Kohti tekstiilija muotialan kestävää kasvua Tietoa ja tilastoja alasta
1. Tekstiiliä on kaikkialla... 4 Tekstiili on monipuolinen materiaali, johon törmää yllättävissäkin paikoissa. 2. Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealalla... 8 Tietoa tekstiili- ja vaatealan liikevaihdon kehityksestä ja ulkomaankaupasta. Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestö. Huolehdimme siitä, että yrityksillä on kannustava toimintaympäristö ja mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja menestyä. Olemme alan vahva vaikuttaja ja työmarkkinajärjestö. Jäsenyritystemme tuotteita ovat mm. vaatteet, kodintekstiilit, sairaalatekstiilit, tekniset tekstiilit sekä kuitukankaat ja teollisuustekstiilit. 3. Suomi on yli viiden miljardin euron kuluttajamarkkina... 26 Tilastoja suomalaisten rahankäytöstä sekä pukeutumisen ja kodintekstiilien markkinasta. 4. Uudistuva ja maailmanlaajuinen ala... 36 Tietoa tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamalleista ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Esimerkkejä alan innovaatioista. www.stjm.fi
Tekstiiliä on kaikkialla Tekstiiliä käytetään paljon muuhunkin kuin kaikille tuttuihin vaatteisiin ja sisustustuotteisiin. Tekstiilejä valmistetaan paitsi kuluttajille, myös teollisuuteen, rakentamiseen, kulkuvälineisiin, terveydenhuoltoon ja työvaatteiksi. Tekstiiliä ovat esimerkiksi t-paidat ja tyynyliinat, mutta myös helikopterien laskeutumisverkot, meikinpoistoliinat ja kuplahallit. Tekstiiliä on yllättävissäkin paikoissa: tekstiili tuo keveyttä ja lujuutta autojen runkorakenteiden komposiitteihin, ja tuulivoimaloissa tekstiiliä käytetään siipien lapojen komposiiteissa. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 4 FINNISH TEXTILE & FASHION 5
Esimerkkejä tekstiilien käyttökohteista Vaatteet & sisustustekstiilit Miesten, naisten ja lasten vaatteet, työvaatteet, vuodevaatteet, matot Teollisuus Viirat, kuitukankaat, puristinhuovat, laminaattien tukiverkot, tiivisteet ja suodattimet Terveydenhuolto Vuodetekstiilit, potilasvaatteet, haavatekstiilit Hygieniatuotteet Kosteuspyyhkeet, vaipat, kertakäyttöiset pyyhintätuotteet, vanulaput Autot, lentokoneet, junat, veneet Verhoilut, istuinsuojat, käytävämatot, purjeet, turvavyöt, eristeet Rakentaminen Ääni- ja lämpöeristeet, akustiset levyt, suojaverkot Ulkotilat Aurinkosuojat, markiisikankaat, lastenrattaat, sateenvarjot Maatalous Maidonsuodattimet, puhdistustekstiilit, köydet, hihnat, säkit 6 7
Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealalla Tekstiili- ja muotiala on elinvoimainen ja kasvava toimiala. Suomalaisella tekstiili- ja vaatealalla on kasvun potentiaalia ja alan liikevaihto on kasvanut viime vuosina. Tekstiili- ja muotialan yritysten toiminta vaihtelee pienistä design-vetoisista brändeistä teolliseen kuitukangastuotantoon ja työvaatteista uusiin innovatiivisiin materiaaleihin. Yhteistä yrityksille on se, että yritysten liiketoiminta on yhä kansainvälisempää ja kasvuhakuisempaa. Kasvava liiketoiminta edellyttää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä, joka rohkaisee kasvuun, investointeihin ja uudistumiseen. Suomessa on erinomaista osaamista, joka on saatava kanavoitumaan uusiksi menestystuotteiksi. On tärkeää, että toimialat ovat elinkeinopolitiikassa samalla viivalla, eikä tuettavia aloja valikoida etukäteen. Se voi jättää ulkopuolelle tulevaisuuden menestystarinoita. Uudet konseptit ja tuotteet vievät Suomea eteenpäin ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 8 FINNISH TEXTILE & FASHION 9
Tekstiili- ja muotiala laajasti Tekstiilien ja vaatteiden valmistus on toimialan ydin Tekstiilin ja muodin vähittäiskauppa 1 640 milj. Toimialan ydin: tekstiilien ja vaatteiden valmistus 1 060 milj. Tekstiilin ja muodin tukkukauppa 740 milj. Muu toimialaan liittyvä valmistus (kengät, nahkatuotteet, Tekstiilipatjat ) 690 milj. ja vaatehuolto (pesulat ja suutarit) 330 milj. Tekstiilien valmistus 400 milj. liikevaihtoa 2100 henkilöä 340 yritystä Vaatteiden valmistus 660 milj. liikevaihtoa 2700 henkilöä 320 yritystä Liikevaihto 4,5 mrd. = 3 400 yritystä = 22 000 hlöä Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot 2017. 10 11
Esimerkkejä tekstiilien valmistuksen toimialan yrityksistä Tekstiilialan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa sisustustekstiilejä, mattoja, neuloksia, lankoja, kuitukankaita ja teollisia tekstiilejä. Alan tuotteita myydään siis sekä kuluttajille että B2B-markkinoille. Tekstiilialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tekevät tekstiilien viimeistelyä ja värjäystä. Ahlström Novita Joutsen milj. Tekstiilien valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995 2018, milj. 345 358 388 393 396 407 414 414 410 411 420 442 463 459 366 403 418 393 364 361 380 394 404 416 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tekstiilialan liikevaihto kasvussa Tekstiilialalla finanssikriisin ja 2010- luvun alun notkahduksesta on viime vuosina päästy uudelle kasvun uralle. Tekstiilialan kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi 3 %, mikä ennakoi liikevaihdon kasvua noin kymmenellä miljoonalla vuonna 2018. Savotta Finlayson Orneule Vuosi Arvio 2018 Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 12 & suhdannetilastot. Arvot tilastovuoden hinnoin. 13
Tekstiilialalla kasvua sekä kotimaan myynnissä että vientiliikevaihdossa Tekstiilialan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja Tekstiilialan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017, yhteensä 400 milj. Lähes kolmannes tekstiilialan liikevaihdosta tulee viennistä Tekstiilialan kokonaisliikevaihto ja kotimaan myynti ovat kasvaneet kolme viime vuotta. Tekstiilialan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa sisustustekstiilejä, mattoja, neuloksia, lankoja, kuitukankaita ja teollisia tekstiilejä. Alan tuotteita myydään siis sekä kuluttajille että B2B-markkinoille. Tekstiilialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tekevät tekstiilien viimeistelyä ja värjäystä. 2015 = 100 120 110 100 90 80 2010 2011 2012 2013 Kotimaan myynti Liikevaihto Vientiliikevaihto 2014 2015 2016 2017 2018Q2 Kotimaan myynti, 270 milj. 68 % Vientiliikevaihto, 130 milj. 32 % Vuonna 2017 tekstiilialan kokonaisliikevaihto oli 400 miljoonaa euroa, ja liikevaihto kasvoi 2,5 % edellisvuodesta. Tekstiilialalla vientiliikevaihto kehittyi kotimaan myyntiä paremmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,4 % ja vientiliikevaihto 4,1 %. Kotimaan myynnin osuus kokonaisliikevaihdosta on 68 % ja vientiliikevaihdon 32 %. Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 14 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja. & suhdannetilastot 2017. Huom! Luvut ovat arvioita! 15
Esimerkkejä vaatteiden valmistuksen toimialan yrityksistä Vaatealan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa naisten, miesten ja lasten vaatteita, urheiluvaatteita, asusteita ja alusvaatteita. Vaatealaan kuuluvat myös työvaateyritykset. Luhta Sportswear Company Marimekko Reima Vaatteiden valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995 2018, milj. milj. 734 725 759 799 794 797 829 804 754 753 733 722 738 729 663 718 754 723 701 643 624 622 657 652 Vaatealan liikevaihto kasvussa vaikeiden vuosien jälkeen Vuonna 2017 vaatealan kokonaisliikevaihto kasvoi 5,6 %, ja kokonaisliikevaihto oli 660 miljoonaa euroa. 2010-luku on ollut suomalaiselle vaatealalle vaikea, ja liikevaihto laski viitenä vuotena peräkkäin vuosina 2012 2016. Image Wear Sidoste Kivat 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Arvio 2018 Vuosi 2017 oli alalle selvä käänne kasvuun. Tänä vuonna liikevaihdon ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuoden tasolla. Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 16 & suhdannetilastot. Arvot tilastovuoden hinnoin. 17
Vaatealan kotimaan myynti on pitkän laskun jälkeen kääntynyt kasvuun Vaatealan kotimaan myynti kääntyi vuonna 2017 kasvuun viiden vuoden laskun jälkeen. Alkuvuonna 2018 kotimaan myynti kasvoi 5 prosenttia. Vientiliikevaihto on kehittynyt erittäin positiivisesti vuodesta 2015 alkaen. Vienti on edelleen hyvällä tasolla, mutta kasvu on taittumassa. 2015 = 100 Vaatealan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja 160 140 120 100 80 60 40 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Q2 Vaatealan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017, yhteensä 660 milj. Vaatealalla vientiliikevaihdon osuus on jo yli 40 % Vuonna 2017 kotimaan myynti kasvoi 2,5 % ja vientiliikevaihto 11,4 %. Vaatealan yritysten kotimaan myynti on ollut viime vuosina vaikeuksissa, ja se kääntyi kasvuun vasta vuonna 2017. Vientiliikevaihto sen sijaan on kehittynyt jo muutaman vuoden ajan positiivisesti, joten vientiliikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta on kasvanut. Vientiliikevaihto Liikevaihto Kotimaan myynti Kotimaan myynti, 380 milj. 57 % Vientiliikevaihto, 280 milj. 43 % Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 18 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja. & suhdannetilastot 2017. Huom! Luvut ovat arvioita! 19
Alan vientiliikevaihtoa ja ulkomaankauppaa tilastoidaan monella tavalla A Suomalainen tekstiilialan yritys valmistaa kuitukangasta Satakunnassa ja vie sitä Suomen rajan yli Ruotsiin. Kuitukangas sisältyy Tullin tavaravientiin ja tekstiilialan vientiliikevaihtoon. A C Suomalainen vähittäiskaupan yritys valmistuttaa housuja Kiinassa. Yritys tuo housuja myyntiin Suomeen ja ne kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Lisäksi yritys vie housuja Suomesta jälleenmyyntiin Venäjälle, jolloin ne kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Vähittäiskaupan alalla ei tilastoida vientiliikevaihtoa, joten tuotteet näkyvät vain tavaraviennissä. D Tavaravienti (Tulli) Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvat tuotteet. Tavaraviennin tilastot sisältävät tekstiilit, vaatteet ja jalkineet riippumatta siitä, minkä toimialan yritys niitä vie tai tuo. Vientiliikevaihto (Tilastokeskus) B Suomalainen vaateyritys vie Virossa valmistuttamiaan mekkoja myyntiin Ruotsiin. Mekot eivät missään vaiheessa mene Suomen rajan yli, minkä vuoksi ne eivät sisälly Tullin tavaraviennin tilastoon, vaikka ne ovat yrityksen vientiä. Sen sijaan ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa. D B E C Suomalaisyritys valmistuttaa paitoja Virossa. Yrityksen logistiikka-keskus on Suomessa, ja se tuo valmiit paidat Virosta Suomeen. Paidat kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Seuraavaksi yritys vie samat paidat myyntiin Norjaan. Tässä vaiheessa paidat kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Lisäksi ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa. E Suomalainen vaatealan yritys valmistuttaa takkeja Virossa. Yritys tuo takkeja myyntiin Suomeen. Takit sisältyvät Tullin tavaratuontiin. Tilastokeskus tilastoi suomalaisten yritysten ulkomailta tulevaa myyntiä, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu ja onko tuote missään vaiheessa mennyt konkreettisesti Suomen rajan yli. Tämä on saatavilla vain teollisuuden toimialoille, ei kaupan alalle. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 20 FINNISH TEXTILE & FASHION 21
Tekstiilejä ja muotia viedään eniten Ruotsiin Tekstiilin ja muodin tärkeimmät vientimaat ovat lähimarkkinoita naapurimaissa ja Euroopassa. Viime vuosina vienti on kasvanut eniten Ruotsiin. Perinteisesti Venäjä on ollut alalle merkittävä vientimaa, mutta vienti Venäjälle on ollut vaikeuksissa. Ruotsi nousikin suurimmaksi vientimaaksi 2015. Myös vienti Norjaan, Ranskaan ja Iso- Britanniaan on kasvanut. Nousevia maita ovat myös Kiina ja Japani. Tekstiilin ja muodin tavaraviennin suurimmat maat 2017, yhteensä 690 milj. milj. 1. Ruotsi 160 2. Saksa 78 3. Venäjä 70 4. Viro 58 5. USA 27 6. Norja 26 7. Ranska 25 8. Iso-Britannia 21 9. Alankomaat 20 10. Puola 20 Muut maat yhteensä 182 Tekstiilin ja muodin tavaravienti tuoteryhmittäin 1996 2017 Vaatteet 290 milj. Tekniset tekstiilit 170 milj. Jalkineet 120 milj. Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 60 milj. Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 50 milj. Tekstiilin ja muodin tavaraviennistä suurin osa on vaatteita ja teknisiä tekstiilejä Tärkeimmät vientimaat 2017 eri tuoteryhmissä: Vaatteet Ruotsi, Saksa, Viro Tekniset tekstiilit Saksa, USA, Puola Jalkineet Ruotsi, Venäjä, Norja Sisustustekstiilit & muut tekstiilit Ruotsi, Saksa, Viro Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Venäjä, Viro, Liettua Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Tuoteryhmän nimen perässä 22 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot tavaraviennin arvo 2017. 23 vienti milj. 400 350 300 250 200 150 100 50-1996 2000 2005 2010 2017
Tekstiilejä ja muotia tuodaan eniten Kiinasta Tekstiilin ja muodin tuonti on kasvanut viime vuosina eniten Bangladeshista, Kiinasta, Vietnamista ja Kambodzasta. Aasian tuonnista merkittävä osa on vähittäiskaupan toimijoiden tuontia. Suomalaiset yritykset teettävät paljon tuotteita Virossa, millä on merkittävä osuus Viron tuontiluvuissa. Tekstiilin ja muodin tavaratuonnin suurimmat maat 2017, yhteensä 2,4 mrd. 1. Kiina 2. Ruotsi 3. Saksa 4. Bangladesh 5. Turkki 6. Intia 7. Vietnam 8. Italia 9. Viro 10. Pakistan Muut maat yhteensä tuonti milj. 152 144 141 107 101 96 79 68 52 694 738 Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 1996 2017 Tekstiilin ja muodin tavaratuonnista valtaosa on vaatteita Tärkeimmät tuontimaat 2017 eri tuoteryhmissä: Vaatteet Kiina, Bangladesh, Ruotsi Jalkineet Kiina, Vietnam, Ruotsi Sisustustekstiilit & muut tekstiilit Kiina, Intia, Turkki Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Saksa, Kiina, Iso-Britannia Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 200 milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Huom! Mikäli tavaran Tekniset tekstiilit 170 milj. Tekniset tekstiilit alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi näyttää Saksa, Italia, Ruotsi tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurelta tuontimaalta, vaikka se on Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Tuoteryhmän nimen perässä 24 usein vain tavaran läpikulkumaa. tavarantuonnin arvo 2017. 25 tuonti milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200-1996 2000 2005 2010 Vaatteet 1 420 milj. Jalkineet 330 milj. Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 260 milj. 2017
Suomi on yli viiden miljardin euron kuluttajamarkkina Suomalaiset käyttävät pukeutumiseen vuosittain 4,8 miljardia euroa ja kodintekstiileihin 0,5 miljardia euroa. Tekstiilit ja muoti ovat merkittäviä kulutuskohteita suomalaisille. Yhä isompi osuus rahankäytöstä tulee vanhemmilta ikäryhmiltä, sillä Suomen väestö ikääntyy. Ihmisten tavat ostaa ovat murroksessa. Ostaminen hajaantuu: vaatteita ostetaan perinteisten vaatekauppojen lisäksi marketeista, tavarataloista ja urheilukaupoista sekä suomalaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista. Lisäksi kuluttajien välinen vertaiskauppa on merkittävä ilmiö suomalaisten vaate- ja tekstiiliostoissa. Tekstiili- ja muotiala on globaali ja erittäin kilpailtu toimiala. Alan valmistajat, suunnittelijat ja vähittäiskauppa ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa paitsi viennissä, myös kotimaisen kaupan hyllyllä. Suomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia viennin ohella myös kotimarkkinalla. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisista vaate- ja sisustusbrändeistä ja he toivoisivat, että niitä olisi paremmin saatavilla. Kuluttajien tavoittamisessa kaupoilla ja niiden valikoimalla on tärkeä rooli. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 26 FINNISH TEXTILE & FASHION 27
Rahankäytön muutokset: asuminen, ruoka, pukeutuminen & autot Vaatteisiin kulutettu rahasumma on kasvanut, mutta vaatteiden osuus kaikesta kulutuksesta on silti laskenut. Muu kulutus kasvaa vaatteiden kulutusta nopeammin. Vaatteisiin käytetyn rahasumman suhteellinen osuus pienenee, koska rahaa on käytettävissä enemmän ja vaatteet ovat edullisempia. % rahankäytöstä Suomalaisten rahankäyttö eri kohteisiin 1975 2017, %-osuus kaikesta rahankäytöstä 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % - 1975 1980 1985 Asuminen Elintarvikkeet Vaatteet & jalkineet Autot 1990 1995 2000 2005 2010 2017 29 % 12 % 4,2 % 2,9 % Yli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus rahankäytöstä Merkittävä osa kulutuksesta tulee yli 45-vuotiailta Suomi ikääntyy, ja yhä suurempi osuus suomalaisista kuuluu vanhempiin ikäryhmiin. Samalla niiden merkitys rahankäyttäjinä kasvaa. Suurimmat kuluttajaryhmät sekä vaatteissa että kodintekstiileissä ovat 45 54 ja 55 64-vuotiaiden kotitaloudet. Sisustustekstiilien kulutus painottuu vielä keskimääräistä enemmän vanhempiin ikäryhmiin. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus & Tilastokeskus / Kotitalouksien kulutus, käyvin hinnoin 2016. Kotitalouden ikäryhmä määräytyy kotitalouden viitehenkilön Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus, perusteella. Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen, 28 käyvin hinnoin 2017. jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. 29 % rahankäytöstä 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 1985 1990 1995 1998 Kodintekstiilit Yli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus suomessa 2001 2006 2012 2016 Kaikki rahankäyttö Vaatteet 66 % 65 % 63 % 57 %
Kodintekstiileihin käytetään 500 miljoonaa euroa vuodessa Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa 1975 2017 Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa 1975 2017 Vaatteisiin ja jalkineisiin käytetään 4,8 miljardia euroa vuodessa Suomalainen ostaa kodintekstiilejä vuosittain keskimäärin noin 90 eurolla. Kokonaisuudessaan markkinan koko on siis lähes puoli miljardia euroa. 2010-luvun heikko taloustilanne on näkynyt rahankäytössä kodintekstiileihin. Laskun taustalla ovat muun muassa hiljentynyt asuntokauppa ja kulutustottumuksien muutokset. Vuonna 2017 rahankäyttö kodintekstiileihin kääntyi kuitenkin prosentin kasvuun. milj. milj. 1975 270 1980 260 1985 1990 310 250 1995 330 2000 470 2005 2010 520 490 2017 mrd. 1,7 1975 2,0 1980 1985 2,9 1990 2,2 1995 2,9 2000 3,8 2005 4,5 2010 4,8 2017 Suomalainen ostaa vuodessa vaatteita ja kenkiä keskimäärin 870 eurolla vuodessa. Yhteensä siitä kertyy 4,8 mrd. euroa. Tästä 4,1 mrd. euroa käytetään vaatteisiin ja 0,7 mrd. euroa kenkiin. Pukeutuminen on merkittävä rahankäytön kohde. Vertailun vuoksi: autoja ostetaan vuosittain 3,3 miljardilla eurolla ja ravintoloihin käytetään 5,9 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus. Vertailukelpoinen aikasarja viitevuoden 2010 hinnoin. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus. 30 Luku ei sisällä mattoja. Vertailukelpoinen aikasarja viitevuoden 2010 hinnoin. 31
Vaatteisiin käytetyistä euroista naisten vaatteiden osuus on yli puolet Suomessa käytetään pukeutumiseen yhteensä 4,8 miljardia euroa vuodessa. Tästä jalkineiden osuus on 0,7 miljardia ja vaatteiden 4,1 miljardia euroa. Naisten vaatteiden osuus vaatteisiin käytetystä rahasta on yli puolet, ja miesten vaatteisiin käytetään vajaa kolmannes. Vaatteisiin käytetty raha Suomessa, yhteensä 4,1 mrd. Naisten vaatteet 52 % Miesten vaatteet 28 % Lasten vaatteet (3 13-v.) 10 % Asusteet, kankaat, huolto 8 % Lsten vaatteet (0 2v.) 2 % milj. 60 420 350 1 130 2 150 Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin asukasta kohden vuodessa eri EU-maissa / asukas Luxemburg 1620 Norja 1570 Itävalta 1230 Iso-Britannia 1150 Italia 1030 Tanska 940 Ruotsi 900 Portugali 900 Suomi 870 Saksa 800 Belgia 770 EU28 760 Ranska 660 Espanja 620 Viro 480 Suomalainen käyttää pukeutumiseen EU:n keskiarvoa enemmän Suomalaiset käyttävät pukeutumiseen enemmän rahaa kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Jäämme kuitenkin jälkeen pohjoismaisista naapureistamme Tanskasta ja Ruotsista. 870 euron potista 750 euroa menee vaatteisiin ja 120 euroa jalkineisiin. Jalkineissa olemme keskimääräistä nuukempia: EU:n keskiarvo niissä on 150 euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus Lähde: Eurostat / Final consumption expenditure of households by 32 käyvin hinnoin 2017 (Osuudet aineistosta kotitalouksien kulutus 2016). consumption purpose. Luvut vuodelta 2016, Norja 2015. 33
Vaatteiden ostopaikat monipuolistuvat Vaatteiden ostaminen hajaantuu: vaatteita ostetaan perinteisten vaatekauppojen lisäksi marketeista, tavarataloista, urheilukaupoista ja vertaiskaupasta sekä suomalaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista. Athleisure-trendi ja urheilu-muodin käyttö laajemmin vapaa ajalla näkyvät urheilun vähittäiskaupassa, joka on ollut kasvussa koko 2010-luvun. Samaan aikaan perinteinen vaatteiden vähittäiskauppa on ollut laskussa. 2015 = 100 Vähittäiskaupan eri toimialojen liikevaihdon kehitys 2007 2017 120 110 100 90 80 70 60 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Urheilukauppa Koko vähittäiskauppa Tavaratalokauppa Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa 2014 2015 2016 2017 2018 Q2 Suomalaiset ostavat verkosta ja haluavat suosia suomalaista 77 % 51 % suomalaisista naisista on joskus ostanut vaatteita netistä suomalaisista ostaisi enemmän suomalaisia merkkejä, jos niitä olisi paremmin saatavilla. Suomalaiset vaateostoksilla Kaikenikäiset ostavat vaatteita verkosta. Eniten ostavat naiset, mutta miehistäkin puolet on joskus ostanut vaatteita netistä. Suomalaiset vaate- ja sisustusbrändit ovat kuluttajille tärkeitä. Yli 40 prosenttia suomalaisista suosii vaateostoksilla kotimaisia vaatemerkkejä. Puolet suomalaisista haluaisi ostaa enemmän suomalaisia merkkejä. Lähde: Tilastokeskus / Kaupan liikevaihtokuvaaja, trendisarja. Lähde: Suomen Tekstiili & Muoti, kuluttajatutkimus 2017. 34 35
Uudistuva ja maailmanlaajuinen ala Tekstiili- ja muotiala on kokenut globaalin rakennemuutoksen viime vuosikymmeninä. Myös alan suomalaisten yritysten liiketoimintamallit ovat moninaistuneet ja suomalaiset yritykset ovat aiempaa kansainvälisempiä ja verkostoituneempia. Tekstiili- ja muotiala elää nyt kiinnostavassa ja myönteisessä murrosvaiheessa. Alan innovaatiot tarjoavat huimia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomessa kehitetään esimerkiksi entistä ympäristöystävällisempiä tekstiilimateriaaleja ja otetaan käyttöön uusia kiertotalouden ja vastuullisuuden malleja. Tekstiili- ja vaatealalle ominaisia ovat pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Esimerkiksi vaatteen ompelua edeltää useita eri työvaiheita, kuten kuitujen kasvatus tai valmistus, langan valmistus, neuloksen tai kankaan tuottaminen sekä värjäys ja viimeistys. Tiedon saaminen valmistusketjun kaikista vaiheista on haastavaa ja vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ketjun jokaisen toimijan kesken. Suomalaiset yritykset työskentelevät aktiivisesti läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi. Työelämä muuttuu, ja asiantuntijatyön merkitys alalla vahvistuu. Tekstiili- ja vaatealan yrityksissä työskentelee muun muassa suunnittelun, logistiikan, markkinoinnin ja teollisen tuotannon koulutettuja ammattilaisia. Ala vaatii laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa kouluttautumista. SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 36 FINNISH TEXTILE & FASHION 37
Tekstiili- ja muotialan muutostekijöitä Tekstiili- ja muotiala elää talouden, työn, kulutuksen ja teknologian muutoksissa tiukasti mukana. Yritykset kehittyvät ja uudistuvat, ja samalla ne tarvitsevat uudenlaista osaamista ja toimintakulttuuria. Uusia innovaatiota kehitetään vauhdilla, ja ala hakee aktiivisesti vastauksia ajankohtaisiin vastuullisuuteen ja kiertotalouteen liittyviin kysymyksiin. Vastuullisuus & kiertotalous Muuttuva toimintaympäristö Innovaatiot ja digitalisaatio milj. Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2017 5 560 2 820 690 Jos muotiala olisi valtio, se olisi maailman 7. suurin kansantalous Ruotsissa ja Tanskassa tekstiili- ja muotialan rakennemurros tapahtui aiemmin kuin Suomessa. Alan yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet moderneja liiketoimintamalleja, mikä on mahdollistanut kasvua ja kansainvälistymistä. Tekstiilija muotiala onkin näissä maissa yksi merkittävistä vientialoista. Muuttuva työelämä 24/7 Kulutuksen muutos Suomella on mahdollisuus kasvattaa tekstiili- ja muotialasta Tanskan ja Ruotsin veroinen vientiala. Tekstiilija muotialan globaalista markkinasta riittää kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot / Statistics Sweden / Statistics Denmark. Sisältää tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tavaraviennin (SITC ryhmät 26,65,84,85). 38 Otsikon lähde: State of Fashion 2017 39 Tanska Ruotsi Suomi
Esimerkkejä suomalaisten tekstiili- ja muotialan yritysten toimintamalleista Suomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on erilaisia liiketoimintamalleja. Osa toimii suomalaisten tai ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, osalla on omaa tuotantoa. Tekstiiliyritys A neuloksia valmistava yritys ostaa puuvillalankaa Italiasta ja valmistaa siitä trikooneulosta Suomessa. Yritys myy valmista neulosta eteenpäin vaatteita valmistaville yrityksille Suomeen ja ulkomaille. Kuitukangasyritys C ostaa tekokuitua Kiinasta. Yritys valmistaa siitä kuitukangasta tehtaassaan Suomessa. Yritys myy valmiin materiaalin saksalaiselle toimijalle, joka valmistaa siitä kosteuspyyhkeitä. Monet alan yritykset ostavat tarvitsemaansa osaamista palveluna yhteistyökumppaneilta, oli kyse sitten esimerkiksi tuotannosta, taloushallinnosta tai markkinoinnista. Toimintamalli mahdollistaa yritykselle laajan tuotevalikoiman ja erityisosaamisen. Se lisää myös toimitusvarmuutta ja auttaa reagoimaan kysynnän muutoksiin. Vaateyritys B suunnittelee kuosillisia vaatteita. Se hankkii kankaan Portugalista ja painattaa kuosin siihen erikoistuneella toimijalla Suomessa. Lopuksi yritys teettää vaatteet yhteistyö-kumppaneillaan Virossa. Vaateyritys D suunnittelee urheiluvaatteen. Se tilaa tuotteen yhteistyökumppaniltaan Kiinasta. Kiinalainen yritys hankkii kankaat ja tarvikkeet ja valmistaa vaatteen. 40 41
Esimerkki globaalista hankintaketjusta Tekstiili- ja muotialan valmistusketjut ovat tyypillisesti moniulotteisia ja globaalisti pirstaloituneita. Raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan valmistus, kankaan valmistus ja tuotteen ompelu tapahtuvat usein eri paikoissa. Vaatteen suunnittelu Suomalainen vaatealan yritys suunnittelee tuotteen, jossa puuvillakangas ja polyesterivuori Vaatteen valmistus (leikkaus ja ompelu) Puuvillakankaan kudonta Esimerkkinä suomalaisbrändin ulkomailla valmistettu pusero, joka myydään Suomessa 129 euron suositushinnalla Tuotannon osuus, sis. materiaalit ja ompelu, 24 euroa Agentin osuus, 2,10 euroa Arvonlisävero 25 euroa Brändin osuus 22 euroa Esimerkki tuotteen arvon jakautumisesta Suomessa myydyn tuotteen arvosta noin 80 % jää Suomeen, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu. Polyesterikankaan valmistaminen ja painaminen Puuvillalangan keräys ja värjäys Jälleenmyyjän osuus 57 euroa. Jos kauppa myy tuotteen alennetulla hinnalla, osuus pienenee. Logistiikka 1 euro Josta yritys maksaa mm. palkat, toimitilat, tuotekehityksen, verot, lainojen korot, ympäristömerkit, valvonnan, tuotteiden testauksen, mainonnan ja markkinoinnin, IT-infran, varastoinnin, mahdolliset osingot, jne. Puuvillan viljely Alkuperä voi vaihdella eräkohtaisesti Polyesterin valmistus ja langan kehräys 42 43
Polyesteri on eniten käytetty kuitu Kuitujen tuotanto 2017, yhteensä 95 milj. tonnia Kuitujen tuotantoa on keskittynyt Aasiaan Kuitujen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet voimakkaasti, ja polyesterin osuus on noussut. Polyesteri valmistetaan yleensä öljystä. Sillä saadaan tekstiileihin kuluttajien toivomia ominaisuuksia. Se on monikäyttöinen ja helppohoitoinen kuitu. Puuvilla on luonnonkuitu, jonka saatavuus ja hintataso ovat riippuvaisia sääoloista. Puuvillan viljely vaatii paljon maapinta-alaa ja vettä. Polyesteri Puuvilla Selluloosakuidut, esim. viskoosi Polyamidi Akryyli Muut synteettiset Villa Silkki milj. tonnia 5,6 5,6 1,7 1,3 1,2 0,2 25,4 53,8 Polyesterin suurimmat tuotantomaat Kiina 72 % Intia 9 % Etelä-Korea 3 % Taiwan 3 % USA & Kanada 2 % Puuvillan suurimmat tuotantomaat Intia 25 % Kiina 20 % USA 18 % Pakistan 8 % Brasilia 6 % Erityisesti polyesterin tuotanto on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1985 polyesteria tuotettiin noin 6,5 miljoona tonnia vuodessa, 2017 määrä oli 53,8 miljoonaa tonnia. Puuvillan tuotanto on kasvanut huomattavasti polyesteria hitaammin. Vuonna 1985 puuvillaa tuotettiin 19,2 miljoonaa tonnia, vuonna 2017 määrä oli 25,4 miljoona tonnia. Lähde: Textile Outlook International, No 188 October 2017, 44 Lähde: Textile Outlook International, No 191 April 2018, s. 83. s. 95 & ICAC World Cotton Database. 45
Vastuullisuus on osa tämän päivän liiketoimintaa Suomalaiset alan yritykset työskentelevät aktiivisesti vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi. Ulkopuolisten tahojen myöntämät sertifikaatit ja merkinnät ovat yksi keino tämän osoittamiseen. Kansainväliset vastuullisuusjärjestelmät keskittyvät eri asioihin. Niiden käyttö on maksullista. Yritys voi toimia vastuullisesti myös ilman virallista sertifikaattia tai merkkiä. Tonnia Vesistöihin päätyvä muovia sisältävä roska 16 000 Laivojen pinnoitteet 2 % 35 000 Pestävä kosmetiikka 4 % 80 000 Mikromuovien lähteet Teiden maalaukset 8 % Suuri muoviroska 90 % (esim. muovipussit, pullot) Suorat mikromuovipäästöt 10 % 130 000 Kaupunkipöly 14 % 190 000 Tekokuitutekstiilit 20 % 230 000 Teollisuuden muovipelletit 24 % 270 000 Autojen renkaat 28 % Mikromuovien osuus meriin päätyvästä muoviroskasta on noin 10 % Mikromuovit ovat synteettisiä, alle 5 mm kokoisia muovipartikkeleita. Meriin päätyvän muoviroskan kokonaismäärä on noin 12,2 miljardia kiloa vuodessa. Tästä 90 % on suurta muoviroskaa, kuten muovipusseja ja -pulloja. Mikromuovien osuus on noin 10 %. Suomessa jopa 90 % mikromuoveista pystytään ottamaan talteen jätevesien käsittelyssä. Lähde: Eunomia, Plastics in Marine Environment (2016) 46 47
Suurimmat tekstiilien tuotantomaat Maailman suurimmat tekstiilien viejämaat, vienti yhteensä arviolta 285 mrd. USD Maailman suurimmat vaatteiden viejämaat, vienti yhteensä arviolta 440 mrd. USD Suurimmat vaatteiden tuotantomaat Globaalit vientitilastot kertovat parhaiten, mitkä maat ovat tekstiilien ja vaatteiden suuria tuotantomaita. Monissa tekstiili- ja vaatealan tuotantomaissa toimialalla on pitkät perinteet. Esimerkiksi Kiina, Intia, Pakistan ja Turkki ovat merkittäviä puuvillan tuotantomaita, minkä vuoksi alan teollisuudella on näillä alueilla pitkä historia. Kiina 37 % EU (extra-eu)* 7 % Intia 6 % USA 5 % Turkki 4 % Etelä-Korea 4 % Taiwan 3 % Pakistan 3 % mrd. USD 20 16 13 11 10 9 8 105 Kiina 36 % Bangladesh 7 % EU (extra-eu)* 6 % Vietnam 6 % Intia 4 % Turkki 3 % Indonesia 2 % Kambodza 2 % mrd. USD 29 28 24 18 15 7 7 158 Vaatteiden tuotanto on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut erityisesti Bangladeshissa, Vietnamissa, Intiassa, Indonesiassa ja Kambodzassa, jotka ovat nousseet maailman suurimpien vaateviejien joukkoon. Vietnam 2 % 6 USA 1 % 6 Lähde: Textile Outlook International, 189 December 2017, s. 96. Lähde: Textile Outlook International, 189 December 2017, s. 102. *Tilasto ei sisällä EU-maiden keskinäistä vientiä. Mikäli tavaran *Tilasto ei sisällä EU-maiden keskinäistä vientiä. Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia EU-maiden vienti saattaa näyttää tavaran lähetysmaa. Tämän takia EU-maiden vienti saattaa näyttää 48 tilastoissa todellisuutta suuremmalta. tilastoissa todellisuutta suuremmalta. 49
Vaateteollisuuden minimi- ja keskipalkkoja eri maissa Vertailussa vaateteollisuuden palkkoja yleisissä tuotantomaissa Euroopan ulkopuolella sekä Suomessa ja Virossa. USD / kk Vaateteollisuuden minimi- ja keskipalkkoja eri maissa (USD/kk) 66 68 119 128 135 145 170 249 278 297 517 768 1 816 euroa Vaateteollisuuden keskimääräinen työvoimakustannus henkilöä kohden vuodessa eri EU-maissa 4 000 5 000 6 000 6 000 7 000 7 000 9 000 11 000 24 000 28 000 31 000 35 000 36 000 37 000 37 000 38 000 40 000 41 000 42 000 Vaateteollisuuden keskimääräisiä työvoimakustannuksia eri EU-maissa Monet suomalaiset yritykset valmistuttavat tuotteita lähialueilla, kuten Virossa, Latviassa ja Portugalissa. Näissä maissa on paljon tekstiili- ja vaatealan tuotantoa ja osaamista. Sri Lanka Bangladesh Pakistan Kambodza Intia Vietnam Tunisia Indonesia Marokko Kiina Turkki Viro Suomi Bulgaria Romania Latvia Unkari Puola Liettua Viro Portugali Espanja Italia Iso-Britannia Alankomaat Suomi Belgia Itävalta Saksa Ranska Ruotsi Norja Lähituotannon etuina ovat myös nopea logistiikka ja mahdollisuus pienempiin tuotantoeriin. Lähde: Internaltiona Labor Organization & Estonian Clothing and Textile Association, tiedot vuodelta 2015. Suomen osalta työntekijöiden minimipalkaksi arvioitu 9,2 / h, kerroin kuukausipalkaksi Lähde: Eurostat / Annual detailed enterprise statistics for industry. 167 h, yhteensä 1536 /kk, muunnettu dollareiksi. Henkilöstökulut sisältävät bruttopalkan ja työnantajan maksamat 50 Viron osalta kyseessä keskipalkka vaateteollisuudessa. sosiaalimaksut ja palkan sivukulut. Tiedot vuodelta 2015. 51
Asiantuntijatyö lisääntyy tekstiilija vaatealalla Eri henkilöstöryhmien osuus koko henkilöstöstä 1995 2017 tekstiili- ja vaatealalla Enintään neljä henkilöä työllistävien osuus yrityksistä eri toimialoilla Tekstiili- ja vaatealalla on paljon pieniä yrityksiä Alan työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ja asiantuntijatyön osuus kasvaa. Tekstiili- ja vaatealan yrityksissä työskentelee muun muassa suunnittelun, logistiikan, markkinoinnin ja teollisen tuotannon koulutettuja ammattilaisia. henkilöstöryhmän % osuus 80 % 70 % 60 % 50 % 40% 30 % 20% 10% 0% 1995 2000 2005 2010 2017 52 % 29 % 19 % % yrityksistä 77% Tekstiilien valmistus 80% Vaatteiden valmistus 63% Teollisuus keskimäärin 81% Kaikki toimialat keskimäärin Suomessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli. Tekstiili- ja vaateala ei ole poikkeus, ja alan yrityksistä noin 80 % työllistää korkeintaan neljä henkilöä. Pienissä yrityksissä on tärkeää, että henkilöstöllä on laaja-alaista osaamista. Moniosaajien alalla tarvitaan myös lisää joustavia mahdollisuuksia päivittää osaamista työelämän ohessa. Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. Kokonaisluvuista on poistettu yritykset, joiden oikeudellinen 52 Lähde: Elinkeinoelämän Keskusliitto & Suomen Tekstiili & Muoti. muoto on luonnollinen henkilö, eli ns. toiminimiyrittäjät. 53
Alan ammatillinen koulutus Tekstiili- ja muotialan koulutusta tarjotaan 27 ammatillisessa oppilaitoksessa, viidessä ammattikorkeakoulussa ja kahdessa yliopistossa. Ammatillisessa koulutuksessa alan opinnot yhdistyivät vuodesta 2018 alkaen tekstiili- ja muotialan tutkinnoiksi. Tekstiili- ja vaatealan perustutkinnot ammatillisessa koulutuksessa 895 302 559 356 456 328 Tekstiili- ja vaatealan tutkinnot korkea-asteella 79 57 67 52 52 47 76 34 99 46 100 64 132 48 113 68 98 71 85 57 40 27 Alan korkeakoulutus Ammattikorkeakouluista valmistuu muotoilijoita, vestonomeja ja artenomeja, yliopistoista taiteen maistereita ja kandidaatteja. Osaavan työvoiman saatavuus on alan tulevaisuuden tae. Se edellyttää koulutuksen kokonaisuuden ohjaamista. Koulutuksen on ennakoitava osaamistarpeiden muutoksia. Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon lisäksi suoritetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* Tekstiili- ja vaatetustekniikan alan tutkinnot Tekstiili- ja vaatetusalan artesaanit (arvio) Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Artesaanien määrä on Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, arvio. Vuodesta 2018 alkaen kaikki tekstiili- ja muotialan tutkinnot ammattikorkeakoulut ja yliopistot. 54 kuuluvat samaan koulutusalaan. *Vuoden 2018 tiedot elokuuhun mennessä valmistuneista. 55
Tulevaisuus ja innovaatiot Tekstiili- ja muotiala muuttuu ja uudistuu. Käyttöön tulee uusia innovaatioita, materiaaleja ja toimintamalleja. Vastuullisuus ja kiertotalous lisäävät koko ajan merkitystään. Teknologiaa ja tekstiilejä yhdistävät älytekstiilit avaavat uusia käyttötapoja tekstiilille mm. lääketieteessä ja rakennusalalla. Uudistuminen tarjoaa mahdollisuuksia menestykseen ja kasvuun. Älytekstiilit Kierrätysmateriaalit Uudet kuitumateriaalit Haluatko tietää lisää tekstiili- ja muotialasta? viestinta@stjm.fi facebook.com/suomentekstiilijamuoti @TekstiiliMuoti www.stjm.fi 3D-neulottu tekstiili Liikuntasuoritusta mittaavat tekstiilit Lääketieteelliset tekstiilit 56 57
Sisällysluettelo Tekstiiliä on kaikkialla... 4 Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealalla Tekstiili- ja muotiala laajasti...10 Tekstiilien ja vaatteiden valmistus on alan ydin...11 Esimerkkejä tekstiilien valmistuksen toimialan yrityksistä...12 Tekstiilien valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995-2018...13 Tekstiilialan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja...14 Tekstiilialan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017...15 Esimerkkejä vaatteiden valmistuksen toimialan yrityksistä...16 Vaatteiden valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995-2018...17 Vaatealan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja...18 Vaatealan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017...19 Alan vientiliikevaihtoa ja ulkomaankauppaa tilastoidaan monella tavalla...20 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin suurimmat maat 2017...22 Tekstiilin ja muodin tavaravienti tuoteryhmittäin 1996-2017...23 Tekstiilin ja muodin tavaratuonnin suurimmat maat 2017...24 Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 1996-2017...25 Yli viiden miljardin euron markkina Suomalaisten rahankäyttö eri kohteisiin 1975-2017... 28 Yli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus kulutuksesta... 29 Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa 1975-2017... 30 Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa 1975-2017... 31 Vaatteisiin käytetty raha Suomessa... 32 Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin asukasta kohden eri EU-maissa... 33 Vähittäiskaupan eri toimialojen liikevaihdon kehitys 2007-2017... 34 Suomalaiset ostavat verkosta ja haluavat suosia suomalaista... 35 Uudistuva ja maailmanlaajuinen ala Tekstiili- ja muotialan muutostekijöitä... 38 Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2017 eri maissa... 39 Esimerkkejä suomalaisyritysten toimintamalleista... 40 Esimerkki globaalista hankintaketjusta... 42 Esimerkki tuotteen arvon jakautumisesta... 43 Kuitujen tuotanto globaalisti 2017... 44 Polyesterin ja puuvillan suurimmat tuotantomaat... 45 Vastuullisuus on osa tämän päivän liiketoimintaa... 46 Merien muoviroska... 47 Suurimmat tekstiilien viejämaat... 48 Suurimmat vaatteiden viejämaat... 49 Vaateteollisuuden minimi- ja keskipalkkoja eri maissa... 50 Vaateteollisuuden keskimääräinen työvoimakustannus eri EU-maissa... 51 Eri henkilöstöryhmien osuus henkilöstöstä 1995-2017... 52 Enintään neljä henkilöä työllistävien osuus yrityksistä eri toimialoilla... 53 Alan ammatillinen koulutus... 54 Alan korkeakoulutus... 55 Tulevaisuus ja innovaatiot... 56 SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI 58 FINNISH TEXTILE & FASHION 59
Julkaisun tilastot ja tiedot perustuvat virallisiin lähteisiin, kuten Tilastokeskuksen, Tullin, Eurostatin ja ILO:n tietoihin. Lisää tekstiili- ja muotialan tilastoja: https://www.stjm.fi/ julkaisut-ja-tilastot/tilastot/ Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua 2018 Suomen Tekstiili & Muoti ry Eteläranta 10 00130 Helsinki www.stjm.fi Toimitus: Hanne Mikkonen Kuvat: Ahlström-Munksjö, Agtuvi, Ewona, Finlayson, Image Wear, Joutsen, Luhta Sportswear Company, Marimekko, Novita, Reima, Savotta, Sidoste, Spinnova, Touchpoint, Orneule. Suunnittelu: Marker Creative Oy 60
Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua 2018 Suomen Tekstiili & Muoti ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.stjm.fi 62