yleisellä tasolla varainhoidon sijoitusnäkemystä. Yksinkertaistettua sijoitusnäkemystä ei voida pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana tai sijoitussuosituksena, eikä Elite Alfred Berg vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Korkotuotteidemme kokonaisriski pysyi syyskuussa edelleen varovaisena. Pidämme valtionlainat reilussa alipainossa (nominaalit ja inflaatiolinkatut) ja paremman luottoluokituksen omaavat eurooppalaiset yrityslainat (IG-lainat) neutraalissa. Tuottoa haetaan jälleen matalamman luottoluokituksen omaavista globaaleista yrityslainoista (High Yield -lainat). Syyskuun aikana olemme edelleen pienentäneet korkosalkkujen kokonaisriskiä keventämällä kehittyvien alueiden velkakirjojen painoa muun muassa myymällä kokonaan salkuista pois kehittyvien alueiden paikallisvaluutassa noteeratut velkakirjat. Vapautuvilla varoilla olemme lisänneet rahamarkkinasijoitusten painoa korkosalkuissa.
30.9.2018 Osakemarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Pohjoismaat 1,12 5,54 5,16 2,21 - Suomi -0,73 2,43 12,31 10,96 - Ruotsi 3,12 7,81 4,15-1,52 - Norja 6,46 7,54 19,95 19,27 - Tanska -3,44 1,84 4,46 2,16 Eurooppa 0,53 1,33 0,84 1,47 - EMU -0,28 0,43 0,02-0,53 - UK 1,42-0,44 0,94 5,84 Pohjois-Amerikka 0,56 7,56 13,17 18,40 - Yhdysvallat 0,40 8,30 14,45 19,83 - Kanada -0,26 1,35 1,19 3,58 Aasia -1,85-1,29-3,52 2,64 - Japani 3,22 4,22 5,02 12,17 - Aasia pl. Japani -1,54-1,04-2,96 3,11 Kehittyvät Markkinat -0,36-0,58-4,55 0,96 - Lat.Am. 4,52 5,34-3,64-7,61 - Venäjä 9,61 6,73 12,91 15,58 - Itä-Eurooppa 6,08 7,57 6,29 9,51 Maailma 0,73 5,53 9,00 13,22 Maailma (AC) 0,61 4,82 7,34 11,73 Globaalit toimialat: - Energia 2,57 0,60 8,86 13,24 - Informaatioteknologia -0,62 8,51 21,65 29,10 - Kiinteistöt -2,82-1,10-0,53 1,32 - Kulutushyödykkeet ja -palvelut 0,18 4,59 13,14 19,22 - Perusteollisuus 0,17-0,70-2,19 3,32 - Päivittäistavarat -0,06 2,66-1,92 1,30 - Rahoitus -0,87 2,68-2,27 1,01 - Teolliset tuotteet ja -palvelut 1,22 6,32 4,23 7,34 - Terveydenhuolto 1,75 11,75 15,72 14,34 - Tietoliikennepalvelut 1,75 5,21-2,93-3,83 - Yhdyskuntapalvelut -0,74 0,75 2,65-0,20 Korkomarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Rahamarkkina ( ) -0,03-0,08-0,25-0,33 EMU valtionobl. - nominaalit ( ) -0,13-1,05-0,49 0,07 EMU valtionobl. - infl. link. ( ) -0,07-1,43-0,83 0,94 Yrityslainat - Inv. Grade (EMU, ) -0,28 0,02-0,65-0,01 Yrityslainat - HY (Maailma, -suoj.) 1,20 1,50-1,70-1,55 Kehittyvät markkinat, HC ( -suoj.) 1,31 1,62-5,04-4,44 Kehittyvät markkinat, LC ( ) 2,44-1,31-5,16-6,06 Globaalit korkomarkkinat ( -suoj.) -0,61-0,73-1,94-1,70 Valuutat, muutos EUR/, % 1kk 3kk v. alusta 12kk USD (1,16) 0,02-0,68-3,34-1,78 JPY (131,93) 2,40 1,99-2,48-0,74 SEK (10,32) -2,71-1,27 4,90 7,18 GBP (0,89) -0,58 0,64 0,26 0,95 Korkotasot (%) 09/18-1kk 12/17-12kk 3 kk euribor -0,32-0,32-0,33-0,33 12 kk euribor -0,16-0,17-0,19-0,17 2 v. (Saksan valtio) -0,53-0,61-0,64-0,70 5 v. (Saksan valtio) -0,09-0,23-0,21-0,27 10 v. (Saksan valtio) 0,47 0,33 0,42 0,46 30 v. (Saksan valtio) 1,08 1,00 1,26 1,29 5 v. (Ranskan valtio) 0,17 0,03-0,01-0,01 10 v. (Ranskan valtio) 0,80 0,68 0,78 0,74 5 v. (Yhdysvallat) 2,95 2,74 2,21 1,94 10 v. (Yhdysvallat) 3,06 2,86 2,41 2,33 Raaka-aineet, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Kulta -0,86-4,93-8,59-6,94 Hopea 0,79-9,08-13,47-12,01 Kupari 4,57-5,04-10,61-1,87 Alumiinium -3,12-2,80-5,89-0,31 Öljy (Brent) 6,71 6,46 34,56 51,68 Lähde: EAB Varainhoito Oy, Bloomberg Tämä sijoituskatsaus ei ole kehotus ryhtyä rahoitusvälineitä koskeviin liiketoimiin eikä tämä sijoituskatsaus ole sijoituspalvelulain mukaista sijoitustutkimusta. Sijoituskatsausta laadittaessa on pyritty varmentamaan siinä käytettyjen tietojen oikeellisuus. Elite Alfred Berg ei vastaa katsauksen sisältämien tietojen mahdollisista virheistä tai puutteista. Kaikki immateriaalioikeudet tähän asiakirjaan kuuluvat Elite Alfred Bergille, ellei muuta ole erikseen mainittu.