SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Johanna Ahola

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS Pekka Vuorinen

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Tulisijojen testaaminen

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

PSR Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy

Savupiippu-tulisija yhdistelmien paloturvallisuus

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA

Energiatehokas koti - seminaari

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

Puhdas ilma leikkausosastoilla tilojen hiukkaspitoisuudet, puhtausluokat ja painesuhteet

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Uusia ilmanlaatuhankkeita puunpoltosta ja sensoreista. Ilmanlaadun Mittaajapäivät 7.5. Maria Myllynen, yksikön päällikkö HSY

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Tehdasvalmisteiset tulisijat,

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

Tulisijat TC295. Standardoinnin tilanne

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Palostandardisoinnin tilannekatsaus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kari Siponen Tulisijojen ja metallisavupiippujen testaukset 2017

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Palostandardoinnin tilanne

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Järkivihreä energiapäivä Forssa Sami Ronkainen

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

TC 127 pintakerrokset ja katteet Palostandardisoinnin tilannekatsaus

Paloturvalliset tulisijan ja savupiipun yhdistelmät

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

Hiukkasten päästömääräykset ja mittausmenetelmät puun pienpoltossa

TULISIJOJEN SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILAT TODELLISISSA OLOSUHTEISSA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Savon ilmasto-ohjelma

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Savupiippujen standardisointi CEN/TC Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Liikennepolttonesteiden standardisointi

TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

1. Avaus Lauri Hietaniemi (Green Net Finland Ry) avasi kokouksen ja alusti osallistujat päivän teemaan.

Kevythormien paloturvallisuus. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto

Transkriptio:

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Pienpolttoseminaari, 23.5.2018

Esityksen sisältö Hiukkaspäästömääräyksistä / mittaustekniikoista SIMO- ja KIUAS hankkeiden esittely lyhyesti Muutamia tuloksia

Puun polton hiukkasmittaustekniikat Suomessa ei ole tällä hetkellä lainsäädännöllä asetettuja päästörajoja pienpolton päästöille. Terveysviranomaiset voivat rajoittaa polttamista STTV:n ohjeen perusteella, mikäli haitta voidaan todeta. Epäsuorasti määräyksiä on rakennustuoteasetuksen kautta (CE-merkintä 1.7.2013, EN16510) CO ja hyötysuhde. Ecodesign tulisijoille 1.1.2022 (1185/2015) Yleiset hiukkaspitoisuusrajat tehdasvalmisteisille takoille ja kamiinoille Mm. kiukaat ja leivinuunit eivät kuulu rajoitusten piiriin www.uef.fi/fine/pupo Modernit takat

Puun polton hiukkasmittaustekniikat Viralliset mittaustekniikat Puulämmitteisille tulisijoille (pl. Kiukaat) on suunnitteilla Euroopassa hiukkaspäästöjen mittauksessa EN-PME menetelmä (CEN/TC 295/WG5 N221). CEN TC 295 valmistelee round robin testausta menetelmälle. 1.1.2022 mahdollisesti vielä HF, FFDT tai ESP-menetelmät (CEN/TS 15883/2009) Valmistajien on mahdollisesti ensin kehitettävä tulisijat täyttämään nämä testimenetelmät, muutaman vuoden päästä EN-PME menetelmälle asetetut päästörajat ONGELMA: EN-PME ei myöskään kerro todellisia päästöjä, mm. Karkeiden hiukkasten käsittely (loiva leikkausraja), orgaanisten yhdisteiden huomioiminen Hiukkaspäästöt pienenevät, mutta pidemmällä tähtäimellä tulee ongelmia mittauksissa/laitteiden kehittämisessä, kun menetelmä ei riittävän hyvä.

Kansallinen hiukkaspitoisuuksien mittausmenetelmä SFS-standardin luominen käynnissä Käsitellään TC295 kansallisessa ryhmässä 13.6.2018. Konsensus, viimeistely, avoin lausuntokierros, julkaisu 2019? Kiukaiden CE-standardin päivitys menossa Hiukkaset mahdollisesti kansallisen standardin mukaisesti, mutta tarvittaisiin vertailu EN-PME-menetelmän ja luonnoksen välillä, jotta osattaisiin päättää, kumpaan menetelmään kiuasstandardissa tulisi viitata. Menetelmän etuja: Hiukkaspäästöt mahdollista mitata luotettavasti mm. kiukaista, jotka ehkä kaikkein hankalin mitattava kohde kaikenkaikkiaan.

SIMO- ja KIUAS hankkeet

Syvällistä tutkimustoimintaa käynnissä useassa Akatemian rahoittamassa hankkeessa, mutta miten tehostaa tulosten hyödyntämistä ja tiedon siirtoa? Pienyrityksillä ei sopivaa testausympäristöä Tietoisuuden puutokset pienhiukkaspäästöistä yrityksissä Pienhiukkasten mittaamisen haasteet Tulisijat/talotekniikka -ongelmat Kiukaiden päästöjen kehittymisestä ei tietoa Opetuksen/koulutuksen tehostaminen Viestinnän tehostaminen

Pienpolttosimulaattori Kehityshanke Pienpolttosimulaattori Investointihanke 1.10.2016-30.5.2019 Päärahoittaja: Pohjois-Savon Liitto, EU rakennerahasto-ohjelma 2014-2020.

Pienpolttosimulaattori: Yksikkö tulisijojen päästöjen ja talotekniikan yhteistoiminnan kehittämiseen Pilotointeihin Koulutukseen Tutkimukseen Tuotekehitykseen Testaukseen

Pienpolttosimulaattorista tehty Monipuolinen päästöt laajasti, energia, ilmanvaihto, automaatioteknisiä ratkaisuja tutkimus, kehitystyö, pilotointi, testaus, koulutus, opetus, viestintä -> jatkuvuus toiminnalle Reaaliaikaiset päästöt (ja muutkin tulokset) lopulliset päästötulokset nähdään välittömästi Tehokas helpottaa tuotekehitystä Kaikki laitteistot heti käyttövalmiina: yksi pilotti tehty mittaus saman päivän aikana, kun aamulla laitteen asennus Automatisoitu laskenta SAUNA Mahdollistaa edulliset testit Soveltuu erityisesti kiuasmittauksiin

Energiatehokkuus, ilmanvaihto -82

Mitataan, mihin kiukaassa tuotettava energia kuluu: saunan lämmitykseen, ilmanvaihtoon, savukaasuhäviö ihin (+yli-ilman mukana)

Sisäilmamittaukset, altistuminen CO 2 laimennusilma (ppm) 458 453 448 443 438 DR 5000 10 000 20 18 16 14 12 10 8 6 CO 2 savukaasu (%) Ulkona Sisällä Tulisijasta Piipusta Ovien/ikkunoiden kautta Ilmanvaihdon kautta 433 4 2 428 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0 Aika (min)

SAMI tietokanta

KIUAS (1.4.2017 31.3.2019) Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen Tutkimushankkeen osapuolet: Itä-Suomen yliopisto, pienhiukkas ja aerosolitekniikka (päätoteuttaja) Suomen ympäristökeskus (päästöinventaarioiden päivitys) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (viestintä) Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Helsingin kaupunki, ympäristökeskus Kuopion kaupunki Turun kaupunki

KIUAS -hankkeen tavoitteet selvittää tällä hetkellä myynnissä olevien uusimpien kiukaiden kaasuja pienhiukkaspäästökertoimet ja niiden vaihtelu erilaisilla polttotavoilla ja aineilla, arvioida kiukaiden päästöjen vähentämismahdollisuuksia pienhiukkasja nokipäästöjen (BC) osalta, kehittää uusi toimintamalli, joka mahdollistaa vertailun eri kiuasmallien todellisten päästöjen (erit. hiukkaset) ja standardien vaatimuksien välillä (mittaustekniikka luotettava, testaustapa todellisia päästöjä kuvaava) Pidemmällä aikavälillä: mahdollisen ympäristömerkinnän kehittäminen siten, että kuluttajien olisi mahdollista valita vähäpäästöinen kiuas. tuottaa tutkimustuloksia aineistoksi kiukaiden ja yleisemmin pienpolton päästöihin liittyvään viestintään, päivittää päästökerrointulokset kansainvälisiin raportointeihin Pienpolttoseminaari 23.5.2018 Jarkko Tissari

Kiuasmittauskonsepti Yksinkertainen, toistettava, edullinen Saunan todellinen käyttö Saunan lämpeneminen Kiukaan lämpeneminen Löylyt? Todelliset päästöt Todellinen tehokkuus Hiukkaset laajasti mm. lukumäärä, massa, mustahiili, PAHit Ympäristömerkki: selkokielinen tulosten vertailtavuus Konsepti 5/2018 Saunan koko vakio Polttotapa vakio Sytykkeet, ladonta, klapikoot Poltetaan aina 3 + 3 + 1 kg koivua (kosteus 15-20 %). Ilmanvaihto vakio Pieni avustava veto puhaltimella Kolme toistoa / kiuas Eri tekijöiden merkitys: Pro Gradu Valtteri Nieminen

Arviointeja varten/konseptin toimivuuden testaamiseksi Mitataan 8-9 kiuasta 4 peruskiuasta (kivimäärä 30-70 kg), 2 verkko kiuasta, 2-3 muuta kiuasta (mm. vesisäiliöllinen malli), piippuvesisäiliö? Käyttötavan merkitys päästöihin Vaihteluväli päästöille erilaisilla polttotavoilla/aineilla Ladonta, puun kosteus, roskan poltto jne

KIITOS! Pienpolttosimulaattorihanke NABCEA-hanke KIUAS -hanke