Tierasitukset tieverkossa HCT- ja muiden puunkuljetusyhdistelmien vaikutusten vertailu. Veikko Pekkala

Samankaltaiset tiedostot
HCT-puutavarayhdistelmien ajoseuranta- ja stabiliteettitutkimus

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

TIEN RASITUKSET TIEVERKOSSA HCT- JA MUIDEN PUUNKULJETUSYHDISTELMIEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Suurten ajoneuvoyhdistelmien käyttökokeilu Lapissa Puulle kyytiä euroja ja luontoa säästäen Euroopan suurimmalla rekalla

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Oppipojankuja 6, Kuopio puh TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika:

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

HCT-tyyppiyhdistelmät

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Puutavaralogistiikkaan liittyviä t&k-hankkeita. Iltapäiväseminaari Erikoistutkija Antti Korpilahti

Kasvavat ajoneuvopainot ja. sorateiden kuormituskestävyys. Soratiepäivä Jyväskylä. Prof. Pauli Kolisoja

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Koskenmäen tärinäselvitys Tuusula

VAK-säiliöajoneuvoyhdistelmien (67 tonnia) ajoseurantatutkimus Suomen tiereiteillä

Nopeusnäyttötaulujen liikenneturvallisuushyödyt

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Käytännön kokemuksia jättirekoista

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.

Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara


PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?

Tervakosken koulukeskuksen liikenneselvitys. 1 WSP Finland Oy, Mikko Yli-Kauhaluoma,

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

Rengaspaineiden säätö puutavara-ajoneuvoissa. Metsätehon tuloskalvosarja 13/2015 Ari Siekkinen, Metsähallitus Antti Korpilahti, Metsäteho Oy

Eurokoodiseminaari Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

OHJE 2(5) Dnro LIVI/4495/05.00/ KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

Talvikunnossapidon laadun seuranta

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Mt 170 melumittaukset 2016

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

WintEVE Sähköauton talvitestit

Toteutetut sensoriverkkosovellukset. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Informaatioteknologian yksikkö LuTek-seminaari

PORVOON KAUPUNKI TOLKKINEN II YMPÄRISTÖMELURAPORTTI. 1. Yleistä

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset

Asiantuntijapalvelut - Tiestö Turku NURMIJÄRVEN KUNTA

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla

Transkriptio:

Tierasitukset tieverkossa HCT- ja muiden puunkuljetusyhdistelmien vaikutusten vertailu Veikko Pekkala

Sisältö Tarkoitus Mittauskohteet (tieosuudet) Ajoneuvoyhdistelmät Suoritetut mittaukset Ajoneuvokohtaiset tulokset Tietyyppikohtaiset tulokset Suositukset mittaustulosten perusteella Suositukset kirjallisuustutkimuksen perusteella Jatkotutkimukset 2 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on verrata referenssi- ja HCTpuunkuljetusyhdistelmien tien rakenteisiin aiheuttamien vasteiden ja muodonmuutosten suuruuksia keskenään Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on arvioida yhdistelmien aiheuttamaa tierasitusta kyseiselle tielle/tietyypille Tarkastelu on tarkoitus tehdä lähtökohtaisesti yhdistelmittäin ja mahdollisuuksien mukaan akseleittain. Muita käynnissä olevia tutkimuksia: 3 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö Tampereen teknillisen yliopiston ja Roadscanners Oy:n tierasitustutkimus Liikennevirastolle.

Mittauskohteet Vuotso (Asfalttitie1) - Vähäliikenteinen tie - Ohut päällysterakenne - Turvepohjamaa Vuojärvi (Asfalttitie2) Rovaniemi -Asfalttitie 3 Ylikiiminki -Soratie 1 Vuotso -Asfalttitie 1 Vuojärvi -Asfalttitie 2 Kuhmo - Soratie2 - Varalaskupaikka - Vilkasliikenteinen tie - Erittäin vahva rakenne - Kitkapohjamaa Rovaniemi (Asfalttitie3) - Vilkasliikenteinen tie teollisuusalueella - Vahvistettu pohjamaa Ylikiiminki (Soratie1) - Turvemaalle perustettu soratie Kuhmo (Soratie2) - Metsähallituksen soratie 4 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Teiden kokonaiskantavuus, E2 (MPa) 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-300 -250-200 -150-100 -50 0 50 100 150 Etäisyys mittauspisteestä (m) E2 (MPa) Kokonaiskantavuus Kantavuus mitattu pudotuspainolaitteella (KUAB) mittaussuoran matkalta 5-25 metrin välein. Tien kokonaiskantavuus osoitetaan paineena. Yksikkö on MegaPascal:ia = MegaNewton:ia neliömetriä kohti. 5 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Ajoneuvoyhdistelmien akselirakenteet 13-akselia: Ketosen Kuljetus Oy 10-akselia: P&A Trans Oy, O Malinen Oy 9-akselia: O Malinen Oy 7-akselia: Lapin ammattiopisto (LAO), Oulun seudun ao. (OSAO), Kainuun ao. (KAO) 6 6 25.8.18 Huom: mittauksissa käytetyissä 7-akselisissa yhdistelmissä oli kuvan mukaisesti yksikköpyörät vain ohjaavassa akselissa.

Nettokuormat ja nettokuormien suhdeluvut Vuojärvi ja Vuotso: Vain 7-akselisessa yhdistelmässä oli nosturi ja se sisällytettiin yhdistelmän nettokuormaan Ylikiiminki ja Kuhmo: kaikkien yhdistelmien nosturit sisällytetty painoon tyhjänä. 7 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Mittaukset Päällystetiet: Rovaniemeä lukuun ottamatta kussakin mittauskohteessa järjestettiin mittauspäivä, jonka aikana mittauksiin osallistuvat puutavarayhdistelmät ajoivat mittaussuoran ennalta määrätyin väliajoin (10-20 min) useampaan kertaan (8-10 ylitystä/yhdistelmä, yhteensä 24-30 ylitystä) ennalta määrätyllä keskinopeudella (10-80 km/h). Oikean ajolinjan varmistamiseksi tiehen oli maalattu ajolinjaviiva mittauspisteen kohdalle. Soratiet: Tien rasitusta kasvatettiin mittauspäivän aikana laskemalla keskinopeutta ja tihentämällä yliajojen välistä aikaa. Lisäksi asfalttitiekohteissa ajettiin maksimikuorma kolmen peräkkäin ajavan yhdistelmän muodostamana jonona (yhteensä 30 akselia). Poikkeuksena oli Rovaniemi, jossa kesän aikana jatkuvatoimisesti mitattiin venymäliuskoilla kaikkea mittauspisteen ohi menevää liikennettä. Yhteensä raskaan liikenteen mittaustuloksia kirjattiin noin 350, joista analysoitiin 96. 8 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Tulokset ja johtopäätökset Mittauksissa havaittiin eroja tien pinnan painuman ja urakehityksen ja kosteusprofiilin kehittymisen osalta. Eroihin vaikuttivat mm.: - Pohjamaa (myös mm. pohjamaan vaihtuminen) - Tien rakenteiden materiaaliominaisuudet ja paksuudet (vaihtelut varsinkin sorateillä) - Tien rakenteiden tiiviys (mm. pintakäsittely sorateillä) - Ympäristöolosuhteet (mm. päällysteen lämpötila päällystetyillä teillä, rakenteiden kosteus) - Ajonopeus (rasitusaika) - Ajolinja (perässä tulevat renkaat tasoittavat edellisten aiheuttamat urat) 9 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Tietyyppikohtaiset tulokset Mittauskohteiden mittauspisteissä ei havaittu mittauspäivän olosuhteissa pumppautumisilmiötä tien rakenteissa. Päällystetyt tiet: Mittausolosuhteissa erityisen paksupäällysteisessä ja rakenteisessa tiessä yhdistelmien eroavaisuuksilla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta vasteisiin kuin ohutpäällysteisellä tiellä. Mittausolosuhteissa ohutpäällysteisessä, rakenteisessa ja turvemaalle rakennetulla tiellä vasteet ja vasteerot sen sijaan ovat selvempiä. 10 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö Soratiet: Mittaukset olivat haastavampia suorittaa kuin päällystetyillä teillä, mm. tien rakenteet ja alusmaan vaihtelut voivat olla merkittäviä lyhyelläkin matkalla. Mittaussuoran matkalla oli selvästi huonompia kohtia kuin mittauspiste ja todennäköisesti nämä kohdat vaurioituvat huonoissa olosuhteissa nopeammin kuin mittauspisteen kohta.

Ajoneuvokohtaiset tulokset Mittaustulosten perusteella riippuvuuksia yksittäisten ajoneuvoyhdistelmien (7-, 9-, 10- ja 13-akseliset) ja niiden aiheuttaman tien urakehityksen tai kosteusprofiilin muutoksien välille ei pystytty määrittämään (vaatii tarkempaa tutkimusta). Sorateillä huokospainemittaustulosten perusteella eroja 7-akselisen ja 9/10- akselisten välillä olivat todennettavissa mittauspäivän olosuhteissa ajettaessa erittäin hitaasti (10 km/h) samoja ajolinjoja. Kokonaisuutena käytetyillä mittausmenetelmillä ei 9- ja 10-akselisen yhdistelmän välille saatu merkittäviä eroja (vaatii tarkempaa tutkimusta). 11 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Tulokset: Nettokuormiin suhteutettu hetkellinen kuopan tilavuus Alla on verrattu eri ajoneuvoyhdistelmien tiehen hetkellisesti aiheuttama kuopan tilavuuksia (ilman hakasulkuja) ja suhteutettuna yhdistelmien nettokuormiin (hakasuluissa): Suhdelukuja ei voi käyttää sellaisenaan osoittamaan yhdistelmien kuormitusvaikutuksia tien rakenteisiin koska kuopan syvyydelle ei ole määritelty vauriokerrointa. kuopan tilavuus on laskettu päällystetyissä teissä tien pinnassa olevan venymäliuskakentän ylitysten aikaisista venymä-puristuma-mittaustuloksista laskettu kolmiulotteinen tilavuus joka ottaa ylitysajan huomioon. Sorateissä kuopan tilavuus on laskettu tien päällysrakenteissa kahdella syvyydellä olevien Maanpaineantureiden mittaustuloksista laskettu tilavuus, joka myös ottaa ylitysajan huomioon. 12 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Suositukset mittaustulosten perusteella Tulosten perusteella voidaan sanoa, että HCT-yhdistelmien ja niiden kuljetusten suunnittelussa kannattaisi kiinnittää huomiota ainakin ajokäyttäytymiseen sorateillä. Yhdistelmien tulisi ajaa tietä pitkin suhteellisen nopeasti mutta kuitenkin välttäen aiheuttamasta liikaa dynaamista kuormitusta. Lisäksi tiellä pysähtymistä pitäisi välttää samoin kuin samoilla ajolinjoilla (ajourilla) ajamista. 13 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Suositukset kirjallisuustutkimuksen perusteella Projektin lopuksi suoritettiin lyhyt kirjallisuuskatsaus tutkimusalueella sorateiden osalta vireillä olevista tutkimuksista ja pohdinnoista, lähinnä Skandinaviassa. Katsauksen perusteella HCTyhdistelmien ja niiden kuljetusten suunnittelussa kannattaisi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: CTI:n eli rengaspaineiden säätöjärjestelmän yleisempään käyttöön (Lähde: Ruotsi, Skogforsk/ Mikael Bergqvist): mm. Matalampi rengaspaine vähentää tierasitusta ja urautumista Ajojen oikeaan ajoitukseen (Lähde: Metsäteho/Pirjo Venäläinen): Esim. leimikoille kuormien karkea ajoittuminen (tukit ensin, kuitu myöhemmin ja energiapuu aivan viimeiseksi). Uuden teknologian hyödyntäminen osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa Kuormien/ajojen väliin jäävään minimiaikaan (Lähde: Ruotsi, Suomeen erona erillisen kuormaajan käyttö): Tarkoituksena olosuhteista ja tien vahvuudesta riippuen antaa tien rakenteille aikaa palautumiseen ajojen yhteydessä. HCT-yhdistelmien käyttöön talviaikaan (Lähde: Kanada, Metsähallitus/Ari Siekkinen): Tiet kestää rasitusta paremmin tierungon ollessa jäässä. Voisiko 84-tonnisten 5+5 akselisten yhdistelmien käyttö sallia silloin? 14 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö

Jatkotutkimukset Tarkempi 76 ja 84-tonnisten aiheuttamien vasteiden/pysyvien muodonmuutosten ja sitä kautta yhdistelmien nettokuormaan suhteutetun tierasituseron määrittäminen sekä päällyste- että sorateillä vaatisi suuren määrän pitkäaikaista testaamista vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa (kuivakausi, sadekausi, kelirikko). Lyhyillä testaustapahtumilla on pysyvien muodonmuutosten mittaaminen erittäin haasteellista. Testaustapahtumat pitäisi olla vähintään kaksipäiväisiä siten, että ensimmäisenä päivänä ajettaisiin pelkästään 76-tonnisella ja toisena päivänä pelkästään 84-tonnisella yhdistelmällä. Uusimman teknologian mahdollisuuksia (esim. reaaliaikainen kinemaattinen mittaus, RTK GNSS) voisi hyödyntää ainakin antureiden osalta (mm. pystysuuntaisten/sivusuuntaisten siirtymien mittaamisessa). Mittauksissa voisi mitata myös CTI-järjestelmän vaikutusta eri olosuhteissa. Surfacing Thickness Program (STP)-menetelmän *) soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin voisi validoida. *) Lähde: Validering av STP-Surfacing Thickness Program för svenska förhållanden 15 25.8.18 Tohtorikoulutettava Veikko Pekkala Auto- ja työkonetekniikka / Koneensuunnittelun tutkimusyksikkö