1 (7) Hiilineutraali Helsinki 2035 -viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma 1 Lähtökohdat Helsinki haluaa kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä yhdessä muiden isojen kaupunkien kanssa. Helsingin kaupunkistrategian 2017 2021 tavoitteena on, että Helsinki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että Helsingin alueelta ei aiheudu ilmakehää lämmittäviä päästöjä. Käytännössä hiilineutraalisuus tarkoittaa 80 prosentin päästövähennystä vuodesta 1990 laskien, jolloin jäljelle jäävä 20 prosenttia voidaan kompensoida vähentämällä päästöjä muualla kuin Helsingissä. Helsingin päästöt ovat laskusuunnassa, mutta päästöjä on tulevaisuudessa vähennettävä entistä enemmän ja nopeammin. Hiilineutraalisuus edellyttää kaupungilta nyt ja lähitulevaisuudessa tekoja, jotka vaikuttavat helsinkiläisten elämään. Hiilineutraalisuutta ei saavuteta yksin kaupungin toimilla, vaan mukaan on saatava kaupunkilaiset, yritykset ja muut organisaatiot. Hiilineutraalisuudesta viestiminen on haasteellista, koska käsite on niin laaja ja monitahoinen. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy lähes kaikessa toiminnassa: rakentamisessa, asumisessa, liikkumisessa, kuluttamisessa ja vapaa-ajanvietossa. Tämän vuoksi aihe koskettaa jokaisen helsinkiläisen elämää jollakin tapaa. Se herättää helposti voimakkaita tunteita, kuten pelkoa tulevaisuudesta, maapallon tilasta, pakolaisuuden lisääntymisestä, talvien loppumisesta, elinkelpoisen tilan vähentymisestä tai vaikka liikkumisen vapauden menetyksestä. Toisaalta se nähdään mahdollisuutena kehittää jotain uutta liiketoimintaa tai uutta yhteisöllisyyttä ja jakamistaloutta. Osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteuttamista rakennetaan tarinaa, joka kertoo helsinkiläisistä teoista, toiveista ja tulevaisuudesta. Se voi kertoa siitä, mikä helsinkiläisille on erityisen helppoa tai erityisen vaikeaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tarina voi myös tarttua huhupuheisiin, tunteikkaisiin päätöksiin tai ristiriitojen esille tuomiseen. Se muokkautuu yhdessä helsinkiläisten kanssa palvelumuotoilijoiden ja viestinnän alan ammattilaisten avulla. Tarina toimii perustana kaikelle HNH 2035 -viestinnälle ja vuorovaikutukselle valtuustokauden aikana. Tarina on osa kaupungin brändiä: vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki. 2 Hiilineutraali Helsinki 2035: viestinnän ja vuorovaikutuksen visio HNH 2035 - viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on, että jokainen helsinkiläinen: Tietää, että Helsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet Ymmärtää, että Helsingistä ei tule hiilineutraalia ilman helsinkiläisiä Osaa punnita oman elämänsä ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta Tuntee, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa Haluaa vaikuttaa siihen, miten ratkaisemme haasteita yhdessä kaupungin kanssa Motivoituu toimimaan, koska tietää olevansa tärkeä osa ratkaisua
2 (7) 3 Viestinnän ja vuorovaikutuksen periaatteet Viesti on koko kaupungin: Kaikkeen kaupungin viestintään kytketään HNH 2035 aina, kun se sopii asiayhteyteen. Kaupungin vastuu: Miten Helsinki mahdollistaa ilmastoystävällisen elämän? Viestinnässä tuodaan esille, että a) kaupungilla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä b) Helsinki sitoutuu konkreettisiin toimenpiteisiin. Avoin osallistuminen: Kaupunkilainen pystyy osallistumaan toimenpiteiden suunnitteluun ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Vaikutusmahdollisuudet ja kaupunkilaisten näkökannat tuodaan monikanavaisesti esille. Toimenpideohjelma kehittyy: Toimenpideohjelmaa kehitetään hyödyntäen uusimpia innovaatioita ja tutkimustietoa. Toimenpideohjelman kehittymisestä tiedotetaan yleistajuisesti ja monikanavaisesti. Viestintä tavoittaa: Viestit suunnitellaan kohderyhmien kanssa yhdessä. Viestinnässä ymmärretään kohderyhmien arvot. Kaupunki kuuntelee: Kaupunkilaisten palautteesta opitaan ja toimenpiteitä kehitetään palautteen mukaan. Keskustellaan ristiriidoista avoimesti. Pyrkimyksenä on jaettu ymmärrys. Osaamisen kehittäminen: Tarvittaessa otetaan mukaan ulkopuolista osaamista palvelumuotoiluun ja markkinointiin. Kaupungin henkilöstön osaamista ilmastoviestinnässä kehitetään. Kaupunki testialustana: Nostetaan viestinnässä ennakoivasti esiin kehittämistä ja toimenpiteitä, jolloin mahdollistetaan yrityksien osallistuminen ja uuden liiketoiminnan syntyminen. Yhteinen tarina: Viestintä ja vuorovaikutus kytketään siihen, mikä helsinkiläisille on tärkeää (ja vaikeaa). Konkretia: o Miltä ilmastonmuutos näyttää Helsingissä? o Viestitään konkreettisista ilmastoteoista, tavoite mielessä - suuntana #hiilineutraalihelsinki Tässä ja nyt: Viestitään siitä, mitä voidaan tehdä jo tänään ja miten tämänhetkiset teot vaikuttavat konkreettisesti tulevaisuudessa. Kiinnostavat teot: Nostetaan esiin helsinkiläisten, yhteisöjen, yritysten ym. ilmastotekoja ja annetaan tunnustusta. 4 Painopistealueet ja kohderyhmät valtuustokaudella Viestinnän ja vuorovaikutuksen teemat eli painopistealueet tälle valtuustokaudelle on valittu sen mukaan, millä toimilla saadaan suurimmat päästövähennykset. Viestinnässä keskitytään nostamaan näitä aiheita aktiivisesti esille. Teemoihin liittyviä toimenpiteitä edistetään vuorovaikutuksessa yritysten ja asukkaiden kanssa esimerkiksi erilaisten hankkeiden avulla, järjestämällä kaupungin haastekilpailuja ja osallistumalla erilaisiin hackathoneihin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen ensimmäinen painopistealue tällä valtuustokaudella sisältää mm. lämmityksen energiankulutuksen vähentämisen, uusiutuvan paikallisen sähkön ja lämmön tuotannon lisäämisen ja kysyntäjouston kehittämisen. Toinen painopistealue koskee liikennettä, ja siinä erityisesti sähköautojen määrän kasvattamista, pyöräilyn edistämistä ja älyliikenteen
3 (7) kehittämistä. Kolmannen painopistealueen muodostavat kestävä elämäntapa ja jakamistalous, kiertotalouden ratkaisut ja hankintojen ilmastovaikutukset. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi näissä teemoissa on tunnistettu nuoret, taloyhtiöiden hallitukset, ratkaisujen tarjoajat (yritykset), isännöitsijät sekä tavalliset aikuiset. Keskeisiä ryhmiä ovat myös helsinkiläiset yritykset ja kaupungin omat työntekijät. 4.1 Nuoret vaikuttajina Nuoret eroavat kohderyhmänä aikuisista siten, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan asumiseensa tai muihin ulkoisiin puitteisiin ovat vielä rajalliset. Toisaalta nuoret ovat esimerkiksi uudenlaisen kuluttamisen (verkkokauppa, jakamistalous, älyratkaisut) osaajia. Heidän valintansa määrittävät monien palveluiden tai tuotteiden menestymisen. Nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneempia ilmastonmuutoksen hillinnästä ja osa erityisen huolestuneita siitä, millaiseksi maailma muuttuu ilmaston muuttuessa. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa on tärkeää tunnistaa ne aiheet ja asiat, mitkä nuoria mietityttävät ja kiinnostavat. Millaisen Helsingin he haluavat itselleen ja millaisessa maailmassa he haluavat elää? HNH 2035 -viestinnässä nuorten kanssa yhdessä suunnitellaan ja toteutetaan nuorille viestintää ja tapoja vaikuttaa. Tässä hyödynnetään jo olemassa olevia kanavia, kuten Nuorten ääni - toimitusta, Ruuti-nuorisoneuvostoa sekä Nuorisopalveluiden ympäristötoimintayksikköä. Näistä kootaan kiinnostuneita nuoria mukaan. Viestintää voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä Stadin ammattiopiston tai nuorisopalveluiden harrastusryhmien kanssa. Esimerkkejä nuorten kanssa tehtävistä toimenpiteistä Suunnitellaan syksyllä nuorten kanssa nuorille suunnattuja kampanjoita ja vaikuttavia toimia. Millainen on nuorten tarina? Elämyksellinen 3D-huone Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa Helsingissä - oppimisympäristö uudelle Laiturille Oodiin Yhteistyössä 6Aika-hankkeen ja KASKO:n kanssa (ei päätetty vielä). Selvitetään markkinointimahdollisuuksia nuorten tubettajasuosikkien avulla. Haastetaan nuorisojärjestöt ja lajiliitot talkoisiin teemalla vapaus liikkua. 4.2 Yritykset ratkaisujen tarjoajina Yritykset kohderyhmänä voidaan jakaa karkeasti niin sanottuihin tavallisiin Helsingissä toimiviin yrityksiin ja niihin, joilla on selkeästi ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Molemmat kohderyhmät ovat tärkeitä, mutta tässä keskitytään nyt ratkaisujen tarjoajiin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kannalta olennaista on se, että yritykset eivät ole suoraan viestinnän kohteita vaan aktiivisia toimijoita. Toki viestintää tarvitaan toimijoiden aktivoimiseen ja siihen, että liike-elämä ymmärtää kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeet ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta. Millaisia uusia vähähiilisiä ratkaisuja tarvitaan? Millaisia jakamistalouteen tai liikkumiseen liittyviä palveluita halutaan?
4 (7) Yritysten, kaupunkiorganisaation ja asukkaiden yhteiskehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi testialustan tarjoamista maksua vastaan, innovatiivista hankintaa, nopeita kokeiluja, yhteisiä hankkeita, kaupungin suunnitteluun ja haasteisiin liittyviä kilpailuja ja hackathoneja. Yhteiskehittämisen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kustannustehokkaita tai muutoin hyvinvointia edistäviä ratkaisuja on jo olemassa. Toisaalta ratkaisuja on jo, mutta ne eivät leviä. Miksi? Tähän tarvitaan loppukäyttäjien avulla ymmärrystä sekä yrityksille että kaupungille. Kaupungilla on useita ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyviä hankkeita ml. Smart & Clean -säätiön hankkeet, joissa tehdään yhteiskehittämistä ja luodaan toimintamalleja hyvien ratkaisujen leviämiselle. Näitä ovat esimerkiksi mysmartlife-hanke (kysyntäjouston kehittäminen yhdessä Helenin, yritysten ja asukkaiden kanssa; Jätkäsaaren Mobility HUB - hankealusta, HAQT -hanke, jossa mukana Smart & Clean -säätiö ja yrityksiä). Esimerkkejä muista yritysten kanssa tehtävästä yhteiskehittämisestä: 3D-energia-atlas Hackathon plusenergia-tontinluovutuskilpailu Kalasatamassa nopeat kokeilut Ilmastokadulla Valmiita verkostoja kaupungilla on mm. Ilmastokumppanit, Smart & Clean -säätiö, Climate KIC ja Forum Virium Helsingin verkostot. 4.3 Taloyhtiöt portinvartijoina Rakennusten lämmityksestä aiheutuu suurin osa Helsingin päästöistä, ja taloyhtiöt ovat avainasemassa asuinkiinteistöjen päästöjen vähentämisessä. Taloyhtiöiden hallitukset tekevät usein isoja päätöksiä pelkästään isännöitsijöiden tiedon ja kokemuksen varassa. Hallituksen keskeisin tavoite on taloyhtiön tulojen ja menojen tasapaino, ja energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energiaan liittyvät ratkaisut eivät ole asialistan kärjessä mietittäessä seuraavia remontteja. Kaikkein kustannustehokkainta olisi tehdä näitä energiatehokkuustoimia muun peruskorjauksen yhteydessä. Ratkaisuista ja uusista mahdollisuuksista ei ole tavallisilla asukkailla riittävästi tietoa, eikä heillä myöskään ole aikaa myöskään perehtyä näihin. Hallitukset tarvitsevat paljon tietoa luotettavasta lähteestä sekä neuvontaa kilpailutuksista ja kustannuksista. Kaupungin tärkeä tehtävä on tukea asuinkiinteistöjen energiarenessanssia eli energiatehokkaita korjauksia ja uusiutuvan energian lisäämistä. Kaupunki voi antaa neuvontaa, toimia yhteishankkeiden fasilitaattorina ja tarjota kannustimia. Esimerkkejä taloyhtiöiden kanssa tehtävistä hankkeista ja toimenpiteistä: 6Aika Asumisen omadata -hankkeessa kehitetään taloyhtiöiden ja yritysten kanssa toimintamallia - Asukkaat keskiöön ja datan omistajiksi! Toimintamallia yhteiskehitetään ja pilotoidaan kahdella alueella vuonna 2018, laajennetaan vuosina 2019-2020 Taloyhtiöiden puheenjohtajaklubi -toiminnan levittäminen Rakennetaan asiantuntija- ja vertaisneuvontaverkosto sekä tuotetaan paketti hyvistä esimerkeistä taloyhtiöiden tueksi (mm. http://ilmastokatu.fi/) Taloyhtiöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen palkinto ja muut kannustinmahdollisuudet? selvitetään mahdollisuutta taloyhtiöasiamiehen palkkaamiseksi
5 (7) Sähköauton latauspisteet taloyhtiöihin -illat (Ilmastoinfo toteuttaa) Taloyhtiöt tarvitsisivat yksilöityä neuvontaa. Tähän ei ole riittävästi resursseja tällä hetkellä. Selvitetään kaupungin mahdollisuuksia tarjota taloyhtiöiden tueksi taloyhtiöasiamies. 4.4 Tavalliset helsinkiläiset arjen asiantuntijoita Tavallinen helsinkiläinen aikuinen on laaja ja monimuotoinen, mutta tärkeä kohderyhmä. Tavallinen helsinkiläinen on oman asumisensa, liikkumisensa ja kulutuskäyttäytymisensä asiantuntija. Kaupunki pyrkii vuorovaikutteisella viestinnällään vaikuttamaan helsinkiläisen arjen valintoihin kohtaamisilla ja markkinointiviestinnän keinoin. Viesti on toivoa herättävä - usein hiilineutraalius tarkoittaa myös parempaa arkea. Keinoja ja tilaisuuksia tavallisen helsinkiläisen tavoittamiseen: Hiilineutraali Helsinki 2035 valitaan kaupunkiympäristön toimialan yhteiskehittämisen aiheeksi, joka viedään asukkaille Helsingin uuden alueosallisuuden mallin kautta. Tällöin uusien stadiluotsien ja heidän verkostojensa kautta tavoitetaan kaupunkilaisia myös ilmastoasioissa. HNH 2035 on uudella palvelumuotoillulla Laiturilla Oodissa jatkuvasti esillä oleva aihe. Myös oma näyttely oheistapahtumineen on suunnitteilla. Kaupungintalon aulassa aihe on esillä innostavasti, raikkaasti ja ajankohtaisesti. Toteutetaan sähköautokampanja yhdessä Autoliiton kanssa. Toteutetaan Aurinkosähköä kotiin -kampanja. Jalkaudutaan kaupunkitapahtumiin ja ostoskeskuksiin. Esim. Malmin päivä toukokuussa ja Herttoniemen kyläjuhlat elokuussa. Kävely-ympäristöjen, kuten keskustan, kehittämiseen otetaan käyttäjien osaaminen mukaan - karttakyselyt ja työpajat alkaen keväästä 2018. Pyöräilyä ja baanoja pidetään esillä viestinnässä ja kannustetaan pyöräilyyn. 4.5 Kaupungin henkilöstö Kaupungin työntekijöiden sitouttaminen on erittäin tärkeää, jotta ilmastotavoitteet saadaan käytäntöön. Työntekijöillä on mahdollisuus edistää Hiilineutraalia Helsinkiä oman työnsä kautta ja omassa arjessaan. Nämä molemmat näkökulmat on tunnistettava. Muun muassa seuraavilla tavoilla kaupungin henkilöstöä tavoitetaan ja otetaan mukaan: HNH2035 koulutus Ekotukihenkilöille HNH2035 koulutus esimiehille Verkkokoulutus kaikille työntekijöille Helsingin ilmastoverkoston aktiivinen toiminta (kaikille työntekijöille avoin, 180 jäsentä keväällä 2018) Tulokaspäivissä HNH2035-info Ilmasto- ja ympäristöjohtamisen viestintää ja vuorovaikutusta kehitetään Luodaan kaikille toimialoille ympäristöohjelmat
6 (7) 5 Viestinnän tyyli Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sisältää monimutkaisia asiakokonaisuuksia, joiden populaari esittäminen voi olla haastavaa. Haasteen tuo myös hankkeen pitkä kesto ja sitä kautta kaupunkilaisten sitouttaminen konkreettisiin ilmastotekoihin. Erilaisia kohde- ja sidosryhmiä on paljon, mikä edellyttää kohdennettua viestintää. Viestinnän tyyli on seuraava: Viestitään yhtenäisesti. Sovitaan yhdessä, millaista kieltä käytetään ja mitä käsitteitä käytetään. Viestinnän tyyli ja kanavat valitaan kohderyhmien mukaan yhdessä kohderyhmien kanssa. Erityisesti erityisryhmille, kuten nuorille ja maahanmuuttajille, viestiminen tehdään kohderyhmälähtöisesti ja vuorovaikutuksessa kohderyhmän kanssa. Luvut puhuttelevat vain niitä, jotka ymmärtävät lukuja. Asioista viestitään konkreettisten esimerkkien kautta. Tunteisiin saa vedota. Motivointi: Verrataan siihen, mitä hyvää muut jo tekevät vs. syyllistäminen. Viestintä tehdään positiivisessa sävyssä. Viestintä luo toivoa! Viestimme monikanavaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Viestinnän tyyli valitaan kanavien mukaan. 6 Viestinnän mittarit Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma kestää usean vuoden ajan, mikä edellyttää viestinnän vaikuttavuuden aktiivista seuraamista. Viestintämenetelmät voivat myös muuttua hankkeen aikan, joten viestinnän mittareita on syytä päivittää. Viestinnän mittareita ovat muun muassa: Kaupunkilaisten ja sidosryhmien palaute (määrä ja sävy) Verkkosivujen, tilaisuuksien ja näyttelyiden kävijämäärät Tiedotteiden ja julkaisujen määrä sekä niiden läpimeno viestimissä Medianäkyvyys (esim. Helsingin Sanomissa kirjoitetut jutut ja sävy) Sosiaalisen median näkyvyys 7 Viestintä ja vuorovaikutus vuonna 2018 Huhtikuu-Kesäkuu Hiilineutraali Helsinki 2035 -tarinan luominen helsinkiläisten kanssa. Palvelumuotoilu- ja viestintätoimisto yhdessä kaupunkimarkkinoinnin kanssa. Työ jatkuu kesään 2019. (ei budjetissa) 10 Days 100 Challenges. Nokia Open Ecosystem Platform. Kaupungin kisahaasteena kaupungin asuin- ja palvelurakennusten hiilineutraalisuuden edistäminen - 3D energiaatlas-hackathon. Kesäkuntoon 2035 kampanja. kampanja käynnistyy Ilmastotreeni-ohjelman laatimisella pormestareille. Personal trainerit innostavat pormestareita karistamaan
7 (7) päästökiloja. Treeniin voi valita itselleen sopivimman teeman: ruoka, asuminen, liikkuminen tai kuluttaminen. Ilmastoinfon uusi työkalu. Seurataan somessa, YouTubevideot. Kehityshanke kaupunkilaisten arvojen keräämisestä ja toimenpideohjelmaan sitouttamisesta (Climate-KIC) Elokuu-lokakuu Nuorten vuorovaikutussuunnitelman rakentaminen (ei budjetissa) Taloyhtiö-hankkeen startti ja tapahtumat Liikkujan viikon ja energiansäästöviikon tapahtumat Sissimarkkinointi (yllättävät tavat ja paikat): mm. KYMP-talon työmaa-aita Marraskuu-joulukuu Kaupungin työntekijöiden koulutusten suunnittelu Ilmastoviestinnän vuosikello auttaa somessa: vuosittain toistuvat päivät ja tapahtumat kuten Earth Hour, Liikkujan viikko, Energiansäästöviikko Vuoden 2018 aikana: Kaupungin verkkosivuille toimenpideohjelma näkyviin, Stadinilmasto.fi-pääsivu ilmastoasioissa Hiilineutraali Helsinki 2035 -esite (toimenpideohjelman tiivistys) (fi, se, en) Päivitetty Ilmastotiekartta (fi, se, en) Toimenpideohjelma taitetuksi julkaisuksi HNH2035-videot (fi, se, en) (ei budjetissa) Avoimen osallistumisen ja päätöksenteon toimintamallin kehittäminen toimenpideohjelman seurantaan ja kommentointiin (ei budjetissa) Toimenpidetyökalun kehittäminen toimenpideohjelman seurantaa varten (ei budjetissa)