Tulisijan rli energiamarkkinilla AJATUKSIA, NOSTOJA, KOKEMUKSIA Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY Puulämmityspäivä 7.2.2018 Hannu Linna timitusjhtaja, Vaasan Sähkö
Kahden epävarmuustekijän skenaarit VS Sähkökaupan skenaarit 2012 Vahva Skenaari 4 Suuri energiakupla Sähköasiakkaiden vaihtaktiivisuus Kansantaluden kehitys Skenaari 1 Phjismaista markkinamena Suuri Skenaari 3 Skenaari 2 Niukkuuden vusikymmen Vihreä vallankumus Heikk
Taluselämä 500 ENERGIAYHTIÖT 2015 JA 2016 Vaasan Sähkölle sija 1 Kknaisarvsana Sijitetun pääman tutt Netttuls Vertailussa mukana: Caruna, Elenia, EPV Energia, Fingrid, Frtum, Helen, Jyväskylän Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Liste, Oulun Energia, Phjlan Vima, Pri Energia, Savn Vima, Suur-Savn Sähkö, Tampereen Sähkölaits, Turku Energia, Vaasan Sähkö, Vantaan Energia, Vattenfall.
Keskiarv 4-10 Sähkönmyyjien kknaismielikuvien kehitys 2012 2016 1/2 Arvsanan antaneet 8,5 Hum! Katkaistu asteikk TOP 12 8,0 Vaasan Sähkö Helen Oulun Sähkönmyynti 7,5 Phjis-Karjalan Sähkö Tampereen Sähkölaits 7,0 Kymenlaaksn Sähkö Nrdic Green Energy 6,5 Lahti Energia Jyväskylän Energia 6,0 2012 2013 2014 2015 2016 Suur-Savn Sähkö Savn Vima Pri Energia
Sähkön tutant Sumessa ja tunti 2017 85,5 TWh 7 23.1.2018
Sumen sähköntutannn arv Sähköntutannn arv laskettu Sumessa tutetun sähkön määrällä ja keskimääräisellä Sumen aluehinnalla (NrdPl Spt) 23.1.2017 8
Ktitalussähkön verllinen kknaishinta (kulutus 2500-5000 kwh vudessa) 1. pulivutiskausi 2016, EU-maat + Islanti ja Nrja 23.1.2017 9
Lämmitysasiakkaan sähkön hintasuuksien kehitys (kulutus 18 000 kwh/vusi) 1.1.1998 1.1.2017 26,5 % 36,4 % 42,0 % 38,6 % 25,0 % 31,5 % Lähde: Energiavirast 23.1.2017 10
Energian hinta Lämmön reaalihinta n nussut merkittävästi 2010-luvulla Tärkein selittäjä n kauklämpöplttaineiden vimakkaasti kiristynyt vertus vert ja hallinnn maksut vat 3-kertaistuneet 10 vudessa Sähkö n tutannllisesti krkeamman jalstusasteen tute kuin lämpö silti sen markkinahinta n halvempi Sähköenergia ktiin kuljetettuna verineen n klme kertaa itse sähköenergiaa kalliimpaa Omaan käyttöön tutetulla energialla n kilpailuetu Puun pltn suhteellinen kilpailukyky n parantunut pliittisen hjauksen seurauksena
433 40 Sähkön käyttö 7.1.2016 kl 17-18 (Sumen tähänastinen huippu) Tutant 10 889 MW Tellisuus- CHP Ydinvima Kauk- lämpö- CHP Lauhde Vesivima Tuuli 1227 Käyttö 15 177 MW Tutant 10 889 MW Tunti 4 328 MW Vienti 40 MW 1200 1468 23.1.2017 12
Sähkön hankinta tunneittain vuden 2016 käyttöhuipun sisältävänä päivänä 7.1 23.1.2017 13
Yhteistutantsähkön tutant ja kapasiteetti tellisuudessa *Lähde: Tilastkeskus, Energia 2015-taulukkpalvelu, Taul. 3.5 23.1.2017 14
Yhteistutantsähkön tutant ja -kapasiteetti kauklämmityksessä *Lähde: Tilastkeskus, Energia 2015-taulukkpalvelu, Taul. 3.5 23.1.2017 15
Lauhdetutant ja kapasiteetti *Lähde: Tilastkeskus, Energia 2015-taulukkpalvelu, Taul. 3.5 23.1.2017 16
Sähköntutannn hiilidiksidipäästöt Sumessa mittaushistrian matalimmalla taslla EU-28, v. 2014: 276 g CO 2 / kwh Lähde: EEA CO2-päästöt 5,8 Mt vunna 2017 17 23.1.2018
Sähkön netttunti uuteen ennätykseen 20,4 terawattituntia (TWh) 18 23.1.2018
Sähkötehn riittävyys Säätökykyisen sähkön tutant Sumessa n ajautunut kriisiin Tukijärjestelmät vat saastuttaneet energy-nly-phjaiset sähkömarkkinat Sähkön lemus tehn jkahetkinen pakllisuus n uusiutuvia tukiessa unhtunut Vanhjen vimalaitsten vutuinen käyttöaika n lyhentynyt tuulivimatukien ja lämpöpumppujen lisäännyttyä vimalaitksia suljetaan Sähkömarkkiniden tuntihintjen vaihtelu lisääntyy tehtasapainn vaihtelun tahdissa Vimalaitsten vikaantumiset vivat tuda npeita ja suuria yllätyksiä hintihin Kulutuksen hjaus n julkisuudessa paljn esillä mutta tistaiseksi sen merkitys n vielä pieni aita kkemusta n vähän Sähkön varastinti ei vielä le kilpailukykyistä Siirrn tehhinnittelu n myös tettu esille Kauklämmön hinnitteluperusteena timiva Sähkön salta pienkuluttaja ei kyllä le ngelma ei pitäisi sekittaa asiaan (case hitsauskne, sähkökiuas jne) miksi turhaan rajittaa ihmisten arkea
Sähkötehn riittävyys Npeaan reagintiin kykenevää tutanta (tai kulutuksen hjausta) tulee aina lla lemassa Kiinteistötulisijan minaisuudet eivät svellu tähän TEHON LOPPUMINEN ON MUSTA JOUTSEN ts. pakkaskaudella tapahtuva merkittävä sähköpula jhtaisi välittömästi npeisiin ja vimakkaisiin viranmaistimiin, jiden seurauksia ei välttämättä ehditä ajatella Esim. Energiewenden Saksassa syntyi Fukusiman nnettmuuden laukaisemana Tapani ja Hannu-myrskyt jhtivat velvittavaan säävarma verkk lainsäädäntöön Sumessa
Ajatuksia tulisijan kilpailuasetelmasta Tulisijalla n hidas reagintinpeus tuntisäätöön, mutta ehtii mukaan vurkausisäätöön/ (man taluden) kulutushuippujen leikkaukseen Ilma/ilma ja ilma/vesi lämpöpumppujen kanssa tulisija n kilpailukykyinen ja vahva yhdistelmä Rli krstuu tulevaisuudessa, kska lämpöpumppujen lisääntyminen ja tuuli- ja aurinkenergian läpimurt entisestään lisäävät sähkön teh-ngelmaa Sumessa Primäärisenä lämmitysmutna tulisija sit liikaa, mutta sekundäärisenä se takaa samalla hultvarmuuden Vaikka kaikki muut pettäisivät Tulisija n tdellisuudessa aina kknaan sähköstä riippumatn lämmitysmut Taludellisuus tulee arviida kriisivalmiuden ja hultvarmuuden näkökulmasta tulisija n fyysinen vakuutus Sähkökatkihin varautumisen merkitystä ei tule aliarviida Talvimyrskyt, Kainuun lumingelmat 2018
Ajatuksia tulisijan kilpailuasetelmasta Vaasan Ylipistn juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan (Panu Kalmi & Gianluca Trtta) kuluttajilla ei energian käyttö le ensisijaisesti mielessä Kuitenkin 54 % tutkimukseen sallistuneista misti varaavan tulisijan Kaunis tulisija näkyy kiinteistön arvssa Omana kkemuksena: leipien leivnta ja uuniruat vat tuneet paljn suuremman hyödyn kuin energiasäästöt, mitkä nekin maan elämäntapaan yhdistettynä vat lleet merkittäviä AINOATAKAAN PIENTALOA EI PITÄSI SUOMEN OLOSUHTEISSA RAKENTAA ILMAN TULISIJAA Riittävä kriisivalmius n muutin hankala saavuttaa Ratkaisu spii sumalaiseen kulttuuriin ja hyvinvintiin Tavite tulisi saavuttaa asukkaiden maan valintaan phjautuen