KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.2.2017 COM(2017) 99 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista 6 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY soveltamisesta jäsenvaltioissa Raportointikausi 2013-2014 FI FI

Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. DIREKTIIVI 2000/30/EY... 4 3. JÄSENVALTIOIDEN TOIMITTAMAT TIEDOT... 5 4. TARKASTUKSEN SISÄLTÖ... 6 5. TILASTOTIEDOT... 6 5.1. Tarkastettujen ajoneuvojen kokonaismäärä ja alkuperä... 6 5.2. Käyttökieltoon asetetut ajoneuvot... 7 5.3. Puutteiden tyypit ja tiedot jäsenvaltioittain... 11 5.4. Käyttökieltoon asetetut ajoneuvot ajoneuvoluokan ja rekisteröintijäsenvaltion mukaan... 11 2

1. JOHDANTO Euroopan unionin lainsäädäntöön sisältyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan teillä liikennöivät hyötyajoneuvot ovat liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun tason ja tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamisen kannalta riittävässä teknisessä kunnossa. Näitä ovat ammattiin pääsyä koskevat säännöt, joissa edellytetään liikenteenharjoittajilta riittäviä taloudellisia valmiuksia ajoneuvojen kunnossa pitämiseksi (asetus (EY) N:o 1072/2009 1 ); jäsenvaltioiden alueella rekisteröityjen ajoneuvojen säännölliset katsastukset vähintään EU:n tasolla säädetyin määrävälein (direktiivi 2009/40/EY 2 ); tämän kertomuksen aiheena olevat tekniset tienvarsitarkastukset, joilla varmistetaan, että hyötyajoneuvoja käytetään ainoastaan, jos ne pidetään teknisten vaatimusten mukaisessa kunnossa (direktiivi 2000/30/EY 3 ). Jäsenvaltioiden alueella liikennöiville hyötyajoneuvoille, niiden perävaunuille ja puoliperävaunuille tehdään tieliikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi direktiivin 2000/30/EY, jäljempänä direktiivi, nojalla teknisiä tienvarsitarkastuksia. Direktiivin 6 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kahden vuoden välein tiedot, jotka on kerätty kahden edeltävän vuoden ajalta ja joiden aiheena ovat tarkastettujen hyötyajoneuvojen lukumäärä ryhmiteltynä seitsemään ajoneuvoluokkaan ja rekisteröintimaan mukaisesti direktiivin mukaisesti tarkastetut kohdat ja todetut puutteet. Direktiivissä luetellaan yhdeksän eri kohtaa (ks. 4 jakso), joista tekniset tienvarsitarkastukset voidaan tehdä. Jos yksi tarkastetuista kohdista ei täytä asiaankuuluvia tieturvallisuusvaatimuksia, ajoneuvon käyttö voidaan kieltää. Kaikki tarkastetussa ajoneuvossa havaitut puutteet on mainittava tarkastusraportissa, joka on annettava kyseisen ajoneuvon kuljettajalle. Direktiivissä säädetään, että komissio esittää neuvostolle ja Euroopan parlamentille jäsenvaltioilta saatuihin tietoihin perustuvan kertomuksen direktiivin soveltamisesta sekä yhteenvedon tuloksista. Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkistivat vuonna 2014 hyötyajoneuvojen teknistä tienvarsitarkastusta koskevat säännöt ja menettelyt. Direktiivi 2014/47/EU 4 annettiin 1 2 3 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2000, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista (EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/47/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 134). 3

3. huhtikuuta 2014, ja jäsenvaltioiden on sovellettava sitä 20. toukokuuta 2018 alkaen. Uudessa direktiivissä otetaan muun muassa käyttöön vaatimus, jonka mukaan EU:ssa on tehtävä alustavia teknisiä tienvarsitarkastuksia yhteensä vähintään viidelle prosentille jäsenvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärästä. Tämä tavoite otetaan ensimmäisen kerran huomioon vuosia 2019 2020 koskevassa raportointivelvollisuudessa, joka on täytettävä 31. maaliskuuta 2021 mennessä. 2. DIREKTIIVI 2000/30/EY Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun direktiivin 2009/40/EY 5 mukaan hyötyajoneuvot on katsastettava vuosittain. Vuotuisen katsastuksen ei kuitenkaan katsota riittävän takaamaan, että ajoneuvot pysyvät liikennekelpoisina koko vuoden, joten valvontatoimenpiteenä on tehtävä täydentäviä kohdennettuja tienvarsitarkastuksia. Toukokuun 19. päivään 2018 asti sovellettavassa direktiivissä 6, sellaisena kuin se on muutettuna, asetetaan useita ehtoja EU:ssa liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisille tienvarsitarkastuksille. Direktiivillä 2010/47/EU tarkistettiin ajoneuvoluokkia ja direktiivin liitteessä I olevaa tarkastuskohteiden luetteloa 1. tammikuuta 2012 alkaen. Ennen tarkistusta tienvarsitarkastusraportissa (liite I) olevat ajoneuvot määritettiin luokkien mukaan, esimerkiksi perävaunuyhdistelmiin, jotka tarkoittivat mitä tahansa tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettua moottoriajoneuvoa, jonka enimmäismassa on yli 3,5 tonnia (ajoneuvoluokat N2 ja N3) ja joka on kytketty perävaunuun (ajoneuvoluokat O3 ja O4). Luokan N2 ajoneuvot piti puolestaan ilmoittaa kevyinä hyötyajoneuvoina, luokan N3 ajoneuvot kuorma-autoina ja luokkien O3 ja O4 ajoneuvot perävaunuina ja puoliperävaunuina. Direktiivin 2010/47/EU tarkistuksessa otettiin kuitenkin käyttöön erilainen ajoneuvojen ryhmittelytapa, jossa ajoneuvojen luokka nimetään tyyppihyväksyntälainsäädännön mukaan. Siten ajoneuvo, joka oli voitu ilmoittaa eri luokkiin, voidaan nyt ilmoittaa vain yhteen ajoneuvoluokkaan. Lisäksi vetoauto ja perävaunu on ilmoitettava erikseen. Koska vetoauto ja perävaunu voidaan rekisteröidä eri jäsenvaltioissa, kyseisen jaon ansioista saadaan aiempaa täsmällisempää tietoa. Se on myös tärkeää velvollisuudessa ilmoittaa rekisteröintijäsenvaltiolle jossakin ajoneuvossa löydetyistä vakavista puutteista. Tekninen tienvarsitarkastus tarkoittaa ennalta varoittamatta tehtävää jäsenvaltion alueella liikennöivän hyötyajoneuvon tarkastusta. Tarkastuksen tekee viranomainen tai viranomaisen valvonnan alaisena toimiva muu elin useimmiten yleisten teiden varsilla. Tekniset tienvarsitarkastukset on tehtävä ilman kuljettajan kansallisuuteen tai hyötyajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottomaahan perustuvaa syrjintää. Tarkastuksissa on myös minimoitava kuljettajille ja yrityksille aiheutuvat kustannukset ja viivästykset. Teknisiä tienvarsitarkastuksia olisi kohdennettava valikoidusti siten, että niillä pyritään löytämään erityisesti hyötyajoneuvoja, jotka todennäköisimmin on pidetty huonossa kunnossa. 5 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY 5, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12). Komission direktiivi 2010/47/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, direktiivin 2000/30/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (EUVL L 173, 8.7.2010, s. 33). 4

Tienvarsitarkastukset toteutetaan tavallisesti asteittain. Ensin tehdään silmämääräinen arviointi ajoneuvon kunnosta tämän ollessa pysähdyksissä ja tarkastetaan ajoneuvon viimeisimmät katsastus- ja tienvarsitarkastusasiakirjat. Direktiivissä olevan tarkastettavien kohteiden luettelon perusteella voidaan tehdä myös säännönvastaisuuksien yksityiskohtainen tarkastus itse paikalla tai lähellä sijaitsevassa katsastuslaitoksessa. Yksityiskohtaisessa tarkastuksessa kunkin tienvarsitarkastuksen tulos on dokumentoitava teknistä tienvarsitarkastusta koskevaan raporttiin, joka on direktiivissä annetun mallin mukainen. Kyseiset tiedot muodostavat perustan tiedoille, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan komissiolle. Jos vaarallisia puutteita sisältävä hyötyajoneuvo aiheuttaa merkittävän riskin tieliikenneturvallisuudelle, sen käyttö voidaan kieltää, kunnes kyseiset puutteet on korjattu. Vakavia puutteita sisältävistä ulkomaisista ajoneuvoista on ilmoitettava rekisteröintijäsenvaltiolle asianmukaisia jatkotoimia varten. 3. JÄSENVALTIOIDEN TOIMITTAMAT TIEDOT Tämä on viides kertomus direktiivin 2000/30/EY soveltamisesta jäsenvaltioissa ja kattaa ajanjakson 2013 2014. Jäsenvaltioiden tältä ajalta keräämät tiedot oli toimitettava komissiolle viimeistään 31. maaliskuuta 2015. Komissio lähetti jäsenvaltioille maaliskuun 2015 alussa ilmoituksen ja taulukkomallin auttamaan raportointivelvollisuuden täyttämisessä. Malli oli kehitetty komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden yhteistyönä helpottamaan erittäin monimutkaisten tietokokonaisuuksien keräämistä ja niistä raportointia. Sen käyttö ei ole kuitenkaan pakollista. Jokainen velvollisuutensa täyttänyt jäsenvaltio käytti mallia ja toimitti tiedot sähköisesti, mikä helpotti huomattavasti niiden myöhempää analyysia. Tietoja ei kuitenkaan toimitettu aina oikea-aikaisesti: 18 jäsenvaltiota (Belgia, Bulgaria, Kroatia, Tanska, Viro, Suomi, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Puola, Romania, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) noudattivat määräaikaa ja toimittivat tiedot tarkastettujen ajoneuvojen lukumäärästä ryhmiteltynä luokkiin ja rekisteröintimaihin sekä tiedot tarkastetuista kohdista ja todetuista puutteista. Sen jälkeen, kun komissio oli käynyt keskusteluja jäljellä olleiden kymmenen jäsenvaltion kanssa, kahdeksan toimitti vaaditut tiedot. Ranskan ja Saksan kanssa käydyissä vuoropuheluissa kävi kuitenkin ilmi, että nämä jäsenvaltiot eivät pysty toimittamaan vaadittuja tietoja direktiivin vaatimusten mukaisesti. Ranska ilmoitti vain yhteenlasketut tiedot kahdesta raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen luokasta (N2 ja N3) ja kahdesta linja-autojen luokasta (M2 ja M3) sen sijaan, että tiedot olisi annettu erikseen. Ranska ei myöskään toimittanut tietoja perävaunuista (luokat O3 ja O4). Siksi tätä kertomusta varten käytettiin vain yhteismääriä, ja yksityiskohtien vertailussa Ranskan toimittamat tiedot jätettiin huomiotta. Saksa puolestaan käytti ajoneuvoluokkia, jotka olivat voimassa ennen direktiivin 2010/47/EU tarkistusten ottamista käyttöön, eikä se voinut antaa tietoja tarkistusten edellyttämien ajoneuvoluokkien mukaan. Siksi ajoneuvoluokkien yksityiskohtia ei voida määrittää, ja tätä kertomusta varten käytetään vain yhteismääriä. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen kattavuus vaihteli. Itävalta, Tšekki, Romania, Alankomaat, Kreikka, Luxemburg, Puola ja Kroatia toimittivat myös EU:n ulkopuolella rekisteröityjä ajoneuvoja koskevat tiedot rekisteröintimaan mukaan luokiteltuna, ja Belgia ja Italia antoivat yhteenvedon EU:n ulkopuolisia maita koskevista tiedoista. 5

4. TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Ensisijaisesti tarkastettavat ja jäsenvaltioiden lähettämiin tietoihin sisällytettävät vähimmäiskohdat on mainittu direktiivin 2000/30/EY liitteessä I olevan malliraportin 10 kohdassa. Niitä ovat ajoneuvon tunnistus jarrulaitteet ohjaus näkyvyys valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmä akselit, pyörät, renkaat ja pyöräntuenta runko ja kori varusteineen muut varusteet, mukaan luettuina ajopiirturi ja nopeudenrajoitin ympäristöhaitat, mukaan luettuina päästöt ja polttoaine- ja/tai öljyvuodot. 5. TILASTOTIEDOT 5.1. Tarkastettujen ajoneuvojen kokonaismäärä ja alkuperä Direktiivin 2000/30/EY 3 artiklan mukaisesti tarkastukset on tehtävä ilman kuljettajan kansallisuuteen tai hyötyajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottomaahan perustuvaa syrjintää. Edelliseen kauteen verrattuna vuosina 2013 2014 tehtiin 2 561 820 tarkastusta vähemmän, mikä merkitsee 31,5 prosentin vähenemistä. Suomen ilmoittamissa tiedoissa voidaan havaita huomattava muutos. Tiedot eivät sisällä EU:n ulkopuolisten ajoneuvojen tarkastuksia, minkä vuoksi tarkastusten määrä puolittui edelliseen kauteen verrattuna, ja Suomessa rekisteröityjen ajoneuvojen osuus kasvoi 30 prosenttia. Puola toimitti tiedot myös EU:n ulkopuolisista maista, mutta tarkastusten kokonaismäärä oli joka tapauksessa puolet edellisestä kaudesta. Tarkastettujen puolalaisten ajoneuvojen osuus puolestaan laski 92,1 prosentista 47,3 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että Puolassa keskityttiin enemmän erityisesti EU:n ulkopuolisessa maassa rekisteröityjen ulkomaisten ajoneuvojen tarkastamiseen, koska kyseisten tarkastusten määrä on viisi kertaa suurempi kuin vuosina 2011 2012. Belgian ja Luxemburgin raporttien mukaan ulkomaisille ajoneuvoille tehtyjen tienvarsitarkastusten osuus on niissä suurempi, kuten oli laita jo edellisellä kahdella kaudella (2011 2012 ja 2009 2010) 7. Muut merkittävän kauttakulkuliikenteen maat raportoivat kotimaisten ja ulkomaisten ajoneuvojen tarkastusten tasapainoisemmasta jakautumisesta. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Kypros ja Irlanti raportoivat vain kotimaassa 7 COM(2013) 303; COM(2014) 569. 6

rekisteröidyistä ajoneuvoista, ja myös Maltassa, Virossa ja Romaniassa kotimaisten ajoneuvojen osuus on hyvin suuri. Ilmoittava jäsenvaltio Taulukko 2: Tarkastettujen ajoneuvojen alkuperä Rekisteröity jäsenvaltiossa Rekisteröity muussa jäsenvaltiossa Rekisteröity EU:n ulkopuolella Yhteensä Jäsenvaltion ajoneuvot (%) Belgia 6 203 11 287 583 18 073 34,3 % Bulgaria 254 651 65 752 922 321 325 79,3 % Tšekki 81 711 51 945 3 325 136 981 59,7 % Tanska 1 748 333 2 081 84,0 % Saksa 989 524 541 168 70 036 1 600 728 61,8 % Viro 1 669 20 1 689 98,8 % Irlanti 12 939 12 939 100,0 % Kreikka 14 922 1 424 470 16 816 88,7 % Espanja 652 259 70 991 723 250 90,2 % Ranska* 460 918 572 841 19 933 1 053 692 43,7 % Italia 10 153 4 576 414 15 143 67,0 % Kypros 1 174 1 174 100,0 % Latvia 4 196 1 711 194 6 101 68,8 % Liettua 64 531 15 329 79 860 80,8 % Luxemburg 125 584 17 726 17,2 % Unkari 164 307 52 197 216 504 75,9 % Malta 3 968 44 4 012 98,9 % Alankomaat 4 373 4 256 231 8 860 49,4 % Itävalta 23 416 23 932 1 536 48 884 47,9 % Puola 420 147 74 007 393 957 888 111 47,3 % Portugali 602 29 631 95,4 % Romania 7 404 516 215 8 135 91,0 % Slovenia 3 948 1 165 5 113 77,2 % Slovakia 11 135 5 076 16 211 68,7 % Suomi 9 250 1 902 11 152 82,9 % Ruotsi 46 059 7 468 53 527 86,0 % Yhdistynyt kuningaskunta 174 678 118 160 292 838 59,7 % Yhteensä 3 455 127 1 629 421 499 616 5 584 164 61,9 % * Ranska ei ole toimittanut tietoja perävaunuluokista O3 ja O4. 5.2. Käyttökieltoon asetetut ajoneuvot Vaarallisia puutteita sisältävät ajoneuvot ovat vakava riski niiden käyttäjille ja muille tiellä liikkujille, ja niiden käyttö voidaan kieltää, kunnes kyseiset puutteet on korjattu. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan käyttökieltoon asetettujen ajoneuvojen osuus kaikista tarkastetuista ajoneuvoista vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Virossa se on jopa 90,1 prosenttia mutta Tšekissä vain 0,2 prosenttia ja Portugalissa 0 prosenttia. 7

Kotimaassa rekisteröidyille ajoneuvoille asetettujen käyttökieltojen osuus verrattuna muissa jäsenvaltioissa rekisteröityihin osoittaa, että kotimaassa liikennöiviä ajoneuvoja pidetään todennäköisemmin huonommassa kunnossa, kun taas ulkomaille lähetettäviä ajoneuvoja pidetään paremmassa kunnossa. Huomattavia eroja on Virossa, jossa kotimaisista ajoneuvoista käyttökieltoon asetettiin 90,1 prosenttia ja muista jäsenvaltioista peräisin olevista ajoneuvoista 45 prosenttia. Nämä osuudet ovat Ruotsissa 82,3 ja 39,6 prosenttia, Maltassa 48,7 ja 13,6 prosenttia ja Italiassa 44,6 ja 26,1 prosenttia. Itävalta raportoi suhteellisen korkeasta mutta kuitenkin tasapainoisesta sekä kotimaisten (55,9 %) että ulkomaisten (58,7 %) ajoneuvojen käyttökieltojen määrästä. Luvut näyttävät osoittavan, että Itävalta on onnistunut paremmin tarkastusten kohdentamisessa huonosti kunnossapidettyihin ajoneuvoihin, mikä tehostaa toimintaa ja vähentää hallintotaakkaa. Jotkin jäsenvaltiot, kuten Viro (90,1 ja 45 %), Suomi (56 ja 34,9 %) ja Italia (44,6 ja 26,1 %) onnistuvat paremmin kohdentamisessa kotimaisiin ajoneuvoihin, kun taas muissa jäsenvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen käyttökieltojen määrä osoittaa, että huonosti kunnossapidetyille ajoneuvoille tehdään epätodennäköisemmin tienvarsitarkastus. Huomattavan alhaiset sekä kotimaisten että ulkomaisten ajoneuvojen käyttökieltojen tasot Tšekissä (0,5 ja 0,2 %), Bulgariassa (1,7 ja 2,3 %), Latviassa (0,7 ja 1,1 %), Liettuassa (1 ja 2 %) ja Alankomaissa (1,2 ja 1,3 %) osoittavat, että hyötyajoneuvoihin kohdentamista koskeva menetelmä on sangen kehittymätön. Edellisen kauden käyttökiellon tasoihin verrattuna tuloksista voi havaita, että joissakin jäsenvaltioissa kohdentamismenetelmä on kohentunut merkittävästi. Ruotsissa EU:n yleinen käyttökieltojen taso oli 17,8 prosenttia kaudella 2011 2012, mutta tällä kaudella se on 76,4 prosenttia. Myös Italia raportoi huomattavasta parannuksesta, sillä taso oli edellisellä kaudella vain 12,9 prosenttia mutta tällä kaudella 38,9 prosenttia. Slovakian luvut ovat puolestaan 22,6 ja 38 prosenttia. Luvut kuitenkin kertovat huomattavasta notkahduksesta Romaniassa, jossa käyttökieltojen taso laski 39,9 prosentista 4,3 prosenttiin, ja Luxemburgissa, jossa lasku oli 58,9 prosentista 4,4 prosenttiin. Irlannissa lasku on 37,4 prosenttia, sillä käyttökieltojen taso oli 43,4 prosenttia edellisellä ja kuusi prosenttia tällä kaudella. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon, että Irlanti raportoi molemmilla kausilla yksinomaan kotimaisten ajoneuvojen tarkastuksista. Komissio ei tiedä, miksi käyttökieltoja asetetaan entistä vähemmän. Käyttökieltojen taso Virossa (90,1 %), Ruotsissa (82,3 %) ja Kyproksessa (146,4 %) kertoo mahdollisista eroista testausmenetelmissä ja puutteiden arvioinnissa mutta myös jäsenvaltioiden tavasta laatia raportti. Kyproksen raportin mukaan käyttökieltoja oli enemmän kuin tarkastettuja ajoneuvoja. Se johtuu luultavasti siitä, että jos ajoneuvosta löydettiin useita kieltoon johtavia puutteita, kyseiset puutteet raportoitiin erillisinä kieltoina. Olisi myös pantava merkille, että vaikka direktiivin mukaan tarkastettujen hyötyajoneuvojen lukumäärä on ilmoitettava, sama jäsenvaltio voi tarkastaa saman ajoneuvon useammin kuin kerran kohteena olevalla kaudella, minkä vuoksi raportissa ilmoitetaan itse asiassa tehtyjen tarkastusten määrä. 8

Taulukko 3: Käyttökieltoon asetettujen EU:n ajoneuvojen osuus kaikista tarkastetuista ajoneuvoista Ilmoittava jäsenvaltio Ilmoittavassa jäsenvaltiossa rekisteröidyt ajoneuvot Tarkastettujen Käyttökieltojekieltojen Käyttö- ajoneuvojen määrä osuus (%) määrä EU:ssa rekisteröidyt ajoneuvot (ilmoittava jäsenvaltio mukaan luettuna) Tarkastettujen Käyttökieltojekieltojen Käyttö- ajoneuvojen määrä osuus (%) määrä Belgia 6 203 452 7,3 % 17 490 972 5,6 % Bulgaria 254 651 4 319 1,7 % 320 403 5 804 1,8 % Tšekki 81 711 402 0,5 % 133 656 507 0,4 % Tanska 1 748 432 24,7 % 2 081 532 25,6 % Saksa 989 524 13 628 1,4 % 1 530 962 32 125 2,1 % Viro 1 669 1 504 90,1 % 1 689 1 513 89,6 % Irlanti 12 939 779 6,0 % 12 939 779 6,0 % Kreikka 14 922 202 1,4 % 16 346 228 1,4 % Espanja 652 259 79 872 12,2 % 723 250 83 280 11,5 % Ranska* 460 918 77 327 16,7 % 1 033 759 165 465 16,0 % Italia 10 153 4 533 44,6 % 14 729 5 728 38,9 % Kypros 1 174 1 719 146,4 % 1 174 1 719 146,4 % Latvia 4 196 28 0,7 % 5 907 47 0,8 % Liettua 64 531 625 1,0 % 79 860 933 1,2 % Luxemburg 125 8 6,4 % 709 31 4,4 % Unkari 164 307 2 955 1,8 % 216 504 5 651 2,6 % Malta 3 968 1 931 48,7 % 4 012 1 937 48,3 % Alankomaat 4 373 51 1,2 % 8 629 107 1,2 % Itävalta 23 416 13 078 55,9 % 47 348 27 123 57,3 % Puola 420 147 28 697 6,8 % 494 154 29 740 6,0 % Portugali 602 11 1,8 % 631 11 1,7 % Romania 7 404 326 4,4 % 7 920 342 4,3 % Slovenia 3 948 386 9,8 % 5 113 477 9,3 % Slovakia 11 135 4 738 42,6 % 16 211 6 154 38,0 % Suomi 9 250 5 177 56,0 % 11 152 5 840 52,4 % Ruotsi 46 059 37 917 82,3 % 53 527 40 871 76,4 % Yhdistynyt kuningaskunta 174 678 37 310 21,4 % 292 838 80 283 27,4 % Yhteensä 3 455 127 319 420 9,2 % 5 084 818 499 837 9,8 % * Ranska ei ole ilmoittanut tietoja perävaunuluokista O3, O4. 9

Taulukko 4: Käyttökieltoon asetettujen kotimaisten ajoneuvojen osuus kaikista tarkastetuista EU:n ajoneuvoista EU:ssa rekisteröidyt ajoneuvot Ilmoittavassa jäsenvaltiossa rekisteröidyt (lukuun ottamatta ilmoittavaa ajoneuvot jäsenvaltiota) Ilmoittava Tarkastettujen Käyttö- Käyttötettujen Käyttö- Tarkas- jäsen- Käyttökieltojen valtio ajoneuvojen määrä osuus (%) jen määrä kieltojen kieltojen ajoneuvokieltojen osuus (%) määrä määrä Belgia 6 203 452 7,3 % 11 287 520 4,6 % Bulgaria 254 651 4 319 1,7 % 65 752 1 485 2,3% Tšekki 81 711 402 0,5 % 51 945 105 0,2 % Tanska 1 748 432 24,7 % 333 100 30,0 % Saksa 989 524 13 628 1,4 % 541 438 18 497 3,4 % Viro 1 669 1 504 90,1 % 20 9 45,0 % Irlanti 12 939 779 6,0 % 0 0 ei Kreikka 14 922 202 1,4 % 1 424 26 1,8 % Espanja 652 259 79 872 12,2 % 70 991 3 408 4,8 % Ranska* 460 918 77 327 16,7 % 572 841 88 138 15,4 % Italia 10 153 4 533 44,6 % 4 576 1 195 26,1 % Kypros 1 174 1 719 146,4 % 0 0 ei Latvia 4 196 28 0,7 % 1 711 19 1,1 % Liettua 64 531 625 1,0 % 15 329 308 2,0 % Luxemburg 125 8 6,4 % 584 23 3,9 % Unkari 164 307 2 955 1,8 % 52 197 2 696 5,2 % Malta 3 968 1 931 48,7 % 44 6 13,6 % Alankomaat 4 373 51 1,2 % 4 256 56 1,3 % Itävalta 23 416 13 078 55,9 % 23 932 14 045 58,7 % Puola 420 147 28 697 6,8 % 74 007 1 043 1,4 % Portugali 602 11 1,8 % 29 0 0,0 % Romania 7 404 326 4,4 % 516 16 3,1 % Slovenia 3 948 386 9,8 % 1 165 91 7,8 % Slovakia 11 135 4 738 42,6 % 5 076 1 416 27,9 % Suomi 9 250 5 177 56,0 % 1 902 663 34,9 % Ruotsi 46 059 37 917 82,3 % 7 468 2 954 39,6 % Yhdistynyt 174 678 37 310 21,4 % kuningaskunta 118 160 42 973 36,4 % Yhteensä 3 455 127 319 420 9,2 % 2 743 970 286 642 10,4 % * Ranska ei ole toimittanut tietoja perävaunuluokista O3 ja O4. 10

5.3. Puutteiden tyypit ja tiedot jäsenvaltioittain Liitteessä I esitetään saman jäsenvaltion tekemissä tarkastuksissa ajoneuvoista löydettyjen puutteiden määrä. Tarkastuksissa paljastuu puutteita useimmin seuraavien osien liikennekelpoisuudessa: valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmä (20,9 %) akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta (20,6 %) jarrulaitteet (18,8 %) sekä muut varusteet, mukaan luettuina ajopiirturi ja nopeudenrajoitin (17,4 %). Puutteiden määrissä oli huomattavaa vaihtelua yksittäisissä tarkastuskohteissa. Tämä voi johtua jäsenvaltioiden käyttämistä erilaisista testausmenetelmistä ja siitä, mitä eri kohteita painotettiin tarkastuksessa. Direktiivin 2014/47/EU soveltaminen yhdenmukaistaa tulevaisuudessa testausmenetelmät, puutteiden arvioinnin ja testauslaitteiston käytön yksityiskohtaisemmissa teknisissä tienvarsitarkastuksissa. Kun lukuja verrataan edellisen kauden lukuihin, valaisinlaitteita ja sähköjärjestelmää koskevissa puutteissa havaitaan huomatta lasku (47 prosentista 20,9 prosenttiin). Lukujen tarkempi tutkiminen tuo kuitenkin esiin joitakin merkittäviä tuloksia. Ruotsissa 47,3 prosentissa tarkastuksista ja Portugalissa 45,4 prosentissa tarkastuksista löydettiin puutteita valaisinlaitteista ja sähköjärjestelmästä. Määrät ovat näissä jäsenvaltioissa lähes samat kuin edellisellä kaudella (Ruotsi 49 %, Portugali 50,7 %). Viranomaiset näyttävät löytävän puutteellisia jarrulaitteita useimmin Tanskassa (46,7 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (34,3 %) ja Puolassa (31,8 %). Kreikassa puolestaan todettiin 1,6 prosenttia ajoneuvoista tältä kannalta puutteellisiksi, Virossa ja Luxemburgissa 2,9 prosenttia ja Espanjassa 0 prosenttia. Päästöihin ja vuotoihin liittyvissä puutteissa joilla voi olla tieturvallisuusriskien lisäksi vaikutusta myös ympäristöön havaitaan edellisen kauden 3,1 prosentin laskun (4,1 prosentista 1,0 prosenttiin) jälkeen 3,2 prosentin lisäys (4,2 %). Ajoneuvoja, joissa oli tämä puute, löydettiin useimmin Liettuassa (14,6 %) ja Kyproksessa (10,6 %). On tarpeen mainita, että kyseisellä kaudella Kyproksessa tutkittiin vain kotimaisia ajoneuvoja. Liitteessä I esitetään lisää tuloksia tarkastusjäsenvaltion tekemistä tarkastuksista ja löytämistä puutteista. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot EU:n ulkopuolisissa maissa rekisteröidyille ajoneuvoille tehdyistä tarkastuksista eivät ole vielä riittäviä, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä tällaisten ajoneuvojen liikennekelpoisuudesta. Tämän kertomuksen liitteessä IV on tiivistelmä jäsenvaltioissa tehdyistä tienvarsitarkastuksista ajoneuvojen rekisteröintimaittain ja asetetuista käyttökielloista. 5.4. Käyttökieltoon asetetut ajoneuvot ajoneuvoluokan ja rekisteröintijäsenvaltion mukaan Liitteessä II esitetään, miten usein tietystä jäsenvaltiosta peräisin olevista ajoneuvoista löydettiin puutteita, jotka johtivat käyttökieltoon asettamiseen. Kun ajoneuvoja tarkastellaan 11

luokan mukaan, raskaita tavarankuljetusajoneuvoja (luokka N3) asetettiin käyttökieltoon useimmin. Niiden osuus oli 13,6 prosenttia kaikista tarkastuksista. Luokkaan O3 kuuluvissa perävaunuissa havaittiin vähiten puutteita (6,8 %). On korostettava, että ajoneuvoissa, jotka kuuluvat määrittelemättömään luokkaan muut, löydettiin 22,2 prosentissa tapauksista niin vakavia puutteita, että käyttökielto piti asettaa. Tähän luokkaan kuuluvat tarkastetut ajoneuvot ovat tavallisesti maatalousajoneuvoja, kevyitä perävaunuja (O1, O2) tai kevyitä pakettiautoja (N1). Direktiivin 2014/47/EU nojalla nopeiden traktoreiden (T5) tarkastuksesta tehdään pakollista, jos niitä käytetään pääasiassa yleisillä teillä kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä. Käyttökieltojen kokonaismäärä jäsenvaltioittain osoittaa, että ruotsalaisista (80,9 %) ja suomalaisista (53,2 %) ajoneuvoista löydettiin useimmin vakavia puutteita, ja kreikkalaisista (2,2 %) ja latvialaisista (2,8 %) vain harvoin. On kuitenkin otettava huomioon, että Ruotsin viranomaiset tekivät 46 059 tarkastusta ruotsalaisille ajoneuvoille tehdystä 47 046 tarkastuksesta (97,9 %) ja 10 573:sta suomalaisille ajoneuvoille tehdystä tarkastuksesta 9 520 (90 %) tehtiin Suomessa. Koko Euroopassa puolestaan tarkastettiin 29 360 kreikkalaista ajoneuvoa, ja 50,8 prosenttia (14 922) tarkastuksista tehtiin Kreikassa. Sama vertailu Latviasta osoittaa, että latvialaisista ajoneuvoista 80 prosenttia tarkastettiin muissa jäsenvaltioissa (20 955 tarkastettua ajoneuvoa, joista 4 196 Latvian tarkastamia). Liitteen II luvut tulkittuina taulukon 4 kanssa puolestaan osoittavat, minkä jäsenvaltioiden ajoneuvoja käytetään ja siten tarkastetaan useimmin muissa jäsenvaltioissa. Erityisen suuri käyttökieltoon asetettujen kotimaisten ajoneuvojen osuus voisi toisaalta johtua erilaisista testausmenetelmistä ja eroista puutteiden arvioinnissa. Puutteiden arvioinnin osalta direktiivin 2014/47/EU soveltaminen yhdenmukaistaa tulevaisuudessa testausmenetelmät, puutteiden arvioinnin ja testauslaitteiston käytön yksityiskohtaisemmissa teknisissä tienvarsitarkastuksissa. Lisätietoa ajoneuvoluokista rekisteröintijäsenvaltion mukaan on liitteessä II. Liitteessä III esitetään tiedot ajoneuvoluokan ja tarkastusjäsenvaltion mukaan. 6. SEURAAMUSLAJIT Direktiivissä ei säädetä havaittujen rikkomusten seuraamusjärjestelmästä. Jäsenvaltioiden on määrättävä seuraamukset ilman kuljettajan kansallisuuteen tai hyötyajoneuvon rekisteröintitai käyttöönottomaahan perustuvaa syrjintää. Jos käy selväksi, että hyötyajoneuvo aiheuttaa merkittävän vaaran ajoneuvossa oleville henkilöille tai muille tienkäyttäjille, tarkastuksen tekevällä viranomaisella tai katsastajalla on direktiivin 2000/30/EY mukaan valtuudet kieltää kyseisen ajoneuvon käyttö, kunnes havaitut vaaraa aiheuttavat puutteet on korjattu. Jos hyötyajoneuvossa, jonka omistaja asuu ulkomailla, on havaittu vakavia puutteita, varsinkin ajoneuvon käyttökiellon aiheuttaneista puutteista on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa ajoneuvo on rekisteröity. Vakavan puutteen havainneet jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, esimerkiksi katsastuttamaan ajoneuvon uudelleen. Tällaisissa tapauksissa ei ole kuitenkaan raportointivelvollisuutta. 12

7. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT Jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksien noudattaminen on parantunut, vaikka useissa tapauksissa määräaikaa ei edelleenkään noudatettu huolimatta komission maaliskuun 2015 alussa lähettämästä ilmoituksesta. Joissakin tapauksissa raportti toimitettiin vasta komission ja asianomaisen jäsenvaltion viranomaisten välisten keskustelujen jälkeen. Useimmissa tapauksissa jäsenvaltiot käyttivät sähköistä vakiomallia, jota komissio on suositellut tietojen toimittamiseen. Ranskaa ja Saksaa koskevissa selvitystoimenpiteissä kävi ilmi, että raportteja ei voitu toimittaa, koska jäsenvaltiot eivät noudattaneet direktiiviä täysin. Tästä kertomuksesta, joka koskee EU:ssa liikennöivien hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksia, voidaan tehdä useita päätelmiä. Edelliseen kauteen verrattuna huomattava muutos on se, että vuosina 2013 2014 tehtiin 2 561 820 tarkastusta vähemmän, mikä tarkoittaa 31,5 prosentin laskua. Tämä voi johtua tehokkaammasta kohdentamisesta mahdollisiin puutteellisiin ajoneuvoihin tai jäsenvaltioiden tienvarsitarkastusten tekemiseen käytettävissä olevien varojen vähenemisestä. Myös kotimaisten ajoneuvojen osuus tarkastettujen ajoneuvojen kokonaismäärästä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioissa. Siksi olisi pyrittävä varmistamaan tasapainoisempi tarkastusmäärä. Esimerkiksi Belgiassa ja Luxemburgissa kotimaisia ajoneuvoja tarkastettiin alle 40 prosentissa tapauksista, kun taas muissa kauttakulkumaissa osuus oli tasapainoisempi. Käyttökieltoon asetettujen ajoneuvojen osuus kaikkiin tarkastettuihin ajoneuvoihin verrattuna vaihtelee huomattavasti alle 0,4 prosentista Tšekissä ja 0,8 prosentista Latviassa yli 89,6 prosenttiin Virossa ja 76,4 prosenttiin Ruotsissa. Raportoidut luvut viittaavat siihen, että teknisten tienvarsitarkastusten tehokkuutta voidaan parantaa kohdentamalla tarkastukset entistä paremmin. Paremmalla kohdentamisella voitaisiin myös vähentää liikenteenharjoittajien käyttämää aikaa sekä liikenteenharjoittajien ja liikennevalvontaviranomaisten hallinnollista taakkaa. Uusi tienvarsitarkastuksia koskeva direktiivi 2014/47/EU edellyttää vuodesta 2018 alkaen jäsenvaltioita mukauttamaan tarkastusjärjestelmiään siten, että ne siirtyvät täysin sattumanvaraisista tarkastuksista kohdennettuihin tarkastuksiin. Tarkastuksissa paljastuu puutteita useimmin valaisinlaitteiden, pyörien, renkaiden ja jarrujen liikennekelpoisuudessa. Puutteiden osuuksissa esiintyy kuitenkin huomattavaa vaihtelua jäsenvaltioiden välillä. Euroopan komissio kannustaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota niihin puuteluokkiin, jotka aiheuttavat eniten ongelmia, ja mukauttamaan tarkastusmenetelmiä sen mukaan. 13