KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2017

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2017 Kaupunginhallitus 3.4.2018

Tilinpäätös 2017 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 5 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 5 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 5 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys 16 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 25 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 26 1.2.6 Kaupungin henkilöstö 28 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 33 1.2.8 Ympäristötekijät 35 1.2.9 Muut ei taloudelliset asiat 37 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 38 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 40 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 40 1.4.2 Toiminnan rahoitus 45 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 48 1.6 Kokonaistulot ja -menot 52 1.7 Konsernin toiminta ja talous 53 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 54 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 54 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 55 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 55 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 56 1.8 Keskeiset liitetiedot 63 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely 63 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 63 2 Talousarvion toteutuminen 64 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen 64 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 72 2.1.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen 72 Peruskaupungin tuloslaskelma 72 Peruskaupungin rahoituslaskelma 73 Peruskaupungin tase 74 KH 3.4.2018 80 3

Peruskaupungin investointiosa 77 2.2.2 Konsernihallinto 79 2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta 91 2.2.4 Sivistystoimiala 92 2.2.5 Ympäristötekninen toimiala 100 2.2.6 Kainuun pelastuslaitos -toimiala 110 2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki 113 3 Tilinpäätöslaskelmat 114 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 114 3.2 Tuloslaskelma 114 3.3 Rahoituslaskelma 115 3.4 Tase 116 3.5 Konsernilaskelmat 118 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 122 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 122 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 123 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 124 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 126 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 132 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot 134 4.7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit 136 5 Eriytetyt tilinpäätökset 137 5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 137 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 139 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 164 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 186 Kajaanin Vesi -liikelaitos 209 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 232 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot 247 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 247 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 248 5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 249 5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 251 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus 253 5.2.6 Loiste konserni 254 5.2.7 Loiste Lämpö Oy 255 5.2.8 Edukai Oy 256 Tietoja tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä 258 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 259 KH 3.4.2018 80 4

1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalaki 115 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talous on elpynyt maailmanlaajuisesti ja kasvua on luvassa ainakin pari seuraava vuotta. Nousukausi näkyy Suomessa voimakkaimmin vientivetoisilla aloilla ja erityisesti rakennustoiminnassa. Kuluttajien luottamus talouteen on myös vahvistunut, mikä tarkoittaa kulutuskysynnän kasvun selvää paranemista. Teollisuuden investoinnit sen sijaan laahaavat selvästi jäljempänä kuin talouden suhdannetilanne antaisi olettaa. Kuntatalouden osalta verotulot kasvoivat kuluneena vuotena ja odotusarvo on toiveikas myös tulevien vuosia koskien. Kajaanin kaupunkistrategian mukaisesti kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Myönteisellä ja houkuttelevalla kaupunki-imagolla on myös yhä keskeisempi rooli. Elinkeinopolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä pienemmille yrityksille. Nuorten innostaminen yritystoimintaan ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen erityisesti kasvuyrityksiin ovat myös tärkeitä painopisteitä. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2017 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lento- ja junamatkustajien kokonaismäärissä oli hyvää kasvukehitystä. Saavutettavuus onkin yksi tärkeimmistä perusedellytyksistä elinkeinoelämän kasvulle. Transtech Oy:n raitiotievaunu- ja junavaunutilaukset varmistuivat, mikä tietää yritykselle erittäin hyvää tilauskantaa vuosiksi eteenpäin. St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehtaan tuotanto on lähtenyt onnistuneesti käyntiin Kajaanissa. Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen odotellaan seuraavan tuotantoyksikön rakentamispäätöstä, mikä tarkoittaisi nykyisen tuotannon kasvua kuusinkertaiseksi. Terrafame Oy:n kaivoksen toiminta ja ennen kaikkea toiminnan uskottavuus parantui viime vuoden aikana merkittä- KH 3.4.2018 80 5

västi. Yhtiö teki aimo harppauksen kohti taloudellista kannattavuutta sekä pysyvyyttä isona työllistäjänä alueella. Peliala on kasvanut varteenotettavaksi työllistäjäksi (yli 200 työpaikkaa) ja sen kasvunäkymät näyttävät hyviltä. Pelialan yritysten ja Kajaanin ammattikorkeakoulun saumaton yhteistyö on ollut ratkaiseva menestyksen tae. Yritystilojen kysynnässä tapahtui myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseen tulokseen. Teknologiakeskus Oy rakensi myös uutta tilaa ja myi yhden isohkon toimitilan paikalliselle yrittäjälle. Millog Oy:n korjaamohallin rakentamisen alkaminen sekä parin muun merkittävän yritystilan suunnittelun alkaminen ovat merkkejä elinkeinoelämän vireydestä. Uuden sairaalan rakentaminen on parantanut merkittävästi rakennusalan työllisyyttä. Metallialan osaajista on pulaa Kajaanissa ja tähän pullonkaulatekijään on myös kaupunki lähtenyt yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa kehittelemään ratkaisukeinoja. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut muutaman vuoden takaisesta notkahduksesta merkittävästi. Kaupungin hallintosäännön uudistamisen yhteydessä perustettiin elinkeinojaosto, jonka tavoitteena on parantaa elinkeinopolitiikan vaikuttavuutta. Työllisyys parani merkittävästi edellisvuosista ja avoimien työpaikkojen määrä oli kasvusuunnassa. Kajaanissa on työvoimapulaa muutamilla toimialoilla, mutta työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoon on vielä pitkälti matkaa kurottavana. Työllisyyden paraneminen näkyy työmarkkinatuen kuntaosuuksien alenemisena vain vähäisessä määrin. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntaosuuksien kasvu on taittunut. Tilinpäätös vuodelta 2017 koko kaupungin osalta on noin miljoona euroa alijäämäinen. Myönteistä vuodessa 2017 oli se, että kaikilla sektoreilla taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin talousarviota paremmin. Vuosi 2017 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvin haasteellinen. Vuoteen sisältyneet epävarmuustekijät ja vaikeudet huomioon ottaen tulos on hyvä. Tulopuolella verotulot kasvoivat neljä miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion. Valtionosuudet puolestaan jäivät yli kaksi miljoonaa euroa alle arvioidun. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäisiksi. Henkilöstökulut toteutuivat 4 miljoonaa alle budjetoidun ja muutenkin toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Lainamäärä on Kajaanissa 3184 euroa/asukas, mikä on hieman yli valtakunnan keskiarvon. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna 2017, vaikka alenikin edellisvuodesta. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 21,5 miljoonaa euroa, mikä oli 11,3 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Rakennusinvestoinnit muodostivat selkeästi suurimman osuuden kokonaismäärästä ja suurimpana kohteena oli Lehtikankaan monitoimitalon loppuun saattaminen (4,4 miljoonaa euroa). Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2017 lähes alkuperäisen investointisumman mukaisesti. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 4,1 miljoonaa euroa ja näissä pääpaino oli vanhojen teiden ja katujen korjauksissa sekä saneerauksissa. Kaupungin tulokseen vaikuttivat merkittävästi erilaisten tase-erien muutokset. Näissä ovat taustalla kirjanpitolainsäädännön tarkennukset sekä kirjauskäytäntöjen muutokset. Purettavien rakennusten noin 1,3 miljoonan euron kirjanpitoarvojen alaskirjaukset sekä SAP HCM:n 0,6 miljoonan alaskirjaus. Pelastustoimen pakollinen varaus 0,5 miljoonaa euroa ja Lehtikankaan koulun purkamisvaraus näkyvät myös 2017 vuoden tilinpäätöksessä tulosta pienentävinä, mutta tulevina vuosina niiden tulouttaminen parantaa tulosta. Menneen tilikauden vuosikate oli 12,9 miljoonaa euroa eli 346 euroa/asukas. Vuosikate riittää kattamaan noin 82 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusosuus on noin 59 prosenttia. Kaupungin velkaantumisaste on suorassa suhteessa investointien määrään, syömävelkaa ei ole tarvittu. Peruskorjattavaa riittää myös lähivuosina, joten velkaantuminen jatkuu vielä joitakin vuosia. KH 3.4.2018 80 6

Yksi tilivuosi on eletty ja sen aikana käytetyt rahaerät ja tehdyt asiat on kirjattu tähän tilinpäätöskirjaan. Tilinpäätös kuvaa kuitenkin mennyttä ajanjaksoa ja katseet pitää olla suunnattuina eteenpäin. Kajaanin keskuskaupunkiaseman vahvistaminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen olivat hyvin esillä viime vuonna. Peruspalveluita tukevaan infraan panostaminen (erityisesti koulu- ja päiväkotirakennukset ja oppimisympäristöt) onnistui hyvin ja kantaa hedelmää kauas tulevaisuuteen. Kaupunkikuvan, kaupungin tunnettavuuden ja positiivisen imagon kehittämiseen tarvitaan nykyistä enemmän panostuksia ja oikeita toimintatapoja. Asukasluvun lievä aleneminen (erityisesti työikäisten), muuttohalukkuus kaupunkiimme ja yrittäjyyden vähäisyys valtakunnan keskiarvoon nähden olivat vuonna 2017 tunnistettuja heikkouksia kaupungissamme. On hyvä, että keskeisimmät heikkoudet on tunnistettu ja ne pyritään muuttamaan vahvuuksiksi kuluvan vuoden aikana valmistuvalla uudella kaupunkistrategialla. Vaikean vuoden jälkeen kohtuullisesti onnistunut tilinpäätös antaa uskoa tulevaisuuteen. Kajaanin kaupunki on ollut jo 367 vuotta olemassa ja jatkaa tästä eteenpäin toivottavasti koko ajan parempaan suuntaan kehittyen. Jari Tolonen kaupunginjohtaja KH 3.4.2018 80 7

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet 31.5.17 saakka Jäsenet 1.6.17 alkaen Kaikkonen Vesa, pj. VAS Kortelainen Miikka, pj. VAS Varimo Pertti, 1. vpj. SDP Meriläinen Timo, 1. vpj. PS Meriläinen Timo, 2. vpj. PS Ojavuo Maarit, 2. vpj. KESK Aavakare Eila PS Hatva Teuvo KESK Alasalmi Aila KESK Patronen Kaija KESK Hakkarainen Eija PS Rantala Johanna KESK Hatva Teuvo KESK Paukkeri Tero KESK Haukipuro Airi KESK Ålander Tanja KESK Haverinen Risto KOK Okkonen Arto KESK Hurskainen Timo KESK Karppinen Veli-Matti KESK Hynynen Evelyn KD Niemelä Paavo KESK Immonen Marjatta KESK Rimpiläinen Anni KESK Juntunen Hannu KOK Seilonen Anne KESK Karhu Tomi PS Pyykkönen Pauli KESK Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Tornberg Raimo KESK Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Poutiainen Jukka KESK Keränen Silja VIHR Myllylä Raili VAS Kettunen Pentti PS Kaikkonen Vesa VAS Kiljunen Ella SDP Leivo Veli-Pekka VAS Kortelainen Miikka VAS Kyllönen Sari VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Räisänen Aki VAS Krogerus Timo Kaj. Sit. Mikkonen Ritva VAS Kurikka Elina KOK Lämpsä Jouni VAS Kyllönen Sari VAS Huotari Panu VAS Kyllönen Toivo PS Kyllönen Antero VAS Leivo Veli-Pekka VAS Suutari Eero KOK Lämpsä Jouni VAS Juntunen Hannu KOK Mikkonen Ritva VAS Sistonen Toivo KOK Moilanen Erkki KESK Sarparanta Tiina KOK Myllylä Raili VAS Laatikainen Tuomas KOK Niemelä Paavo KESK Toppinen Ari KOK Niva Teemu PS Leppänen Akseli KOK Ohtonen Helena SDP Ojala Katriina KOK Oikarinen Markku SDP Piirainen Raimo SDP Ojavuo Maarit KESK Oikarinen Markku SDP Okkonen Arto KESK Varimo Pertti SDP Partanen Minna PS Kiljunen Ella SDP Patronen Kaija KESK Ohtonen Helena SDP Paukkeri Tero KESK Tartia-Jalonen Aila SDP Piirainen Raimo SDP Heikkinen Tiina SDP Poutiainen Jukka KESK Aavakare Eila PS Räisänen Aki VAS Partanen Minna PS Sankilampi Jaana PS Arffman Pasi PS ERO 13.2.2017-> Hyry Jussi Sarparanta Tiina KOK Kilpeläinen Pasi PS Sistonen Toivo KOK Niva Teemu PS Suutari Eero KOK Keränen Silja VIHR Tartia-Jalonen SDP Kemppainen Anne VIHR Tervonen Miariikka KOK Huusko Päivi VIHR Tolonen Markku KESK Niiranen Esa VIHR Törrö Leena SDP Karvinen Hanna VIHR Väisänen Sanni VIHR Kemppainen Hannu KD KH 3.4.2018 80 8

Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet 4.6.17 saakka Immonen Marjatta, pj. Juntunen Hannu, 1. vpj. Oikarinen Markku, 2. vpj. Räisänen Aki Kyllönen Toivo Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Tervonen Miariikka Keränen Silja Jäsenet 5.6.17 alkaen Hatva Teuvo, pj. Piirainen Raimo, 1. vpj. Juntunen Hannu, 2. vpj. Paukkeri Tero Rantala Johanna Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Sistonen Toivo Aavakare Eila Ohtonen Helena Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Käsmä Jouko Leinonen Niilo Leivo Veli-Pekka Kananen Timo Heikkinen Anne Klemetti Kyösti Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Sarparanta Tiina Huusko Päivi Henkilökohtaiset varajäsenet Okkonen Arto Oikarinen Markku Käsmä Jouko Niemelä Paavo Ålander Tanja Määttä Susanna Räisänen Aki Rönty Markku Partanen Minna Kiljunen Ella Kemppainen Anne Tarkastuslautakunta Jäsenet 4.6.17 saakka Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Jäsenet 5.6.17 alkaen Toppinen Ari, pj. Arffman Pasi, vpj. Kyllönen Sari Klemetti Kyösti Törrö Leena Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Henkilökohtaiset varajäsenet Leppänen Akseli Romppainen Mikko Mikkonen Ritva Lesonen Jouni Tartia-Jalonen Aila Keskusvaalilautakunta Jäsenet 4.6.17 saakka Kettunen Pentti, pj. Schroderus Antti, vpj. Immonen Tyyne Viiru Tero Selimi Fatima Jäsenet 5.6.17 alkaen Latvakangas Osmo, pj. Komulainen Onerva, vpj. Kinnunen Kari Rönkkö Emilia Väisänen Antero Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 6. Schroderus Antti 7. Niemi Jorma 8. Elfving Seppo 9. Immonen Marjatta 10. Ohinmaa Onerva KH 3.4.2018 80 9

Sivistyslautakunta Jäsenet - 4.6.2017 Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Räisänen Aki, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma 5.6.2017 - Leivo Veli-Pekka, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Tornberg Raimo Seilonen Anne Laatikainen Tuomas Ojala Katriina Lämpsä Jouni Kyllönen Noora Meriläinen Timo Ohtonen Helena Kemppainen Anne Johanna Rantala, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Puskala Pasi Väyrynen Tuula Vatula Anneli Pyykkönen Pauli Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Laatikainen Tuomas Karjalainen Suvi Inkamo Silja Räisänen Aki Heikkinen Mika Bayraktar Nihat Kangasharju Marjo Leppänen Akseli Ahonen Pia Korkkonen Petja Talvi Katja Kääminen Teppo Heikkinen Tiina ero 25.9.17 > Kolli-Kauppinen Annamaija Karvinen Hanna Kokkonen Eemeli Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet - 4.6.2017 Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sihvola Joni 10.6.2017 Huusko Päivi, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Korhonen Eveliina Heikkinen Janne Juppi Tuula Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Tamminen Viljo Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Kallunki Akseli Jyrkäs Nina Heikkinen Mika Malin Marja Peltonen Lauri Huotari Teija KH 3.4.2018 80 10

Klemetti Harri Enroth Paavo Hakkarainen Eija Haataja Atte Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sirviö Jonna Hynynen Evelyn Uurtomies Terje Partanen Minna Tolonen Iikka Koski Eetu Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet 4.6.2017 Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Juutinen Eero Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Rissanen Helena Tihinen Ari Tolonen Iikka Leinonen Voitto Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Räisänen Liisa-Emilia 5.6.2017 Patronen Kaija, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Poutiainen Jukka Ålander Tanja Leinonen Markus Huotari Panu Seppänen Irja Kilpeläinen Pasi Kemppainen Kari Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Nilsson Rebekka, nuvan edustaja 1.1.2018 Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Partanen Minna Arffman Pasi Piirainen Raimo Koukkari Olli-Pekka Haapalainen Asta Pikkarainen Joonas Malin Marja Pyy Mervi Ikonen Teemu Korhonen Eveliina Leinonen Voitto Hautajoki Antti Komulainen Onerva Pyy Markku Pesonen Mikko Huovilainen-Huotari Saristiina Jyrkäs Nina Kokkonen Eemeli, 1.1.2018 Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet 4.6.2017 Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja 5.6.2017 Heikkinen Tiina Leinonen Voitto Ålander Tanja Lokka Jarmo Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Romppainen Mikko Koukkari Olli-Pekka Tartia-Jalonen Aila Maunu Mikko Korhonen Eveliina Kinnunen Eero KH 3.4.2018 80 11

Tervonen Jouni Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Huotari Veikko Pelastuslautakunta Jäsenet 4.6.17 saakka Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki Pesonen Mikko Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Raunio Janne Paltamon kunta Kuisma Kari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Tolonen Tarja Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Jäsenet 5.6.17 alkaen Henkilökohtaiset varajäsenet Juntunen Maija Hyrynsalmen kunta Tolonen Helka Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Heikkinen Janne Kajaanin kaupunki Kangasharju Marjo Kajaanin kaupunki Korhonen Eila Kajaanin kaupunki Kilpeläinen Pasi Kajaanin kaupunki Tihinen Ari Kajaanin kaupunki Tervamäki Aimo, vpj. Kuhmon kaupunki Nikulainen Kari Kuhmon kaupunki Karppinen Irma M Paltamon kunta Tolonen Ritva Paltamon kunta ero 12.9.17 -> Luiro-Juntunen Tanja Kanniainen Mikko Puolangan kunta Nivakoski Markku Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Heikkinen Eineliisa Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Hakkarainen Ari Sotkamon kunta Kinnunen Niina J Suomussalmen kunta Heikkinen Arto Suomussalmen kunta Roivainen Jouko Vaalan kunta Virkkunen Reijo Vaalan kunta Ålander Tanja, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet 12.6.17 saakka Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Jäsenet 13.6.17 alkaen Pyykkönen Pauli, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Määttä Susanna Haverinen Risto Kiljunen Ella Niiranen Esa Alanne Olga Tornberg-Karjalainen Mervi Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Huotari Tellervo Vatula Anneli Tornberg Marja Törmänen Esko Pokela Ilmari Kähkönen Riikka Piipponen Eira Henkilökohtaiset varajäsenet Anttalainen Tommi Meriläinen Tomi Hujanen Kaisa Saukkonen Kari Heikkinen Tiina Kunnas Karl Aavakare Eila Miettinen Pauli KH 3.4.2018 80 12

Heikkinen Pekka Kahl Helena, henkilöstön edustaja Ohtonen Helena, kaupunginhallituksen edustaja Kemppainen Tuovi Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet -12.6.2017 Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja 13.6.2017 Kivilahti Ritva Ahonen Helena Pyykkönen Inna Korkkonen Petja Pokela Ilmari Jyrinki Mikko Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Juutinen Eero, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Hyvönen Minna Lipponen Satu Rantalankila Sinikka Törrö Leena Koskelo Marko Mäkitupa Minna Parviainen Juuso Hongisto Anja Ovaska Pekka Syrjäkari Heidi Hyvönen Minna Rantalankila Sinikka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet - 28.8.2017 Klemetti Kyösti, pj. Juutinen Eero Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja 29.8.2017 - Väyrynen Pentti, pj. Alanne Olga, vpj. Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo (Sote), palv.käytt. edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Kuvaja Marko Mäklin Jaana Husu, Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Väyrynen Asta Karppinen Tarja Mäklin Jaana KH 3.4.2018 80 13

Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet 12.6.2017 Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Ojala Katriina Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja 13.6.2017 Leppänen Akseli Fonselius Päivi Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Pyykkönen Inna Vimpari Jouni Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlqvist Pertti Hyttinen Marko Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet - 12.6.2017 Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Kunnas Karl Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kähkönen Jari Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Sivonen Raimo Soininen Timo Pietarila Jari Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja 13.6.2017 - Parviainen Heikki, pj. Juutinen Eero, vpj. Karjalainen Suvi Hakkarainen Eija Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Soininen Timo Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Pyykkönen Pauli Niiranen Lauri Pöri Ursula Rissanen Helena Kähkönen Jari Sivonen Raimo Karjalainen Tommi KH 3.4.2018 80 14

Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Tolonen Jari Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Aarnio Tuija Va. talousjohtaja Partanen Joni (1.1. 31.3.2017) Talousjohtaja Suomalainen Eeva (1.4. 30.11.2017) Va. talousjohtaja Niittyviita Erja (1.12.2017 alkaen) Henkilöstöpäällikkö Sivonen Pekka Henkilöstösihteeri Tokkonen Paula Kansliapäällikkö/kehitysjohtaja Hämäläinen Risto Vs. tietohallintopäällikkö Hyvönen Risto Maahanmuuttopalvelujen johtaja Komulainen Asta Kaupunginteatterin johtaja Kinnunen Helka-Maria Kajaanin Mamsellin johtaja Vuorinen Tuija Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Haverinen Markku Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Tuominen Anssi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talouspäällikkö Rissanen Piia (6.12.2017 saakka) Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen taloussihteeri Pitkänen Anneli (7.12.2017 alkaen) Kainuun ammattiopiston rehtori Sivonen Raimo Kajaanin lukion va. rehtori Nissinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Vs. talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Museonjohtaja Vuolijoen aluelautakunta Rehtori, aluelautakunnan esittelijä Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelupäällikkö Liikuntapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristönsuojelutarkastaja Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Saari Mikko Rissanen Piia (6.12.2017 saakka) Orenius Mirja (7.12.2017 alkaen) Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Mäkinen Antti Auvinen, Pasi Soininen Timo Haverinen Markku Kauppinen Jari Kinnunen Jarmo Leskinen Hannu (31.5.2017 saakka) Malinen Paula (1.6.2017 alkaen) Nousiainen Matti Parviainen Anssi KH 3.4.2018 80 15

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden vahva vire Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalue talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle finanssikriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatioodotuksina. Tästä huolimatta kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat useissa maissa myönteiset. Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina Valtiovarainministeriön joulukuussa 2017 julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,1 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Työllisyys on parantunut selvästi talouskasvun kiihtyessä, vaikka työn tuottavuus on kohentunut huomattavasti. Inflaatio jäi alhaiseksi, vaikka se kiihtyi loppuvuotta kohden energian hinnan vetämänä. Työllisyyden kasvun jatkumiselle v. 2018 on hyvät edellytykset. Avoimien työpaikkojen määrä on hyvin korkealla tasolla ja bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ennustejaksolla ylläpitää työvoiman kysyntää. Hinnat nousevat v. 2018 laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 %, olettaen että tulevat palkkaratkaisut pääosin seuraavat teollisuuden viitoittamaa tasoa. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 %. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu jää vuotta 2018 hitaammaksi. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019. Talouskasvu ei poista julkisen talouden alijäämää Suotuisa suhdanne kohentaa julkista taloutta. Noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Nopeasta talouskasvusta huolimatta julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen. Myös paikallishallinnossa menot ylittävät tulot. Eläkemenojen kasvu jatkuu nopeana, sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kutistuu entisestään. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen v. 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman alle 60 prosentin v. 2019. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Lähde: VM Taloudellinen katsaus 19.12.2017 Talvi 2017 42a Kuntatalousohjelma 2018-2021 Kuntatalousohjelma 2018 2021 on laadittu julkisen talouden suunnitelman (JTS) yhteydessä. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan käytössä olevan uuden tiedon pohjalta. Ohjelmassa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien talouteen muun JTS-valmistelun tavoin. Muiden hallituksen kärkihankkeiden ja reformien sekä muiden toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset ovat tiedossa. KH 3.4.2018 80 16

Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on valmistellut kuntatalouden kehitysarvion, joka tässä ohjelmassa esitetään kuntien kirjanpidon käsittein. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman kehysriihessä. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja - hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Kuntatalousohjelman ja alustavien tilinpäätösarvioiden 2017 mukaan kuntatalouden tila on pääosin hyvä. Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista yli 140 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2017 yli 0,5 mrd. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen vähenemisestä. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 1,3 mrd. euroon. Tarkemmat kuntien tilinpäätösluvut 2017 valmistuvat kevään aikana. Alustavien arvioiden mukaan kuntien lainakanta väheni -0,6 prosenttia vuonna 2017. Lainakanta laski 0,1 mrd euroa ja on 2 921 euroa/asukas (2016 2938 euroa/asukas). Kuntien velka on käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakanta lähti kasvuun, johtuen useista suurista sairaalainvestoinneista. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,25 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 0,9 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni hieman bruttokansatuotteen kasvun ansioista. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan negatiivisten vuosikatteen kuntien määrä tulee kuitenkin edelleen pienenemään verrattuna aiempiin vuosiin huolimatta valtionosuuksien vähentymisestä ja verotulojen heikosta kasvusta. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma 2018-2021, 2017; Kuntaliitto, 2018, Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot Investoinnit ja niiden rahoitus kunnissa Kuntien investoinnit pitävät osaltaan yllä kasvua ja työllisyyttä alueellaan. Ne ovat pääasiassa kohdistuneet rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouskehitystä edistävään infrastruktuuriin. Toisin kuin valtiolla, kuntien velka ei siis ole syömävelkaa. Investointipaineet korostuvat tulevaisuudessakin etenkin väestöltään kasvavissa kunnissa. Vaikka kunnan talous koelaskelmien mukaan olisi tasapainossa, investointien rahoitus on järjestettävä, jotta kasvulle ja työllisyydelle luodaan tilaa. Mikäli veronkorotuksia ja lainanottoa pyritään liian voimallisesti rajoittamaan investointien omarahoitusosuutta nostamalla, riskinä on, että jäljelle jääviin toimintoihin joudutaan kohdistamaan merkittäviä säästöjä. Väestöään menettävissä kunnissa jatkossa kyse on enemmänkin sekä kiinteistöjen että infran korjausvelan hallinnasta. Lähde: Kuntaliitto, 2017, Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 KH 3.4.2018 80 17

Maakunta- ja sote-uudistus 2020 Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä yli puolet (vuoden 2019 tasolla arvion mukaan vajaa 18 miljardia euroa) kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät. Valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta ja kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä on noin 6 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,6 miljardia euroa). Kunnallisveron vähennys on ennakkotietojen perusteella 11,71 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyy joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla on muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovutaan nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä ja työttömyysaste siirretään laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin. Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi KH 3.4.2018 80 18

90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia. Edellä kuvatuttujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sotekustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset, toisin sanoen se määritettäisiin uudistuksen voimaantulon poikkileikkaushetkellä. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia. Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta siten, että uudistuksen vaikutus kunnan tasapainotilaan olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas. Tämä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Uudistuksella ei kuitenkaan kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää. Lähde: http://alueuudistus.fi/kuntien-valtionosuusjarjestelma 2018 Lähde: VM, 2017 KH 3.4.2018 80 19

Lähde: VM, 2017, Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu 5.7.2017 Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 73 971 (74 803 vuonna 2016). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 832 hengellä eli 1,1 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli Kainuussa 465 pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 509 henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 146 henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut 6 247 eli 625 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 37 249. Asukasluku väheni edellisvuodesta 272 hengellä. Väestökehitys 1980 2017 Kunta 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2 014 2 015 2 016 2017 ennakko Hyrynsalmi 4 428 4 066 3 486 3 096 3 015 2 967 2 877 2 791 2 736 2 672 2 603 2 565 2 490 2 422 2 406 2 327 Kajaani 38 016 39 577 38 912 38 217 38 027 38 089 38 132 38 211 38 157 38 045 37 973 37 868 37 791 37 622 37 521 37 249 Kuhmo 13 900 12 878 11 167 10 271 10 072 9 943 9 798 9 636 9 492 9 334 9 240 9 104 8 950 8 806 8 647 8 499 Paltamo 5 474 5 056 4 420 4 183 4 093 4 071 3 998 3 917 3 884 3 807 3 743 3 620 3 564 3 488 3 491 3 434 Puolanka 5 327 4 620 3 846 3 408 3 337 3 225 3 183 3 123 3 063 2 997 2 931 2 878 2 824 2 776 2 735 2 669 Ristijärvi 2 469 2 150 1 796 1 626 1 608 1 575 1 548 1 521 1 513 1 489 1 450 1 427 1 416 1 351 1 345 1 317 Sotkamo 11 430 11 603 11 106 10 713 10 738 10 716 10 719 10 703 10 702 10 697 10 682 10 659 10 598 10 523 10 471 10 423 Suomussalmi 13 357 12 509 11 003 10 071 9 848 9 632 9 435 9 332 9 156 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 053 Vaala 4 846 4 498 4 041 3 718 3 612 3 561 3 470 3 400 3 370 3 314 3 250 3 193 3 139 3 074 KAINUU 99 247 96 957 89 777 85 303 84 350 83 779 83 160 82 634 82 073 81 298 80 685 79 975 79 258 78 398 74 803 73 971 Lähde Tilastokeskus KH 3.4.2018 80 20

Kainuun väestömäärän kehitys vuosina 2006 2016 sekä Tilastokeskuksen ennusteet ja Kainuun liiton väestötavoitteet vuoteen 2035 saakka (Tilastokeskus 2017, Kainuun liitto 2017). Työllisyys Työttömyys väheni vuoden aikana koko maassa. Eniten laskua oli Satakunnassa (-25 %), Pirkanmaalla (-25 %) ja Pohjanmaalla (-22 %). Kainuussa työttömyyden lasku hidastui loppuvuodesta. Kainuun työttömyys on kuitenkin laskenut yhdenjaksoisesti jo kaksi ja puoli vuotta. Kainuulaisten ja kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2017 aikana 10 %. Joulukuussa 2017 Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita 4638, heistä 2235 oli kajaanilaisia. Kainuulaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 505 henkilöllä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 256 henkilöllä. KH 3.4.2018 80 21

Pitkäaikaistyöttömyys laski Kainuussa edelleen muuta työttömyyttä nopeammin, mutta vauhti hidastui vuoden aikana kuten kokonaistyöttömyydenkin alenemisessa. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni Kainuussa viidenneksellä. Joulukuussa 2017 Kainuussa oli pitkäaikaistyöttömiä 1071. Kajaanilaisia pitkäaikaistyöttömiä oli 542. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 257 henkilöllä, heistä 93 oli kajaanilaisia. Kainuun pitkäaikaistyöttömistä 69 % oli yli 50-vuotiaita ja 39 % yli 60-vuotiaita. Ikärakenne ja eläköityminen selittää suurelta osalta juuri pitkäaikaistyöttömyyden vähenemistä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2017 aikana lähes kaikissa ikäryhmissä. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle eli työvoiman ulkopuolelle vaikuttaa työttömyyden vähenemiseen, mutta ei siinä määrin, kuin yleensä ajatellaan. Eniten työttömyys on laskenut Kajaanissa 25-49 - vuotiaiden työikäisten henkilöiden ikäryhmissä. Kajaanissa on 67 % koko maakunnan nuorista työttömistä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 69 henkilöllä, heistä 61 oli kajaanilaisia. KH 3.4.2018 80 22

Työttömät työnhakijat Kajaanissa ikäryhmän mukaan joulukuussa 2016 ja 2017 Kainuun TE-toimiston erilaisissa palveluissa olevien määrä väheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluihin osallistuneista kainuulaisista noin puolet (821) oli opiskelemassa, joko työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa opiskelussa. Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla on ollut palveluista suosituinta. Tämä on hyvä asia, sillä kouluttautuminen auttaa työllistymään avoimiin työpaikkoihin ja mahdollistaa myös alalta toiselle siirtymisen. Yhä enemmän yrityksillä on pulaa työvoimasta, kun tarjolla olevan työvoiman osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. TE-toimistossa oli tarjolla työtä n. 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. TE-toimiston kautta on kuitenkin haettavana vain osa avoinna olevista työpaikoista. Iso osa Kainuunkin työpaikoista täytetään henkilöstöpalvelualan yritysten kautta. Kaikkiaan työvoiman kysyntä on vahvassa kasvussa. Yritystoiminta Vuoden 2016 pk-yritysbarometrit osoittivat talouden pohjakosketuksen jääneen taakse. Kevään 2017 barometri vahvisti käänteen tapahtuneen Kainuussa. Syksyn 2017 barometrissä tapahtui selvä eriytyminen Kajaanin seudun kasvuodotusten ja Kehys-Kainuun laskevien odotuksen välillä. Kajaanin seutukunnassa odotukset olivat yhtä valoisat kuin valtakunnassa keskimäärin. Myös yritysten kannattavuudessa Kajaanin seutukunnan odotukset olivat Kehys-Kainuuta valoisammat. Yritysperustanta pysyi edellisvuoden tasolla. Nettolisäys 2017 (aloittaneet - lakanneet) oli 33 uutta yritystä, vuonna 2016 nettolisäys oli 34. Rakentamisen suhdannetilanne parantui vuoden aikana. Kainuun uuden sairaalan rakentaminen eteni ja työllisti laajasti kainuulaisia alihankkijoita ja rakentajia. Asuntorakentaminen oli edelleen melko vähäistä, mutta keskustassa lähti kuitenkin liikkeelle kerrostalohankkeita. Myönteistä oli yksityisen toimitilarakentamisen käynnistyminen. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa tapahtui edelleen kasvua. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen näkyi edelleen. Ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Kaupunkikeskustan perinteinen kivijalkakauppa kärsi murroksesta, jota myös muut kaupungit kokivat laajasti. Venäläisten ostovoima kasvoi uudelleen. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi eri tavoin kaupunkiin suuntautuvan ostovoiman kasvattamista. ICT-alan yritysten näkymät paranivat. Valmet Automation Oy käynnisti Kajaanin yksikön toimitilalaajennuksen suunnittelun Teknologiapuistossa. Postin tyhjäksi jäänyt terminaalirakennus kiinnosti useita yrityksiä toiminnan laajentamispaikkana. Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste säilyi hyvänä. Peliala jatkoi kasvuaan ja Kajaanin asema merkittävänä pelialan keskittymänä vahvistui. Alan veturiyritys Critical Force Oy kas- KH 3.4.2018 80 23

voi henkilöstömäärältään suurimmaksi pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi peliyritykseksi. Alan pienemmät yrityksetkin saivat ulkomaista rahoitusta kasvun mahdollistamiseen. Renforsin Rannan kaksi konesalia ylläpitivät uskoa datacenter -toimialan kehittymiselle ja kasvulle. CSC Oy sai valtion budjettirahoituksen suurteholaskennan infran uudistamiseen, ja jatkoi data-analytiikan osaamisen kehittämistä yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Herman IT Oy kehitti omia palvelujaan. Kaupunki päätti osallistua Kainuun Liiton johtamassa konsortiossa valtiollisen Cinia Oy:n Koillisväylän datakaapelin esiselvityshankkeeseen tavoitteena sen reitityksen kulkeminen Kajaanin kautta. Transtech Oy:n työllisyystilanne parani uusien tilausten myötä edelleen, ja yhtiö teki aktiivista rekrytointia itse sekä yhdessä kumppanien kanssa. Menestyminen Helsingin ja Tampereen raitiovaunuhankinnoissa loi yhtiölle pitkäjänteisen näkymän tulevaisuuteen, ja mahdollistaa osaltaan viennin. 2016 alkanut metallialan yritystoiminnan laajempi kasvu jatkui, ja työvoiman saatavuuden haasteisiin pyrittiin reagoimaan eri tavoin. Aiemman Kainuu Connection yhteistyön jatkoksi syntynyt RekryKainuu hanke tuki yrityksiä ja organisaatioita rekrytoinnissa, työvoiman saatavuuden haasteen laajetessa useille eri toimialoille. Terrafame Oy:n kaivoksen toiminta ja työllistävä vaikutus kasvoivat samalla kun ympäristöturvallisuus parani. Sähköautojen kasvavaan akkumateriaalitarpeeseen vastaaminen ja uraanin talteenoton käynnistämisen valmistelu olivat uusia liiketoiminta-avauksia. Kaivoksen suora työllisyysvaikutus Kajaaniin on ainakin 500 työpaikkaa. Sotkamo Silver Oy aloitti rekrytoinnin Sotkamon hopeakaivokselle ja viimeisteli rahoitusratkaisuja tähdäten tuotannon käynnistämiseen 2018. Otanmäki Mine Oy jatkoi hanketta Otanmäen vanadiinirautakaivoksen uudelleen avaamiseksi. Kainuun puutuoteteollisuudella meni varsin hyvin. Sahateollisuuden tilanteen odotetaan kohenevan edelleen, kysyntätilanne on hyvä erityisesti viennissä. Teollinen puurakentaminen (Woodpolis) on vakiintunut. Pölkky Oy:n Kajaanin sahan tuotanto ja työllisyys ovat säilyneet. Uudet metsäteollisuuden investoinnit, suurimpana Äänekosken hanke, tulevat lisäämään Kainuussakin puun kysyntää. KaiCell Fibersin Paltamon hanke eteni YVA-vaiheeseen. Renforsin Rannan ST1:n pilottivaiheen bioetanolitehdas on käytössä. Metsäpohjaisen biojalostuksen laajentumista tukien valmisteltiin mm. Oulun yliopiston modernin biojalostuksen professuuria sekä ammattikorkeakoulun alan koulutusavauksia. Matkailualalla toteutettiin useita investointeja ja uusia on vireillä. Panostuksia on suunnattu kansainvälisen matkailun lisäämiseksi. Matkailun vetureita ovat Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka. Vuokatin alueen matkailutarjonta kehittyi ympärivuotisemmaksi ja Hossan kansallispuisto piristi Ylä-Kainuun matkailua. Kajaanin matkailun Master Planin toimenpiteitä toteutettiin mm. ostosmatkailussa, tapahtumayhteistyössä, kokousmatkailun kehittämisessä, sekä jokivarren ympäristöjen parantamisessa, jossa Metsähallitus on kaupungin ympäristöteknisen toimialan kumppani. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Sen kasvu jatkui ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Suurin yksittäinen alan yritys on RTG Sales Oy. Palvelualalla myös Kajaanissa näkyi edelleen suurten valtakunnallisten terveys- ja sosiaalipalvelujen yritysten laajentuminen, joka näkyi myös yksityisinä investointeina hoivaja palveluasumiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yli 600 henkeä. KaiPr on toteuttanut sotilasläänien lakkaamisen jälkeen saamansa laajan aluetoimistojen vastuualueen ylläpitoa sekä valtakunnallisia tehtäviään. Lähteet: Suomen Yrittäjät PK-yritysbarometrit 2017 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2017 KH 3.4.2018 80 24

1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet vähenivät yhteensä 2,3 milj., josta kunnan peruspalvelujen valtionosuus väheni 1,1 milj. ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus väheni 2,2 milj.. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lisääntyi 1,0 milj.. Verotulot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2017 1,5 milj.. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajana aloitti 1.1.2017 Kunnan Taitoa Oy. Kokous ja asianhallinnan järjestelmä CaseM otettiin käyttöön 1.1.2017. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 tulos toteutui alijäämäisenä 1,0 miljoonaa euroa. Tulos oli selkeästi talousarviota parempi, joka oli 4,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen 2,2 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmavuodet 2019 2020 ovat alijäämäisiä ilman tasapainottamistoimenpiteitä. Vuoden 2017 tilinpäätös pitää sisällään kertaluonteisia kirjauksia yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna valtionosuudet ja verotulot tulevat toteutumaan hieman talousarviota paremmin. Sen sijaan sosiaali- ja terveyshuollon menoihin varatut määrärahat ovat kuntayhtymän talousarviota pienemmät. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuksiin LÄHDE: Opetus- ja kulttuuriministeriö KH 3.4.2018 80 25

1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2020 voimaan tulevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus muuttavat merkittävästi julkista hallintoa, taloutta ja palveluiden tuottamista. Uudistusten välittömät vaikutukset kohdistuvat laajalti eri hallintotasojen keskinäiseen tehtävien jakoon, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, koko palvelujärjestelmän ohjaukseen ja valvontaan, henkilöstöön, kuntien ja kuntayhtymien hallintoon ja talouteen, omaisuusjärjestelyihin kuntien ja maakuntien välillä, kunta- ja valtionverotukseen sekä yrityksiin ja muihin palveluja tuottaviin yhteisöihin. Uudistuksen periaatteena on kunnan tulorahoitusaseman säilyttäminen mahdollisimman ennallaan. Kuntien käyttötalousmenoista yli puolet eli 18 miljardia euroa siirtyy maakuntiin. Vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä on hieman alle 6 miljardia euroa eli yli 70 nykyisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyy 11 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,6 miljardia euroa). Siirto vastaa 11.71 prosenttiyksikön osuutta kunnallisveroprosentista. Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla sekä erillisellä toistaiseksi pysyvällä, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvalla muutoksen rajoittimella. Muutosrajoitin toimii siten, että kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, jos järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle kunnan tulot vähenevät enemmän kuin mitä kunnasta maakunnalle siirtyvien kustannukset ovat. Vastaavasti kunnan valtionosuutta vähennetään, jos siirtyvät kustannukset ovat siirtyviä tuloja suuremmat. Lisäys tai vähennys ei ole täysimääräinen vaan se on rajoitettu 60 %:iin muutoksen suuruudesta. Viimeisimpien arvioiden mukaa maakuntauudistus ei aiheuta Kajaanin kaupungille laskennallista painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen. Kajaanin nykyisen rahoituksen ja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden rahoituksen tasapaino on vuoden 2019 arviotiedoilla laskettuna jopa hivenen positiivinen. Sen sijaan valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan Kainuun Sote-kuntayhtymä menettää uudistuksessa noin 6,5 miljoonaa euroa. Kajaanin budjetista maakunnalle siirtyvät maksuosuudet Kainuun Sote-kuntayhtymän ja Kainuun liiton palveluista sekä Pelastuslautakunnan kustannuksia vastaava osuus. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden sekä tietohallinnon järjestämisen ratkaisut ovat vielä osaksi avoimena. Kaupungin omistamien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien toimitilojen osalta vuokrasopimuksiin tulee kolmen vuoden siirtymäaika. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi uudistuu vuonna 2020 (Kuntatieto-ohjelma). Uudistuksen myötä kaikki kunnat saavat käyttöönsä selkeät ohjeet, yhdenmukaisia malleja, toimintatapoja ja määritelmiä, joilla talousraportit tuotetaan automatisoidusti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa taloustietojen yhteen toimivuutta, saatavuutta ja tietojen käyttöä koko julkisessa hallinnossa. Uudistusta käynnistettäessä selkein mitattavissa oleva ongelma nykytilanteessa oli se, että kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot ja erityisesti niiden tehtäväkohtaiset lisäerittelyt ovat kattavasti saatavissa noin 11 kk kunkin tilastovuoden päätyttyä kun tietojen tarve valtion ja kunnan päätöksenteossa on noin 6 kk. Uudistuksessa Tilastokeskuksen tehtäväluokitukset poistuvat käytöstä ja siirrytään käyttämään kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitusta. Käyttöön tulee uusi raportointikoodisto, tililuettelot yhtenäistyvät ja kustannuslaskentapa uudistuu JHS-suosituksissa määriteltyjen ohjeiden mukaisesti. Taloustietojen raportoinnin uudistaminen ja maakuntauudistus mahdollistavat kunnalle myös toimintamallien kehittämisen, niin että johtamisen tietopohja kunnassa vahvistuu. Kajaanin kaupungissa on aloitettu valmistautuminen uudistukseen. Kuluvan vuoden alussa toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista, antaa kunnille lisää välineitä työllisyyden hoitoon. Strategisella ohjauksella kunta voi entistä paremmin KH 3.4.2018 80 26

hyödyntää ammatillista koulutusta siten, että se tukee kunnan ja alueen koulutuspoliittisia-, elinkeinopoliittisia ja työllisyyden hoidon tavoitteita. Näin kaupungilla on aikaisempaa parempi mahdollisuus käyttää ammatillista koulutusta välineenä työllisyyden hoidossa. Kokonaisuutena huolenaiheena tulevina vuosina Kainuussa ja Kajaanin kaupungissa on aleneva väestökehitys, valtion rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät ja maakuntauudistuksen lopulliset vaikutukset. Palveluiden tuotantoa ja palvelurakenteita onkin tarkasteltava tulorahoitusta vastaavasti ja varauduttava tekemään tarpeelliset tasapainottamistoimenpiteet vuosittain. Rahoitusmarkkinoilla matalien korkojen ajan oletetaan jatkuvan ainakin vielä kuluvan vuoden ajan, mutta tulevaan korkojen nousuun on myös syytä varautua. Talouskasvun piristyminen ja yritysten parantuneet tulevaisuuden näkymät kompensoivat kaupungin talouden kehitystä tulevaisuudessa. Tulevan talouskehitykseen pullonkaulaksi voi myös muodostua puute osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. KH 3.4.2018 80 27

1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Nykyinen henkilöstöohjelma on voimassa vuosille 2017 2018. Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisinä painotuksina työyhteisössä, työtavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat yleiset muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muuttuminen edellyttää työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä periaatteellisia linjauksia. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn alentuessa. Toimialat ja liikelaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus vuosille 2017 2018 Kajaani-sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt sopivat henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaanisopimus tarkoittaa sopimuksen osapuolten yhteistyötä henkilöstöohjelman, talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten sekä tuloksellisuutta koskevien suositusten käytännön toteutuksen yhteydessä. Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, palkallisen kuntoutuksen KIILA-kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu kaupungissa henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin 31.5.2016. Sopimuksen osapuolina ovat olleet kunnallinen työmarkkinalaitos, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, kuntaunioni ry ja kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry. Sopimuksella työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikattiin 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Sopimus tuli voimaan 1.2.2017. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen KH 3.4.2018 80 28

järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyviä prosesseja tulee kehittää tulevina vuosina. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko avoimeksi tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskettanut lähinnä Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja. KH 3.4.2018 80 29

Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut 2017 2016 euroa Palkat ja palkkiot 42 994 421,25 43 787 291,09 * Henkilöstökorvaukset -575 809,39-606 108,41 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 42 418 611,86 43 181 182,68 Henkilösivukulut * Eläkekulut 11 766 398,95 13 099 139,71 * Muut henkilösivukulut 2 108 192,64 2 749 295,20 Henkilösivukulut yhteensä 13 874 591,59 15 848 434,91 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 56 293 203,45 59 029 617,59 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 103 295,57 274 098,31 Henkilöstökulut yhteensä 56 396 499,02 59 303 715,90 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos 2017 2016 Palkat ja palkkiot 922 985,45 875 737,22 * Henkilöstökorvaukset -5 731,69-13 410,43 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 917 253,76 862 326,79 Henkilösivukulut * Eläkekulut 299 716,05 323 240,51 * Muut henkilösivukulut 29 923,03 55 989,15 Henkilösivukulut yhteensä 329 639,08 379 229,66 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 246 892,84 1 241 556,45 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 246 892,84 1 241 556,45 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2017 2016 Palkat ja palkkiot 6 624 102,09 6 610 701,48 * Henkilöstökorvaukset -107 039,09-115 564,09 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 6 517 063,00 6 495 137,39 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 366 621,43 1 483 771,96 * Muut henkilösivukulut 320 563,35 418 275,06 Henkilösivukulut yhteensä 1 687 184,78 1 902 047,02 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 8 204 247,78 8 397 184,41 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 8 204 247,78 8 397 184,41 KH 3.4.2018 80 30

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2017 2016 Palkat ja palkkiot 1 766 576,61 1 697 586,04 * Henkilöstökorvaukset -18 749,96-26 957,17 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 1 747 826,65 1 670 628,87 Henkilösivukulut * Eläkekulut 350 846,06 355 607,09 * Muut henkilösivukulut 85 266,13 106 989,75 Henkilösivukulut yhteensä 436 112,19 462 596,84 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 183 938,84 2 133 225,71 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 183 938,84 2 133 225,71 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 2017 2016 Palkat ja palkkiot 14 819 455,97 17 403 226,87 * Henkilöstökorvaukset -187 899,70-217 434,22 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 14 631 556,27 17 185 792,65 Henkilösivukulut * Eläkekulut 2 950 097,02 3 538 832,32 * Muut henkilösivukulut 710 027,60 1 101 892,36 Henkilösivukulut yhteensä 3 660 124,62 4 640 724,68 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 18 291 680,89 21 826 517,33 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 18 291 680,89 21 826 517,33 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2017 2016 euroa Palkat ja palkkiot 67 127 541,37 70 374 542,70 * Henkilöstökorvaukset -895 229,83-979 474,32 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 66 232 311,54 69 395 068,38 Henkilösivukulut * Eläkekulut 16 733 679,51 18 800 591,59 * Muut henkilösivukulut 3 253 972,75 4 432 441,52 Henkilösivukulut yhteensä 19 987 652,26 23 233 033,11 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 86 219 963,80 92 628 101,49 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 103 295,57 274 098,31 Henkilöstökulut yhteensä 86 323 259,37 92 902 199,80 Henkilöstökulut kokonaisuudessaan ovat vähentyneet toimintavuoden aikana noin 7,1 %. Menojen vähentymiseen ovat vaikuttaneet toimintojen uudelleen järjestelyt, irtisanomiset sekä lomarahojen leikkaukset. KIKY-sopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaukset vähentävät palkkamenoja sivukuluineen vuodelta 2017 n. 1,6 milj. euroa. KH 3.4.2018 80 31

HTV-muutokset Tammi- joulukuu HTV 31.12. 2017 2016 Erotus Tulosalueittain Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä 2017-2016 Kaupunginhallitus, projektit 3,0 0,1 3,1 3,0 Keskushallinto 51,7 7,4 0,9 59,9 57,2 2,7 Maahanmuuttajapalvelut 14,5 1,5 15,9 19,1-3,2 Varhaiskasvatus 260,1 54,9 0,0 315,0 313,0 2,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 307,7 74,9 1,6 384,2 391,1-6,9 Kulttuuripalvelut 42,7 2,6 0,9 46,1 46,7-0,6 Kaukametsä 44,8 53,8 98,6 108,1-9,5 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 34,4 1,3 35,8 35,2 0,6 Kunnallistekniikka ja liikunta 64,6 4,1 0,6 69,3 74,5-5,3 Tilakeskus 46,2 5,2 1,2 52,6 49,9 2,7 Kainuun pelastuslaitos 53,2 14,5 67,6 73,8-6,2 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 2,2 Tukityöllistäminen 40,2 40,2 40,2 0,0 Kaupunki yhteensä 922,7 222,5 45,3 1190,5 1211,7-21,2 Kajaanin Vesi -liikelaitos 18,7 1,3-20,0 19,4 0,6 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 188,0 40,3 5,1 233,4 223,6 9,8 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 45,5 12,1 0,8 58,4 45,3 13,1 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 267,5 41,4 308,9 360,8-52,0 Liikelaitokset yhteensä 519,6 95,0 5,9 620,6 649,1-28,5 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1442,3 317,6 51,2 1811,1 1860,8-49,7 Peruskaupungin osalta henkilöstön määrä väheni 21,2 HTV:tä. Maahanmuuttajapalveluiden henkilöstön vähentymiseen vaikutti perustoimentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelan vastuulle 1.1.2017 sekä turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen. Mamsellin henkilömäärä kasvoi asiakkaiden palvelutarpeen muutoksien myötä edellisestä vuodesta 9,8 HTV:n verran. Työntekijöistä 188 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 40,3 työntekijää ja työllistettyjen määrä 5,1 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi Lehtikankaan monitoimitalon toiminnan käynnistämisen ja palvelutoiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi. Puhtaanapitoalueella henkilöstömäärän kasvua tuli uuden asiakkuuden, Koulutusliikelaitoksen palvelutuotannon käynnistämisen vuoksi. Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitoksen kohdalla vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät myös vierailijat, iltahenkilökunnan ja vaatteiden vastaanottajat. Henkilötyövuosien määrää on lisännyt myös eri projekteista maksetut palkat. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen YT neuvottelujen jälkeen työnantaja irtisanoi 16 henkilöä ja seitsemän henkilön palvelussuhde muuttui osa-aikaiseksi. Henkilöstöä siirtyi myös peruskaupungin palvelukseen. Kokonaisuudessaan HTV luku pieneni toimintavuoden aikana 52 HTV:tä. KH 3.4.2018 80 32

1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2017 ja myös vuodelle 2018 on ennustettu kasvua. Talouteen liittyvät rakenteelliset ongelmat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen huomattava korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Aikaisemmin arvioituja sote- ja aluehallintouudistukseen liittyviä riskejä ei ole näillä näkymin toteutumassa Kajaanissa. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille. Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. Kaupungin hankintatoimeen ja erityisesti ostoprosessiin liittyy tunnistettuja riskejä. Ostoprosessiin ja kilpailutusten kautta valittuihin sopimuksiin liittyvien riskien hallintaan tulee panostaa jatkossa enemmän sekä parantaa hankintaohjeiden noudattamista koskevaa valvontaa. KH 3.4.2018 80 33

Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on pyrkinyt varautumaan suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. KH 3.4.2018 80 34

1.2.8 Ympäristöasiat Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2017. Ympäristötilinpäätös vuodelta 2017 Kohde Tuotot 1 000 Kulut, 1 000 Investoinnit, 1 000 Ulkoilman- ja ilmaston suojelu 26 182 Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta 4475 2471 756 Hulevesien hallinta 137 280 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus 136 255 13 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 22 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1172 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä 4774 4327 756 Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 128 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 116 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 20 Asukasluku 31.12.2017 37 249 (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllinen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2016-2020. Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, jonka mukaiset tarkastukset ovat maksullisia. Muista tarkastuksista ei voi periä maksua. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee maksutuloja ympäristölupamaksuista. Määräaikaistarkastukset vuodelle 2017 tehtiin valvontaohjelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröityjä kohteita oli vuoden 2017 lopussa 81. Ympäristönsuojeluyksikölle on kuulunut vuoden 2017 alusta myös maa-ainesten ottolupien valvota. Vuosittain tarkastettavia maa-ainesten ottoalueita on tällä hetkellä Kajaanin alueella 22 kpl. Valvonnasta peritään ympäristöteknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen vuotuiseen ottomäärään perustuva maksu. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on tullut Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat saaneet hankkeen neuvojilta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. KH 3.4.2018 80 35

Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2017 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen sekä pohjavedenoton kuukausittain seurattavat 96 maksimiottomäärät. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2017 viemäriosuuskuntien jätevesiä 99 290 m 3 ja laskutti niistä 104 254,50 euroa (alv 0 %). Teollisuusjätevesisopimusten alaisia teollisuusjätevesiä vastaanotettiin 84 278 m 3 ja niistä laskutettiin 160 128,20. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin 11 471 m 3 ja niistä laskutettiin 86 720,76 euroa (alv 0 %). Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittämistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä 201 317 euroa vuonna 2017. Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2011 2016 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Käsitellyt lupahakemukset ja - 61 33 45 40 17 26 20 ilmoitukset Lausunnot 12 26 19 20 23 15 14 Tarkastukset 114 93 103 89 86 144 155 Yhteensä 187 152 167 149 126 185 189 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. Kajaanin kaupunki suoritti riskienarviointeja vuonna 2017 yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa kolmessa eri kohteessa asemakaava-alueella. Petäisenniskassa, osoitteessa Petäisentie 1 sijaitsevan Kajaanin kaupungin omistaman vuokratontin osalta maaperästä löydettiin öljyisiä maa-aineksia, jotka eivät nykyisellään aiheuta terveysriskiä. Heinisuon kaupunginosassa Yrittäjäntiellä oli kadun peruskorjauksen yhteydessä havaittu maaperässä pilaantuneita maa-aineksia, jotka oli tuolloin poistettu. Tehtyjen lisätutkimusten perusteella voitiin todeta, ettei öljy ollut päässyt leviämään maassa aiemmin puhdistettua aluetta laajemmalle ja koko alue voitiin todeta puhtaaksi. Kaupunginlammen puistossa selvitettiin alueella sijainneen sahan maaperään aiheuttamia päästöjä. Maaperästä löytyi merkittäviä määriä sahan toiminnan aikaista parkkia ja sahausjätettä. Lisäksi alueelta löytyi haitta-aineita, lähinnä dioksiineja ja furaaneja, jotka muodostavat rajallisen terveysriskin ja joiden johdosta kaupungin on ryhdyttävä toimenpiteisiin vuonna 2018. Lisäksi kaupunki selvitti Maaston entisen kaatopaikan suotovesien tilannetta ottamalla näytteitä alueella olevista pohjavesiputkista sekä alueelta pois johtavasta salaojasta. Tehtyjen havaintojen ja tarkkailutulosten perusteella todettiin, että näytteenottoa jatketaan ja salaojaa parannetaan rakentamalla salaojan päähän laskeutusallas sekä uusi kolmiomittauspato. KH 3.4.2018 80 36

1.2.9 Muut ei-taloudelliset asiat Kirjanpitolain 3a luvun mukaisesti toimintakertomuksessa annetaan tiedot siitä, miten kunta huolehtii korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusasioista. Tiedot annetaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Useat tutkimukset osoittavat, että korruptiota ja lahjontaa esiintyy myös suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tutkimusten mukaan keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Korruptio ilmenee usein epäeettisten etuuksien antamisena tai ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Kuntaliitto on aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa työskentelyssä. Tavoitteena on lisätä eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja avointa toimintaa ja päätöksentekoa kunnallishallinnossa. Kuntaliitto laatii eettiset ohjeet sekä muita toimialakohtaisia ohjeita kuntien käyttöön. Kajaanin kaupunki noudattaa omassa ohjeistuksessaan Kuntaliiton mallisääntöjä ja ohjeita. Kaupungin ohjeet ja säännöt löytyvät intranetistä ja ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Virkarikoksista, mukaan lukien lahjusrikokset, säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikoslain 40 luvun lahjusrikossäännökset koskevat kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kunnan työntekijän yleisistä velvollisuuksista säädetään työsopimuslain 3 luvun 1 :ssä, jonka nojalla työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Kunnan säännöissä ja ohjeissa on perusteena toimiminen lakien mukaisesti ja mahdollisimman avoimesti sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupungin omalle henkilöstölle järjestetään säännöllisesti valmennusta ja koulutusta ohjeistukseen sekä sääntöihin liittyvissä asioissa. Kaupungin kaikki julkiset luottamuselinten ja viranhaltijoiden päätökset löytyvät kaupungin internetsivuilta. Hankintoihin liittyen järjestetään erillisiä infotilaisuuksia, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat voivat osallistua. Ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset kaupunki on ohjeistanut Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmassa vuosille 2017-2018. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Sukupuolten tasa-arvo ja kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta. KH 3.4.2018 80 37

1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Kajaanin kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Kajaanin kaupungissa yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan Sisäisen valvonnan osatekijät jaotellaan Kajaanin kaupungissa seuraavasti: 1. päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta, 2. henkilöstöasioiden sisäinen valvonta, 3. taloussuunnittelun sisäinen valvonta, 4. kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta, 5. talousraportointi, 6. omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta, 7. tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta, 8. avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen sekä 9. sopimushallinta 10. hankkeiden (projektien) hallinnointi Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Kajaanin kaupungin riskienhallintaprosessi perustuu: riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen, mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) sekä riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät yksilöidään, nimetään ja raportoidaan ylemmälle toimielimelle. Todetut riskit arvioidaan ja asetetaan toteutumisen todennäköisyyden ja riskien olennaisuuden mukaan tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen on määriteltävä riskien hallinnan keinot. Kajaanin kaupungissa riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. KH 3.4.2018 80 38

Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2017 talousarviossa arvioidut riskit onnistuttiin pääasiallisesti hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Projektien riskienhallintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomioita varsinkin uusien tietojärjestelmähankintojen osalta. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa laaditaan riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta on kehitetty ja kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet vahvistaa kaupunginvaltuusto. Hallintosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on uusittu vuoden 2017 aikana. Toteutuneet merkittävimmät riskit Tieran kanssa tehdystä SAP HCM -projektista luopumisen takia jouduttiin alaskirjaamaan 624 000 euron arvoinen kertakirjaus 2017 tilinpäätökseen. Pääosin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallintajärjestelmän (Granite) käyttöönottoa laajennetaan esimerkiksi projekti- sekä tietosuojariskien osalta. Kaupungin henkilöstön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia järjestetään myös jatkossa, esimerkiksi osana esimiesvalmennusta. Erityistä huomiota tulee edelleen kiinnittää EU:n tietosuoja uudistukseen. Tietosuoja-asetus tuli voimaan 24.5.2016 ja sitä sovelletaan 25.5.2018 alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Tietosuojauudistuksen sisältöön varaudutaan uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa, sopimuksia laadittaessa, sekä kehittämällä henkilöstön osaamista uudistuksen sisällön ja vaikutusten suhteen. Tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta kehitetään, sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin kiinnitetään aikaista enemmän huomiota. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole käytetty vuonna 2017. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä tarkastellaan uudelleen kevään 2018 aikana. KH 3.4.2018 80 39

1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen 2016. Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely (6.027.840 ), poisto-oikaisu (806.715,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely (550.000 ). Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2017 2016 Muutos % Toimintatuotot 50 321 47 261 6,5 Valmistus omaan käyttöön 761 732 4,0 Toimintakulut -283 358-280 188 1,1 Toimintakate -232 276-232 195 0,0 Verotulot 138 655 137 133 1,1 Valtionosuudet 102 583 104 927-2,2 Rahoitustuotot ja -kulut 3 927 5 313-26,1 Korkotuotot 4 760 4 666 2,0 Muut rahoitustuotot 2 286 1 838 24,4 Korkokulut -1 430-1 030 38,9 Muut rahoituskulut -1 688-161 946,2 Vuosikate 12 889 15 178-15,1 Poistot ja arvonalentumiset -15 654-13 355 17,2 Tilikauden tulos -2 765 1 823-251,6 Tilinpäätössiirrot 1 784 14 12 561,4 Tilikauden ylij-/alijäämä -981 1 837-153,4 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 17,8 16,9 Vuosikate/poistot, % 82,3 113,7 Vuosikate, euroa/asukas 346 405 Asukasmäärä 37 249 37 521 Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. KH 3.4.2018 80 40

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 298,6 milj. vuonna 2017. Kyseisten erien määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 2,8 milj.. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 50,3 milj., toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,1 milj.. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 27,0 milj. sekä muut toimintatuotot 8,8 milj., joista vuokratuottojen osuus on 6,3 milj.. Verotuloja kertyi 138,7 milj. ja ne kasvoivat 1,5 milj.. Valtionosuuksia kertyi 102,6 milj. ja ne alenivat 2,3 milj.. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi 0,5 milj.. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2017. KH 3.4.2018 80 41

VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2016-2017 Verotulot verolajeittain 2017 2016 1000 euroa Tulovero 122 934 122 245 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 737 5 118 Kiinteistövero 9 985 9 770 Yhteensä 138 656 137 133 Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus 63 708 64 828 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 15 071 14 073 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 23 804 26 026 Yhteensä 102 583 104 927 siitä: Liikelaitoksille välitetyt 28 498 31 835 Peruskunnan valtionosuudet 74 084 73 092 KH 3.4.2018 80 42

Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 286,5 milj. vuonna 2017. Toimintakulujen määrä kasvoi edellisvuodesta 5,0 milj.. Rahoituskuluissa tapahtui 1,9 milj. :n kasvu. Käyttötalouden kulut kasvoivat 3,1 milj.. Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä 0,8 milj.. Valmistus omaan käyttöön pysyi edellisvuoden tasossa. Käyttötalouden toimintakulujen määrä oli yhteensä 282,6 milj., kuluista on vähennetty erä valmistus omaan käyttöön: 0,8 milj.. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 86,2 milj., henkilöstökulut alenivat edellisvuodesta 5,9 milj.. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 161,0 milj. ja kasvua edellisvuoteen 10,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote kuntayhtymän ylijäämän palautusta 0,5 milj. :n vähennys palvelujen ostoon. Korkokulut olivat 1,4 milj., korkokulut kasvoivat edellisvuoteen 0,4 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 1,7 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin kirjattiin Kainuun Voiman turbiinirevisio kustannuksia 1,5 milj.. Vastaava summa on tuloutettu varauksia purkamalla. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2017 toimintakate oli -232,3 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 miljoonalla eurolla. KH 3.4.2018 80 43

Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko. Vuonna 2017 vuosikate oli 12,9 milj.. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 346 euroa. Vuosikate heikkeni 2,3 milj. :lla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 82,3 prosenttisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen 2,8 milj. alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2017 tilinpäätökseen seuraavasti: - Poistoeron lisäys -2,3 milj. - Varausten tuloutus 4,0 milj. - Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 1,8 milj.. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,0 milj.. KH 3.4.2018 80 44

1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2017 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 12 889 15 010 Tulorahoituksen korjauserät 735 362 Toiminnan rahavirta 13 624 15 372 Investointien rahavirta Investointimenot -22 299-34 789 Rahoitusosuudet investointimenoihin 401 1 848 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 393 172 Investointien rahavirta -21 505-32 769 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 881-17 397 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 349-1 438 Antolainasaamisten vähennykset 252 136 Antolainauksen muutokset -1 096-1 303 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 12 312 25 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 606-13 254 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 551 8 481 Lainakannan muutokset 8 257 20 228 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 53-66 Vaihto-omaisuuden muutokset -77-63 Saamisten muutos 1 953-779 Korottomien velkojen muutos -1 650-3 211 Muut maksuvalmiuden muutokset 278-4 119 Rahoituksen rahavirta 7 438 14 807 Rahavarojen muutos -443-2 591 Rahavarojen muutos -443-2 591 Rahavarat 31.12. 1 386 1 828 Rahavarat 1.1. 1 828 4 419 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, 14 123 7 633 Investointien tulorahoitus, % 58,9 46,3 Lainanhoitokate 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv 2 2 Asukasmäärä 37249 37 521 KH 3.4.2018 80 45

Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. KH 3.4.2018 80 46

Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 13,6 milj. ja se väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 milj.. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2017 yhteensä 22,3 milj., mikä oli 12,5 milj. (35,9 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 0,4 milj.. Vuoden 2017 nettoinvestointimeno 21,5 milj. on määrältään merkittävä. Nettoinvestoinnit jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 15,0 milj. 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 2,4 milj. 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 3,2 milj. 4. Koulutusliikelaitos 0,8 milj. Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2017 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta on ollut edellisen kerran positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2017 varsinaisen toiminnan tulorahoituksella pystyttiin kattamaan investoinnit 58,9 prosentilla, lainarahoitusta investointeihin tarvittiin 41,1 % nettoinvestointien määrästä. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 12,3 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,6 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,8 milj.. Lyhytaikaisen lainan lisäys oli 9,6 milj.. Kajaanin kaupunki nosti kuntatodistuslainoja, lyhytaikaisten lainojen korot olivat -merkkisiä, korko -0,22 %. Muut maksuvalmiuden muutokset (+ 0,3 milj. ) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat vähenivät 0,4 milj.. Vuoden 2017 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. KH 3.4.2018 80 47

1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Tase ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT 359 471 352 456 Aineettomat hyödykkeet 3 252 3 878 Aineettomat oikeudet 66 96 Muut pitkävaikutteiset menot 3 186 3 783 Aineelliset hyödykkeet 232 108 225 386 Maa- ja vesialueet 33 543 33 323 Rakennukset 119 698 96 700 Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 928 67 794 Koneet ja kalusto 5 990 4 628 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 1 136 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 813 21 805 Sijoitukset 124 111 123 192 Osakkeet ja osuudet 49 895 49 880 Muut lainasaamiset 73 031 72 152 Muut saamiset 1 185 1 160 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 148 127 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 148 127 VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 654 16 878 Vaihto-omaisuus 1 727 1 650 Aineet ja tarvikkeet 12 12 Keskeneräiset tuotteet 1 715 1 638 Saamiset 11 541 13 399 Pitkäaikaiset saamiset 752 817 Myyntisaamiset 752 817 Lyhytaikaiset saamiset 10 789 12 581 Myyntisaamiset 5 366 5 628 Lainasaamiset 183 0 Muut saamiset 1 235 1 961 Siirtosaamiset 4 006 4 994 Rahat ja pankkisaamiset 1 386 1 828 VASTAAVAA YHTEENSÄ 374 273 369 460 KH 3.4.2018 80 48

VASTATTAVAA 1000 euroa 2017 2016 OMA PÄÄOMA 218 551 219 544 Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 82 94 Edellisten tilikausien alijäämä 70 545 68 708 Tilikauden ylijäämä -981 1 837 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 5 298 7 071 Poistoero 4 746 2 471 Vapaaehtoiset varaukset 552 4 600 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 1 260 362 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 413 339 Lahjoitusrahastojen pääomat 153 147 Muut toimeksiantojen pääomat 260 192 VIERAS PÄÄOMA 148 751 142 145 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 80 025 91 678 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 9 202 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 77 549 78 581 Lainat julkisyhteisöiltä 2 476 3 024 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 9 202 10 074 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 29 493 50 467 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 30 032 0 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 28 945 20 813 Lainat julkisyhteisöiltä 548 698 Lainat konserniyhteisöiltä 9 110 7 256 Saadut ennakot 474 284 Ostovelat 7 016 7 899 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 928 412 Siirtovelat 11 503 13 105 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 374 273 369 460 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 59,9 61,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 50,9 49,0 Velat ja vastuut % käyttötuloista 53,7 Kertynyt ylijäämä, milj. 69,6 70,5 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1868 1 880 Lainasaamiset, milj. 73 72 Lainakanta 31.12., milj. 119 110 Lainat /asukas 3 187 2 942 Asukasmäärä 37 249 37 521 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. KH 3.4.2018 80 49

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH 3.4.2018 80 50

Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 374,3 milj. 31.12.2017. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 359,5 milj. eli 96,0 %:ia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,5 milj., rakennusten arvo oli 119,7 milj.. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 67,9 milj.. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 124,1 milj.. Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 14,7 milj. eli 3,9 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, joista pitkä- ja lyhytaikaisia myyntisaamisia oli 6,1 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 1,4 milj.. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 218,6 milj. eli 58,4 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 70,5 milj. ja tilikauden ylijäämästä -1,0 milj.. Poistoeroa tilinpäätöshetkellä oli 4,7 milj.. Poistoeron määrä kasvoi Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen investointivarauksen purkamisen johdosta. Investointivarausta purettiin 2,5 milj. Oppi 7 rakennuksen osalta. Sama summa kirjattiin poistoeroksi ja tätä tuloutetaan poistojen suhteessa vuosittain. Pakollista varausta oli 1,3 milj.. Pakollinen varaus tehtiin pelastustoimen mahdollisten takautuvien palkkasaatavien kattamiseksi ja Lehtikankaan koulun purkukustannuksiin. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,4 milj., joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 148,8 milj., josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 109,5 milj.. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 80,0 milj. ja niiden keskikorko n. 0,6 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma väheni 1,6 miljoonalla eurolla johtuen siitä, että kaupunki nosti lyhytaikaista lainaa tavanomaista enemmän. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,6 milj. :lla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi 2 942 eurosta 3184 euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 242 eurolla vuoden 2017 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 59,9 %:ia. Omavaraisuuden hyvä tavoitetasoa 70 % ei saavutettu. Kajaanin omavaraisuusaste alittaa tällä hetkellä hyvän tavoitetason noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 50,9 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. KH 3.4.2018 80 51

1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 321,2 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 322,8 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä pakollisen varauksen muutos. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2017 MENOT 2017 1 000 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 50 321 Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön 283 341 Verotulot 138 655 Korkokulut 1 430 Valtionosuudet 102 583 Muut rahoituskulut 1 688 Korkotuotot 4 760 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 2 286 Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) -898 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot hyödykkeiden luovutusvoitot -261 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 401 Investointimenot 22 299 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 393 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 252 Antolainasaamisten lisäykset 1 349 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 12 312 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 606 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 9 551 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 321 253 Kokonaismenot yhteensä 322 815 KH 3.4.2018 80 52

1.7 Konsernin toiminta ja talous KH 3.4.2018 80 53

1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa 20 50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2017 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä. 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2017 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KH 3.4.2018 80 54

Kuntalain konsernia koskevat määräykset astuivat voimaan 1.6.2017. Kajaanin kaupunki on laatinut konserniohjeen, mikä astui voimaan 1.11.2017. Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteidenmukaisesti. Konserniohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ohjauksen menettelytapoja ja tehostaa kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa voidaan johtaa kokonaisuutena yhtenäisin periaattein ja kaupunkikonserninkokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohje täydentää liikelaitoksille ja tytäryhteisöille niiden perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tytäryhteisön johdon on esitettävä perusteltu syy. Konserniohjeen tavoitteena on kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnanläpinäkyvyyden lisääminen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia vuoden 2017 aikana. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. KH 3.4.2018 80 55

1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2017 2016 Muutos % Toimintatuotot 300 207 332 536-9,7 Toimintakulut -501 841-522 984-4,0 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 373 795-53,1 Toimintakate -201 262-189 652 6,1 Verotulot 137 906 136 400 1,1 Valtionosuudet 115 897 104 927 10,5 Rahoitustuotot ja -kulut -7 811-7 832-0,3 Korkotuotot 160 229-30,3 Muut rahoitustuotot 1 267 264 380,4 Korkokulut -2 348-2 081 12,9 Muut rahoituskulut -6 890-6 244 10,3 Vuosikate 44 730 43 843 2,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -40 492-37 224 8,8 Satunnaiset erät 117 Tilikauden tulos 4 238 6 735-37,1 Tilinpäätössiirrot 58-170 -133,8 Tilikauden verot -787-596 Laskennalliset verot -1212-2781 Vähemmistöosuus -436-8 Tilikauden ylijäämä 1 861 3 179-41,5 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 59,8 63,6 Vuosikate/Poistot, % 110,5 117,8 Vuosikate, euroa/asukas 1 201 1 168 Asukasmäärä 37 249 37 521 Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. KH 3.4.2018 80 56

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. KH 3.4.2018 80 57

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa 2017 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 44 730 43 843 Satunnaiset erät 0 117 Tilikauden verot -787-596 Tulorahoituksen korjauserät 908-321 Toiminnan rahavirta 44 852 43 042 Investointien rahavirta Investointimenot -82 956-70 748 Rahoitusosuudet investointimenoihin 884 561 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 28 410 10 785 Investointien rahavirta -53 662-59 402 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 810-16 360 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -201-446 Antolainasaamisten vähennykset 66 72 Antolainauksen muutokset -135-374 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 37 316 30 860 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26 002-26 127 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 380 16 344 Lainakannan muutokset 8 935 21 077 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 498 23 Vaihto-omaisuuden muutos -243-86 Saamisten muutos 7 130-2 971 Korottomien velkojen muutos -2 255-1 882 Muut maksuvalmiuden muutokset 5 130-4 916 Rahoituksen rahavirta 13 930 15 785 Rahavarojen muutos 5 120-577 Rahavarojen muutos 5 120-577 Rahavarat 31.12. 20 991 15 871 Rahavarat 1.1. 15 871 16 448 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,5 62,5 Lainanhoitokate 1,7 1,6 Kassan riittävyys 12 9 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. KH 3.4.2018 80 58

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. KH 3.4.2018 80 59

Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 429 7 312 Liikearvo 16 281 19 141 Muut pitkävaikutteiset menot 7 235 9 001 Ennakkomaksut 66 41 Aineettomat hyödykkeet 31 011 35 494 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 39 831 39 460 Rakennukset 244 190 225 243 Kiinteät rakenteet ja laitteet 271 653 264 507 Koneet ja kalusto 20 870 19 373 Muut aineelliset hyödykkeet 1 144 1 144 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 873 31 974 Aineelliset hyödykkeet 603 561 581 700 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 26 166 27 993 Muut osakkeet ja osuudet 18 594 20 179 Muut lainasaamiset 212 262 Muut saamiset 2 182 1 997 Sijoitukset yhteensä 47 153 50 430 PYSYVÄT VASTAAVAT 681 725 667 625 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 432 358 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 208 187 Muut toimeksiantojen varat 2 158 2 222 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 798 2 768 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 537 1 372 Keskeneräiset tuotteet 1 715 1 638 Vaihto-omaisuus 3 252 3 009 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 7 Lainasaamiset 610 717 Laskennalliset verosaamiset 357 341 Muut saamiset 5 0 Pitkäaikaiset saamiset 972 1 065 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 014 21 314 Lainasaamiset 198 146 Muut saamiset 3 622 4 151 Siirtosaamiset 23 388 27 633 Lyhytaikaiset saamiset 46 223 53 244 Saamiset 47 195 54 309 Rahat ja pankkisaamiset 20 991 15 871 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 71 438 73 189 VASTAAVAA YHTEENSÄ 755 962 743 582 KH 3.4.2018 80 60

VASTATTAVAA 1000 euroa 2017 2016 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 1 923 1 980 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 81 269 78 090 Tilikauden ylijäämä 1 862 3 179 OMA PÄÄOMA 233 958 232 154 VÄHEMMISTÖOSUUDET 9 630 9 194 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 5 839 4 135 PAKOLLISET VARAUKSET 5 839 4 135 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2 515 2 092 Lahjoitusrahastojen pääomat 379 360 Muut toimeksiantojen pääomat 767 681 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 661 3 133 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 265 022 263 795 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 118 401 117 598 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 262 235 260 342 Lainat julkisyhteisöiltä 2 787 3 453 Lainat muilta luotonantajilta 22 033 21 578 Ostovelat 1 6 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 55 489 56 364 Laskennalliset verovelat 40 878 39 650 Pitkäaikainen vieras pääoma 383 424 381 392 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 39 501 41 720 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 79 947 71 852 Joukkovelkakirjalainat 0 4 758 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 836 36 147 Lainat julkisyhteisöiltä 665 815 Lainat muilta luotonantajilta 9 471 Saadut ennakot 924 685 Ostovelat 18 267 14 950 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 14 657 18 111 Siirtovelat 36 628 38 106 Lyhytaikainen vieras pääoma 119 449 113 573 VIERAS PÄÄOMA 502 872 494 965 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 755 962 743 582 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste 32,3 32,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 90,6 86,1 Velat ja vastuut % käyttötuloista 93,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 83 131 81 269 Kertynyt ylijäämä, /asukas 2 232 2 166 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 336 028 327 093 Konsernin lainat, /asukas 9 021 8 717 Konsernin lainasaamiset, milj. 212 262 Asukasmäärä 37 249 37 521 KH 3.4.2018 80 61

Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH 3.4.2018 80 62

1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2017 olivat 50,3 milj. ja konsernin 300,2 milj.. Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 210,0 milj.. Leasingvastuiden määrä vuoden 2017 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,8 milj. ja konsernilla 9,1 milj.. 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ). 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden 1.1. 31.12.2017 tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on 2.764.930,26 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 1.1. 31.12.2017 tuloksen 2.764.930,26 euroa käsittelystä seuraavaa: - Lisätään poistoeroa -2.275.971,42 euroa. - Tuloutetaan varauksia 4.048.241,14 euroa. - Tuloutetaan rahastoista 11.846,74 euroa. Tilikauden alijäämä -980.813,80 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli- /alijäämä. Poistoero syntyy kun investointia rahoitetaan varauksella. Poistoero 2017: - Kajaanin kaupunki + 21.041,69 - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos - 2.500.000,00 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos + 389.882,56 Vimpelinlaakso yhteensä - 2.110.117,44 - Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos - 261.098,00 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos + 74.202,33 Koulutusliikelaitos yhteensä - 186.895,67 Poistoerot yhteensä - 2.275.971,42 Varaukset: - Kajaanin kaupunki + 1.548.241,14 - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos + 2.500.000.00 Varaukset yhteensä + 4.048.241,14 Rahastot: - Kajaanin kaupunki, koulutusrahasto + 11.846,74 KH 3.4.2018 80 63

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Kasvun kärjessä -strategian 2015 2018 tavoitteet on asetettu vuosille 2016 ja 2018. Tuloskortteihin on koottu mittareiden ja indikaattorien kehitystietoa myös vuodelta 2017 siltä osin kuin tietoa on ollut saatavissa. Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Tuloskortti 1. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Tavoite Tavoite Halu auttaa yritysten kasvua 2014 2015 2016 2016 2017 2018 Uudet yritykset vuodessa, netto 14 29 56 34 33 70 Yritystoimipaikat, kpl 1 920 1 840 1 851.. 2 016 Yritystyöpaikat 7 960 7 900 8 197.. 8 358 Kasvuyritysten liikevaihto ja Mittari Ei mittaria Ei mittaria työpaikat määritelty Ei mittaria Ei mittaria + 20 % Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M 0,50 0,70 0,75 1,00 0,00 1,00 Uusien yritysten nettolisäys on jäänyt asetetusta tavoitteesta. Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke on tuonut uuden panostuksen alkavien yritysten palveluun TE-palvelujen rinnalle. Yritystoimipaikkojen määrä on hieman laskenut, yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut. Tämän hetkinen tilanne on todennäköisesti parempi, kun otetaan huomioon Transtechin kasvu. Terrafamen suora työllistävä vaikutus Kajaanissa on tällä hetkellä noin 400 500 alihankkijat mukaan lukien, mutta sen työpaikat tilastoidaan Sotkamoon. ST1 bioetanolilaitoksen käynnistyminen toi lisää teollisia työpaikkoja. Uuden sairaalan rakennusinvestointi on vaikuttanut myönteisesti rakentamista palvelevissa toiminnoissa. Viralliset tilastotiedot eivät toimi kovin hyvin yritystoiminnan kehityksen mittareina, koska niistä saadaan vain historiatietoa, nyt vuoteen 2016 saakka. Kasvuyrityksistä ei ole saatavissa ajantasaisempaa tilastotietoa kuin kausi 2012 2015. Kasvua Kainuuseen -hankkeessa oli tarkoitus luoda ajantasaisempi alueellinen mittari kasvuyrityksistä, mutta se osoittautui liian haasteelliseksi. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä yritysperustannan tilastotieto on ajantasaista. Eri suhdannebarometrit antavat ajantasaista tietoa yritysten odotuksista liiketoiminnalle, mutta eivät numerotietoa. Uusimmat barometrit kertovat talouskasvusta. Yritystoiminnan ja yritystyöpaikkojen kasvu on olennainen tekijä kasvustrategiassa. KH 3.4.2018 80 64

Tuloskortti 2. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Osaavan työvoiman saanti 2014 2015 2016 2016 2017 2018 Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista, % 73,0 73,7 69,0 74,5 74,0 70,0 KAO: koulutusalojen määrä 13 13 13 13 13 13 KAO: tutkintoalojen määrä 22 22 22 23 22 22 KAO: tutkintomäärä/läpäisy, % 81,6 82,3 81,6 85,0 84 81,6 KAMK: osaamisalojen määrä 5 5 5 5 5 5 KAMK: tutkintoalojen määrä 6 6 6 5 6 6 KAMK: tutkintomäärä/läpäisy, %, 58,5 58,5 58,5 96,9 99,7 58,5 KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % 70,0 yli 70 70 83,0 83,0 70 58 70 60 53 56 > 60 Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja tuloksellisesti toimien hyvän asemansa koulutuksen kentässä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on säilyttänyt hyvän tuloksellisuutensa, mutta ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli voi silti leikata sen valtionrahoitusta lähivuosina. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoituksen leikkausten aiheuttamat säästötoimenpiteet on viety Kainuun ammattiopistossa läpi. Oppilaitosten konserniyhteistyö tiivistyy. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus nuoren ikäluokan hakeutumisessa Kajaanin maakunnan ulkopuolelta on kehittynyt myönteisesti. Valmistuneiden työllistyminen alueelle näyttää heikentyneen eikä yllä asetettuun tavoitteeseen. Muutos johtuu osittain siitä, että 2016 alkaen valmistuvat vastaavat uusimuotoiseen, varsin pitkään Avop-kyselyyn aiemman Opala-kyselyn sijasta. Vastausprosentti on jäänyt 80 prosenttiin, kun se aiemmin oli lähes 100 prosenttia. Osaavan työvoiman saatavuus on hyvien liikenneyhteyksien lisäksi olennaisen tärkeää yritystoiminnalle, joten koulutuksen säilyminen ja kehittäminen on kaupunkistrategian tasoinen tavoite. KH 3.4.2018 80 65

Tuloskortti 3. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Saavutettavuuden parantaminen 2014 2015 Tavoite 2016 2016 2017 Tavoite 2018 Helsinki Kajaani -reittilentoyhteyden säilyttäminen: Maanantai-perjantai, vuoroja 3-4 4 4 4 3-4 Lauantai, yhteys Helsingistä ei kyllä kyllä la-su 2 la-su 2 kyllä Lentomatkustajia 70 000 81 000 82 500 84 000 87 000 90 000 Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Valtatie 22 valtion talousarviossa 45 M ei 30 M 15 M ei Valtatie 5 valtion talousarviossa raja käynnistynyt Mainua-Savon Mikkeli-Juva Mikkeli Mikkeli Mikkeli-Juva Rataosuus Ylivieska- Käynnistyy 2017- Iisalmi-Kontiomäki valtion ei ei ei ei Oulu-Kajaani 2018 talousarviossa KT 89 Jokimäki-Vartiustie ei Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne Ei investoitu. Odotetaan 4G. Esitetty POP Elyn hankkeisiin Ydinkeskus-tassa avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Korjausvelkarahoituksella tehty tien leventämistä Ei langatonta verkkoa, 4G kattaa koko kaupungin alueen Uusia ratkaisuja kartoitettu ja testattu Ei langatonta verkkoa, 4G kattaa koko kaupungin alueen VT 6:lle 0,9 M Kontinjoen kevyen liikenteen väylään 1. vaihe toteutettu + jatko Kajaani- Kostamus Keskustaajama: kiinteä ja mobiili laajakaista Hajaalue: kiinteä ja mobiilipuhelinverkkoyhteys Asutuskeskittymissä tietoliikenneyhteydet Paremmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo- Ristijärvisuuntiin Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Maakunta-kuvatutkimus 2012 Maakuntakuvatutkimusta ei ole uusittu Maakuntakuvatutkimusta ei ole uusittu Maakuntakuvatutkimus uusittu Mielikuva parantunut Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Nykyisellä hallituskaudella valtakunnallisia liikennehankkeita ei ole enää päätetty liikennepoliittisessa selonteossa, vaan suoraan valtion talousarviossa. Hankerahoitusta on siirretty perustienpitoon ja vain keskeneräisiä väylähankkeita viedään loppuun. Uuden maantielain mukaan jatkossa tullaan valmistelemaan pitkän aikavälin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kaupunkistrategian hankkeiden saaminen valtion väylähankkeisiin edellyttää aktiivista edunvalvontaa. Tienpidon rahoituksen uudet linjaukset vaikuttavat myös Kainuussa, kun korjausvelkarahoituksella tehtiin muuten toteuttamattomia korjauskohteita. Lentoliikenteen tilanne on tällä hetkellä hyvä, matkustajamäärät ovat kasvaneet toukokuusta 2015 alkaen, kun Kajaanin lennot siirtyivät Finnairin omiksi reiteiksi. Vuonna 2016 kasvu oli hitaampaa ja 2017 matkustajamäärät pysyivät lähes samalla tasolla. Merkittävä uusi kasvu voi toteutua vain kansainvälisen matkailun kasvun kautta. Kesän supistuskaudella vuoroja on yksi päivässä. Junamatkustus Helsinkiin on kasvanut vuoden 2017 aikana yli 10 prosenttia ja VR on parantanut tarjontaansa. Toimivat liikenneyhteydet ovat osaavan työvoiman saatavuuden ohella yritystoiminnan sijoittumisen tärkein tekijä. KH 3.4.2018 80 66

Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa 2014 2015 Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Toimiala- ja yksikkökohtaista Toimiala- ja yksikkökohtaista Toimialakohtaista Toimialakohtaista Tavoite 2016 2016 2017 Palveluohjausta kehitetään Palvelut kohdistetaan asiakasryhmittäin Tulosyksikkökohtaista Tulosyksikkökohtaista Asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset mittarit luotu Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Tavoite 2018 Toimintamalli käytössä palvelujen tuotannossa Mittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Tietojärjestelmät ovat järjestettävissä. Asiakastyytyväisyysmittarit luotavissa ja kyselyt/vastaukset yhdistettävissä. Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista 2014 2015 Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Paluumuuttajien kokemukset Ei mittaria Ei mittaria Asukastyytyväisyys Kerätään satunnaisesti Kerätään satunnaisesti Tavoite 2016 2016 2017 Säännölliset mainetutkimukset käynnistetty Maineohjelma käynnistetty Viestintäohjelma päivitetty Mittari määritelty Arviointia sidosryhmien kanssa Maineviestintä käynnistetty, jatko avoin. Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Maineviestintää ei jatkettu, mutta yhteismarkkinointia yritysten kanssa jatkettiin Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Tavoite 2018 Maine parantunut Ohjelma toteutettu 5-tiellä pysäyttäjä Kokemukset parantuneet Säännölliset asukastyytyväisyystutkimukset Asukastyytyväisyys parantunut Kaupungin ja yritysten yhteismarkkinoinnin ja maineviestinnän toteuttajan Kajaanin Matkailu Oy:n osakassopimusta ei ole jatkettu. Yhteismarkkinointia jatkettiin kuitenkin kaupungin ja yritysten kesken yhteisesti suunnitelluilla käytännön toimenpiteillä 2017. Yhteismarkkinointia tehtiin myös Vauhtia Vuokatin (Kajaani Oulujärven) matkailuun -hankkeessa. VisitKajaani-sivusto on luotu markkinoinnin ja myynnin yhteiseksi kanavaksi. Yhteismarkkinoinnin pitkäjänteiseksi tekemiseksi valmisteltiin Kajaanin yhteismarkkinoinnin yhteistoimintasopimus jossa matkailuyrittäjiä edustaa Oulujärven Jättiläiset ry. ja kaupan alan yrityksiä Kajaanin Kauppiasyhdistys ry. KH 3.4.2018 80 67

Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen 2014 2015 Tavoite 2016 2016 2017 Tavoite 2018 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät kasvaneet Kävijämäärät 1 275 255 1 393 159 1 353 885 1 309 972 Sairastavuusindeksi 115 116 120.... 118 Varhaisnuorten päihteiden käyttö, % v. 2013 Kävijämäärät kasvaneet Tupakointi 17.. 15.. 9 12 Humalakokeilut 13.. 10.. 7 8 Huumekokeilut 8.. 6.. 4 3 Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö, % v. 2013 KAO: Tupakointi 39.. 35 35 36 30 KAO: Humalakokeilut 40.. 35 31 36 30 KAO: Huumekokeilut 18.. 15 17 19 12 Lukio: Tupakointi 6.. 5.. 3 2 Lukio: Humalakokeilut 18.. 16.. 12 14 Lukio: Huumekokeilut 13.. 10.. 5 8 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaan ikäisistä 0,9 2,6 1,2 2,0.. 1,1 Kaupungin, soten ja kolmannen sektorin yhteistyö Kuntajohdon terveyden edistämisaktiivisuus Ei mittaria Mittari muodostettu Ei toteutunut Ei toteutunut Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 50 (2013) 61 45.. 72 60 THL:n kouluterveyskyselyn tuloksissa oli valtakunnallinen tiedonkeruun ongelma, mikä aiheutti sen, että valtaosa vuoden 2015 peruskoulun ja lukion tuloksista jäi Kajaanin osalta saamatta. Kainuun ammattiopiston tulokset saatiin. Kumppanuustyötä arvioivan pätevän mittarin laadinta on hankalaa, eikä mittaria ole muodostettu. Esimerkiksi kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä kuulee kuitenkin säännöllisesti kolmannen sektorin toimijoita ja huomioi saatuja tietoja hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kulttuuripalvelujen yhteistyössä Kainuun soten, kolmannen sektorin ja vapaan kentän toimijoiden kanssa aloittaman vähävaraisille kuntalaisille suunnatun Kaikukortin käyttöä jatkettiin vuonna 2017. Museoiden vapaan pääsyn perusteena oli edistää kuntalaisten innostusta käyttää museoiden palveluja. Kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Sivistyslautakunta katsoi museoiden olevan kuntalaisille samanlainen sivistyksellinen palvelu, mitä esimerkiksi kirjastopalvelu on. Viime vuodet ovat osoittaneet, että turvallisuuden huomiointi (sisäinen turvallisuus, arjen turvallisuus) on kytkettävä vahvemmin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, jossa kaupungilla ja sen kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksilla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli. Kajaani ja Kainuu ovat terveysindikaattoreilla tarkasteltuna aluetta, jossa liikutaan vähän ja sairastetaan paljon. Hyvinvoinnilla vs. sairastavuudella on kuntatalouteen merkittävät ja välittömät kustannusvaikutukset. Peruskoulut ja varhaiskasvatus ovat tehneet aktiivista yhteistyötä Kainuun soten perhepalvelujen sekä muiden koulutustoimijoiden (oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä) kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty. Peruskoulut ja päiväkodit ovat kehittäneet lasten arkipäivän liikuntamahdolli- KH 3.4.2018 80 68

suuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtio on tukenut koulujen kerhotoimintaa erillisavustuksella, jonka määrä on valitettavasti laskenut vuosina 2016 2017 merkittävästi. Omalla rahoituksella ei ole pystytty kompensoimaan vähentynyttä valtion avustusta, minkä vuoksi mm. liikuntakerhojen määrää on jouduttu karsimaan syksystä 2016 alkaen. Kustannuksen suuruus, jolla edistettäisiin mm. koulujen kerhotoimintaa, on vuositasolla noin 70 000 euroa. Varhaiskasvatus on saanut AVIn rahoitusta Liikkuen kasvava lapsi -hankkeeseen vuosina 2014 2015. Hankkeen päätavoitteena oli juurruttaa liikuntavastaavien toimintamalli osaksi Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta sekä kehittää LiikuntaVasun sisältöjä palvelemaan varhaiskasvattajien lisäksi kajaanilaisia perheitä ja lapsia. Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä liikunnan avulla ja ohjata häntä kohti liikunnallisia elämäntapoja. Varhaiskasvatuksessa päiväkodit ovat sitoutuneet järjestämään 1 2 perheliikuntatapahtumaa toimikauden aikana. Tapahtumiin osallistuminen on ollut kiitettävän runsasta. Kaupunki on keskittänyt liikuntapalvelut ympäristötekniselle toimialalle. Tavoitteena on ollut nk. yhden luukun periaate, jolla sujuvoitetaan palvelujen järjestämistä asiakkaille. Uudistuksen osana perustettiin liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto, jonka tarkoituksena on vastata terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinoinnista sekä kaupungin liikunta- ja kulttuuriolosuhteiden sekä kaupunkitapahtumien kehittämisestä yhteistyössä sivistys- ja ympäristöteknisen toimialan kanssa. Strategiakauden aikana ja organisaatiouudistuksen osana mm. koulujen liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäyttöä on edistetty. Salit vuokrataan maksutta alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan lisäksi erityisryhmien ja perheliikunnan toimintaan. Lehtikankaan monitoimitaloon rakennettu toinen liikuntasali (600 m 2 ) on hyvä lisä liikuntaolosuhteiden edistämisessä. Lisäksi entisen Normaalikoulun liikuntasali ja juhlasali on saatu kuntalaisten liikuntakäyttöön. Kaikki koulujen ja oppilaitosten salit eivät ole kuitenkaan vielä kuntalaisten käytettävissä. Liikuntaolosuhteet ovat parantuneet myös pallohallissa, jonne asennettiin tekonurmi. Lisäksi Keskuskentän jalkapallokentän tekonurmi on uudistettu. Liikuntapaikkojen laatu ja kunnossapito on arvioitu Kajaanissa laatukyselyn perusteella hyvätasoisiksi. Liikuntaorganisaation uudistustyön osana keskusteltiin mahdollisuudesta vapauttaa mm. seurat kaikista liikuntapaikkojen käyttövuokrista. Kustannus olisi vuositasolla noin 300 000 euroa. Tällaisella toimenpiteellä arvioitiin edistettävän kaikenikäisten kaupunkilaisten osallistumista liikuntaan ja seuratoimintaan. Kaupunki tukee ikäihmisten omaehtoista terveyden edistämistä. Tukimuotoina ovat mm. 70+-liikuntapassi, eläkeläis- ja potilasjärjestöjen ohjatut kuntosaliryhmät, eri järjestöjen vertaisohjaajien ohjaamat vesiliikunta- ja painonhallintaryhmät ja omatoimiset ikäihmisten harrasteryhmät. Tuen muotona on lisäksi Vesiliikuntakeskus Kaukavedessä käytössä oleva erityisuimaranneke eli etu, jolla pitkäaikaissairaat ja vammautuneet saavat uima- ja/tai kuntosalikäyttöoikeuden edullisesti. Rannekkeita on myönnetty vuosittain noin 1 500 kappaletta. Jatkossa Kajaanin kaupungin kannattaisi miettiä myös seurojen ja erilaisten järjestöjen avustuspolitiikan uusimista, koska seurat ja järjestöt ovat keskeisiä toimijoita, jotka aktivoivat kuntalaisia virkistävään, terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Avustusten jakoperiaatteet voisivat olla sellaiset, että niiden käytöllä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Aktiivinen ja osallisuutta kokeva ihminen voi hyvin ja kokee elämänsä terveenä ja mielekkäänä. KH 3.4.2018 80 69

Yleiset kehityssuunnat 2014 2015 2016 2017* Väestö 37 791 37 622 37 521 37 249 Syntyneet 424 355 378 317 Kuolleet 360 399 376 422 Taloudellinen huoltosuhde 1,636 1,604 1,550 Väestöllinen huoltosuhde 0,570 0,580 0,593 Nettomaassamuutto -303-282 -322-247 Nettomaahanmuutto 164 148 224 108 Alueella työssäkäyvät 14 881 15 137 Työlliset 14 334 14 448 Työpaikkaomavaraisuus, % 103,8 104,8 *ennakkotietoja Kaupunkistrategian visio on Kasvun kärjessä 2025. Strateginen päämäärä on Kajaani kasvukeskukseksi 2018. Strategiassa ei ole määritelty tarkemmin, missä asioissa Kajaani on kasvun kärjessä 2025 tai miten Kajaani määrittelee kasvukeskuksen. Yleisesti kasvukeskus määritellään usein kaupungiksi tai muuksi keskukseksi, jossa väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat. Tarkemmin kasvukeskuksella viitataan sellaiseen alueelliseen kokonaisuuteen, jonne ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot uskaltavat sijoittaa elämänsä, rahansa ja toimintonsa. Siten kasvukeskusten kasvu perustuu siihen, että niissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia, jonka seurauksena väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa. Vuodelta 2017 on käytettävissä vasta ennakkotietoja. Kajaanin väkiluku ja syntyvyys ovat laskussa ja kuolleisuus lisääntyy väestön vanhetessa. Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde heikkenevät. Kajaani menettää asukkaitaan muille kunnille. Vain maahanmuutto tasoittaa jossain määrin väkiluvun laskua. Viimeisimmät käytettävissä olevat työssäkäyntitilastot ovat vuodelta 2015, joten strategiakauden kehitystä ei voida vielä arvioida. KH 3.4.2018 80 70

Hyvinvoinnin edistämisohjelma Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet Tavoitteet Mittari 2014 2015 2016 Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta Koulutustasomittain 350 353 357 Liikuntapaikkarakentaminen on lisännyt Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet hyvinvointia: Kaukavesi, keilahalli, pallohallin ja liikuntapuiston tekonurmet, Vimpelin urheilukentän peruskorjaus Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus Tavoitteet Mittari 2014 2015 2016 Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden väheneminen Väkivaltarikollisuus 10,8 11,5 8,3 Hyvinvointityöryhmän järjestöillat, ikäihmisten omaehtoisen liikunnan tukeminen, Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistaminen museoiden pääsymaksujen poistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Tavoitteet Mittari 2014 2015 2016 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 7,5 8,1 7,5 väestöstä Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Ikäihmisten hyvinvointi Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäisistä Ensikodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 26,3 25,1 23,0 7,0 7,5 8,3 17 14 11 6,5 6,5 6,2 Tavoitteet Mittari 2014 2015 2016 Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus, % 11,3 12,4 12,8 KH 3.4.2018 80 71

2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.2.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen; tuloslaskelma- ja rahoitusosa, tase sekä investointiosan toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelma Talous 1 000 TA 2017 TA muutokset 2017 TA Muutosten jälkeen 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama MYYNTITUOTOT 12 008 12 008 12 222-214 MAKSUTUOTOT 4 583 4 583 4 003 580 TUET JA AVUSTUKSET 2 951 2 951 2 517 434 Vuokratuotot 20 402 20 402 20 571-169 Muut toimintatuotot 569 569 711-142 MUUT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 20 748 20 748 21 282-533 T O I M I N T A T U O T O T 40 514 40 514 40 024 490 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 970 970 761 209 Palkat ja palkkiot -44 272-44 272-42 419-1 853 Henkilösivukulut -15 348 600-14 748-13 875-873 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -59 620 600-59 020-56 293-2 726 PALVELUJEN OSTOT -155 262-965 -156 226-157 212 985 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -8 646-8 646-8 853 207 AVUSTUKSET -13 033-184 -13 217-12 998-219 Vuokrat -16 001-16 001-15 951-50 Muut toimintakulut -414-414 -650 236 MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -16 415-549 -16 964-16 601-362 T O I M I N T A K U L U T -252 975-549 -253 524-251 957-1 567 T O I M I N T A K A T E -211 491-549 -212 040-211 172-868 VEROTULOT 134 625 3500 138 125 138 655-530 VALTIONOSUUDET 76 953-3253 73 700 74 085-385 KORKOTUOTOT 4 779 4 779 4 766 12 MUUT RAHOITUSTUOTOT 3 430 3 430 3 528-99 KORKOKULUT -1 400-1 400-1 391-9 MUUT RAHOITUSKULUT -1 115-1 115-1 672 557 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ 5 693 5 693 5 231 462 V U O S I K A T E 5 780-302 5 478 6 799-1 321 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -10 059-634 -10 693-11 868 1 176 T I L I K A U D E N T U L O S -4 279-936 -5 214-5 069-145 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS 1000 1 000 1 581-581 T I L I K A U D E N A L I J Ä Ä M Ä -3 279-936 -4 214-3 488-726 KH 3.4.2018 80 72

Peruskaupungin rahoituslaskelma Talous 1 000 TA 2017 TA muutokset 2017 TA Muutosten jälkeen 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 5 780-302 5 478 6 799-1 321 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -212-212 749-961 TOIMINNAN RAHAVIRTA 5 568 5 568 7 547-1 979 Investointimenot -15 364-691 -16 055-15 567-488 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 203-203 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 412-186 226 315-89 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -14 952-691 -15 643-15 050-593 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -9 384-9 384-7 502-1 882 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -1 071 1 071 Antolainasaamisten lisäykset -1 324 1 324 Antolainasaamisten vähennykset 252-252 LAINAKANNAN MUUTOKSET 8500 8500 21 259-12 759 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 21000 21000 10 000 11 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12500-12500 -12 822 322 Lyhytaikaisten lainojen muutos 24 081-24 081 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -13 149 13 149 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 8500 8500 7 038 1 462 V A I K U T U S M A K S U V A L M I U T E E N -884-993 -1 877-464 -1 413 KH 3.4.2018 80 73

Tase Peruskaupungin tase VASTAAVAA 1000 euroa 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT 317 350 313 043 Aineettomat hyödykkeet 2 522 3 360 Aineettomat oikeudet 64 92 Muut pitkävaikutteiset menot 2 458 3 268 Aineelliset hyödykkeet 184 910 180 658 Maa- ja vesialueet 33 181 32 962 Rakennukset 96 598 74 318 Kiinteät rakenteet ja laitteet 45 647 46 745 Koneet ja kalusto 6 256 5 151 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 1 136 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 091 20 347 Sijoitukset 129 918 129 024 Osakkeet ja osuudet 56 308 56 293 Muut lainasaamiset 73 031 72 152 Muut saamiset 580 580 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 93 70 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 93 70 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 738 13 453 Vaihto-omaisuus 12 12 Aineet ja tarvikkeet 12 12 Saamiset 9 471 11 722 Pitkäaikaiset saamiset 3 449 3 678 Myyntisaamiset 752 817 Lainasaamiset 2 698 2 861 Lyhytaikaiset saamiset 6 022 8 044 Myyntisaamiset 1 538 1 678 Lainasaamiset 183 164 Muut saamiset 997 1 755 Siirtosaamiset 3 303 4 446 Rahat ja pankkisaamiset 1 255 1 719 VASTAAVAA YHTEENSÄ 328 181 326 566 KH 3.4.2018 80 74

VASTATTAVAA 1000 euroa 2017 2016 OMA PÄÄOMA 181 031 190 559 Peruspääoma 123 969 123 969 Muut omat rahastot 82 94 Edellisten tilikausien alijäämä 60 469 61 196 Tilikauden ylijäämä -3 488-727 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 055 2 624 Poistoero 503 524 Vapaaehtoiset varaukset 552 2 100 PAKOLLISET VARAUKSET 1 260 362 Muut pakolliset varaukset 1 260 362 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 337 262 Lahjoitusrahastojen pääomat 78 70 Muut toimeksiantojen pääomat 260 192 VIERAS PÄÄOMA 144 498 132 758 Pitkäaikainen 79 754 88 933 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 72 123 74 829 Lainat julkisyhteisöiltä 1 524 1 925 Piktäaikaiset konsernivelat 0 11 088 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 6 106 7 119 Lyhytaikainen 64 745 43 825 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 28 159 20 175 Lainat julkisyhteisöiltä 401 551 Lainat muilta luotonantajilta 21 443 7 256 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 5 024 6 254 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 922 987 Siirtovelat 7 795 8 601 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 328 181 326 566 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta ja luovutus: Kajaanin kaupunki hankki maata vuonna 2017 yhteensä n. 618 021 m² 253 629,42 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa oli Paltamon seurakunnan kanssa tehty n. 59 ha suuruinen määräalan kauppa Nakertajan maanläjitysalueen ympäriltä. Lisäksi toteutettiin Heinikankaalla entisen K-raudan ympärillä aiemmin sovittu kauppa, jolla kaupunki sai omistukseensa kaavamuutoksella muodostuneita puistoalueita ja yhden teollisuustontin. Maata myyntiin 1 926 455 m² 247 006,64 eurolla, mikä on kirjattu myyntivoittoihin. Pintaalaltaan suurin kauppakohde oli Otanmäen lintuvesiallas. Lisäksi kaupunki myi tontteja ja määräaloja. Arvoltaan suurimmat kaupat tehtiin Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa muuntoasemien maa-alueista. Talonrakennusinvestoinnit: Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin 5 270 m² (- 2,9 %) purkamalla Hauholan koulu ja myymällä Kainuun portin ent. huoltorakennus, lisäksi Vilake -liikelaitos purki Oppi 2 rakennuksen 4 164 m². Elokuussa 2017 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Lehtikankaan monitoimitalo, johon tuli uutta tilaa 11 886 m² sekä Nakertajan koulun laajennus, jossa uutta tilaa 857 m². KH 3.4.2018 80 75

Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 8.260.000. Investointien toteutuma yhteensä oli 8.053.000. Merkittävimpänä hankkeena valmistuivat kesällä 2015 aloitettu Lehtikankaan monitoimitalo ja Nakertajan koulun laajennusosa. Merkittävimpinä korjaushankkeina peruskorjattiin osittain Lehtikankaan monitoimitalon yhteyteen jäävä liikuntasali, tehtiin Otanmäen koululle tilamuutokset päiväkodille ja uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa sekä lattiapinnoitteita. Kiinteät rakenteet ja laitteet: Kiinteät rakenteet ja laitteet -osan investointien talousarviovaraus oli 3.950.000, ja toteutuma oli 3.850.000. Investoinnit painottuivat asuntokatujen peruskorjauksiin mm. Purolan, Puistolan ja Kätön alueilla. Pohjois-Kätön alueelle rakennettiin uutta katu- ja kunnallistekniikan verkkoa 35 uudelle omakotitalotontille. Liikuntapaikoista toteutettiin Lehtikankaan monitoimitalon pallokenttä ja skeittiparkki Kaupunginlammen puistoon. Irtaimistoinvestoinnit Irtaimen omaisuuden hankinnat olivat yhteensä 2,8 milj.. Lehtikankaan monitoimitalon kalustamiseen käytettiin 1,7 milj.. Kaupunginhallituksen alaiseen irtaimistohankintaan käytettiin 0,6 milj. ja pelastustoimen irtaimistoon käytettiin 0,4 milj.. KH 3.4.2018 80 76

Investointiosa 2017 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakkennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa. Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2017 talousarviossa varattuun investointikohteeseen Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2017 TA muutos 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1. - 12.2017 Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot 200-186 14 0 14 Menot -50-491 -541-253 -288 Nettomenot 150-677 -527-253 -274 RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > 1 000 t Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus -3 300-1 150-4 450-4 363-87 Nakertajan koulun laajennus -1 300 190-1 110-1 092-18 Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali -30 30 0 0 0 Kajaanin Lyseon peruskorjaus -300 100-200 -217 17 Uusi jääharjoitushalli -50 30-20 -12-8 Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t -2 340 480-1 860-1 844-16 -valtionavut MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka -150-150 -205 55 Sisäilma- ja vesikattokorjaukset -240 70-170 -221 51 Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous -130-130 -30-100 Käyttötarkoituksen muutokset -120-120 -65-55 Keittiölaitteiden uusiminen -150 150 0-95 95 Rakennusautomaatio -50-50 -61 11 -valtionavut TULOT Valtionavut 0 0 Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 0 0 Menot -8 160-100 -8 260-8 205-55 Nettomenot -8 160-100 -8 260-8 205-55 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus -100-100 -101 1 -myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen -3 850-3 850-4 114 264 -tulot TULOT Valtionavut 0 0 164-164 Myynnit KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 0 0 164-164 Menot -3 950-3 950-4 215 265 Nettomenot -3 950-3 950-4 051 101 KH 3.4.2018 80 77

Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2017 TA muutos 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1. - 12.2017 Poikkeama IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS -500-500 -556 56 Kaupunginhallitus -500-100 -600-556 -44 josta Kajaste 0 0-524 524 SIVISTYSTOIMIALA -1 960-1 960-1 741-219 Varhaiskasvatus -770-770 -463-307 Perusopetus -1 038-1 038-1 051 13 Kirjasto -22-22 -147 125 Kongressikeskus -100-100 -50-50 Musiikkiopisto -15-15 -20 5 Kaukametsä -15-15 -10-5 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA -319-319 -224-95 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist. -35-35 -24-11 Kunnallistekniikka ja liikunta -269-269 -200-69 Tilakeskus -15-15 0-15 KAINUUN PELASTUSLAITOS -425-425 -319-106 Kainuun pelastuslaitos -425-425 -358-67 valtionavut 39 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -3 204-3 204-2 840-364 Tulot 39 Menot -3 204-100 -3 304-2 879-425 Nettomenot -3 204-100 -3 304-2 840-464 RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet -15 Myynti Hankinta Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 200-186 14 203-189 Menot -15 364-691 -16 055-15 567-488 Nettomenot -15 164-877 -16 041-15 364-677 KH 3.4.2018 80 78

2.2.2 Konsernihallinto Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Kuntavaalit pidettiin huhtikuussa ja uusi valtuusto ja muut toimielimet aloittivat toimintansa 1.6.2017 alkaen. Kaupungin keskeiset säännökset uusittiin (hallintosääntö, konserniohje sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje). Kaupungin toimialarakenteeseen ei tehty muutoksia. Kaupungin johtamisjärjestelmä muuttuu 1.1.2019 alkaen siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja aloittaa osa-aikaisena luottamushenkilönä. Konsernihallinnon alainen toiminta: Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Talouskasvun alkaminen ja elinkeinoelämän piristyminen näkyi jo keväällä ja selvästi syksystä alkaen. Terrafamen kaivoksen jatkoratkaisut ja Transtechin liiketoiminnan kasvu olivat aluetalouden kasvun ja työllisyyden myönteisen kehityksen keskeiset ajurit. Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttamaa verkostomaista toimintatapaa jatkettiin. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttivat elinkeinopolitiikkaa ja tarjosivat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Loppuvuodesta päätettiin elinkeinoohjelman uudistamisen käynnistämisestä. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto aloitti toimintansa syksyllä. Maakunnallisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n yritysten perustamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen yritysneuvontapalveluja ei vielä saatettu vakinaiselle pohjalle resurssien puitteissa, koska hankekokonaisuus sai jatkoaikaa keväälle 2018. Oulun yliopiston biojalostuksen lahjoitusprofessuurin valmistelu käynnistyi yliopiston teknillisen tiedekunnan johdolla. CSC:n tutkimustoiminnan avaus data-analytiikassa siirtyi vuodelle 2018. Kaupunki päätti osallistua kumppanina Kainuun Liiton ja Cinia Oy:n Koillisväylän tietoliikennekaapelin esivalmisteluhankkeeseen. Joulukuussa aloitettiin yrityshautomon/kiihdyttämön valmistelu KAMK:n yhteyteen. Kajaanilaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tukevaan sekä Kajaaniin uusia työmahdollisuuksia luovaan toimintaan ja hankkeisiin haettavaksi varattiin kaupunginhallituksen käyttöön 100 000 euron suuruinen etukäteen suuntaamaton määräraha, ns. Kajaanin kehittämisraha. Sitä myönnettiin kolmeen eri kehittämistoimintoon. Työllisyyden hoito Työllisyysasiantuntijan/TYP-johtajan toimesta on johdettu ja kehitetty Kainuun työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toimintaa. Vuoden aikana 137 kajaanilaista aloitti TYP-palvelussa ja 80 asiakkaan palveluprosessi päättyi. 60 % palvelussa päättäneille löytyi muu ratkaisu kuin työttömäksi työnhakijaksi jääminen. Työhön tai koulutukseen siirtyi 27 henkilöä. Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke (VÄLKE) päättyi 31.5.2017. Hankkeen päätavoitteena oli luoda kaupungin ja yhdistystoimijoiden kesken uudenlainen välityömarkkinoiden toimintamalli. Hankkeen ansiosta yhdistystoimijoiden roolit kirkastuivat ja ne löysivät omat vahvuutensa ja kehittivät niitä. Asiakkaita hankkeessa oli 245, joista n. 145 henkilölle (59 %) löytyi hankkeen jälkeen muu ratkaisu kuin uudelleen työttömäksi jääminen. Hankkeen ajalta kaupungille tuli säästöä työmarkkinatukimaksuissa 181 934 euroa. Lisäksi laskennallinen tuleva säästö työmarkkinatukimaksuissa on noin 530 000 euroa. Osana hanketta kaupunki pilotoi yhdistysten työllisyysavustusmenettelyn. Kuuden (6) kajaanilaisen yhdistyksen kanssa käynnistettiin kumppanuussopimusperusteinen yhteistyö. Kumppanuusyhdistyksille myönnettiin työllisyysavustusta yhteensä 100 000 euroa toimintaan, joka ajoittui 1.6. 31.12.2017. Tältä ajalta kaupunki säästi työmarkkinatukimaksuja noin 95 600 euroa yhdistysten työllistämistoiminnan ansiosta. Lisäksi tulevaksi säästöksi voidaan arvioida noin 472 000 euroa. KH 3.4.2018 80 79

Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnettiin/maksettiin työllistämisen kuntalisää 25 henkilön palkkakustannuksiin. Kaupunki työllisti vuoden aikana keskimäärin 50 henkilöä kuukaudessa (45,30 htv). Ympäristönhoidollisiin tehtäviin kaupungin Katu ja puisto -tulosyksikköön työllistettiin 15 työntekijää. Kaupungin työhönvalmentajalla oli 90 asiakasta, joista kaupungin tarjoamaan palkkatukityöhön sijoittui 10 henkilöä, yksityisille työmarkkinoille seitsemän (7) henkilöä ja osa-aikatyöhön henkilöstöyritysten kautta seitsemän (7) henkilöä. Opiskelemaan lähti 10 henkilöä. Kumppaniksi ry:n tarjoamaan palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin lähetettiin 42 asiakasta. Kaupungin palkkatukityössä oleville työhönvalmentaja järjesti ryhmävalmennusta, johon osallistui yhteensä 15 henkilöä. Kumppaniksi ry:n eri palveluissa oli toimintavuonna 187 kajaanilaista asiakasta, joista nuoria alle 30- vuotiaita oli 88 henkilöä. Asiakkaista 20 sijoittui työhön yksityisille työmarkkinoille. Koulutukseen lähti 27 asiakasta. Muutoin asiakkaita sijoittui mm. työkokeiluun (9), Kelan kuntoutuspalveluihin (18), sairauslomalle/tutkimuksiin (16) ja työkyvyttömyyseläkkeelle (5). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautui 44 asiakasta ja valmennus jatkuu 32 asiakkaalla. Parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 3 055 750 euroa, mikä oli lähes yhtä suuri summa kuin edellisenä vuonna. Työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä on runsaasti työttömiä, joilla ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteiden takia mitään mahdollisuutta osallistua aktivointitoimiin. Heille pitäisi löytyä jokin muu pysyvä ratkaisu kuin työttömänä työnhakijana oleminen. Yhdistysten palkkatukimäärärahojen väheneminen näkyy myös työmarkkinatukimaksuissa. Kaupunki tarjosi kesätyöpaikan 31 nuorelle. Lisäksi myönnettiin 300 euron suuruinen kesätyöseteli 600 nuorelle, joista peruskoulun 9-luokkalaisia oli 290 ja toisen asteen opiskelijoita 310. Ensimmäisen kerran kesätyösetelin pystyi käyttämään kesäyrittäjyyteen. Kesäyrityksen perusti 10 nuorta. Keskushallinto Kuntalain uudistuksella uusien valtuustojen toimikauden alku muutettiin aiemmasta vuoden vaihteesta kesäkuulle; ensimmäinen uuden lain mukainen valtuustokausi aloitettiin 1.6.2017. Kuntavaalit toimitettiin huhtikuussa. Kaikki uudet toimielimet aloittivat toimintansa kesä elokuussa. Uusille toimielinten jäsenille järjestettiin syksyn aikana koulutusta kunnallishallinnosta ja taloudesta sekä järjestettiin perehdyttämispäivät kaupungin peruspalveluihin, kehittämistoimintaan ja yritysympäristöön. Kaupungin hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa. Hallintosääntöön yhdistettiin kaikki aiemmin erilliset toimialojen ja liikelaitosten johtosäännöt, hallintosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö ja muita johtosäännön tasoisia säännöksiä. Kaupungin konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Konserniohjeella toteutetaan kaupungin omistajapolitiikkaa ja ohjataan yhtiöiden toimintaa. Konserniohje on käsitelty tytäryhtiöiden hallinnossa. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on varmistua siitä, että kuntastrategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Ohjeen tavoitteena on varmistaa strategian toteuttaminen sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattaminen kaupunkikonsernissa. Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluntuottajan muutos Kainuun Sotesta Kunnan Taitoa Oy:lle toteutettiin. Muutokseen liittyneessä tietojärjestelmäuudistuksessa oli vaikeuksia, joiden johdosta projektin kustannukset ja henkilöstön työpaineet kasvoivat. Kaupunki luopui henkilöstöhallinnon SAP HCM tietojärjestelmästä elokuussa kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella ja siirtyi suoraan Taitoan asiakkuuteen perustuvan Populus-järjestelmän käyttäjäksi. Asianhallinnassa otettiin käyttöön CaseM-tietojärjestelmä, jota käytetään asiakirjahallinnossa, kokoushallinnassa ja sopimushallinnassa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimielimet siirtyivät paperittomaan kokoukseen vuoden 2018 alusta. Henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä koulutettiin järjestelmän käyttöön. Keskushallinnon asiantuntija esimiestasolla tapahtui olennaisia muutoksia: KH 3.4.2018 80 80

- talousjohtajaksi valittu Eeva Suomalainen oli kaupungin palveluksessa vain 8 kk, kunnes siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Uusi talousjohtaja Asta Tolonen aloittaa viranhoidon 1.3.2018. - henkilöstöjohtajaksi valittu Jyrki Komulainen aloitti tehtävään tutustumisen joulukuussa ja siirtyy hoitamaan virkaa täysiaikaisesti Pekka Sivosen jäädessä eläkkeelle toukokuussa 2018. - tietohallintojohtaja Heikki Hyvönen aloitti työskentelynsä 1.1.2018. Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa vuosi oli rauhallinen, uusia turvapaikanhakijoita yksikköön tuli vähän, samoin uusia kiintiöpakolaisia. Kajaaniin kuntapaikan sai yhteensä 68 henkilöä (edellisenä vuonna 133), joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 45, kiintiöpakolaisia 20 ja perheenyhdistämisprosessin kautta 3. Turvapaikanhakijoista palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta 26. Konsernihallinto: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Yritystoimipaikat kpl Yritystyöpaikat kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla 2013: 1870 2014: 1920 2013: 8450 2014: 7960 2011 14 kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 19 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 73 kpl. (Toimiala Online) Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Kasvua Kainuuseen hanke antoi asiakaskohtaista palvelua 115 kasvuyritykselle. Hankkeessa ei tehty tarkempaa mittaria kasvuyritysseurantaan, vaan siinä käytetään Tilastokeskuksen tietoja. 2012 15 kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 12 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 2 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 37 kpl. (Tilastokeskus). Kasvuyritysten määrä on hieman pienempi kuin kaudella 2011-2014 Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yritys- Uudet yritykset vuodessa, netto Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta 2014: 14 2015: 29 8/2016: 37 aloittaneet 87 lopettaneet 50 Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke on toiminut aloittavien yritysten lisäpalveluna. Yrittäjyysmaakunta ei käynnistynyt kärkihankkeena. Kaupunki on tukenut KAO:n NYtoimintaa Toteutunut. Uuden elinkeino-ohjelman valmistelu alkoi. KH 3.4.2018 80 81

palvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Renforsin Rannan toimintaympäristön kehittämisen energiainvestoinnit Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Rahoitus TA 2017 kehittämisorganisaatioille: Etu Oy 192 500 KAMK Oy 335 000 KYK/OY 255 000 OY/Biojal. 50 000 CEMIS 90 000 KAMK/Measurepolis 200 000 CSC data-analyysi 30 000 (2017 18) KAMK:n ja KAO:n työelämävaikuttavuutta parannetaan käytännön konserniyhteistyöllä. Innovaatiotoimintaa lisätään biojalostuksessa ja dataanaly-tiikassa. Kasvua Kainuuseen -palvelut vakinaistetaan resurssien puitteissa Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Biojalostusprofessuuri ei käynnistynyt vielä 2017, valmistelu aloitettiin OY:n tekn.tiedekunnan johdolla. CSC:n dataanalytiikkahankkeen käynnistys siirtyi vuodelle 2018. KAMK ja KAO tekivät konserniyhteistyösopimuksen ja aloittivat sen toteutuksen. Kasvua Kainuuseen hankkeet saivat jatkoajan maaliskuuhun 2018 saakka. Talousarviossa 2017 ei osoitettu erillisrahoitusta yritysten toimintaympäristöhankkeisiin Hankintatoiminnan kehittäminen Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu ja niiden noudattaminen Hankinta-asiamiestoiminta jatkunut, muille kunnille esitetty osallistumista. Tarjouskriteereiden käyttäminen Hankintaosaaminen on kaupunkiorganisaatiossa edelleen hajautettuna ja hankintojen toteuttamisessa parantamista. Toiminta jatkuu yritysten tarpeista lähtien, hankintayksiköitä tukien Uuden hankintalain tarjouskriteerit paikallisten hankintojen tekemiseen hyödynnetään Uuden tietojärjestelmän (Tiera ERP) käyttöönotolla siirrytään keskitetympään ostamiseen ja sopimusten noudattaminen parantuu. Hankintarenkaan kunnat lähtivät mukaan palvelun rahoitukseen ja hyödyntämiseen. Pienhankintaohjeet uudistettiin paikallisten hankintojen mahdollisuuksia parantaen Hankintatoimen Cloudia-ohjelmiston ominaisuuksia laajennettiin. KH 3.4.2018 80 82

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle Mittari/indikaattori KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistus on toteutettu. KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: 200.000 2015 2016 2014 2015 yli 70 % yli 83 % 58 69,8 KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on toteutettu Kainuu Connection -rekrytointia pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Kuopiossa Uuden strategian profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuutta KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO sopeuttaa toimintansa supistuvaan rahoitukseen, mutta säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukion ma. lisärahoitusta ei jatketa Vähintään 70 % Toteutunut. KAMK:n tuloksellisuus on pysynyt hyvällä tasolla. Konserniyhteistyö KAO;n kanssa on käynnistynyt. Alakohtainen yhteistyö muiden ammattikorkeakoulujen kanssa on toimivaa KAO toteutti rahoitusleikkausten vaatimat säästötoimet ja varautui ammatillisen koulutuksen reformiin Ulkopuolelta hakeneita:83% 60 % Kainuuseen työllistyneitä: 56% Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten viestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Rekrytointiyhteistyötä jatketaan. Kainuun liitto käynnistää sitä tukevan hankkeen. Koulutuskonserniyhteistyössä aloitettiin opiskelijamyönteisen mielikuvan parantaminen KAMO:n kanssa. RekryKainuu hanke on jatkanut aktiivista ulkoista rekrytointia, kaupunki on ollut mukana valituissa rekrytapahtumissa. KH 3.4.2018 80 83

Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Matkustajamäärä 85 000/vuosi Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä 81 000 vuonna 2015 VT 22 investointi 15 M käynnissä VT 5 Mikkelin kohta 27 M käynnissä VT 5 Mikkeli-Juva 121 M rahoitettu Hallituskauden jälkeisiä valtakunnallisten liikenneinvestointeja tullaan suunnittelemaan jollain tasolla Liikennepol. selonteon Ylivieska Iisalmi Kontiomäkirata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia. Oulu Kajaaniradan perusparannus toteutettu KT 89 kapeikkojen leventäminen korjausvelkahankkeena käynnistyy Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet etelään. Oulun suunnasta lakkautettu kaksi junaa Taajamassa sekä kylillä on toimiva 4Gverkon peitto VT 22 1. vaiheen ja jatkovaiheiden sekä VT 5 seuraavien vaiheiden saaminen hallituskauden jälkeisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- rata valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Savon rata seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Pohjanmaan radan jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen VR:n ostoliikenteen vuorojen jatkuminen vähintään nykytasolla Yhteisverkon 4G verkko on valmistunut. Kajaanin eteläosissa ja länsiosissa (Vuolijoen alueella) verkon kattavuus ei ole täydellinen. Matkustajamäärä 87000 vuonna 2017, joista reittilentomatkustajia 84.000. Uudessa maantielaissa määritellään valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, johon pitkän aikavälin investointihankkeet listataan. Laki ei ole vielä voimassa. Myös Kainuun Liitto on ottanut omaan edunvalvontaansa Savon radan saamisen valtakunnalliseksi ratahankkeeksi. Ostoliikenne jatkuu 2018 loppuun nykytasolla. Matkustajamäärät pääkaupunkiseudulle kasvoivat yli 10 % ja VR paransi vuorotarjontaa etelään. KH 3.4.2018 80 84

Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä VT 6 Kajaani- Sotkamo turvallisuuden ja suvujuuden parantaminen Tieyhteyden kehittämiseksi on tehty laajapohjainen kannanotto, jota käytetään edunvalvonnassa. Kontinjoen kevyen liikenteen väylä sai 900.000 euron erillisrahoituksen. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 2014: 25 % 2015: 82 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista 70 % 59 % (koko hankkeen ajalta) Keskeiset asiakasryhmät on määritelty koko organisaatiotasolla. Ei tehty. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kajaanin maine Kajaanin matkailun kehittäminen Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää 60 000 /vuosi yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapaa. Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää yhteistyössä yritysten kanssa. Osakassopimuskausi päättyy 2016 lopussa. Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä 2015: Kotouttamisohjelman toimenpiteet ohjaavat toimintaa. Kokemusasiakastoimintaa kehitetään edelleen. Yhteismarkkinointia ja maineviestintää jatketaan syksyn 2016 arviointien perusteella valituilla toimintamalleilla. Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa, mm. Karelia CBC-rahoitteinen hanke Metsähallituksen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Kainuun maakuntakuvatutkimus uudistettiin. Tulokset ovat pitkälti samat kuin aiemmin. Yhteismarkkinointia jatkettiin hyväksytyn erillissuunnitelmalla. Sen vakiinnuttamiseksi valmisteltiin osapuolten yhteistoimintasopimus. Jokivarren ja rauniolinnan kehittämisen Karelia CBChanke käynnistyy syksyllä 2018. Ostosmatkailua tuettiin. Tapahtumayhteistyö jatkui. KH 3.4.2018 80 85

Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ei tapahdu suunnitellusti. Henkilöstön muutosvalmius ja osaaminen eivät ole prosessien kehittämisen vaatimalla tasolla. SAP ERPin HR-osio HCM osoittautui toimimattomaksi ja siitä luovuttiin alkusyksystä. Siirryttiin käyttämään Populus-järjestelmää. Riski toteutui tältä osin. Ei toteutunut; vaatii kuitenkin edelleen tarkastelua. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kaupunginhallitus 3,0 2 3 Työllisyyden hoito 3,5 2,5 2 Keskushallinto 53,7 49,5 57,9 Maahanmuuttajapalvelut 19,1 17 15,9 Yhteensä 79,3 71 78,8 KH 3.4.2018 80 86

Luottamustoimielimet -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 5 5 Vuokratuotot 2 2 Muut toimintatuotot 1 1 Toimintatuotot 8 8 Henkilöstökulut -158-158 -158 0 Palvelujen ostot -95-15 -110-193 -83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -11-10 Avustukset -5-5 Vuokrakulut -38-38 -76-38 Muut toimintakulut -1-1 -37-37 Toimintakulut -292-15 -307-480 -174 Toimintakate -292-15 -307-473 -166 Luottamustoimielimet tulosalue on avattu tulosyksiköihin. Keskusvaalilautakunta: Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Kuntavaalit toimitettiin ensimmäisen kerran keväällä, huhtikuussa. Lainmuutoksella ajankohta siirrettiin aiemman käytännön mukaisesta lokakuusta huhtikuulle. Uudet valtuutetut aloittivat toimikautensa 1.6.2017. Vaalien järjestäminen onnistui suunnitellusti. Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Henkilöstökulut -38-38 -49-12 Palvelujen ostot -13-13 -8 5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 Vuokrakulut -1-1 Muut toimintakulut Toimintakulut -51-51 -58-7 Toimintakate -51-51 -58-7 Kaupunginvaltuusto: Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Vuokratuotot 1 1 Toimintatuotot 1 1 Henkilöstökulut -61-61 -51 10 Palvelujen ostot -34-34 -51-17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -5-4 Vuokrakulut -38-38 -38 0 Muut toimintakulut -1-1 -4-4 Toimintakulut -134-134 -150-16 Toimintakate -134-134 -149-15 KH 3.4.2018 80 87

Tarkastuslautakunta: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta valmisteli kuntalain mukaisen sidonnaisuusrekisterin ja vei sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle 25.9.2017. Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 5 5 Toimintatuotot 5 5 Henkilöstökulut -9-9 -7 2 Palvelujen ostot -37-15 -52-55 -3 Toimintakulut -46-15 -61-62 -1 Toimintakate -46-15 -61-57 4 Kaupunginhallitus: Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Vuokratuotot 1 1 Muut toimintatuotot 1 1 Toimintatuotot 2 2 Henkilöstökulut -50-50 -50 0 Palvelujen ostot -11-11 -80-69 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5-5 Avustukset -5-5 Vuokrakulut -37-37 Muut toimintakulut -33-33 Toimintakulut -61-61 -211-150 Toimintakate -61-61 -209-148 Kaupunginjohtaja -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 3 3 Tuet ja avustukset 3 3 Vuokratuotot 256 256 128-128 Muut toimintatuotot 2 2 Toimintatuotot 256 256 136-120 Henkilöstökulut -384-384 -454-70 Palvelujen ostot -393-393 -108 285 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5-5 -6-1 Avustukset -1 314-184 -1 498-1 563-66 Vuokrakulut -86-86 -53 32 Muut toimintakulut -13-13 -5 8 Toimintakulut -2 194-184 -2 378-2 189 189 Toimintakate -1 938-184 -2 122-2 053 69 KH 3.4.2018 80 88

Kaupunkikehitys ja elinkeinopalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Henkilöstökulut -446-446 -362 84 Palvelujen ostot -754-754 -561 192 Avustukset -330-330 -431-101 Vuokrakulut -3-3 -8-5 Muut toimintakulut -3-3 -21-17 Toimintakulut -1 536-1 536-1 382 154 Toimintakate -1 536-1 536-1 382 154 Kuntayhtymät -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Henkilöstökulut -1 370 600-770 -1 072-302 Palvelujen ostot -129 978-129 978-130 091-113 Toimintakulut -131 348 600-130 748-131 163-415 Toimintakate -131 348 600-130 748-131 163-415 Työllisyyden hoito -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 1 1 Tuet ja avustukset 541 541 548 7 Toimintatuotot 541 541 549 8 Henkilöstökulut -1 289-1 289-1 301-12 Palvelujen ostot -70-70 -91-21 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -51-51 -16 35 Avustukset -3 772-3 772-3 787-15 Vuokrakulut -12-12 -23-11 Muut toimintakulut -8-8 Toimintakulut -5 194-5 194-5 226-32 Toimintakate -4 653-4 653-4 678-25 Keskushallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 737 737 722-15 Maksutuotot 9 9 Tuet ja avustukset 260 260 260 0 Muut toimintatuotot 138 138 125-13 Toimintatuotot 1 135 1 135 1 116-20 Henkilöstökulut -564-564 -446 118 Palvelujen ostot -2 707-2 707-2 877-170 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17-17 -56-39 Avustukset -4-4 -5-2 Vuokrakulut -170-170 -230-60 Muut toimintakulut -10-10 -174-164 Toimintakulut -3 472-3 472-3 789-317 Toimintakate -2 337-2 337-2 674-337 KH 3.4.2018 80 89

Maahanmuuttajapalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 3 432 3 432 4 502 1 070 Muut toimintatuotot 3 3 Toimintatuotot 3 432 3 432 4 505 1 073 Henkilöstökulut -814-814 -699 115 Palvelujen ostot -876-876 -2 056-1 179 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -62-62 -66-4 Avustukset -1 187-1 187-781 406 Vuokrakulut -478-478 -421 57 Muut toimintakulut -2-2 -1 1 Toimintakulut -3 420-3 420-4 023-604 Toimintakate 12 12 481 469 Hallinnon tukipalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 257 257 286 29 Maksutuotot 310 310 319 9 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot 18 18 18 0 Toimintatuotot 586 586 617 31 Valmistus omaan käyttöön 60 60 4-56 Henkilöstökulut -2 002-2 002-2 152-150 Palvelujen ostot -884-950 -1 834-2 035-200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -59-59 -305-246 Vuokrakulut -38-38 -107-69 Muut toimintakulut -26-26 -129-103 Toimintakulut -3 010-950 -3 960-4 729-770 Toimintakate -2 364-950 -3 314-4 108-794 KH 3.4.2018 80 90

2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunnan toiminta vuosi 2017 Aluelautakunnan aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 2017 ja lautakunnan puheenjohtajana toimi Marita Pikkarainen, varapuheenjohtajana Eero Huusko ja lautakunnan esittelijänä Pasi Auvinen. Asioiden valmistelussa käytettiin myös johtoryhmää. Vuolijoen lautakunta toimi myös Aluelautakunta vauhtiin-hankkeen ohjausryhmänä. Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuukaudessa virallisissa kokouksissa ja sen lisäksi on pidetty useita työpajoja sekä koulutusvaliokunta on neuvotellut sivistysjohdon kanssa kerran. Aluelautakunta vauhtiin-hanke saatiin päätökseen kesäkuussa 2017. Hankkeen tuloksena saatiin Vuolijoen aluetta koskeva laaja palvelukartoitus ja sen pohjalta tehty kehittämissuunnitelma sekä tiekartta, joka esiteltiin kaupunginhallitukselle maaliskuussa 2017. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kati-Mari Partanen. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on ottanut kantaa aluetta koskeviin kysymyksiin ja tehnyt esityksiä kaupunginhallitukselle, Kajaanin seurakunnalle sekä Kainuun liitolle. Keskeisimpiä aloitteita olivat lausunto diakonin viran säilyttämisestä Vuolijoella, esitys kyläyhdistysten kiinteistöveron muutoksesta, lausunto tieverkosta alueviranomaisille ja esitys ampumaradan varauksesta maakuntakaavaan. Lisäksi lautakunta on jakanut toiminta-avustuksia kyläyhdistyksille ja tukea Vuolijoen metsästäjille Hautakankaan toimintakeskuksen esiselvityksen käynnistämiseen. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei vielä ollut budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Vuoden 2017 aikana lautakunnan vastuulla on ollut hoitaa latujen ja kaukaloiden kunnossapitoa Vuolijoen alueella. Lautakunta on käyttänyt tehtävässä urakoitsija Oulujärveä. Onkkörin kanavan suunnittelua jatkettiin ja myönteiset lupapäätökset toteuttamisesta saatiin kesällä 2017. Önkkörin kanavan toteutusvaihe alkaa suunnitelmien mukaan keväällä 2018. Vuolijoen alueella työskenteli kolmen työllisyysvaroin palkattu työporukka, joka oli muodostettu yhteistyössä Teknisen toimialan kanssa. Työllistetyt tekivät kyläyhdistysten osoittamia työkohteita ja siistivät yleisiä alueita. Vuolijoen aluelautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Tuet ja avustukset 25 25 49 24 Toimintatuotot 25 25 49 24 Henkilöstökulut -65-65 -27 38 Palvelujen ostot -45-45 -28 17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 Avustukset -4-4 -9-5 Vuokrakulut -1-1 Muut toimintakulut -3-3 Toimintakulut -114-114 -69 45 Toimintakate -89-89 -20 69 Tilikauden tulos -89-89 -20-69 KH 3.4.2018 80 91

2.2.4 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Keväällä käsiteltiin tehostettuja säästötoimia mutta todettiin, että lautakunta ei päätä lisäsäästötoimista kesken vuoden ja varsinkin, kun syksyllä 2016 oli päätetty mittava säästöpaketti vuodelle 2017. Irtaimen investointeja karsittiin kuitenkin noin 40 000 euroa vuoden 2017 osalta. Lautakunta valitsi uuden kirjastotoimen johtajan marraskuun kokouksessaan. Varhaiskasvatus Kajaanin varhaiskasvatuksen kiinteistöissä tapahtui useita parannuksia vuonna 2017. Lehtikankaan monitoimitalon päiväkoti valmistui ja Nakertajan koulun laajennuksen yhteydessä saatiin alueen esiopetusryhmälle uudet tilat toimikauden alussa. Loppuvuodesta Otanmäen päiväkoti siirtyi remontoituihin tiloihin Otanmäen koulun viereen entisen lukion tiloihin. Kuntavasu-2017 valmistui aikataulussaan ja sen käyttöönottoa varhaiskasvatuksen arjessa tukivat OPH:n rahoituksen turvin järjestetyt koulutukset sekä vasumentorin työ varhaiskasvatuksen kentässä. Varhaiskasvatuksen henkilöstömenot alittuivat 985 690 talousarviossa 2017. Henkilötyövuodet varhaiskasvatuksessa olivat 2016: 313 ja 2017: 315. Lomarahan vaikutus palkoissa verrattuna vuoteen 2016 oli 182 403, eläkemenoperusteisen kuel -maksun alenemisen vaikutus 193 000. Palkkatilien toteuman erot talousarvioon olivat päiväkodeissa 488 363 ja perhepäivähoidossa 235 000. Henkilöstömenojen säästöt päiväkotien palkkauksessa selittyvät seuraavista tekijöistä: Talousarvio tehdään aina edellisen vuoden elokuussa ottaen huomioon silloin tiedossa olevan henkilöstötilanne. Henkilöstö jakaantuu aina toimintakaudeksi elokuusta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun lapsiryhmien tarpeita vastaavaksi. Vuosien 2016 2017 henkilöstömääriä tarkastellessa on huomattavissa se, että osa henkilöstöstä on siirtynyt lyhentämään työaikaansa: kymmenessä päiväkodissa on tämän vuoksi htv - työntekijämäärä vähentynyt. Säästöä on myös saatu siitä, että uusien työntekijöiden työsopimukset on syksyllä aloitettu liukuvasti elo-lokakuun aikana lapsiryhmän tarpeen mukaisesti. Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmissä suhdeluku muuttui 1/8, jolloin lapsiryhmien henkilöstömitoitus paremmin joustaa mm. kevään lasten sijoittelussa. Perhepäivähoitajien odotettua nopeampi eläköityminen selittää perhepäivähoidon henkilöstömenojen säästymisen. Työvoiman vuokrausta on käytetty vain 26 000 yli budjetoidun. Perusopetus ja nuorisopalvelut Kajaanin perusopetuksen koulukiinteistöissä toteutettiin useita parannuksia vuonna 2017. Lehtikankaan monitoimitalon koulu valmistui. Nakertajan koulun laajennus ja ruokalaremontti valmistuivat. Kajaanin lyseon peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelu käynnistyivät. Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ajaksi saatiin hankittua väistötilat yliopistokampusalueelta sekä pääkirjastosta. Väistötarve alkaa kesällä 2018, jolloin alkaa 2-vuotinen remontti ja rakentaminen. Perusopetuksella on käynnissä useita kehittämishankkeita, liittyen digitalisaatioon ja kielten opetuksen varhentamiseen sekä koulupäivän liikunnallistamiseen sekä kerhotoiminnan kehittämiseen. Perusopetus on saanut valtion erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Lehtikankaan koulussa alkoi liikuntaluokkatoiminta elokuussa 2017. Aikuisten perusopetus on tullut opetuksen järjestäjiä velvoittavaksi 1.1.2018. Kajaanin perusopetuksessa aloitettiin luku- ja kirjoitustaitoisten aikuisten perusopetus syyskuussa 2017. Koulunkäyntiavustajien määrä väheni n. 6 HTV. Erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvoi. Kulttuurilaitokset Kainuun Museon kiinteistössä uusittiin keväällä ikkunat, minkä vuoksi museo oli yleisöltä suljettu lähes kaksi kuukautta. Tästä johtuen näyttelyitä järjestettiin tavanomaista vähemmän (3 isoa ja 3 pientä näyttelyä), ja kävijämäärä (6607) oli aiempia vuosia pienempi. Taidemuseon toiminnassa oli mukana lähes 8900 asiakasta. Viidestä vaihtuvasta näyttelystä suosituin oli Juho Karjalaisen grafiikkaa esittelevä kesänäyttely, joka keräsi yli 3000 kävijää. Yleisötyötä tehtiin aktiivisesti, ja erilaisiin tapahtumiin (avajaiset, työpajat, taiteilijatapaamiset, luennot, tanssiesitykset) osallistujien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. KH 3.4.2018 80 92

Kainuun musiikkiopiston opetuksen tarjonta on jatkunut samansuuruisena koko toiminta-alueella. Opetustunteja on pidetty 24185 (24073 VOS- ja 112 maksupalvelutuntia). Vuoden aikana musiikkiopistossa on opiskelut yhteensä 1095 oppilasta. Vuoden aikana on järjestetty 113 esiintymistapahtumaa, joissa esiintyjiä oli 2080 ja kuulijoita 12 196. Merkittävimmät tapahtumat ovat Pähkinän särkijä ja Kainuu Gaala. Kajaanin toimipaikan luokissa lisättiin kohdevaloja vaarojen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Kaukametsän opiston tuntimäärää ja valtionrahoitusta on leikattu vapaan sivistystyön rahoitusuudistuksen ja valtiontalouden tasapainottamisen vuoksi. Opistolle asetettiin 2000 tunnin leikkaustavoite. YTneuvottelujen tuloksena leikattiin tuntiopettajien tunteja, osa-aikaistettiin yksi päätoiminen opettaja ja luovuttiin osasta vuokratiloja. Vuoden aikana toteutettiin opetusta 13416 tuntia, josta maksupalveluopetusta 651 tuntia. Netto-opiskelijoita oli 3625 (817 opiskelijaa vähemmän kuin v. 2016) ja kurssilaisia 7669. Opisto järjesti osana valtakunnallista hanketta Suomi 100 juhlavuoteen liittyvän tapahtuman ja kurssin. Okka-säätiö uudisti Kaukametsän opiston Kestävän kehityksen sertifikaatin. Kajaanin kirjastotoimessa Lehtikankaan lähikirjasto muutti monitoimitaloon. Kirjasto suljettiin Laajankankaankatu 1:ssä 2.6.2017, ja uusi kirjasto avasi monitoimitalossa 7.8.2017. Potilaskirjasto lopetti toimintansa KAKSin tiloissa ja aineisto siirrettiin muihin toimipisteisiin, enimmäkseen pääkirjastoon. Kirjastotoimenjohtaja Erkki Romppainen jäi eläkkeelle 1.10.2017. Kirjaston kokonaiskävijämäärä oli 315056 käyntiä (+2,7 % verrattuna vuoteen -16) ja lainojen kokonaismäärä oli 626463 lainaa (-5 % verrattuna vuoteen -16). Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä, yhteistyön muodot) Kummiyrityksiä 2014: 15 2015: 19 Yrityskontakteja 2015: 38 Kummiyrityksiä 20 Koulujen yrittäjyyskasvatus Kummiyritystoiminta hiipui kokonaan Kajaanin perusopetuksesta riippumattomista syistä. Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Yksityisten päiväkotien määrä ja % -osuus 2014: 14 kpl 27 % 2015: 13 kpl 29 % 2016: 14 kpl 28 % 14 kpl 27 % 13 kpl 25 % Valtakunnalliset tapahtumat (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Kävijämäärät tapahtumissa 2014: 12 000 2015: 13 223 (puolet Kainuun ulkopuolelta) 13 000 Runoviikko: 8493 Kajaani Tanssii: 3480 yleisöä ja 560 osanottajaa Kainuun ulkopuolelta. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät Tvt opetukseen panostaminen /v. Kulttuurin palvelujen tarjonnan ja käytön määrällinen arviointi Tvt -strategia valmis 2014 2016: valtionavustus 21 000 2015: lisäksi hankerahoitus 244 600 Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Esiopetuksen langattomien verkkojen asentaminen (40 000 ). TVTstrategian mukainen laitteiden portaittainen hankinta ja käyttöönottaminen perusopetukseen (200 000 ) Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Esiopetus: toteutunut osittain, jatketaan vuoden 2018 puolella. Perusopetus: Toteutunut suurelta osin, ottaen huomioon henkilöstökapasiteetin rajoitteet. Kirjastot:4 Kirjastoauto:1 KH 3.4.2018 80 93

perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Musiikkiopisto 24100 opetustuntia Kansalaisopisto 16000 opetustuntia Kainuun museo 4 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä 60 000 kävijää Musiikkiopisto 24150 opetustuntia Kansalaisopisto 14000 opetustuntia Kainuun museo 3 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä 60 000 kävijää Musiikkiopisto: 24185 opetustuntia, josta 24073 VOS - tuntia ja 112 maksupalvelutuntia Kansalaisopisto: 13416 tuntia, josta maksupalveluopetusta 651 tuntia Kainuun Museo: 3 isoa näyttelyä Taidemuseo: 5 vaihtuvaa näyttelyä Kaukametsä: Tilaisuuksia 353, 56383 kävijää Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla laadullinen ja määrällinen arviointi Ei mitata Musiikkiopiston ja kansalaisopiston opiskelijahallintaohjelma on yhteinen Musiikki- ja kansalaisopiston kurssien ostaminen tapahtuu verkosta Kokoustilojen vuokraamisen keskittäminen yhdelle luukulle Musiikkiopisto: 1.1.2018 käyttöön oppilashallintaohjelma Eepos, jolla hoidetaan laskutus ja yhteydenpidot asiakkaisiin. Kansalaisopisto: lukuvuoden opintoopas julkaistiin sähköisenä. Pienennetty paperipainos oli noudettavissa Kajaani Infosta ja kulttuurilaitoksista. Varhaiskasvatus: hoitoajat ilmoitetaan ennakkoon sähköisesti. Työajan sähköinen leimaus. Perusopetus: kouluun ilmoittaminen, valinnaisainevalinnat sekä Wilmaviestintä toteutuneet suurimmaksi osaksi. Kirjasto on kouluttanut henkilökuntaa hankkeen avulla sähköisen asioinnin neuvontatyöhön. Kokoustilojen vuokrauksen keskittäminen suunnittelussa. Perusopetuksen lan- Langattomien verkko- 2014: 60 % 90 % opetustiloista Perusopetus: 70 % KH 3.4.2018 80 94

gattomien verkkojen rakentumisen edistäminen jen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 2015: 70 % opetustiloista opetustiloista Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 IVA-arviointi (ihmisiin Toteutunut heikosti. Asiakastyytyväisyyskyselysesti, tehty fokus- arviointia toteute- Käytössä satunnai- Ihmisiin kohdistuvaa kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöknassa ei ole ollut Toisaalta lautakunryhmätutkimutaan osana lautakuntatyötsenteossa juurikaan sellaisia asioita päätettävänä, joissa vaikutusten arviointi olisi ollut erityisen tarpeellista. Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus Työpaikkakokousten toteutuminen Itsearviointia ei ole Ei ole yhteistä tietokantaa 85 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Johtoryhmä arvioi kerran vuodessa tulosalueiden toiminnan ja tavoitteiden toteutumista ja johtoryhmän työtä Tietohallinnon ja muiden toimialojen kanssa yhteistyössä selvitetään tiedolla johtamisen toteuttamisen edellytyksiä 90 % Säännöllisesti 1 4 krt/kk Itsearviointi tehty vuodenvaihteessa 2017. Tulokset purettu ja johtoryhmän kokouskäytänteitä on kehitetty tämän perusteella. Ei ole toteutunut. Kehityskeskustelut käyty 100%. Työpaikkakokoukset säännöllisesti ja suunnitellusti. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tehokas markkinointi ja viestintä Valtakunnalliset tapahtumat Itsearvointi toiminnasta Näkyminen tiedotusvälineissä, laadukkaat ja sujuvat tapahtumajärjestelyt - laadullinen arviointi Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet laadukkaita. Yksiköt viestivät aktiivisesti toiminnastaan ulospäin ja hyödyntävät erilaisia viestintäkanavia Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet laadukkaita. Yksiköt viestivät aktiivisesti hyödyntäen erilaisia viestintäkanavia: Facebook, Instagram, nettisivut, blogit, paikallislehdistö, tiedotustilaisuudet, sähköiset mainostaulut. Runoviikko on tunnettu valtakunnallisesti. KH 3.4.2018 80 95

Hyvä työyhteisön ilmapiiri Työyhteisön toimivuuskysely 2013: ka 3,33 2015: ka 3,29 ka 3,25 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Kävijät 1 : Kulttuuritilat Liikuntatilat Nuorisotilat Yhteensä Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö 2014: 464 603 771 652 39 000 1 275 255 Perusopetus: Erityinen tuki 6,0 Tehostettu tuki 5,0 2015: 451 731 767 632 54 170 1 273 533 Varhaiskasvatus: Erityinen tuki 2,5 Tehostettu tuki 7,0 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 5,5 5,5 465 000 770 000 39 000 1 270 000 2 11 Toteutetaan koulu- ja päiväkotipäivän liikunnallistamista Koulutilojen ulkopuolinen käyttö tukee järjestöjen, yhdistysten ja kuntalaisten aktiivista toimintaa 557 639-48 105 605 744 Perusopetus: Erityinen tuki: 7,2 % Tehostettu tuki: 8,1 % Varhaiskasvatus: Erityinen 1% Tehostettu 11% Perusopetus: Kaikki koulut osallistuneet Liikkuva kouluhankkeeseen. Varhaiskasvatus: on osallistunut Ilo kasvaa liikkuen- valtakunnalliseen verkostoon, päiväkodit ovat toteuttaneet perheliikuntatapahtumat suunnitellusti. Perusopetus: Toteutettu suunnitellusti. 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, nuorisotiloissa kävijät. KH 3.4.2018 80 96

Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit ja epävarmuustekijät Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Toimintaan liittyvät riskit: Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu lainsäädännön muutosten vuoksi, riski 4 6 htv (150 000 240 000 euroa) Kansalaisopiston ja musiikkiopiston opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, riski 3 4 htv (150 000 200 000 euroa) Maahanmuuton kasvu (200 000 euroa) Ostopalvelujen jatkumon häiriintyminen (200 000 500 000 euroa) Kiinteistöjen kunnon äkillinen romahtaminen (650 000 euroa) Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve on säilynyt ennallaan. Päiväkotipalvelut ovat kasvaneet ja perhepäivähoidon kysyntä on laskenut. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston kesken on pidetty palaveri syksyllä 2017. Kansalaisopiston musiikinopiskelijat ohjataan mahdollisuuksien mukaan jatko-opintoihin musiikkiopistolle. Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Tulot eivät toteudu budjetoidusti (500 000 euroa) Perusopetuksen tulotaso tippuu edellisvuosiin (500 000 euroa) Opistojen opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, mikä johtaa valtion määrittämien valtionosuustuntien vähenemiseen (50 000 100 000 euroa) Henkilöstön sairastavuus kasvaa (500 000 euroa) Osaamisvaje tvt -taidoissa opetuksessa ja toimistopalveluissa Pätevän henkilöstön saatavuus opetus- ja kasvatusalalla Perusopetuksessa tulot eivät toteutuneet budjetissa täysin suunnitellusti. Osa toteutumattomista tuloista saatiin vuoden 2017 aikana mutta rytmityksen vuoksi ne toteutuvat vuoden 2018 budjetissa, mikä on huomioitava tulokertymää arvioitaessa. Kansalaisopistolla OPH:n hankerahoitusta vuosille 2017 ja 2018 opetushenkilöstön tvttaitojen kartuttamiseen. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 2,06 Varhaiskasvatus 313,0 329,0 315,0 Perusopetus 375,1 370,0 364,5 Nuorisopalvelut 16,0 12,5 19,7 Kulttuurilaitokset 46,7 47,0 46,1 Kaukametsä 107,1 113,5 98,59 Yhteensä 858,9 873,0 843,87 KH 3.4.2018 80 97

Sivistystoimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 917 917 850-66 Maksutuotot 2 606 0 2 606 2 457-149 Tuet ja avustukset 1 688 1 688 1 292-396 Vuokratuotot 228 228 195-33 Muut toimintatuotot 56 56 90 34 Toimintatuotot 5 495 0 5 495 4 885-610 Valmistus omaan käyttöön 1 1 Henkilöstökulut -38 967 0-38 967-37 304 1 662 Palvelujen ostot -11 768 0-11 768-11 282 486 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 510 0-1 510-1 860-350 Avustukset -5 804-5 804-5 838-34 Vuokrakulut -9 062 0-9 062-8 804 258 Muut toimintakulut -152 0-152 8 160 Toimintakulut -67 263 0-67 263-65 081 2 183 Toimintakate -61 769 0-61 769-60 195 1 573 Sivistyslautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 23 23 23 0 Muut toimintatuotot 0 0 Toimintatuotot 23 23 23 0 Henkilöstökulut -166-166 -171-5 Palvelujen ostot -28-28 -15 13 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -3-1 Vuokrakulut -6-6 -11-5 Muut toimintakulut -1-1 Toimintakulut -201-201 -200 1 Toimintakate -179-179 -178 1 Varhaiskasvatus -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 160 160 76-84 Maksutuotot 1 928 0 1 928 1 810-117 Vuokratuotot 107 107 141 33 Tuet ja avustukset 1 1 6 5 Muut toimintatuotot 2 2 Toimintatuotot 2 196 0 2 196 2 035-161 Henkilöstökulut -13 604 0-13 604-12 619 986 Palvelujen ostot -4 382 0-4 382-4 139 242 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -260 0-260 -311-51 Avustukset -5 763-5 763-5 808-46 Vuokrakulut -2 000 0-2 000-1 947 53 Muut toimintakulut -69 0-69 -35 34 Toimintakulut -26 078 0-26 078-24 859 1 219 Toimintakate -23 882 0-23 882-22 824 1 058 KH 3.4.2018 80 98

Perusopetus ja nuorisopalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 573 573 597 24 Maksutuotot 11 11 4-7 Tuet ja avustukset 1 300 1 300 851-449 Vuokratuotot 76 76 71-5 Muut toimintatuotot -20-20 10 30 Toimintatuotot 1 939 1 939 1 532-407 Valmistus omaan käytöön 1 1 Henkilöstökulut -20 256-20 256-19 846 410 Palvelujen ostot -6 406-6 406-6 163 242 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -893-893 -1 155-262 Avustukset -21-21 -3 18 Vuokrakulut -5 371-5 371-5 169 202 Muut toimintakulut -20-20 88 108 Toimintakulut -32 967-32 967-32 249 718 Toimintakate -31 028-31 028-30 717 311 Kulttuurilaitokset -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 161 161 155-7 Maksutuotot 668 668 644-24 Tuet ja avustukset 281 281 301 20 Vuokratuotot 150 150 117-33 Muut toimintatuotot 76 76 78 2 Toimintatuotot 1 337 1 337 1 295-42 Henkilöstökulut -4 940-4 940-4 668 272 Palvelujen ostot -952-952 -964-12 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -355-355 -391-36 Avustukset -21-21 -27-6 Vuokrakulut -1 685-1 685-1 678 8 Muut toimintakulut -63-63 -44 19 Toimintakulut -8 017-8 017-7 772 246 Toimintakate -6 680-6 680-6 477 203 KH 3.4.2018 80 99

2.2.5 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Onnistumiset: Toimiva yhteistyö kaupunkikonsernin sisällä Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n, Loiste Sähköverkko Oy:n ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen kanssa, Tietomallipohjaisen suunnittelun käyttöönotto talonrakennushankkeissa ja kunnallistekniikan rakennushankkeissa, Älykkään 3D- kaupunkimallin käyttöönotto rakennushankkeiden luvituksessa ja maankäytönsuunnitelmien laadinnassa sekä niiden havainnollistamisessa, Lehtikankaan monitoimitalon valmistuminen ja käyttöönotto suunnitellusti sekä hankkeen aikataulun ja lopullisen nettokustannuksen toteutuminen, Korjausvelan hallitseminen rakennuskantaa vähentämällä, Talous: Toimialan käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. Tammikuussa 2018 ilmeni, että toimialan käyttötalouteen on tilintarkastajien määräyksestä lisättävä Lehtikankaan koulun purkamiskuluista johtuva 360 000 euron suuruinen menovaraus, joka lisää toimialan käyttötalousmenoja ja heikentää toimintakatetta. Tästä menoerästä ei tiedetty vuoden 2017 aikana eikä siihen siis voitu talouden ohjausmielessä varautua. Investoinnit: Kiinteät rakenteet ja laitteet osan investointien talousarviovaraus oli 3.950.000, ja toteutuma oli 3.850.000. Investoinnit painottuivat asuntokatujen peruskorjauksiin mm. Purolan, Puistolan ja Kätön alueilla. Pohjois-Kätön alueelle rakennettiin uutta katu- ja kunnallistekniikan verkkoa 35 uudelle omakotitalotontille. Liikuntapaikoista toteutettiin Lehtikankaan monitoimitalon pallokenttä ja skeittiparkki Kaupunginlammen puistoon. Ympäristöteknisen lautakunnan ja lupajaoston kokoukset ja päätökset: Koska uusi vaalikausi alkoi vuonna 2017 vanha ympäristötekninen lautakunta ja sen lupajaosto toimivat 31.5.2017 saakka ja sen jälkeen uusi lautakunta ja lupajaosto aloittivat toimintansa. Ympäristötekninen lautakunta kokoontui vuonna 2017 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 114 asiaa, joista tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta. Valituksia näistä asioista ei tehty. Lupajaosto kokoontui vuonna 2017 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 69 asiaa, joista tehtiin yksi oikaisuvaatimus ja tästä edelleen yksi valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Luottamusmiesten ja valmistelijoiden keskinäinen vuorovaikutus: Luottamusmiesten ja asioita valmistelevien virkamiesten vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä lautakunnan, lupajaoston ja Kajaanin Veden johtokunnan sekä näihin elimiin asioita valmistelevien virkamiesten yhteiset perinteiset laidunkauden avajaiset toukokuussa ja pikkujoulu joulukuussa. Vuorovaikutus kehittyi ja hauskaakin oli. Käyttötaloudesta maksetut harkinnanvaraiset avustukset: Ympäristöteknisen lautakunnan maksamat avustukset: Viemärin rakentamisavustus Hevossuo Teerisuon jätevesiosuuskunnalle 72 127 KH 3.4.2018 80 100

Viemärin rakentamisavustus Kouta Vuores jätevesiosuuskunnalle 129 188 Yksityisten teiden kunnossapitoavustukset 69 tiekunnalle, yhteensä: 64 327 Yhteensä: 265 642 Liikunta- ja kulttuuriasianneuvoston maksamat harkinnanvaraiset avustukset: Toiminta-avustukset 45 urheiluseuralle 90.000 Tapahtuma-avustukset, 41 kappaletta, yhteensä 49 020,80 Tapahtuma-avustuksia urheiluseuroille 13 kpl, järjestöille 21 kpl ja muille toimijoille 7 kpl. Käyttötaloudesta maksetut kadun ja yleisen alueen kunnossapidosta johtuvat vahingonkorvaukset: Vuosi: 2015 2016 2017 Henkilövahingot: 4 596,59 5 125,00 7 879,03 Esinevahingot: 10 477,06 7 863,00 2 569,45 Yhteensä: 15 074,06 12 988,00 10 488,48 Sopimus katu- ja ulkovalaistuksen omaisuuden hallinta- ja ylläpitopalvelujen hankkimisesta Loiste Sähköverkko Oy:ltä: Ympäristötekninen lautakunta on 14.12.2016, 140, hyväksynyt puitesopimuksen, joka koskee kaupungin katu- ja ulkovalaistuksen omaisuuden hoito- ja ylläpitopalveluja ja sopimuksen kaupungin katuvalaistuksen ja siihen liittyvän omaisuuden dokumentointipalveluista. Ulkovalaistuksen dokumentoinnista Loiste on laskuttanut Kajaanin ympäristöteknistä toimialaa vuonna 2017 yhteensä 64.647,73 euroa. Lisäksi ympäristötekninen toimiala on käyttänyt dokumentoinnin toteuttamiseen yhden kartoittajan henkilötyövuoden, jonka kustannus on 41 880 euroa. Dokumentoinnista on tehty n. 75 %. Dokumentointi on pääpiirteissään valmis huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Vuonna 2018 laaditaan erillinen sopimus ulkovalaistuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hulevesien jätevesiviemäriin pääsyn rajoittamisesta teetettiin yhdessä Kajaanin Veden kanssa selvitys, jonka kustannukset ympäristötekniselle toimialalle olivat 30.000. Selvityksen perusteella ryhdytään yhdessä Kajaanin Veden kanssa sovittaviin toimenpiteisiin vuonna 2018. Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto Uusi neuvosto on käsitellyt kulttuuriin liittyviä asioita aikaisempaa enemmän. Neuvosto on myöntänyt liikunta-, kulttuuri- ja yleiset tapahtuma-avustukset, palkinnot ja stipendit ja tarkentanut kulttuuriavustusten jakoperusteita. Toimialan henkilöstö Ympäristöteknisen toimialan henkilöstö (HTV2) väheni vuoden 2016 tilinpäätöksestä 2,40 henkilötyövuotta (HTV2) seuraavan taulukon mukaisesti: Henkilöstösuunnitelman toteutuminen: KH 3.4.2018 80 101

Tulosalue. Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Muutos 2016 2017 2017 Ympäristötekninen lautakunta: 1,50 1,50 2,60 +1,10 Maakäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat: 33,70 35,00 33,17-0,53 Kunnallistekniikka ja liikunta: 74,52 78,00 69,26-5,26 Tilakeskus: 49,88 53,00 52,17 +2,29 Yhteensä: 159,60 167,50 157,20-2,40 Ympäristöteknisen toimialan henkilöstökustannukset vuonna 2017 olivat 7 905 553 euroa. Henkilöstökuluissa saavutettiin noin 496 000 euron säästö vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tästä summasta eläkemenoperusteinen Kuel-maksu on 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi. Lisäksi palkoista syntyi säästöä n. 0,2 milj. euroa ja suurin säästö kuukausipalkoissa. Vuosina 2010 2017 ympäristöteknisen toimialan htv2 luku on vähentynyt noin 33 henkilötyövuodella. Vähennys on ollut noin kaksi prosenttia vuodessa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Keskustaajaman uusi yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä. Kontiosaari Kuninkaanniemi osayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä. Matkakeskuksen asemakaava hyväksyttiin valtuustossa. Kätönkuja 5:n ja Vienankatu 10:n merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyttiin ympäristöteknisessä lautakunnassa. Maan hankinta ja luovutus Maata hankittiin 618021 m 2 324 529,42 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa (590000 m 2 ) koski maanläjitysalueen ostamista Paltamon seurakunnalta Paltaniemelle johtavan maantien vierestä. Kaupunki hankki 8684 m 2 :n suuruisen raakamaa-alueen Nakertajan kaupunginosan asemakaava-alueen läheisyydestä. Muut hankitut maa-alueet olivat joko tonttien tai yleisten alueiden osia. Näillä maanhankinnoilla toteutettiin voimassa olevaa asemakaavaa. KH 3.4.2018 80 102

Maata myytiin 1926455 m 2 247 006,64 eurolla. Alueellisesti suurin kauppa (1901700 m 2 ) koski ns. Otanmäen lintuvesialtaan myymistä Otanmäki Mine Oy:lle. Muiden myyntien kohteina ovat olleet tontit ja tontinosat. Myyntivoittoa saatiin maakaupoista 232 934,82 euroa. Kiinteistöverotietojen tarkastamisprojekti Kaupunki aloitti maaliskuussa 2017 kiinteistörekisteritietojen perusparannusprojektin. Projektin tarkoituksena on päivittää Kajaanin kiinteistörekisteriin ajantasaiset tiedot kunnan alueella sijaitsevista rakennuksista. Tällä varmistetaan kiinteistöjen omistajien tasapuolinen verokohtelu sekä rakennusten määräystenmukaisuus. Projektin on määrä valmistua kevääseen 2020 mennessä. Projekti aloitettiin käymällä läpi verottajan rekisterien, kaupungin rekisterien sekä rakennus- ja huoneistorekisterin erot ja puutteet. Tältä osin projekti on saatu lähes valmiiksi. Pinta-alaeroja löytyi noin 127 000 k- m 2 ja niiden perusteella arvioitu kiinteistöverotuoton kasvu on n. 290 000 *. Muuttuneet tiedot on ilmoitettu verottajalle vuoden 2017 lopussa. Seuraavaksi projektissa siirrytään tarkastelemaan luvatonta rakentamista. Luvattoman rakentamisen tarkastelu aloitetaan Kajaanin joen pohjoispuolelta, josta on käytettävissä laserkeilausaineistoa. *Arvio perustuu verottajan ilmoittamien määrien (pinta-ala, verotulo) pohjalta laskettuun keski-arvoon. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu KH 3.4.2018 80 103

Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi: Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi saataneen tärkeimmiltä alueilta valmiiksi vuoden 2018 lopussa. Digitalisoitujen rakennuslupapiirustusten internet kauppa on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 aikana. Rakennusvalvonnan sähköinen lupakäsittely otettu käyttöön. Ympäristösuojeluvalvonnan ohjelmisto otettu käyttöön. Metsätalous Metsätalouden hoitovelkaa on lyhennetty 160 ha perkauksilla ja taimikonhoidolla. Hakkuut ovat keskittyneet harvennushakkuisiin. Kunnallistekniikka ja liikunta Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin hyvin ja tulosalueen käyttötalous toteutui n. 355.000 talousarviota paremmin. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja elohopeahöyrylamppuja vaihdettiin Led-valoiksi yli 1.500 kpl. Liikuntapaikkoja ja olosuhteita kehitettiin Liikuntapaikkarakentamisen linjausten mukaisesti. Näkyvä muutos oli Vimpelin k60 hyppyrimäen purkaminen, joka toteutettiin yhteistyössä Kainuun prikaatin kanssa. Liikunta 2020 hanke: Liikunnan kehittämishanke eteni hyvin ja sovittujen linjausten jalkauttamiseksi hanketta päätettiin jatkaa. Talven aikana tehtiin asiakastyytyväisyyskysely hiihtolatujen ja luistelukenttien osalta. Käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä olosuhteisiin. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin pääosin palvelustrategian toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui n. 170.000 talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energiakustannusten säästöistä lämmitystarpeeltaan lauhan (n. - KH 3.4.2018 80 104

6 %) vuoden takia. Toteutunut toimintakate sisältää n. 360.000 :n purkuvarauksen ja menokirjauksen Lehtikankaan entisen koulun purkukuluihin. Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin 5 270 m² (- 2,9 %) purkamalla Hauholan koulu ja myymällä Kainuun portin ent. huoltorakennus, lisäksi Vilake liikelaitos purki Oppi 2 rakennuksen 4 164 m². Elokuussa 2017 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Lehtikankaan monitoimitalo, johon tuli uutta tilaa 11 886 m² sekä Nakertajan koulun laajennus, jossa uutta tilaa 857 m². Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 8.260.000. Investointien toteutuma yhteensä oli 8.053.000. Merkittävimpänä hankkeena valmistuivat kesällä 2015 aloitettu Lehtikankaan monitoimitalo ja Nakertajan koulun laajennusosa. Merkittävimpinä korjaushankkeina peruskorjattiin osittain Lehtikankaan monitoimitalon yhteyteen jäävä liikuntasali, tehtiin Otanmäen koululle tilamuutokset päiväkodille ja uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa sekä lattiapinnoitteita. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Keskustaajaman uusi yleiskaava Valmiusaste Luonnosvaiheessa Luonnos on asetettu virallisesti nähtäville. Puu-Kainuu-hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimat Puu-Kainuuteemavuosi asemakaavat ovat toteute- laillistuneet. Katusuunnitelmat taan järjestämällä ovat Pyöräillen puukautaan osin valmistuneet. pungissa -teemakesä Kadunrakennustyöt Kajaanissa ja puurakentamisen ovat valmistuneet. semi- naari Kuhmossa. Renforsin Rannan Palveluaika yrityshankkeet ST1:n rakennushanke on luvitettu. Auralan kompostointialueen käyttö on lopetettu. Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. ST1:n toisen vaiheen rakennushankkeen luvitus. Kaupungin päätös Raatiparkkihankkeesta on tehty. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. ST1 tekee toisen vaiheen investointipäätöksen vuonna 2018. Tavoite ei ole toteutunut. Osuuskauppa Maakunta ei ole tehnyt investointipäätöstä. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Lehtikankaan monitoimitalo -hanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Rakentaminen on käynnissä. Rakentaminen jatkuu ja hanke valmistuu Tavoite on toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on hyväksytty valtuustossa. Tavoite on toteutunut. KH 3.4.2018 80 105

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat käynnissä. Vuoden 2016 kyselyn tulokset on käsitelty ympäristöteknisessä lautakunnassa ja niistä on tehty toimenpidepäätökset. Katuvaloja koskeva aiesopimus on tehty ja teknisen tietotekniikan yhteistyöstä on sovittu. Vuoden 2016 kyselyn tulokset on huomioitu toiminnassa. Tavoite on toteutunut. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu. Perustallennustyö on käynnissä. Perustallennustyö jatkuu. Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tavoite on toteutunut. Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Paikat ovat hyvässä kunnossa. Luodaan järjestelmä käyttäjämäärien mittaamiseksi. Latuja koskeva asiakastyytyväisyyskysely. Latujen osalta käyttäjämääriä mitattiin. Latuja ja kenttiä koskeva asiakastyytyväisyyskysely tehtiin kevättalvella. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa KH 3.4.2018 80 106

Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Korjausvelan kasvu Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle Henkilöstöön liittyvä riski Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät. Vastuu hulevesistä siirtyy toimialalle 1.1.2016. Tästä johtuvat kustannukset ovat arvioita. Tästä saattaa aiheutua 200 000 300 000 euron menoylitys käyttötalouteen. Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Jos kaupunki ei käytä teknisten työehtosopimuksen mukaisia kannustavia elementtejä palkkauksessa, parhaat osaajat siirtyvät paremman palkkauksen ja virikkeellisemmän työympäristön tarjoavien työnantajien palvelukseen. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion. Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat. Korjausvelka on pystytty pitämään hallinnassa. Hulevesien hallintaan ja vuotovesien johtumisen estämiseen jätevesiviemäriin on tehty toimenpiteitä. Pitkiä sairaslomia ei ole ollut. Henkilökuntaa on siirtynyt yksityiselle sektorille. KH 3.4.2018 80 107

Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Maankäyttö, suunnittelu 35,2 36,5 35,8 ja viranomais- toiminnat Kunnallistekniikka ja 74,5 78 69,3 liikunta Tilakeskus 49,9 53,0 52,6 Yhteensä 159,6 167,5 157,7 Ympäristötekninen toimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 2 742 2 742 2 230-512 Maksutuotot 1 871 1 871 1 328-543 Tuet ja avustukset 127 127 35-92 Vuokratuotot 19 918 19 918 20 234 316 Muut toimintatuotot 357 357 433 76 Toimintatuotot 25 015 25 015 24 260-755 Valmistus omaan käytöön 910 910 756-154 Henkilöstökulut -8 402-8 402-7 906 496 Palvelujen ostot -6 799-6 799-6 568 231 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 504-6 504-6 085 419 Avustukset -618-618 -579 39 Vuokrakulut -5 174-5 174-5 380-205 Muut toimintakulut -204-204 -89 114 Toimintakulut -27 702-27 702-26 607 1 095 Toimintakate -1 776-1 776-1 591 185 Tilikauden tulos -1 776-1 776-1 591-185 Tekninen hallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 139 139 Maksutuotot 284 284-284 Tuet ja avustukset 100 100-100 Toimintatuotot 384 384 139-245 Henkilöstökulut -214-214 -263-48 Palvelujen ostot -325-325 -407-82 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -16-16 -48-31 Avustukset -450-450 -458-8 Vuokrakulut -31-31 -47-16 Muut toimintakulut -15-15 -50-35 Toimintakulut -1 052-1 052-1 272-220 Toimintakate -668-668 -1 133-465 Tilikauden tulos -668-668 -1 133 465 KH 3.4.2018 80 108

Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnot -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 597 597 553-44 Maksutuotot 428 428 444 16 Vuokratuotot 2 446 2 446 2 501 55 Muut toimintatuotot 282 282 262-20 Toimintatuotot 3 753 3 753 3 760 7 Valmistus omaan käyttöön 120 120 85-35 Henkilöstökulut -2 037-2 037-1 870 167 Palvelujen ostot -602-602 -566 36 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40-40 -44-4 Vuokrakulut -160-160 -173-13 Muut toimintakulut -8-8 -27-19 Toimintakulut -2 847-2 847-2 680 167 Toimintakate 1 026 1 026 1 165 139 Tilikauden tulos 1 026 1 026 1 165-139 Kunnallistekniikka ja liikunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 1 331 1 331 648-683 Maksutuotot 1 159 1 159 885-274 Tuet ja avustukset 22 22 31 9 Vuokratuotot 661 661 1 270 609 Muut toimintatuotot 68 68 168 100 Toimintatuotot 3 240 3 240 3 002-239 Valmistus omaan käyttöön 555 555 428-127 Henkilöstökulut -3 754-3 754-3 405 349 Palvelujen ostot -3 216-3 216-2 904 311 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 289-1 289-1 280 9 Avustukset -168-168 -121 47 Vuokrakulut -3 352-3 352-3 465-113 Muut toimintakulut -89-89 17 105 Toimintakulut -11 868-11 868-11 160 708 Toimintakate -8 072-8 072-7 730 342 Tillikauden tulos -8 072-8 072-7 730-342 Tilakeskus -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA 2017 1-12.2017 Myyntituotot 814 814 891 76 Tuet ja avustukset 5 5 3-2 Vuokratuotot 16 811 16 811 16 463-349 Muut toimintatuotot 8 8 3-4 Toimintatuotot 17 638 17 638 17 360-278 Valmistus omaan käyttöön 235 235 243 8 Henkilöstökulut -2 396-2 396-2 367 29 Palvelujen ostot -2 656-2 656-2 692-35 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 159-5 159-4 713 445 Vuokratulot -1 631-1 631-1 694-63 Muut toimintakulut -93-93 -29 64 Toimintakulut -11 935-11 935-11 496 439 Toimintakate 5 938 5 938 6 107 169 Tilikauden tulos 5 938 5 938 6 107-169 KH 3.4.2018 80 109

2.2.6 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja. Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Saavutettavuuden parantaminen Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Toteutunut Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista Kysely noin kahden vuoden välein Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Vastausten analysointi ja tiedottaminen Ei toteutettu Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Ei toteutettu Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminen Omavalvonta pientaloissa Laadukas omavalvonta Omavalvontaa suoritettiin 2562 kpl, toteutunut suunnitellusti KH 3.4.2018 80 110

Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Palvelukyselyjä ei toteutettu vuonna 2017 Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino Pelastuslaitoksen palvelutason on vastattava alueella leviin riskeihin ja täytettävä pelastuslain vaatimukset. Toteutunut Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kainuun Pelastuslaitos 71,38 66,0 67,6 Hälytystehtäviä oli pelastustoimella yhteensä 1464 kappaletta. Hälytystehtävien määrä väheni edellisestä vuodesta 3,9 % (1521 kpl 2016). Onnettomuustyypeittäin kuitenkin viime vuonna kasvua edelliseen vuoteen verraten oli rakennuspalovaarojen, maastopalo-, ensivaste-, avunanto-, palovaroittimen tarkistus- ja varmistustehtäväluokissa. KH 3.4.2018 80 111

Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma 1-12.2017 Poikkeama Myyntituotot 3 923 3 923 3 624-299 Maksutuotot 105 105 214 109 Tuet ja avustukset 10 10 Vuokratuotot 12 12 Toimintatuotot 4 028 4 028 3 861-167 Henkilöstökulut -5 158-5 158-4 412 746 Palvelujen ostot -893-893 -1 321-428 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -437-437 -445-8 Vuokrakulut -940-940 -848 92 Muut toimintakulut -2-2 -191-189 Toimintakulut -7 429-7 429-7 216 213 Toimintakate -3 401-3 401-3 355 46 KH 3.4.2018 80 112

2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta per Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso o Kaupunki ilman liikelaitoksia 1000 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 1-12.2017 Poikkema KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto - toimiala -145 005-146 050 1 045 Vuolijoen aluelautakunta -89-20 -69 Sivistyslautakunta -61 769-60 195-1 573 Ympäristötekninen lautakunta -1 776-1 552-225 Pelastuslautakunta -3 401-3 355-46 Toimintakate -212 040-211 172-868 TULOSLASKELMAOSA 0 Verotulot 138 125 138 655-530 Valtionosuudet 73 700 74 085-385 Korkotuotot 4 479 4 766-288 Muut rahoitustuotot 3 430 3 528-99 Korkokulut -1 400-1 391-9 Muut rahoituskulut -1 115-1 672 557 Tuloslaskelmaosa yhteensä 217 218 217 971-753 INVESTOINTIOSA (netto) 0 Kaupunginhallitus -600-556 -44 Sivistyslautakunta -1 960-1 741-219 Ympäristötekninen lautakunta -13 056-12 749-307 Pelastuslautakunta -425-319 -106 Investointiosa yhteensä (netto) -16 041-15 365-676 RAHOITUSOSA Vuosikate 5 478 6 799-1 321 Tulorahoituksen korjauserät -212 749-961 Nettoinvestoinnit -15 643-15 050-593 Antolainainauksen muutokset 0-1 071 1 071 Antolainasaamisten lisäys -1 324 1 324 Antolainasaamisten vähennys 0 252-252 Lainakannan muutokset 8 500 21 259-12 759 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 21 000 10 000 11 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 500-12 822 322 Lyhytaikaisten lainojen muutos 24 081-24 081 Muut maksuvalmiuden muutokset 0-13 149 13 149 Rahoitusosa yhteensä 8 500 7 038 1 462 YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -1 877-464 -1 413 KH 3.4.2018 80 113

3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma 2017 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 34 440 028,17 33 628 476,04 Maksutuotot 3 880 308,40 4 735 450,41 Tuet ja avustukset 3 200 932,76 4 562 132,33 Vuokratuotot 6 269 355,18 7 332 859,08 Muut toimintatuotot 2 530 766,60 50 321 391,11 1 373 013,29 47 261 173,12 Valmistus omaan käyttöön 760 934,73 731 843,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -66 232 311,54-69 395 068,38 Henkilösivukulut Eläkekulut -16 733 679,51-18 800 591,59 Muut henkilösivukulut -3 253 972,75-4 432 441,52 Palvelujen ostot -160 986 258,09-151 150 773,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 339 417,40-16 467 111,88 Avustukset -11 522 127,93-13 101 890,22 Vuokrat -6 298 152,88-5 848 056,27 Muut toimintakulut -992 044,60-283 357 964,70-992 165,80-280 188 098,72 Toimintakate -232 275 638,86-232 195 081,76 Verotulot 138 654 903,59 137 132 576,00 Valtionosuudet 102 583 032,00 104 927 453,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 759 674,69 4 666 252,40 Muut rahoitustuotot 2 285 935,74 1 838 211,75 Korkokulut -1 430 381,47-1 030 039,09 Muut rahoituskulut -1 688 225,85 3 927 003,11-161 361,42 5 313 063,64 Vuosikate 12 889 299,84 15 178 010,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -13 617 620,83-13 319 957,93 Kertaluonteiset poistot -2 036 609,27-15 654 230,10-34 714,02-13 354 671,95 Tilikauden tulos -2 764 930,26 1 823 338,93 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -2 275 971,42-4 630,46 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 4 048 241,14 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 11 846,74 18 721,36 Tilikauden yli- / aliäämä -980 813,80 1 837 429,83 KH 3.4.2018 80 114

3.3 Rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu euroa 2017 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 12 889 299,84 15 009 891,11 Tulorahoituksen korjauserät 734 801,63 13 624 101,47 362 220,00 15 372 111,11 Investointien rahavirta Investointimenot -22 298 659,03-34 788 690,13 Rahoitusosuudet investointimenoihin 400 797,01 1 848 061,32 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 393 132,86-21 504 729,16 171 600,33-32 769 028,48 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 880 627,69-17 396 917,37 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 348 541,29-1 438 121,91 Antolainasaamisten vähennykset 252 055,52-1 096 485,77 135 516,22-1 302 605,69 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 312 000,00 25 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 606 137,18-13 253 756,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 550 701,85 8 256 564,67 8 481 474,45 20 227 717,89 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 52 585,78-65 958,48 Vaihto-omaisuuden muutos -77 217,62-62 922,11 Saamisten muutos 1 952 846,33-778 918,59 Korottomien velkojen muutos -1 650 380,31 277 834,18-3 211 079,41-4 118 878,59 Rahoituksen rahavirta 7 437 913,08 14 806 233,61 Rahavarojen muutos -442 714,61-2 590 683,76 Rahavarojen muutos -442 714,61-2 590 683,76 Rahavarat 31.12. 1 385 766,24 1 828 480,85 Rahavarat 1.1. 1 828 480,85 4 419 164,61 KH 3.4.2018 80 115

3.4 Tase VASTAAVAA, euroa 2017 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT 359 471 430,27 352 456 052,77 Aineettomat hyödykkeet 3 252 997,27 3 878 439,92 Aineettomat oikeudet 66 463,50 95 891,97 Muut pitkävaikutteiset menot 3 186 533,77 3 782 547,95 Aineelliset hyödykkeet 232 107 817,98 225 385 849,32 Maa- ja vesialueet 33 542 766,95 33 323 190,08 Rakennukset 119 698 107,31 96 699 842,67 Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 928 169,65 67 794 212,38 Koneet ja kalusto 5 989 926,81 4 627 758,29 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 289,58 1 136 289,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 3 812 557,68 21 804 556,32 Sijoitukset 124 110 615,02 123 191 763,53 Osakkeet ja osuudet 49 894 983,69 49 880 012,27 Muut lainasaamiset 73 030 614,21 72 151 734,14 Muut saamiset 1 185 017,12 1 160 017,12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 148 024,87 126 764,73 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 148 024,87 126 764,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 653 906,20 16 877 643,82 Vaihto-omaisuus 1 727 215,74 1 649 998,12 Aineet ja tarvikkeet 11 883,73 12 495,69 Keskeneräiset tuotteet 1 715 332,01 1 637 502,43 Saamiset 11 540 924,22 13 399 164,85 Pitkäaikaiset saamiset 751 616,66 816 525,87 Myyntisaamiset 751 616,66 816 525,87 Lyhytaikaiset saamiset 10 789 307,56 12 582 638,98 Myyntisaamiset 5 365 538,79 5 628 316,57 Lainasaamiset 182 537,39 0,00 Muut saamiset 1 234 828,42 1 960 797,08 Siirtosaamiset 4 006 402,96 4 993 525,33 Rahat ja pankkisaamiset 1 385 766,24 1 828 480,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ 374 273 361,34 369 460 461,32 KH 3.4.2018 80 116

VASTATTAVAA, euroa 2017 2016 OMA PÄÄOMA 218 551 285,13 219 543 945,67 Peruspääoma 148 904 917,98 148 904 917,98 Muut omat rahastot 81 873,09 93 719,83 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 70 545 307,86 68 707 878,03 Tilikauden yli-/alijäämä -980 813,80 1 837 429,83 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 5 298 237,57 7 070 507,29 Poistoero 4 746 478,71 2 470 507,29 Vapaaehtoiset varaukset 551 758,86 4 600 000,00 PAKOLLISET VARAUKSET 1 260 020,00 362 220,00 Muut pakolliset varaukset 1 260 020,00 362 220,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 412 712,62 338 866,70 Lahjoitusrahastojen pääomat 153 086,33 146 826,19 Muut toimeksiantojen pääomat 259 626,29 192 040,51 VIERAS PÄÄOMA 148 751 106,03 142 144 921,67 Pitkäaikainen 89 226 886,14 91 677 968,47 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 77 548 816,94 78 580 633,74 Lainat julkisyhteisöiltä 2 475 687,00 3 023 721,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela 9 202 382,20 10 073 613,73 Lyhytaikainen 59 524 219,89 50 466 953,20 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 28 944 568,72 20 812 781,47 Lainat julkisyhteisöiltä 548 034,00 698 034,00 Lainat muilta luotonantajilta 9 110 395,14 7 255 766,92 Saadut ennakot 473 877,92 284 464,79 Ostovelat 7 016 138,08 7 898 676,06 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela 1 927 839,48 412 028,49 Siirtovelat 11 503 366,55 13 105 201,47 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 374 273 361,34 369 460 461,32 KH 3.4.2018 80 117

3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Toimintatuotot 300 206 761,76 332 536 451,18 Toimintakulut -501 841 398,33-522 984 156,72 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 372 601,76 795 292,64 TOIMINTAKATE -201 262 034,81-189 652 412,90 Verotulot 137 906 464,81 136 399 926,90 Valtionosuudet 115 897 032,00 104 927 453,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 159 582,07 228 817,35 Muut rahoitustuotot 1 266 854,48 263 690,40 Korkokulut -2 348 235,04-2 080 576,32 Muut rahoituskulut -6 889 526,27-6 244 275,12 Rahoitustuotot ja -kulut -7 811 324,77-7 832 343,69 VUOSIKATE 44 730 137,24 43 842 623,31 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -40 171 826,32-37 224 464,54 Arvonalentumiset -319 729,35 0,00 Poistot ja arvonalentumiset -40 491 555,67-37 224 464,54 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 116 560,22 Satunnaiset erät 0,00 116 560,22 TILIKAUDEN TULOS 4 238 581,56 6 734 718,99 Tilinpäätössiirrot 57 571,65-170 127,11 Tilikauden verot -786 703,59-596 297,54 Laskennalliset verot -1 212 091,32-2 781 237,19 Vähemmistön osuus tilkauden tuloksesta -435 775,98-7 643,44 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 861 582,32 3 179 413,72 KH 3.4.2018 80 118

Konsernirahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 44 730 137,24 43 842 623,31 Satunnaiset erät 0,00 116 560,22 Tilikauden verot -786 703,59-596 297,54 Tulorahoituksen korjauserät 908 288,94-321 101,84 44 851 722,58 43 041 784,15 Investointien rahavirta Investointimenot -82 955 790,31-70 748 423,43 Rahoitusosuudet investointimenoihin 884 074,05 561 328,74 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 28 410 251,47 10 785 187,55-53 661 464,79-59 401 907,14 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 809 742,21-16 360 122,99 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -200 993,00-446 365,66 Antolainasaamisten vähennykset 66 330,01 71 823,70-134 662,99-374 541,96 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 315 665,04 30 860 372,20 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26 001 544,50-26 127 074,85 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 379 597,99 16 343 597,33 8 934 522,55 21 076 894,69 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 497 951,97 22 869,35 Vaihto-omaisuuden muutos -242 850,18-86 433,88 Saamisten muutos 7 130 211,06-2 971 179,35 Korottomien velkojen muutos -2 255 172,66-1 885 107,34 5 130 140,19-4 919 851,21 Rahoituksen rahavirta 13 929 999,75 15 782 501,51 Rahavarojen muutos 5 120 257,54-577 621,47 Rahavarat 31.12. -20 990 887,43-15 870 629,89 Rahavarat 1.1. -15 870 629,89-16 448 251,35 Rahavarojen muutos -5 120 257,54 577 621,47 KH 3.4.2018 80 119

Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 428 822,63 7 311 597,04 Konserniliikearvo 16 281 360,21 19 141 015,77 Muut pitkävaikutteiset menot 7 234 655,41 9 000 756,69 65 720,07 40 968,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 31 010 558,31 35 494 337,93 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 39 830 878,64 39 459 820,90 Rakennukset 244 190 287,45 225 242 502,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 271 653 038,19 264 506 837,05 Koneet ja kalusto 20 869 834,90 19 373 355,56 Muut aineelliset hyödykkeet 1 143 975,16 1 143 975,16 25 873 401,87 31 973 873,85 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet 603 561 416,21 581 700 364,66 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 26 166 093,60 27 992 687,82 Muut osakk. ja os. sekä osakkeiden arvonk. 18 593 641,53 20 178 663,61 Muut lainasaamiset 211 895,99 262 126,00 Muut saamiset 2 181 648,06 1 996 755,06 Sijoitukset 47 153 279,18 50 430 232,50 PYSYVÄT VASTAAVAT 681 725 253,70 667 624 935,09 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 431 737,15 358 456,93 Lahjoitusrahastojen varat 208 390,39 187 130,25 Muut toimeksiantojen varat 2 158 114,24 2 222 167,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 798 241,78 2 767 754,26 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 536 684,58 1 371 663,98 Keskeneräiset tuotteet 1 715 332,01 1 637 502,43 Vaihto-omaisuus 3 252 016,59 3 009 166,41 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 7 092,54 Lainasaamiset 610 402,06 717 115,64 Laskennalliset verosaamiset 356 997,22 341 079,00 Muut saamiset 5 000,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset 972 399,28 1 065 287,18 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 014 457,82 21 314 276,78 Lainasaamiset 198 331,16 145 721,03 Muut saamiset 3 622 112,04 4 150 847,50 Siirtosaamiset 23 387 884,85 27 633 345,51 Lyhytaikaiset saamiset 46 222 785,88 53 244 190,82 Saamiset 47 195 185,16 54 309 478,00 Rahat ja pankkisaamiset 20 990 887,43 15 870 629,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT 71 438 089,18 73 189 274,30 VASTAAVAA 755 961 584,66 743 581 963,64 KH 3.4.2018 80 120

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 148 904 917,97 148 904 917,97 Muut omat rahastot 1 922 710,14 1 980 281,79 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 81 269 168,47 78 089 754,75 Tilikauden yli-/alijäämä 1 861 582,32 3 179 413,72 OMA PÄÄOMA 233 958 378,90 232 154 368,23 VÄHEMMISTÖOSUUDET 9 630 217,86 9 194 441,88 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 5 839 346,11 4 135 310,67 PAKOLLISET VARAUKSET 5 839 346,11 4 135 310,67 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2 515 811,19 2 091 617,81 Lahjoitusrahastojen pääomat 378 869,19 360 310,76 Muut toimeksiantojen pääomat 766 636,44 680 948,73 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 661 316,81 3 132 877,31 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 262 235 107,69 260 342 168,26 Lainat julkisyhteisöiltä 2 787 233,87 3 452 672,42 Lainat muilta luotonantajilta 22 032 892,73 21 577 787,69 Ostovelat 1 135,12 5 566,81 Muut velat 55 489 335,86 56 364 219,68 Laskennalliset verovelat 40 877 990,53 39 649 980,99 Pitkäaikainen vieras pääoma 383 423 695,81 381 392 395,85 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 0,00 4 757 560,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 835 729,47 36 147 439,11 Lainat julkisyhteisöiltä 665 438,55 815 438,55 Lainat muilta luotonantajilta 9 471 186,26 0,00 Saadut ennakot 924 258,78 685 119,81 Ostovelat 18 267 095,85 14 950 135,71 Muut velat 14 656 919,01 18 111 107,56 Siirtovelat 36 628 001,25 38 105 768,96 Lyhytaikainen vieras pääoma 119 448 629,16 113 572 569,69 VIERAS PÄÄOMA 502 872 324,97 494 964 965,54 VASTATTAVAA 755 961 584,65 743 581 963,63 KH 3.4.2018 80 121

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen 2016. Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely (6.027.840 ), poisto-oikaisu (806.715,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely (550.000 ). 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä jatkuu taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. KH 3.4.2018 80 122

4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen 2015 mukaisesti. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen 2016. Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely (6.027.840 ), poistooikaisu (806.715,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely (550.000 ). Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenteeseen ei ole tullut muutoksia vuoden 2017 aikana. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2017 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. KH 3.4.2018 80 123

4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6. Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Yleishallinto 15 552 847,24 14 960 565,25 15 303 629,43 14 927 750,34 Yhdyskuntapalvelut 168 449 123,00 191 822 249,15 20 993 426,85 20 502 196,57 Sosiaali- ja terveyspalvelut 97 795 651,80 97 309 491,31 0,00 0,00 Opetus ja kulttuuripalvelut 18 409 139,72 28 423 302,33 14 024 334,83 43 642 707,12 Muut palvelut 0,00 13 484,63 0,00 13 484,63 Toimintatuotot yhteensä 300 206 761,76 332 529 092,68 50 321 391,11 79 086 138,66 7. Verotulojen erittely Kajaanin kaupunki 2017 2016 Kunnan tulovero 122 933 152,85 122 245 150,86 Kiinteistövero 9 984 921,15 9 769 822,05 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 736 829,59 5 117 603,09 Verotulot yhteensä 138 654 903,59 137 132 576,00 8. Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Kajaanin kaupunki 2017 2016 63 708 469,00 64 827 870,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 15 070 584,00 14 073 444,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 23 803 979,00 26 026 139,00 Valtionosuudet yhteensä 102 583 032,00 104 927 453,00 9. Palvelujen ostojen erittely Kajaanin kaupunki 2017 2016 Asiakaspalvelujen ostot 138 578 760,34 127 705 717,00 Muiden palvelujen ostot 22 407 497,75 33 695 849,00 Palvelujen ostot yhteensä 160 986 258,09 161 401 566,00 10. Valtuustoryhmille annetut tuet Kajaanin kaupunki 2017 2016 Vatluustoryhmille ei ole annettu tämän liitetiedon tarkoittamia avustuksia Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 20-40 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. KH 3.4.2018 80 124

12. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1. 190 522,89 169 125,44 0,00 0,00 Lisäykset 21 397,45 21 397,45 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12. 211 920,34 190 522,89 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 1.1. 1 787 303,49 1 936 831,22 0,00 0,00 Lisäykset 546 687,89 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00-149 527,73 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 31.12. 2 333 991,38 1 787 303,49 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1. 2 157 484,29 2 963 055,17 362 220,00 1 297 225,00 Lisäykset 1 135 950,10 129 434,12 897 800,00 0,00 Vähennykset 0,00-935 005,00 0,00-935 005,00 Muut pakolliset varaukset 31.12. 3 293 434,39 2 157 484,29 1 260 020,00 362 220,00 Muutokset yhteensä 1 704 035,44-933 701,16 897 800,00-935 005,00 13.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 161 576,36 0,00 232 934,82 0,00 Rakennusten myyntivoitot 254 028,06 0,00 4 105,59 0,00 Muut myyntivoitot 48 194,41 9 681,16 44 194,41 9 681,16 Myyntivoitot yhteensä 463 798,83 9 681,16 281 234,82 9 681,16 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakennusten myyntitappiot 39 025,84 236 895,88 20 236,45 0,00 Muut myyntitappiot 1 628,25 12,47 0,00 0,00 Myyntitappiot yhteensä 40 654,09 236 908,35 20 236,45 0,00 14. Satunnaiset tuotot ja kulut Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Satunnaiset tuotot Kainuun Sote 0,00 116 560,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0,00 116 560,00 0,00 0,00 15. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kajaanin kaupunki 2017 2016 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 999 990,00 22 669 100,00 Osinkotuotot muista yhtiöistä 24 591,91 718 888,17 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 570,00 1 343,60 Yhteensä 1 025 151,91 23 389 331,77 16. Poistoeron muutokset Kajaanin kaupungin poistoeroihin ei sisälly verotussyistä tehtyä poistoeroa KH 3.4.2018 80 125

4.4 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17. Kuluiksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 18. Arvonkorotukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet ja sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Kajaanin kaupunki 2017 2016 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 813 865,28 804 872,65 Lisäykset tilikauden aikana 28 772,82 8 992,63 Hankintameno 31.12. 842 638,10 813 865,28 Kertyneet poistot 1.1. -717 973,31-702 773,73 Tilikauden poistot -58 201,29-15 199,58 Kertyneet poistot 31.12. -776 174,60-717 973,31 Kirjanpitoarvo 31.12. 66 463,50 95 891,97 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 4 912 322,64 1 872 009,68 Lisäykset tilikauden aikana 558 194,92 3 040 312,96 Vähennykset tilikauden aikana -140 081,63 0,00 Siirrot erien välillä 310 264,67 0,00 Hankintameno 31.12. 5 640 700,60 4 912 322,64 Kertyneet poistot 1.1. -1 129 774,69-996 496,38 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 140 081,63 0,00 Tilikauden poistot -841 183,27-133 278,31 Arvonalennukset -624 000,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -2 454 876,33-1 129 774,69 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 185 824,27 3 782 547,95 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 0,00 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 709,50 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 709,50 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 32 405 026,04 32 029 512,21 Lisäykset tilikauden aikana 253 306,50 375 513,83 Vähennykset tilikauden aikana -33 729,63 0,00 Hankintameno 31.12. 32 624 602,91 32 405 026,04 Kertyneet arvonalennukset 1.1. 918 164,04 918 164,04 Kertyneet arvonalennukset 31.12. 918 164,04 918 164,04 Kirjanpitoarvo 31.12. 33 542 766,95 33 323 190,08 KH 3.4.2018 80 126

Rakennukset Hankintameno 1.1. 165 214 557,04 156 892 215,56 Lisäykset tilikauden aikana 9 935 808,20 8 064 732,13 Vähennykset tilikauden aikana -2 100 573,51 0,00 Siirrot erien välillä 20 195 345,62 257 609,35 Hankintameno 31.12. 193 245 137,35 165 214 557,04 Kertyneet poistot 1.1. -68 514 714,37-62 392 384,39 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2 083 266,74 0,00 Tilikauden poistot -5 702 973,14-6 122 329,98 Arvonalennukset ja niiden palautukset -1 412 609,27 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -73 547 030,04-68 514 714,37 Kirjanpitoarvo 31.12. 119 698 107,31 96 699 842,67 Poistoero 1.1. 520 438,06 0,00 Poistoeron vähennys tilikauden aikana -19 335,16 0,00 Kertynyt erotus 31.12 501 102,90 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. 158 721 141,97 152 404 943,74 Lisäykset tilikauden aikana 5 079 234,41 6 235 671,46 Rahoitusosuudet tilikaudella -163 200,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -56 267,50 0,00 Siirrot erien välillä 658 793,69 80 526,77 Hankintameno 31.12. 164 239 702,57 158 721 141,97 Kertyneet poistot 1.1. -90 926 929,59-85 463 435,44 Tilikauden poistot -5 384 603,33-5 463 494,15 Kertyneet poistot 31.12. -96 311 532,92-90 926 929,59 Kirjanpitoarvo 31.12. 67 928 169,65 67 794 212,38 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 22 916 593,45 19 696 292,68 Lisäykset tilikauden aikana 3 040 291,97 3 220 300,77 Rahoitusosuudet tilikaudella -173 320,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -83 000,00 0,00 Siirrot erien välillä 133 923,02 0,00 Hankintameno 31.12. 25 834 488,44 22 916 593,45 Kertyneet poistot 1.1. -18 288 835,16-16 836 585,00 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 74 933,33 0,00 Tilikauden poistot -1 630 659,80-1 452 250,16 Kertyneet poistot 31.12. -19 844 561,63-18 288 835,16 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 989 926,81 4 627 758,29 Poistoero 1.1. 3 413,03 Poistoeron vähennys tilikauden aikana -1 706,53 Kertynyt erotus 31.12 1 706,50 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 1 136 289,58 1 136 289,58 Hankintameno 31.12. 1 136 289,58 1 136 289,58 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 136 289,58 1 136 289,58 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 21 804 556,32 10 319 187,74 Lisäykset tilikauden aikana 3 387 369,29 11 823 504,70 Rahoitusosuudet tilikaudella -64 277,01 0,00 Vähennykset -16 763,92 0,00 Siirrot erien välillä -21 298 327,00-338 136,12 Hankintameno 31.12. 3 812 557,68 21 804 556,32 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 812 557,68 21 804 556,32 KH 3.4.2018 80 127

Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet Hankintameno 1.1. 35 108 473,70 35 100 063,70 Siirrot erien välillä 0,00 8 410,00 Hankintameno 31.12. 35 108 473,70 35 108 473,70 Kirjanpitoarvo 31.12. 35 108 473,70 35 108 473,70 Kuntayhtymäosuudet Hankintameno 1.1. 6 881 524,02 6 881 524,02 Hankintameno 31.12. 6 881 524,02 6 881 524,02 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 881 524,02 6 881 524,02 Osakkuusyhteisöosakkeet Hankintameno 1.1. 6 963 665,02 6 963 665,02 Hankintameno 31.12. 6 963 665,02 6 963 665,02 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 963 665,02 6 963 665,02 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 926 349,53 934 759,53 Lisäykset tilikauden aikana 14 971,42 0,00 Siirrot erien välillä 0,00-8 410,00 Hankintameno 31.12. 941 320,95 926 349,53 Kirjanpitoarvo 31.12. 941 320,95 926 349,53 Joukkovelkakirjalainasaamiset, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Hankintameno 1.1. 72 085 143,74 70 870 451,89 Lisäykset tilikauden aikana 1 323 541,29 1 293 691,85 Vähennykset tilikauden aikana -296 431,21-79 000,00 Hankintameno 31.12. 73 112 253,82 72 085 143,74 Arvonalentumiset -98 000,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 73 014 253,82 72 085 143,74 Saamiset muut yhteisöt Hankintameno 1.1. 1 226 607,52 1 138 693,68 Lisäykset tilikauden aikana 25 000,00 144 430,06 Vähennykset tilikauden aikana -50 230,01-56 516,22 Hankintameno 31.12. 1 201 377,51 1 226 607,52 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 201 377,51 1 226 607,52 KH 3.4.2018 80 128

20-22 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Kajaanin tytäryhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuu s % Konsernin omistusosuu s % Konsernin osuus omasta pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta Konsernin osuus tilikauden tuloksesta Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaani 100,00 100,00 570 329,43 1 681 645,33-114 932,39 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaani 100,00 100,00 7 425 418,29 14 017 374,52 395 494,91 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaani 100,00 100,00 5 521 511,21 69 595 010,15 206 133,08 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kajaani 100,00 100,00 5 318 360,36 2 775 435,81-382 002,79 Loiste Oy Kajaani 75,77 75,77 28 751 521,45 227 333 653,91 1 092 580,59 Loiste Lämpö Oy Kajaani 50,00 87,90 9 237 646,38 4 864 785,95 1 982 966,45 Koy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Kajaani 74,80 74,80 445 371,44 50 153,21-2 191,38 Edukai Oy Kajaani 100,00 100,00 352 408,95 366 491,47 287 092,73 Kajaanin kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydehuollon ky Kajaani 47,53 47,58 7 231 265,30 40 827 569,04 80 365,25 Kainuun liitto Kajaani 46,82 48,88 876 521,87 239 453,47 48 100,72 Kainuun jätehuollon ky Eko-Kymppi Kajaani 42,80 42,79 498 940,44 2 739 930,07 224 668,22 Kajaanin osakkuusyhtiöt Kainuun Voima Oy Kajaani 50,00 50,00 715 491 344,00 10 990 708,35 26 463,20 Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy Kajaani 50,00 50,00 37 943,29 4 124,80-6 392,85 Kainuun Etu Oy Kajaani 45,41 45,41 67 596,30 731 810,82 1 646,19 Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie Kajaani 41,40 41,40 94 544,13 1 642,76-20 139,75 Ei yhdisteltävät Kajaanin palvelutalosäätiö Kajaani 50,00 70,00 415 233,26 916 103,88 24 804,15 23. Saamisten erittely Saamiset tytäryhteisöiltä Kajaanin kaupunki 2017 2017 2016 2016 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 751 616,66 930 499,81 751 616,66 809 433,33 Lainasaamiset 0,00 152 422,37 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 1 355 877,97 0,00 1 333 280,08 Yhteensä 751 616,66 2 438 800,15 751 616,66 2 142 713,41 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 532 777,05 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 576 593,53 0,00 1 671 922,77 Yhteensä 0,00 1 109 370,58 0,00 1 671 922,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 25 848,40 0,00 161,82 Yhteensä 0,00 25 848,40 0,00 161,82 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 3 876 413,53 0,00 5 329 004,90 Lainasaamiset 0,00 30 115,02 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 1 234 828,42 0,00 1 960 797,08 Siirtosaamiset 0,00 2 073 931,46 0,00 9 202 637,75 Yhteensä 0,00 7 215 288,43 0,00 16 492 439,73 Saamiset yhteensä 751 616,66 10 789 307,56 751 616,66 20 307 237,73 24. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot 14 634,84 16 145,34 1 365 878,21 1 364 084,85 Valtion tuet ja avustukset 208 734,54 6 477,12 208 734,54 0,00 EU-tuet ja avustukset 1 496 622,80 1 521 814,45 0,00 0,00 Jaksotetut henkilöstökulut 1 505,06 0,00 0,00 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta 835 937,44 442 124,69 384 176,19 0,00 Joukkoliikenteen valtionapu 260 000,00 0,00 260 000,00 0,00 Muut tuet ja avustukset 83 919,52 0,00 83 919,52 0,00 Projektisaamiset 245 861,04 0,00 0,00 0,00 Vuokrasaamiset 12 920,00 0,00 12 920,00 0,00 Koulutuskorvaukset 151 794,71 0,00 0,00 0,00 Laskuttamaton myynti 17 821 299,67 0,00 0,00 0,00 Muut siirtosaamiset 1 555 414,58 24 358 352,74 1 124 181,21 1 988 322,48 Muut siirtosaamiset 2 254 655,25 25 646 783,91 1 703 694,50 3 629 440,48 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 23 387 884,85 27 633 345,51 4 006 402,96 4 993 525,33 Siirtosaamiset yhteensä 23 387 884,85 27 633 345,51 4 006 402,96 4 993 525,33 KH 3.4.2018 80 129

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25. Oman pääoman erittely Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 Peruspääoma 31.12. 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 Muut omat rahastot Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. 1 138 211,50 1 142 000,00 0,00 0,00 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 1 138 211,50 1 138 211,50 0,00 0,00 Vararahasto 1.1. 93 719,83 112 441,19 93 719,83 112 441,19 Vähennykset -11 846,74-18 721,36-11 846,74-18 721,36 Vararahasto 31.12. 81 873,09 93 719,83 81 873,09 93 719,83 Muut rahastot 1.1. 748 350,46 594 479,19 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 197 182,29 0,00 0,00 Vähennykset -45 724,91-43 311,02 0,00 0,00 Muut rahastot 31.12. 702 625,55 748 350,46 0,00 0,00 Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 1 922 710,14 1 980 281,79 81 873,09 93 719,83 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 81 269 168,47 84 117 594,75 70 545 307,86 74 735 718,03 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 81 269 168,47 78 089 754,75 70 545 307,86 68 707 878,03 Tilikauden yli-/alijäämä 1 861 582,32 3 179 413,72-980 813,80 1 837 429,83 Oma pääoma yhteensä 233 958 378,90 232 154 368,23 218 551 285,12 219 543 945,66 26. Erittely poistoerosta, vapaaehtoisista varauksista ja laskennallisesta veroista Konserni 2017 2016 Poistoero 1.1. 4 631 921,29 4 464 766,49 Poistoeron muutos tilikaudella 3 169 043,06 167 154,80 Poistoero 31.12. 7 800 964,35 4 631 921,29 Vapaaehtoiset varaukset 1.1. 16 612 668,00 15 153 748,00 Vapaaehtoisten varausten muutos tilikaudella -2 657 859,77 1 458 920,00 Vapaaehtoiset varaukset 31.12. 13 954 808,23 16 612 668,00 Laskennalliset verovelat 1.1. 39 649 980,99 36 847 992,26 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat 2 816 146,49 2 489 762,57 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 36 833 834,50 34 358 229,69 Kauden muutos 1 228 009,54 326 383,92 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat 458 785,65 326 383,92 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 769 223,89 0,00 Laskennalliset verovelat 31.12. 40 877 990,53 37 174 376,18 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat 3 274 932,14 2 816 146,49 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 37 603 058,39 34 358 229,69 Laskennalliset verosaamiset 1.1. 341 079,00 320 327,46 Kauden muutos 15 918,22 0,00 Laskennalliset verosaamiset 31.12. 356 997,22 341 079,00 27. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Konserni 2017 2016 2017 2016 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 80 880 178,45 63 809 838,42 35 151 454,32 63 809 838,42 Yhteensä 80 880 178,45 63 809 838,42 35 151 454,32 63 809 838,42 vertailutieto konsenrista ei käyttökelpoinen, ohjelmassa ei muita tietoja kuin kaupungin v. 2016 Kajaanin kaupunki KH 3.4.2018 80 130

28. Joukkovelkakirjalainat Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 29. Pakolliset varaukset Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Ympäristövelvoitteista johtuva varaus 211 920,34 190 522,89 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 2 333 991,38 1 787 303,49 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 3 293 434,39 2 157 484,29 1 260 020,00 362 220,00 Pakolliset varaukset yhteensä 5 839 346,11 4 135 310,67 1 260 020,00 362 220,00 30. Koroton vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 2017 Pitkäaikaiset Kajaanin kaupunki 2017 Lyhytaikaiset 2016 Pitkäaikaiset 2016 Lyhytaikaiset Ostovelat 0,00 1 072 878,69 0,00 913 586,62 Yhteensä 0,00 1 072 878,69 0,00 913 586,62 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat 0,00 257 397,88 0,00 189 978,44 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 41 504,00 Yhteensä 0,00 257 397,88 0,00 231 482,44 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 251 688,00 0,00 16 864,00 Yhteensä 0,00 251 688,00 0,00 16 864,00 Velat muille Ostovelat 0,00 5 434 173,51 0,00 6 778 247,00 Muut velat 5 015 128,00 1 927 839,48 6 027 840,00 1 811 287,91 Saadut ennakot 0,00 473 877,92 0,00 284 464,79 Muut velat, liitymismaksut 4 187 254,20 0,00 4 045 773,73 0,00 Siirtyvät korot 0,00 434 815,37 0,00 88 765,68 Siirtovelat 0,00 11 068 551,18 0,00 12 974 931,79 Yhteensä 9 202 382,20 19 339 257,46 10 073 613,73 21 937 697,17 Pitkä- ja lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 9 202 382,20 20 921 222,03 10 073 613,73 23 099 630,23 31. Sekkitililimiitti Kajaanin kaupunki 2017 2016 Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 10 000 000,00 10 000 000,00 Siitä käyttämättä oleva määrä 7 194 867,46 8 742 941,09 32. Muiden velkojen erittely Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Liittymismaksut 50 072 270,41 49 868 230,85 4 187 254,20 4 045 773,73 Muut pitkäaikaiset velat 5 417 065,45 6 495 988,83 5 015 128,00 6 027 840,00 Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat yhteensä 55 489 335,86 56 364 219,68 9 202 382,20 10 073 613,73 33. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Olennaiset lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset 1 473 149,34 94 512,33 660 582,34 88 765,68 Lomapalkkavelan ja henkilösivukulujen jaksotukset 20 170 998,32 10 837 982,07 8 956 375,02 0,00 Muut palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 398 531,88 0,00 0,00 0,00 Valtion tuet, avustukset ja korvaukset 64 700,00 0,00 64 700,00 0,00 Verovelat 57 602,44 0,00 0,00 0,00 Potilasvakuutus 313 656,42 326 787,28 0,00 0,00 Muut menojäämät 2 431 979,48 0,00 0,00 0,00 * Muut siirtovelat 11 717 383,37 26 846 487,27 1 821 709,19 13 016 435,79 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 36 628 001,25 38 105 768,96 11 503 366,55 13 105 201,47 Siirtovelat yhteensä 36 628 001,25 38 105 768,96 11 503 366,55 13 105 201,47 * Muut siirtovelat ryhmään sisältyy eriä, jotka yksinään eivät ole merkittäviä KH 3.4.2018 80 131

4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34. Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai osakkeita Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 166 976 260,81 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 119 125 908,26 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 0,00 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 119 125 908,26 0,00 0,00 0,00 35. - 37. Vakuudet Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut arvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut muut vakuudet 402 001 879,25 323 567 309,00 0,00 0,00 Vakuudet yhteensä 402 001 879,25 323 567 309,00 0,00 0,00 38. Vuokravastuut Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Vuokravastuut yhteensä 4 256 335,76 5 925 935,00 4 176 378,00 4 720 935,00 Seuraavalla tilikaudella maksetteva osuus 624 511,76 534 582,00 544 554,00 544 554,00 Leasingvastuut yhteensä 9 051 933,73 9 895 210,00 3 786 837,00 3 923 505,00 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 3 154 406,72 3 319 882,00 1 694 920,00 1 484 219,00 Yhteensä 13 308 269,49 15 821 145,00 7 963 215,00 8 644 440,00 39 Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki 2017 2016 2017 2016 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma 70638652,89 65638652,89 Jäljellä oleva pääoma 37844372,84 36808822,83 Osakkuusyhteisöt Alkuperäinen pääoma 9101664,79 9101664,79 9101664,79 9101664,79 Jäljellä oleva pääoma 274831,69 290462,05 274831,69 290462,05 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 13927652,58 13927652,58 13927652,58 13927652,58 Jäljellä oleva pääoma 2187370,09 1994464,04 2187370,09 1994464,04 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma 23029317,37 23029317,37 93667970,26 88667970,26 Jäljellä oleva pääoma 2462201,78 2284926,09 40306574,62 39093748,92 KH 3.4.2018 80 132

40. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2017 2016 Kajaanin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12 210 048 557,00 181 412 438,00 Kajaanin mahdollista vastuuta kattaava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. Kajaanin kaupunki 138 824,00 135 412,00 41. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kajaanin kaupunki 2017 2016 2017 2016 Muut taseen ulkopuoliset järjestelut Sopimusvastuut 2 409 231,13 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 18 513 212,39 11 956 957,00 17 464 438,40 11 956 957,00 Kajaanin ammattikoreakoulu Oy:n hankkeiden omarahoitusvastuu 14 664 760,91 11 244 572,00 0,00 0,00 Sähköjohdannaiset 0,00 0,00 Nimellisarvo 3 784 852,35 4 690 058,00 Korkojohdannaiset Nimellisarvo 17 547 454,11 17 500 000,00 Markkina-arvo -190 886,88-4 347 836,00 KH 3.4.2018 80 133

4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot 42. Henkilöstö Kajaanin kaupunki HTV 31.12. 2017 2016 Tulosalueittain Yhteensä Yhteensä Kaupunginhallitus, projektit 3,1 3,0 Keskushallinto 59,9 57,2 Maahanmuuttajapalvelut 15,9 19,1 Varhaiskasvatus 315,0 313,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 384,2 391,1 Kulttuuripalvelut 46,1 46,7 Kaukametsä 98,6 108,1 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 35,8 35,2 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,3 74,5 Tilakeskus 52,6 49,9 Kainuun pelastuslaitos 67,6 73,8 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Tukityöllistäminen 40,2 40,2 Kaupunki yhteensä 1190,5 1211,7 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,0 19,4 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 233,4 223,6 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 58,4 45,3 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 308,9 360,8 Liikelaitokset yhteensä 620,6 649,1 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1811,1 1860,8 43. Henkilöstökulut Kaupunki yhteensä 2017 2016 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 86 219 963,80 92 102 409,51 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 103 295,57 274 098,31 Yhteensä 86 323 259,37 92 376 507,82 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 3.4.2018 80 134

44. Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Kaupunki euroa 2017 2016 Kajaanin Kokoomus ry 2 702 2501 Keskustan Kajaanin kunnallisjärjestöry 6 983 6107 Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry 5 470 4282 Kristillisdemokraatit, Kajaanin kunnallisjärjestö 249 208 Kajaanin sosiaalidemokraatit ry 3 269 3096 Kainuun Vihreät ry 1 780 1191 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 366 733 Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö ry - 20 Keskustan Kuhmon kunnallisjärjestö 10 1395 Kajaanin Seudun Perussuomalaiset ry 879 816 Kajaanin Perussuomalaiset ry 550 185 Kainuun PerusNaiset ry Keskustan Kainuun piiri ry 148 Kuhmon kunnallisjärjestö ry - 30 Paltamon perussuomalaiset ry 5 35 Keskustan Suomussalmen kunnallisjärjestö ry - 53 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 22 409 24 610 Kaupunki sis. liikelaitokset 45. Tilintarkastajan palkkiot Kaupunki 2017 2016 Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot 38 885 37 596 Tilintarkatajan lausunnot 0 1 444 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0 0 Muut palkkiot 12 620 0 Palkkiot yhteensä 51 505 37 528 Kaupunki sis. liikelaitokset 46. Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoittavaa tämän liitetiedon osalta. KH 3.4.2018 80 135

4.7 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen KH 3.4.2018 80 136

5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot 11 792 32 372 44 164-9 724 34 440 Maksutuotot 3 894 0 3 894-14 3 880 Tuet ja avustukset 2 492 2 001 4 493-1 293 3 201 Vuokratuotot 8 000 2 927 10 927-4 658 6 269 Muut toimintatuotot 653 1 881 2 534-3 2 531 Toimintatuotot yhteensä 26 831 39 181 66 012-15 691 50 321 Valmistus omaan käyttöön 761 761-17 744 Toimintakulut Henkilöstökulut -56 293-29 927-86 220-86 220 Palvelujen ostot -156 203-14 142-170 345 9 358-160 986 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 835-8 766-17 601 278-17 323 Avustukset -12 953-2 -12 955 1 433-11 522 Vuokrat -3 895-7 055-10 950 4 652-6 298 Muut toimintakulut -585-393 -978-14 -992 Toimintakulut yhteensä -238 763-60 285-299 049 15 708-283 342 Toimintakate -211 172-21 104-232 276 0-232 276 Verotulot 138 655 0 138 655 0 138 655 Valtionosuudet 74 085 28 498 102 583 0 102 583 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 768 0 4 768-8 4 760 Muut rahoitustuotot 3 528 16 3 544-1 258 2 286 Korkokulut -1 391-39 -1 430 0-1 430 Muut rahoituskulut -1 672-1 282-2 954 1 266-1 688 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 5 233-1 306 3 927 0 3 927 Vuosikate 6 799 6 088 12 887 0 12 889 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 456-4 055-14 511 269-14 242 Kertaluonteiset poistot -1 413 0-1 413 0-1 413 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -11 868-4 055-15 923 269-15 654 Tilikauden tulos -5 069 2 033-3 034 269-2 765 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 21-2 297-2 276 0-2 276 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 1 548 2 500 4 048 0 4 048 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 12 561 573-561 12 Rahastojen ja varausten muutos yhteensä 1 581 764 2 345-561 1 784 Tilikauden yli-/alijäämä -3 488 2 797-689 -292-981 KH 3.4.2018 80 137

Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 799 6 091 12 889 0 12 889 Tulorahoituksen korjauserät 749-14 735 735 Toiminnan rahavirta 7 547 6 077 13 624 0 13 624 Investointien rahavirta Investointimenot -15 567-6 732-22 299 0-22 299 Rahoitusosuudet investointimenoihin 203 198 401 401 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 315 78 393 393 Investointien rahavirta -15 050-6 455-21 505 0-21 505 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 502-379 -7 881 0-7 881 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 324-60 -1 349 0-1 349 Antolainasaamisten vähennykset 252 252 252 Antolainauksen muutokset -1 071-1 096 0-1 096 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 2 312 12 312 12 312 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 822-948 -13 770 164-13 606 Lyhytaikaisten lainojen muutos 68 896 148 69 044-59 494 9 551 Lainakannan muutokset 66 075 1 512 67 587-59 330 8 257 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 53 0 53 53 Vaihto-omaisuuden muutos -1-77 -77-77 Saamisten muutos -44 816-41 324-86 140 88 093 1 953 Korottomien velkojen muutos -13 202 40 314 27 112-28 763-1 650 Muut maksuvalmiuden muutokset -57 966-1 086-59 052 59 330 278 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 255 131 1 386 0 1 386 Rahavarat 1.1. 1 719 110 1 828 0 1 828 Vaikutus maksuvalmiuteen -464 21-443 0-443 KH 3.4.2018 80 138

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös 2017 KH 3.4.2018 80 139

Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 1.2 Hallinto... 4 1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta... 6 1.4 Riskien hallinta... 6 1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti... 7 2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 12 3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 13 4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 14 5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 16 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 18 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 19 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 19 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 19 7.3 Taseen liitetiedot... 20 7.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 20 7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 22 7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt... 23 7.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 23 7.6 Toimeksiantojen pääomat... 23 8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT... 24 9 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 25 KH 3.4.2018 80 140

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus Vuodesta 2013 jatkuneet talouden sopeuttamistoimet jatkuivat entistä voimakkaampina ja kevään 2017 aikana käytiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Ensin neuvottelut koskivat Kainuun ammattiopiston Vuokatin toimipaikan siirtoa Vimpelinlaaksoon ja myöhemmin keväällä koko ammattiopistoa. Neuvottelut liittyivät toimintavuonna valtion suorittamiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen suurleikkauksiin. YT neuvottelujen jälkeen työnantaja irtisanoi 16 henkilöä ja seitsemän henkilön palvelussuhde muuttui osaaikaiseksi. Henkilöstöä siirtyi myös peruskaupungin palvelukseen. Kokonaisuudessaan HTV2 luku pieneni toimintavuoden aikana 52 HTV:tä. Koulutusliikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 307. Suoritettujen toimenpiteiden kautta koulutusliikelaitoksen talous saatiin käännettyä selvästi ylijäämäiseksi. Tulosyksiköistä ovat kunnostautuneet erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä lukiokoulutus. Liikelaitoksen menopohja on nyt sopeutettu tulevien vuosien tulopohjaa vastaavaksi. Uusi organisaatio otettiin käyttöön 1.8.2017 ja tilikartassa 1.1.2018. Esimiestehtäviä vähennettiin ja niitä yhdistettiin. Vähennykset suhteutettiin resurssi-, henkilöstö- ja opiskelijamäärien laskuun. Organisaatiota tullaan tarkastelemaan seuraavan kerran viimeistään keväällä 2020, jolloin opettajan tehtäviin kytketyt esimiestehtävät tulevat koko henkilöstön haettaviksi. Lukiokoulutus vakiinnutti taloutensa jo edellisenä vuonna saavutetulle tasolle. Talouden tervehdyttämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti hyvä hakijatilanne, vähäinen keskeyttämisten määrä, henkilöstön eläköitymiset ja kurssitarjottimen sopeuttaminen. Kurssitarjotinta voidaan kuitenkin edelleen pitää opiskelijan näkökulmasta monipuolisena. KAO:n liiketalouden koulutus ja Oppisopimuspalvelut siirtyivät Vuorikadun kiinteistöön jo marraskuussa 2016. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos purki kesän aikana OPPI 2 rakennuksen. TIETO 2 rakennuksessa olleet loput koulutusliikelaitoksen toiminnot siirrettiin kesällä OPPI 4 rakennukseen. Kajaanin lukiolla vietettiin valtakunnalliset musiikkilukiopäivät 24-25.4.2017 ja ne onnistuivat hyvin saadun palautteen perusteella. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisessä on onnistuttu suunnitellulla tavalla Edukai Oy:n kautta. Koulutustoimintojen tarkoituksenmukaisessa toteuttamissa Kainuun ammattiopiston ja Edukai Oy:n kesken on ollut vielä hakemista. Yhtiömuotoinen toiminta tuo lisähaastetta ja byrokratiaa ammatillisen koulutuksen toimintojen tehostamiselle, mutta tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Kainuun ammattiopisto ja Vuokatin urheiluopisto tunnustelivat toimintavuoden aikana yhteistyömahdollisuuksia ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on monella tavalla kannustanut ja tukenut tätä kehitystä. Kainuussa ei ole muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kuin Kajaanin kaupunki ja Vuokatin säätiö. Uuden kuntalain mukaan kunnissa tulee olla pääsääntöisesti vain yksi hallintosääntö. Koulutusliikelaitoksen edustajat osallistuivat aktiivisesti uuden hallintosäännön valmisteluun. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunnan jäsenmäärä laski 11 jäsenestä 9 jäseneen. Kuusamon kaupunki menetti yhden johtokuntapaikan ja Kuhmon kaupunki ja Suomussalmen kunta saavat ½ johtokuntapaikan eli kaksivuotiskaudet (jäsen/varajäsen). Uuden johtokunnan toimikausi on käynnistynyt hyvin ja vahvasti tulevaisuuteen katsoen. KH 3.4.2018 80 141

Koulutusliikelaitoksen uutta strategiaa on toteutettu kohta kaksi vuotta. Tavoitteena oli konkretisoida omaa toimintaa ohjaavat valinnat niin, että koko henkilöstö ja opiskelijat voivat ne ymmärtää ja sitoutua niihin. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoi tavoitteesta kaiken. Koulutusliikelaitos antaa palvelulupauksen, kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässään. Strategian toteuttamisessa on työtä riittänyt ja riittää varmasti myös tulevina vuosina. Toimintavuoden aikana työstettiin edelleen myös koulutuskonserniselvitystä ja sen ensimmäinen vaihe valmistui talvella 2017. Työtä on jatkettu konkreettisten yhteistyömallien avulla ja kaupunginjohtajan johtaman koulutuskonsernijohdon kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppusyksystä 2017 Kajaanin kaupungille uudet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat. Lukiokoulutuksen osalta koettiin suuri pettymys, kun kuvataiteen erityistehtävä menetettiin, mutta musiikin erityistehtävä pystyttiin säilyttämään ja sen turvaamiseksi tehdään jatkossa kaikki voitava. Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Kajaanin kaupungin suorittama talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmien uudistaminen osoittautui haasteelliseksi ja osittain myös epäonnistuneeksi. Reaaliaikaisia talousraportteja saatiin vasta loppukesästä. Epävarmuutta lisäsi myös ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön lopullisen valmistumisen siirtyminen ja siihen sisältyvän uuden rahoitusmallin ennakoimattomuus. Rahoitusmallin sisältämät siirtymäajat ovat kuitenkin tukeneet Kainuun ammattiopiston talouden tasapainottamista. Reformi vaikuttaa täysimääräisesti vuonna 2020 ja siihen pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä varautumaan. Erityisesti opiskelijapohjan rapautumisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty edelleen rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Liikelaitoksen toimintoja ja taloutta on hoidettu kokonaisuudessaan hyvin ja henkilöstön osallistuminen talouden sopeuttamiseen on ollut kunnioitusta herättävää. Kuusamon kaupungin sitoutuminen ja tuki KAOn Kuusamon toimipaikan osalta on ollut esimerkillistä. Liikelaitoksen viides toimintavuosi onnistui vaikeissa olosuhteissa hyvin ja tältä perustalta voidaan nyt jatkaa kohti uutta vuosikymmentä. Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna 2017. 1.2 Hallinto Kajaanin kaupungin ylläpitämä koulutusliikelaitos järjestää toisen asteen lukiokoulutusta Kajaanissa (Kajaanin lukio) sekä ammatillista koulutusta Kajaanissa, Kuusamossa ja Vantaalla (Kainuun ammattiopisto). KH 3.4.2018 80 142

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja koulutusliikelaitoksen johtokunnan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta/Suomussalmelta. Liikelaitoksen johdon muodostavat johtokunta, liikelaitoksen johtaja ja tulosalueiden johtajat/rehtorit, (lukio ja ammatillinen koulutus). Liikelaitoksen tulosalueet ovat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueet sekä kaupungin omistama liikelaitoksen tytäryhtiö Edukai Oy. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta: Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vaalikauden 2017-2019 johtokunnan jäsenet (Kajaanin kaupunginhallituksen päätös 169 15.8.2017) Varsinaiset jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. (Kajaani) Hämäläinen Erkki, varapj. (Kuusamo) Alanne Olga (Kajaani) Haverinen Risto (Kajaani) Heikkinen Pekka (Kuhmo) Kiljunen Ella (Kajaani) Määttä Susanna (Kajaani) Niiranen Esa (Kajaani) Tornberg-Karjalainen Mervi (Kuusamo) Varajäsenet Anttalainen Tommi (Kajaani) Meriläinen Tomi (Kuusamo) Aavakare Eila (Kajaani) Saukkonen Kari (Kajaani) Kemppainen Tuovi (Suomussalmi) Heikkinen Tiina (Kajaani) Hujanen Kaisa (Kajaani) Kunnas Karl (Kajaani) Miettinen Pauli (Kuusamo) Ohtonen Helena, kh:n edustaja Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen KH 3.4.2018 80 143

1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työ- ja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2017 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 12 Euroopan Unionin, 2 opetus- ja kulttuuriministeriön ja 10 opetushallituksen rahoittamaa hanketta. Yhteensä hankkeita oli 24. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Investointeja hankkeen rahoituksella toteutettiin mm. metallialan oppimisympäristöihin robotiikassa ja automaatiotekniikassa. Kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana vuonna 2017. Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 16 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 62 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Heidän lisäkseen 39 opiskelijaa osallistui lyhemmälle ulkomaan jaksolle, Kainuun ammattiopistolle puolestaan saapui 32 opiskelijaa kv-jaksoille. Kajaanin lukiossa kansainvälinen toiminta jatkui myös vilkkaana. Opettajien kansainvälisyyttä edistävän kaksi vuotisen ESR hankkeen hankehakemus hyväksyttiin kokonaisuudessaan kaikkien viiden hankkeeseen osallistuvan opettajan osalta, ja yhden opettajan kohdalta hanke ehti jo realisoitua. Sen sijaan yhteinen NordPlus hanke ruotsalaisen ystävyyskoulun kanssa ei tällä kertaa johtanut toivottuun lopputulokseen. Vastaava hanke yhteistyössä latvialaisen lukion kanssa on vireillä vuoden 2018 aikana. Vuonna 2016 alkanut Kajaanin lukion ja Suomussalmen lukion yhteishanke Osaajaksi kulttuurikasvatuksen avulla päättyi vuoden 2017 aikana, jolloin toteutettiin opiskelijaryhmävierailu Venäjälle. Vaikka varsinaisia ystävyyskouluvieraita ei vuoden 2017 aikana tehty, osallistuivat Kajaanin lukion rehtori ja apulaisrehtori kutsuvieraina unkarilaisen ystävyyskoulun 100 vuotisjuhliin lokakuussa 2017. Samoin saksalaisen ystävyyskoulun kanssa suunniteltiin jo vuonna 2018 toteutuvaa vierailua. Kajaanin lukiossa on perinteisesti opiskellut vuosittain muutamia vaihtoopiskelijoita. Vuonna 2017 opiskelijoita oli Saksasta, Ranskasta, Serbiasta ja USA:sta. 1.4 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa, jossa yhdistyy riskienhallintaprosessi organisaation yleiseen hallintotapaan, strategiaan ja suunnitteluun, johtamiseen, raportointiprosesseihin, toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja kulttuuriin. Riskienhallinta on olennainen osa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen strategiaa ja päivittäisjohtamista. Riskienhallinnan avulla koulutusliikelaitoksessa ennakoidaan tulevan toiminnan mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia uhkia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. KH 3.4.2018 80 144

1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus Peruspääoman korko 1 117,50 euroa Tilikauden ylijäämä 1 790 846,39 euroa Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen Wilman TOP-tietokanta, laadullinen tieto Asiakastyytyväisyys / kurssipalautekyselyt CRM Osaavan työvoiman saatavuus turvataan TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista 1.8.2015 31.5.2016 ka: 4,33 CRM valmistelussa Asiakkuudenhallintajärjestelmä käytössä syksyllä 2017 Asiakastyytyväisyys on vähintään samalla tasolla. Kehitetään toimintamalli yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön TOP ohjaajien palaute 4,08 (1.8.2016 31.7.2017) CRM ei oteta käyttöön. Kurssipalautteet eivät ole KLL mittareina. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaa-vasta osaamisensa ajantasaisuudesta Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä TOB-barometri; työn kehittävyys ja työkyky Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet (asteikko 1 5) Aikuiskoulutus: Aipal-palaute (asteikko 1 5) Opal-palaute (asteikko 1 5) Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu; työlliset/jatko-opinnot (TOB-kysely 2015) Työn kehittävyys 3,66 Työkyky 4,00 Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,88 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 3,99 (2015) Opal-kokonaispalaute 4,2 (2015) Tilastokeskus: 2011-31.7.2014 tutkinnon suorittaneet 4 420, joista työllisiä 59,8 % Työn kehittävyys > 2015 Työkyky > 2015 Vähintään nykytila Vähintään nykytila Opintonsa on päättäneiden työllisyysaste tai sijoittuminen jatko- (TOB-kysely 2017) Työn kehittävyys 3,64 Työkyky 3,95 Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,81 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 4,3 (2017) Opal-kokonaispalaute 4,1 (2017) Tilastokeskus: 2012-31.7.2015 tutkinnon suorittaneet 4 504, joista työllisiä 59,9 % KH 3.4.2018 80 145

opiskelijoita 9,7 % työttömiä 24,2 % muita 6,3 % Päättökysely 2016: työssä 48,1 % opiskelu 11,3 % työtön 13,1 % opintoihin suurempi kuin edellisenä vuonna. opiskelijoita 9,8 % työttömiä 23,2 % muita 7,1 % Päättökysely 2017: työssä 54,7 % opiskelu 12,7 % työtön 7,6 % Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Olemme globaali toimija Liikkuvuustilasto: Ulkomaille lähteneet opiskelijat yli 2 viikkoa, kpl alle 2 viikkoa, kpl henkilökunnan jäsenet, yli 5 vrk, kpl Ulkomailta saapuneet opiskelijat, kpl opettajat ja asiantuntijat, kpl 2015: 67 17 28 38 80 20 35 40 15 62 39 25 32 33 Yritys- ja yhteistyökontaktit ja kumppanuudet globaalisti toimiviin tahoihin Mittari valmistelussa Mittari testattavana Mittari valmistelussa Hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa Työolobarometri Olo- ja päättökysely Työolobarometriin (TOB) lisäkysymyksiä valmisteilla Olo- ja päättökyselyihin uudet lisäkysymykset valmisteilla Toteutetaan TOBkysely TOB 2017 lisäkysymykset: Hyödynnän työssäni ajanmukaista teknologiaa 4,07; Teknologia toimii hyvin 3,40 Digitalisaatio indeksi 3,85 (kyselyjen ka.) Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekyselyt Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekyselyihin uudet lisäkysymykset valmisteilla Tulo-, olo- ja päättökyselyt toteutetaan opiskelijoille, vastausprosentti vähintään 90 % Asiakastyytyväisyys/kurssi-palautekyselyt toteutetaan asiakasystävällisesti. Opiskelijapalautteiden kerääminen uudistuu reformin myötä. KH 3.4.2018 80 146

Laitetiedot Laitetiedot, KamIT valmistelee Tietoteknisiä laitteita sekä ohjelmistoja hankitaan ja käytetään kustannustehokkaasti Oppimisympäristöjä on uudistettu, samoin laitekantaa, kiinteistä tietokoneluokista osittain luovuttu. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua Aipal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekysely Koulutustoiminnan tuottavuus; suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen (tutkinnon osat) määrä suhteessa tulorahoitukseen Aipal kokonaispalaute 3,99 (2015), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa Opal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Opal-kokonaispalaute 4,2 (2015), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa Asiakastyytyväisyys 3,9 (2015) KOKO tutkinto nuoret 669 aikuiset 673 osatutkinto 855 (osatutkintojen suorittajia 203) Palautteet paranevat tai vähintäänkin pysyvät ennallaan. Jokaisella opettajalla on perustaidot toteuttaa verkossa tapahtuvaa oppimista. Vähintään nykytila Vähintään edellisen vuoden taso Digimentoritoiminta on käynnistetty opetuksen tueksi. KamIT koulutukset: pilvipalvelu, O365, Sharepoint jne. Asiakaspalautteen (työelämäpalaute) kerääminen uudistuu reformin myötä. KOKO tutk. (-17) nuoret 563 aikuiset 677 osatutkinto 844 (osatutkinnon suorittajia 147) Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Henkilöstön ja opiskelijamäärien suhde Ulkoisen rahoituksen määrä (Liiketoiminnan muut tuotot) Läpäisytilasto KAO/Tuloksellisuusrahoitus) 8,82 (2015) 13 10,2 (2016) 1,511 M 1,289 M KAO 85,0 % (2015) Lukio 86,0 % (2015) KAO 87,0 % Lukio 90,0 % KAO 83,7 % (-17) Lukio 85,0 % (-17) KH 3.4.2018 80 147

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen laittomia huumeita Lukio/Läpäisykyselyt Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi Innostus, rohkeus, avoimuus. Valintasi joustavuus. Arvostaen ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme. Ahkeran tekijän takaamme. Yhdessä huomisen rakennamme Esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa Ensisijaiset hakijat KAO 0,87 (2016) Lukio 1,27 (2016) Tulo-, olo- ja päättökysely, mielikuvaa koskevat kysymykset TOB-kysely; esimiestyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus Päättökysely 2016: Vaikuttavuusindeksi 3,88 TOB-kysely 2015 Esimiestyö 3,45; Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,35 KAO 1,00 Lukio 1,25 Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi 4,00 TOB-kyselyn tulokset esimiestyön osalta paremmat kuin edellisenä vuonna KAO 0,87 (2017) Lukio 1,14 (2017) Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi 3,85 TOB-kysely 2017 Esimiestyö 3,55; Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,44 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme Nuorten ja nuorten (2013) KAO Lukio KAO Lukio KAO Lukio ja tarjo- aikuisten päihtei- Tupakointi 39 % 6 35 % 5 % 32,1 % 2,8 % amme aktiivisesti den käyttö 2 (kouluterveyskysely: % ratkaisuja osaamistarpeisiimattikoulu am- Humala- 35 % 16 % 31,0 % 11,7 % ja lukion kokeilut 40 % asiakasta arvostaen 1. ja 2. vuoden opiskelijat) 18 % 15 % 10 % 17,7 % 5,0 % Huume- kokeilut 18 % 13 % 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa KH 3.4.2018 80 148

Riskit TA 2017 Johtopäätökset 2017 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Ammatillisen koulutuksen reformi Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilat Digitalisaatio-ohjelma/ digiloikka Riski ei toteutunut. Liikelaitoksessa toimintaa sopeutettiin ja keväällä 2017 käytiin ammatillisen koulutuksen henkilöstön keskuudessa YT-neuvottelut sekä tehtiin muita sopeuttamistoimia ennakoiden tulevaa rahoituksen vähenemistä. Riski ei toteutunut. Ammatillisen koulutuksen reformin jalkauttaminen koko organisaatioon vaatii aikaa. Tulevan lainsäädännön ja reformin jalkauttaminen organisaatioon sekä henkilöstön kouluttaminen aloitettiin syksyllä 2017 henkilöstön reformikahvien muodossa. Lisäksi organisaatiossa on aktiivisesti seurattu ja osallistuttu valtakunnan tasolla toteutettaviin koulutuksiin ja tiedostustilaisuuksiin. Riski ei toteutunut. Koulutusliikelaitos on yhtiöittänyt toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö Edukain toiminta ja tuloskehitys on ollut hyvä. Riski ei toteutunut. Koulutusliikelaitos on vähentänyt toimitilojaan tilastrategian mukaisesti mm. purkamalla rakennuksia Opintiellä Kajaanissa. Riski on osittain vältetty. Käsillä on kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos, joka vaatii uudistumista digitalisaation saralla mm. oppimismateriaalit ja oppimisympäristöt. Henkilöstöä on koulutettu mm. KamIT koulutukset: pilvipalvelu, O365, Sharepoint jne. sekä käynnistetty digimentoritoiminta. Edelleen on olemassa yksikkökohtaisia eroja ja tasalaatuisuus ei tällä hetkellä toteudu. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Yhteensä 360,87 375,0 308,85 KH 3.4.2018 80 149

2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama Liikevaihto 31 513 628 31 126 543,66 387 084,29 Liiketoiminnan muut tuotot 59 800 337 011,46-277 211,46 Tuet ja avustukset 1 561 436 1 489 203,46 72 232,54 Materiaalit ja palvelut -7 611 746-6 828 997,00-782 748,64 Henkilöstökulut -19 151 522-18 291 680,89-859 841,12 Poistot ja arvonalentumiset -426 056-554 449,88 128 393,62 Liiketoiminnan muut kulut -5 928 120-5 856 318,38-71 801,97 Liikeylijäämä (-alijäämä) 17 420 1 421 312,43-1 403 892,74 Korkotuotot 1 600 2 271,04-671,04 Muut rahoitustuotot 2 600 2 696,35-96,35 Korkokulut -3 630-2 403,99-1 226,01 Korvaus peruspääomasta (sitova) -10 000-1 117,50-8 882,50 Muut rahoituskulut -7 990-6 114,27-1 875,73 Varausten ja rahastojen muutos 374 202,33-374 202,33 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 1 790 846,39-1 790 846,70 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2017 Tot 1-12/2017 TA - TOT 2017 1954 Koulutusliikelaitos -755 000-863 855 108 855 Pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto 1902000086 Logistiikka/7 v. -153 884 1902000225 Sähkö -74 640 1902000291 Metalli -318 992 1902000292 Autoala -62 103 1902000170 Matkailu-,ravitsemis- ja talousala -44 337 1902000286 YritysAnus, oppimisympäristö/luva -26 345 1902000091 Kuusamo/yhteiset -34 205 1902000167 Tietohallinto -15 162 1902000228 Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen -2 876 1902000227 Robotiikka automaatio (EU-hanke) -131 311 KH 3.4.2018 80 150

3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Liikevaihto 31 126 543,66 35 805 684,13 Liiketoiminnan muut tuotot 337 011,46 378 036,06 Tuet ja avustukset valtiolta 1 328 123,58 1 403 509,29 Tuet muilta 161 079,88 107 360,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 006 452,82-1 989 955,21 Palvelujen ostot -4 822 544,18-6 828 997,00-5 502 085,49-7 492 040,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -14 631 556,27-17 185 792,65 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 950 097,02-3 538 832,32 Muut henkilösivukulut -710 027,60-18 291 680,89-1 101 892,36-21 826 517,33 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -554 449,88-641 524,73 Liiketoiminnan muut kulut -5 856 318,38-6 131 991,71 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 421 312,43 1 602 515,61 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 4 967,39 7 908,33 Korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -1 117,50-2 730,00 Liikelaitoksen tuloutus ylijäämästä Muut rahoituskulut -8 518,26-12 048,10 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 416 644,06 1 595 645,84 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia 1 416 644,06 1 595 645,84 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) -186 895,67-245 833,33 Rahastojen vähennys (+) 561 098,00 374 202,33 550 000,00 304 166,67 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 1 790 846,39 1 899 812,51 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,10 15,64 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 12,10 15,64 Voitto, % 4,55 4,46 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) KH 3.4.2018 80 151

4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 421 312,43 1 602 515,61 Poistot ja arvonalentumiset 554 449,88 641 524,73 Rahoitustuotot ja -kulut -4 668,37-6 869,77 Tulorahoituksen korjauserät -13 933,33-35 000,00 1 957 160,61 2 202 170,57 Investointien rahavirta Investointimenot -863 855,03-1 189 619,52 Rahoitusosuudet investoinimenoihin 64 277,01 31 828,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu 22 000,00 35 000,00-777 578,02-1 122 791,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 179 582,59 1 079 379,57 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset -77 829,58-62 455,83 Saamisten muutos kunnalta 8 174 697,86-320 417,74 Saamisten muutos muilta -9 155 017,89-197 280,50 Korottomien velkojen muutos muilta -122 524,88-550 221,04-1 180 674,49-1 130 375,11 Rahoituksen rahavirta -1 180 674,49-1 130 375,11 Rahavarojen muutos -1 091,90-50 995,54 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 077,20 4 169,10 Rahavarat 1.1. 4 169,10 55 164,84-1 091,90-50 995,74 KH 3.4.2018 80 152

Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) KH 3.4.2018 80 153

5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tase VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016 PYSYVÄT VASTAAVAT 2 579 572,82 2 342 511,35 Aineettomat hyödykkeet 728 475,61 514 283,74 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 728 475,61 514 283,74 Aineelliset hyödykkeet 1 822 625,75 1 799 756,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet 319 889,61 195 156,89 Kuljetusvälineet 213 687,31 316 334,84 Muut koneet ja kalusto yht. 851 828,68 804 212,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 437 220,15 484 052,42 Sijoitukset 28 471,46 28 471,46 Osakkeet ja osuudet 28 471,46 28 471,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 55 416,63 56 368,46 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 55 416,63 56 368,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 524 168,52 12 467 048,73 Vaihto-omaisuus 1 715 332,01 1 637 502,43 Keskeneräiset tuotteet 1 715 332,01 1 637 502,43 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 825 000,00 8 999 637,86 Muut saamiset 825 000,00 8 999 637,86 Lyhytaikaiset saamiset 10 980 759,31 1 825 739,34 Myyntisaamiset 1 143 517,49 1 019 951,13 Muut saamiset 9 359 980,45 379 869,48 Siirtosaamiset 477 261,37 425 918,73 Rahat ja pankkisaamiset 3 077,20 4 169,10 Kassatilit 3 077,20 4 169,10 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 159 157,97 14 865 928,54 KH 3.4.2018 80 154

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA 11 982 004,36 10 752 255,97 Peruspääoma 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 4 446 124,80 5 007 222,80 Edellisten tilikausien ylijäämä 4 995 033,17 3 095 220,66 Tilikauden ylijäämä 1 790 846,39 1 899 812,51 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 432 729,00 245 833,33 Poistoero 432 729,00 245 833,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 75 478,09 76 429,92 Lahjoitusrahastojen pääomat 75 478,09 76 429,92 VIERAS PÄÄOMA 3 668 946,52 3 791 409,32 Lyhytaikainen 3 668 946,52 3 791 409,32 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Saadut ennakot 473 877,92 284 464,79 Ostovelat 589 227,21 572 078,02 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 631 815,21 384 530,63 Siirtovelat 1 974 026,18 2 550 335,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 159 157,97 14 865 928,54 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 79,15 75,43 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,70 9,30 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 6 786 4 995 Lainakanta 31.12., 1 000 0 0 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) KH 3.4.2018 80 155

6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden 1.1. 31.12.2017 osoittaa ylijäämä 1 790 846,39 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 1 790 846,39 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2017 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. KH 3.4.2018 80 156

7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2017 2016 Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus 27 606 919,00 30 917 153,00 muu liikevaihto 3 519 624,66 4 888 531,13 31 126 543,66 35 805 684,13 Liitetoiminnan muut tuotot 337 011,46 378 036,06 EU-tuet 789 782,14 636 662,20 Tuet ja avustukset kunnalta 5 500,00 200 000,00 Muut tuet ja avustukset 693 921,32 674 207,69 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 32 952 758,58 37 694 590,08 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa KH 3.4.2018 80 157

Tuloutus kaupungille 2017 2016 Peruspääoman korko 1 117,50 2 730,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa 2017 2016 Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet 13 933,33 35 000,00 Myyntivoitot yhteensä 13 933,33 35 000,00 7.3 Taseen liitetiedot 7.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokone- Muut pitkä- Muut kiinteät Kuljetus- Muut koneet Enn.maksut Yhteensä ohjelmistot vaik. menot rakent. ja laitt. välineet ja kalusto ja keskener. Poistamaton hankintameno 1.1. 0,00 514 283,74 195 156,89 316 334,84 804 212,00 484 052,42 2 314 039,89 Lisäykset tilikauden aikana 34 204,99 120 795,90 29 900,76 189 835,97 341 840,40 716 578,02 Rahoitusosuudet tilikaudella -329 548,27-329 548,27 Siirrot erien välillä 639 812,94 47 106,89 31 301,11-356 844,35 Tilikauden poisto 0,00-130 277,79-43 170,07-132 548,29-173 520,40-479 516,55 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 728 475,61 319 889,61 213 687,31 851 828,68 469 048,47 2 582 929,68 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistuspaikka Liikelaitoksen osuus osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio Muut osakkeet Aunto Oy Erätie 12-14 D 41 Kajaani 100 % 20 061,46 KH 3.4.2018 80 158

Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely 2017 2016 Pitkäaikaiset saamiset Kunnan sisäiset muut saamiset 825 000,00 1 425 000,00 Konsernisaamiset 0,00 7 874 673,86 Yhteensä 825 000,00 8 999 637,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä 115 130,51 121 557,60 Myyntisaamiset 1 028 386,98 898 393,53 Muut saamiset 111 819,16 79 869,48 Kunnan sisäiset muut saamiset 9 248 161,29 300 000,00 Muut siirtosaamiset 477 261,37 425 522,73 Sisäiset muut siirtosaamiset 0,00 396,00 Yhteensä 10 980 759,31 1 825 739,34 Saamiset tytäryhteisöiltä 115 130,51 0,00 Saamiset kunnalta yhteensä 10 073 161,29 1 725 024,19 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta Myyntisaamiset 2 629,60 3 848,46 Siirtosaamiset 0,00 26 118,00 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta yhteensä 2 629,60 29 966,46 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2017 2016 Projektisaamiset/EU-hankkeet 475 714,12 396 971,06 Muut erät 0,00 28 947,67 Muut siirtosaamiset yhteensä 475 714,12 425 918,73 KH 3.4.2018 80 159

7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2017 2016 Peruspääoma 31.12 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 1.1. 5 007 222,80 5 557 222,80 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 561 098,00 550 000,00 Kehittämisrahasto 31.12 4 446 124,80 5 007 222,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12. 4 995 033,17 3 095 220,66 Tilikauden yli-/alijäämä 1 790 846,39 1 899 812,51 Oma pääoma yhteensä 31.12. 11 982 004,36 10 752 255,97 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella 3 000 000,00 (KAO:n JK 2.9.2010 26). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Kehittämirahastoa on käytetty Seppälän urheilunurmialueeseen 50 000,00 (JK 24.5.2007 29), metallialan hitsausrobottiin 150 000,00 (JK 25.8.2016 29) ja sähköosaston opetusrobottiin 61 098,00 (JK 25.8.2016 29) Vieraan pääoman erittely 2017 2016 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille Ostovelat 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille yhteensä 0,00 0,00 Siirtovelkojen olennaiset erät 2017 2016 Lomapalkkajaksotus 1 870 815,05 2 207 288,58 Muut siirtovelat: KuEL-maksut 0,00 208 346,12 Muut erät 103 211,13 134 701,18 Muut siirtovelat yhteensä 103 211,13 343 047,30 KH 3.4.2018 80 160

7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 2017 2016 Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 405 568,43 720 188,94 Myöhemmin maksettavat 711 994,59 1 054 165,01 1 117 563,02 1 774 353,95 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 273 700,00 205 336,00 Myöhemmin maksettavat 118 600,00 52 306,00 392 300,00 196 240,00 7.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2017 2016 Henkilöstön määrä 31.12. vakinaiset 284,00 312,42 määräaikaiset 23,00 48,45 työllistetyt 0,00 0,00 yhteensä 307,00 360,87 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 18 291 680,89 21 826 517,33 Henkilöstökuluja aktivoitu 0,00 1 220,45 7.6 Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot 2017 2016 Kajaanin lukion stipendirahasto 70 286,64 69 520,32 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 5 191,45 6 909,60 YHTEENSÄ 75 478,09 76 429,92 KH 3.4.2018 80 161

8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen KH 3.4.2018 80 162

KH 3.4.2018 80 163

KH 3.4.2018 80 164

KH 3.4.2018 80 165

KH 3.4.2018 80 166

KH 3.4.2018 80 167

KH 3.4.2018 80 168

KH 3.4.2018 80 169

KH 3.4.2018 80 170

KH 3.4.2018 80 171

KH 3.4.2018 80 172

KH 3.4.2018 80 173

KH 3.4.2018 80 174

KH 3.4.2018 80 175

KH 3.4.2018 80 176

KH 3.4.2018 80 177

KH 3.4.2018 80 178

KH 3.4.2018 80 179

KH 3.4.2018 80 180

KH 3.4.2018 80 181

KH 3.4.2018 80 182

KH 3.4.2018 80 183

KH 3.4.2018 80 184

KH 3.4.2018 80 185

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2017 KH 3.4.2018 80 186

Sisällys 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous... 3 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 Liikelaitoksen hallinto... 4 Taloudellinen kehitys... 5 Liikelaitoksen henkilöstö... 6 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 8 Ympäristötekijät... 8 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 8 2 Talousarvion toteutuminen...10 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...10 Olennaiset tapahtumat...10 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet...11 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet...11 2.2 Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa...12 2.3 Tilinpäätöslaskelmat...14 Tilikauden tuloksen käsittely...17 3 Tilinpäätöksen liitetiedot...18 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...18 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot...18 3.3 Taseen liitetiedot...19 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...21 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot...21 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit...22 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus...23 2 KH 3.4.2018 80 187

1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Mamsellin liikelaitoksen merkittävin voimanponnistus vuonna 2017 oli Lehtikankaan monitoimitalon yhteydessä olevan keittiö Lounatuulen toiminnan käynnistäminen. Kevään ja kesän aikana keittiössä tehtiin tuotekokeiluja ja kehitettiin tuotantoprosesseja. Ateriatuotanto pääsi todelliseen vauhtiin elokuussa koulujen ja päiväkotien toimintojen käynnistyessä. Erityisruokavalioita lukuun ottamatta Kajaanin alueen päiväkotien ja koulujen ruokatuotanto on keskitetty nyt yhteen keittiöön. Keittiö Lounatuuli tuottaa koulujen ja päiväkotien tarvitsemat aamupalat, lounaat, välipalat, päivälliset ja iltapalat. Toimintavuoden 2017 hyvää taloudellista tulosta voi sanoa määrätietoisen kehitystyön tulokseksi. Vuonna 2016 käynnistetyn Mamsellin sisäisen, kahden vuoden mittaisen talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena ollut pysyvien toimintamallien luominen vaikuttaisi näin onnistuneen. Merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttivat ylijäämäiseen tulokseen, olivat arvioita maltillisempana toteutuneet henkilöstökulut sekä tehostuneet materiaalien hankinnat. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessaan arvioidusti. Talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei olisi onnistunut ilman Mamsellin henkilöstön vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Vuosi 2017 oli Kajaanin Mamselli liikelaitoksen yhdeksäs toimintavuosi. Liikevaihdollisesti Mamsellin elinkaaressa on eletty tähän saakka kasvun vaihetta. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen perustamisvuoden 2008 10,05 milj. euron liikevaihdosta ja 183,86 henkilötyövuodesta on tultu vuoden 2017 15,56 milj. euron liikevaihtoon ja 233,36 henkilötyövuoteen. Uuden hankintalain vaikutuksesta Mamselli joutui ensimmäistä kertaa luopumaan asiakkuuksista. Hankintalaki mahdollistaa ulkoista myyntiä vain hyvin vähäisessä määrin, joten Mamselli luopui yksityisten päiväkotien ateriamyynneistä ja teki näin markkinoille tilaa yksityisille toimijoille. Hankintalain vaikutus tulee näkymään Mamsellin toiminnassa erityisesti tulevassa maakuntauudistuksessa. Jos maakuntauudistus tulee toteutumaan suunnitellusti, ei Mamselli pystyisi tuottamaan palveluita maakunnalle nykymuotoisella toimintamallilla, liikelaitoksena. Mamsellin kohdalla on kyse isosta asiasta, sillä Mamsellin liikevaihdosta noin 32 % tulee nykyiselle Kainuun sotelle tuotettavista ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Kajaanin kaupunginvaltuusto aloittaa alkukeväästä Kajaanin kaupungin omistajapolitiikan laadinnan. Tässä yhteydessä tehdään linjanvetoa myös Mamsellin tulevaisuudesta. Tammikuussa 2018 Mamsellin henkilöstölle tehty kysely osoittaa, että 97,9 % mamsellilaisista kokee Kajaanin Mamsellin hyväksi työnantajaksi. Kysely osoitti myös sen, että työntekijät ymmärtävät muutoksien välttämättömyyden ja ovat valmiita myös joustamaan muutoksien mukana. Kyselystä näkyi myös selvä huoli työpaikkojen ja saavutettujen etuisuuksien säilymisestä. Henkilöstökyselyn avoimen kysymyksen kohdalla kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nostettiin tuleviin muutoksiin liittyvä ajantasainen ja avoin tiedottaminen. Kajaanin Mamsellin yhdeksäs toimintavuosi on takana ja onnistunut tilinpäätös on hyvä pohja ponnistaa kymmenennelle toimintavuodelle. Vaikka isoja muutoksien tuulia on aistittavissa, on tästä hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä motivoituneen henkilöstön kanssa, toivottavasti kuntalaisia ja asiakkaita koko ajan paremmin palvellen. 3 KH 3.4.2018 80 188

Liikelaitoksen hallinto Kajaanin Mamselli- liikelaitos toimii tulosvastuullisesti ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään Kajaanin kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Mamsellin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu seitsemän (7) kaupunginhallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kaksi jäsentä edustaa tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Johtokunnan jäsen ei saa olla sidoksissa Kajaanin Mamsellin kanssa kilpaileviin yrityksiin. Lisäksi johtokunnan kokouksessa on yhdellä henkilökunnan edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontui vuoden 2017 aikana viisi kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2017: Johtokunta 5/2017 saakka Jäsenet Klemetti Kyösti, puheenjohtaja Juutinen Eero, varapuheenjohtaja Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Johtokunta 6/2017 alkaen, toimikausi 2017-2019 Jäsenet Väyrynen Pentti, puheenjohtaja Alanne Olga, varapuheenjohtaja Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Mäklin Jaana Kuvaja Marko Väyrynen Asta Henkilökohtaiset varajäsenet Husu Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Mäklin Jaana Karppinen Tarja Väyrynen Asta Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2017: Viranhaltija Johtaja Vuorinen Tuija 4 KH 3.4.2018 80 189

Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän liikelaitoksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä tuotantopäällikkö, kehityspäällikkö, johtokunnan puheenjohtaja, taloussuunnittelija sekä henkilökunnan edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2017 yksitoista kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen organisaatio (31.12.2017) Taloudellinen kehitys Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilikauden tulos oli noin 261 000 ylijäämäinen ja toimintavuodelle asetetut taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Puhtaanapitopalvelujen myynnit kasvoivat edellisestä vuodesta 8,6 % (340 000 ). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos aloitti puhtaanapidon asiakkaana 1.1.2017 alkaen ja toiminta Monitoimitalo Lehtikankaalla aloitettiin. Kainuun Sotelle tuotettavien ateriapalvelujen myynnit laskivat edellisestä vuodesta 6,2 % (225 000 ) ja myös puhtaanapito-, ja hoitotyötä tukevien palveluiden myynnit laskivat palvelutarpeen vähentyessä selkeästi yhteensä 10,8 % (131 000 ). Kajaanin Mamselli luopui 31.7.2017 yksityisten päiväkotien ateriamyynnistä, jolla oli suora 5 KH 3.4.2018 80 190

alentava vaikutus Mamsellin ateriamyyntien liikevaihtoon. Kahviotuotteiden ja -palvelujen myynti putosi myös edellisestä vuodesta 5,6 % (51 000 ). Oppilas - ja opiskelija-ateriat kasvoivat edellisestä vuodesta hivenen ja toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Liikevaihdossa tapahtuneet muutokset ja Kajaanin kaupungin talouden tasapainotustarve aiheuttivat paineita menoerien hallintaan. Vuoden 2017 aikana päivitettiin vuonna 2016 laadittua talouden tasapainotusohjelmaa, jonka tavoitteena oli saada aikaan pysyviä toimintatapamuutoksia ja välittömiä kustannussäästöjä. Talouden tasapainotusohjelman myötä tarkennettiin Mamsellin hinnoitteluperiaatteet, laadittiin alueelliset sijaisjärjestelykäytänteet ja tarkennettiin ylitöiden ohjeistusta. Välittömiä kustannussäästöjä saatiin aikaan asettamalla ylityökielto, priorisoimalla kalustohankintoja ja luopumalla sisäisistä kokoustarjoiluista. Erillistä henkilöstöjuhlaa ei myöskään järjestetty. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintoja saatiin tehostettua ja kalustokustannuksissa säästettiin 50 000. Palveluiden ostot toteutuivat selkeästi edellistä vuotta ja suunniteltua heikommin, koska työvoiman vuokrauksen, alihankinnan-, työterveyshuollon- ja ICT-palveluiden kustannukset kasvoivat. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 55 000, josta työterveyshuollon ennalta ehkäisevän toiminnan osuus kustannusten kasvusta oli 71 % (39 000 ). Ateriapalvelujen kuljetukset kilpailutettiin uuden tuotantokeittiön toimintamallin myötä ja kuljetuskustannukset toteutuivat 11,4 % (49 000 ) arvioitua paremmin. Henkilöstökulut toteutuivat arvioitua selkeästi maltillisemmin alentuneiden eläkevastuiden ja henkilöstösivukulujen myötä. Palkat - ja palkkiot toteutuivat kokonaisuudessaan edellisen vuoden tasolla. Palkkojen ja palkkioiden, työvoiman vuokrauksen ja alihankinnan osuus yhteensä liikevaihdosta oli 46,5 % (2016 45,8 %). Työvoiman vuokrausta käytettiin selvästi suunniteltua enemmän. Vuokratyövoiman käyttöön jouduttiin turvautumaan erityisesti Mamsellin puhtaanapitopalvelualueella, jossa työvoiman heikko saatavuus aiheutti haasteita loma-aikoina. Palveluita tuotettiin alihankintana noin 130 000 euron edestä. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2017 yhteensä 233,36 HTV:a. Asiakkaiden palvelutarpeen muutoksien myötä kasvoi Mamsellin henkilömäärä edellisestä vuodesta 9,78 HTV:n verran. Työntekijöistä 187,99 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 40,26 työntekijää ja työllistettyjen määrä 5,11 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi Lehtikankaan monitoimitalon toiminnan käynnistämisen ja palvelutoiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi. Puhtaanapitoalueella henkilöstömäärän kasvua tuli uuden asiakkuuden, Koulutusliikelaitoksen palvelutuotannon käynnistämisen vuoksi. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,51 miljoonaa euroa (27 927 /HTV) ja henkilöstökulujen yhteensä 8,20 miljoonaa euroa. Palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 41,9 % (2016 42,2 %) ja henkilöstökulujen osuus 52,7 % (54,6 % ). Henkilösivukulut olivat 1,69 miljoonaa euroa, joista eläkekuluja 1,37 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,32 miljoonaa euroa. Työvuorolisiä maksettiin 0,34 miljoonaa euroa joissa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 14,4 %. Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2017 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2016 tavoitteiden saavuttamisesta n. 164 000 ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 2,5 %. Kajaanin Mamsellissa on vuosittain päivitettävä osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle, jonka tavoitteena on tarvittavan osaamisen ennakointi, rekrytointien kohdentaminen, olemassa olevan osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa 6 KH 3.4.2018 80 191

palvelutuotannon tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua. Vuonna 2017 panostettiin erityisesti esimiesten koulutukseen. Mamsellin alue-esimiehet (viisi henkilöä) osallistuivat kaupungin esimiesvalmennukseen kuuluviin avoimiin koulutusosioihin. Alue-esimiehet suorittivat keväällä lisäksi Kuntatyönantajien järjestämän Esimiespassi-verkkokoulutukseen sekä osallistuivat loppuvuodesta Työturvallisuuskeskuksen esimiesten sparraustunteihin (webinaarit). Neljä henkilöä suoritti oppisopimuskoulutuksena esimiehen erikoisammattitutkinnon ja kuusi työntekijää opiskeli oppisopimuskoulutuksena laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Lisäksi syksyllä aloitti viisi henkilöä dieettikokin erikoisammattitutkintokoulutuksen. Mamsellissa järjestettiin lisäksi useita muutaman tunnin mittaisia ammattialakohtaisia koulutustilaisuuksia (esim. Jamix-tuotannonohjausjärjestelmä, SAP HR ja HR Populus-järjestelmä ja märkätilapassikoulutus) sekä työnohjauksia esimiehille ja koko työyhteisöille. Ensiapuvalmiussuunnitelman mukaisesti EA-valmiuksia suoritti ja päivitti yhteensä 37 mamsellilaista. Aiemmin Kajaanin Mamsellissa käytössä olleesta omasta henkilöstöohjelmasta luovuttiin ja tilalle määriteltiin Mamsellin hyvän esimiestyön toimintamalli, joka pohjautuu Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaan sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Hyvän esimiestyön määrittelyn avulla pyritään vahvistamaan strategialähtöistä toimintaa, lisäämään työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä pitämään huolta ihmisten ja asioiden johtamisesta. Mamsellissa pilotoitiin koko henkilöstöä koskeva pikapalkitsemisen toimintamalli. Toimintamallin avulla kannustetaan esimiehiä havaitsemaan arjen onnistumisia ja antamaan niistä palautetta henkilöstölle kiittämisen ja kehumisen lisäksi myös taloudellisesti pikapalkitsemalla. Palkkio on henkilökohtainen, kertaluontoinen ja harkinnanvarainen TYKY-Online lataus, arvoltaan 30 /hlö. Pikapalkitsemisia tehtiin vuoden aikana yhteensä 35 kappaletta. Pikapalkitsemisen malli on Kajaanin Mamsellin sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä (KVTES 2014 2016, luku II, 14 ). Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa päivitettiin kokonaisvaltaisemmaksi ja siinä panostetaan edelleen henkilöstön laaja-alaiseen työhyvinvointiin ja ikäjohtamiseen. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti vuonna 2017 ei järjestetty yhteistä virkistäytymistapahtumaa, mutta henkilöstölle viestittiin aktiivisesti mahdollisuudesta osallistua konsernin liikuntaryhmiin ja muihin tapahtumiin. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti kaikissa Mamsellin työyksiköissä suoritettiin vaarojen arvioinnit. Työterveyshuollon kanssa tehtävät yksikkökäynnit toteutettiin suunnitellusti. Mamsellissa jatkettiin yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa tavoitteena mahdollisten tulevien haasteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy sekä työssäjaksamisen tukeminen. Ennaltaehkäiseviin toimiin ja esimiestyöhön panostamisesta huolimatta Mamsellin sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä per HTV kasvoi 1,62 työpäivällä (2017:14,07 tp/ HTV ja 2016: 12,45 tp/ HTV). 7 KH 3.4.2018 80 192

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS Riskit TA 2017 Johtopäätökset TP 2017 Liikeriskit Tuotantoon liittyvät Puutteellinen asiakkuudenhallinta Osaamisvaje Omistajapoliittiset linjaukset Alihankinta Toteutui, vähäinen. Uusi Hot-fill konsepti, jossa ruoan pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia, aiheutti asiakkaissa sekä lasten vanhemmissa huolta ruokatuotteiden laadusta ja turvallisuudesta. Tietoriskit Työ ja palvelutilojen turvallisuus Tuoteriski Tuoteturvallisuus ja tuotannon laatu Tuotekehitys Ei toteutunut Toteutui neljä tapausta, jossa yksittäisille erityisruokavalioasiakkaille oli tarjottu heille sopimatonta ruokaa. Yksi asiakas oli saanut väärän ruoan seurauksena anafylaktisen shokin. Kolme muuta asiakasta oli tullut väärästä ruoasta huonovointiseksi. Tapahtumat on käsitelty asianomaisten henkilöiden ja alaikäisten kohdalla myös huoltajien kanssa. Tapahtumien juurisyyt on tunnistettu ja tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet on tehty. Toteutuneet riskit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa 5/2017. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Mamselli 223,6 225 233,4 Ympäristötekijät Kajaanin Mamsellissa on käytössä ympäristöohjelma. Ohjelma päivitetään vuosittain osana talousarvioin laadintaprosessia. Ympäristöohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristötietoisuuden vahvistaminen. Kajaanin Mamselli on solminut 15.5.2017 sopimuksen tähderuoan luovuttamisesta Kajaanin Päiväkeskukselle. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Mamselli liikelaitos noudattaa toiminnassaan Kajaanin kaupungin hallintosääntöä, konserniohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Mamsellin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yhteistyö- ja palvelusopimuksiin. Toimintaa ohjaavat sopimuskohtaiset ehdot ja palvelukuvauksilla määritelty 8 KH 3.4.2018 80 193

palvelutaso. Mamsellin ja asiakkaiden välisten sopimusehtojen noudattamista ja toteutumista seurataan keskinäisissä laatuneuvotteluissa ja asiakaskäynneillä. Kajaanin Mamsellin sisäistä talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuualueille jaettu kuukausiseurantajärjestelmä, millä pyritään lisäämään koko organisaation reaaliaikaista talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. PKY- LAATU on Kajaanin Mamsellin toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmä, jolla hallitaan laatua, ympäristöasioita sekä työterveyttä ja turvallisuutta. Mamsellin omaan toimintakäsikirjaan on koottu Mamsellin toiminnan periaatteet, strategiat, suunnitelmat ja toimintaohjeet. Mamsellin laadunhallinta- ja ympäristöohjelmat päivitettiin vuonna 2017. Laadunhallintaohjelma sisältää toimenpiteiden kokonaisuuden, joilla tavoitellaan jatkuvan kehittämisen periaatetta. Ympäristöohjelmaan on tarkennettu kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden huomiointia palvelutuotannossa. Ympäristöjohtamisen avulla tavoitellaan toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamista sekä omasta toiminnoista aiheutuvien ympäristöhaittojen- ja riskien vähentämistä. Dokumentoituja johdon katselmuksia toteutui kuluneena vuotena kaksi. Johdon katselmuksissa on käyty läpi toimintajärjestelmän, laatupolitiikan ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointia sekä päätöksien toteutumista käytännössä. Johdon katselmusten loppuraportit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa. Sisäiset arviointikäynnit toteutettiin Mamsellin työyksiköissä vuosiohjelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti yhteensä neljässä kohteessa. Poikkeamien korjaaminen on vastuutettu ja tarvittavat toimenpiteet saatettu päätökseen. Arvioinneissa havaitut kahdeksan kehittämiskohdetta prosessien parantamiseksi on myös viety yksiköissä eteenpäin. Kajaanin Mamselli pyrkii saamaan kumppanikseen parhaat toimijat ja haluaa omilla ohjauskeinoillaan tukea kumppaneiden systemaattista toiminnan parantamista. Suunnitellut kumppaniarvioinnit eivät toteutuneet resurssivajeen vuoksi. Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu toimittajien ja Mamsellin kesken on jatkunut vakiintuneena toimintatapana erittäin hyvin. Vuonna 2017 toteutui neljä erityisruokavaliotuotantoon liittyvää riskiä. Kyseisissä tapauksissa yksittäiset erityisruokavalioasiakkaat saivat heille soveltumatonta ruokaa. Yksi asiakas oli saanut väärän ruoan seurauksena anafylaktisen shokin. Kolmelle muulle asiakkaalle väärä ruoka oli aiheuttanut huonovointisuutta ja vatsakipuja. Erityisruokavaliotuotannossa toteutuneet riskit ja läheltä piti tilanteet on käsitelty Mamsellin johtokunnassa 24.5.2017. Tapahtumien juurisyyt on tunnistettu ja tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet on tehty. Erityisruokavaliotuotannon riskien ennaltaehkäiseviksi toimenpiteiksi on päivitetty toimintaohjeita sekä laadittu erityisruokavaliotuotannon tarkistuslista. Myös erityisruokavalioiden ilmoituskäytännettä on selkeytetty. Mamsellin uudessa tuotantokeittiössä, keittiö Lounatuulessa otettiin käyttöön uusi Hot-fill konsepti, jossa ruokatuotteiden pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia. Osa asiakkaista koki, että he eivät olleet saaneet toimintatavan muutoksesta ajoissa riittävää ja luotettavaa informaatiota. Asiakkaiden ja lasten vanhempien tyytymättömyys näyttäytyi Mamsellissa toteutuneena maineriskinä. Asiakkaiden luottamus saatiin palautettua tehokkaalla viestimisellä. Asiakaspalautteen perusteella tarkistettiin myös Hot-fill konseptissa käytettäviä ruokaohjeita. Kajaanin Mamselli on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusta ja valtuustoa kaksi kertaa vuodessa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. 9 KH 3.4.2018 80 194

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Mamselli liikelaitoksen toiminta jaetaan neljään liiketoiminta-alueeseen, joita ovat ravintolapalvelut, puhtaanapitopalvelut, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ateria- ja puhtaanapitopalvelut, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ateriapalvelut. Kajaanin Mamselli valmistaa päivittäin noin 11 000 ateriaa ja pitää puhtaana noin 170 000 m². Lehtikankaan monitoimitalon tuotantokeittiö, keittiö Lounatuuli, on valmistanut 1.8.2017 alkaen kaikki Kajaanin varhaiskasvatus-perusopetusalueen ruokatuotteet ja Kätönlahden koulun keittiö kaikki erityisruokavaliot. Uuden tuotantokeittiön valmistumisen myötä Mamsellissa otettiin käyttöön uusi ruokatuotannon konsepti, Hot-fill, jossa ruoan pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia. Luotettavan ja asianmukaisen tiedon jakamiseksi Mamselli järjesti toimintatavan muutoksesta tiedotustilaisuuksia sekä jakoi tietoa aktiivisesti eri tiedotusvälineissä. Lounatuulen tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittämistä on jatkettu edelleen päämäärätietoisesti. Erityisruokavalioohjeistus päivitettiin syksyllä 2017 vastaamaan Kansallista allergiaohjelmaa ja ruoka-aineallergioiden Käypä hoito- suosituksia. Erityisruokavalioiden määrä on uuden ohjeistuksen myötä vähentynyt merkittävästi. Koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksia ja käytänteitä tullaan lähivuosina uudistamaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi vuonna 2017 uuden Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokasuosituksen ja vuoden 2018 alussa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen Terveyttä ja iloa ruoasta. Kyseiset suositukset ohjaavat ruokalistasuunnittelua ja ne huomioidaan yhteistoiminnan kehittämisessä Kajaanin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Uudet suositukset sisältävät muun muassa ohjeistukset ruokailun järjestämisestä, yhteistyöstä koulun ja päiväkotien sisällä ja kotien kanssa sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Mamsellin sote-alueen ateria- ja puhtaanapitopalveluissa toimintoja on jouduttu sopeuttamaan asiakastarpeen muuttuessa. Kainuun sote on jatkanut omien palveluprosessien ja hoitomallien kehittämistä, mikä on näkynyt suoraan ateriamäärien laskuna sekä puhtaanapidon ja hoitotyötä tukevien palveluiden palvelutarpeen vähentymisenä. Palvelutarpeen muutoksien ennakointia tulisi parantaa ja kehittää yhteistyössä, jotta toiminta kyettäisiin sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Tehokkaan ateriapalvelutuotannon keskiössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä on ollut päivittäisessä käytössä ateriatuotantoprosessin eri vaiheissa sekä tuotanto- että palvelukeittiöissä. Tehokas raportointityökalujen käyttö on vähentänyt käsin tehtäviä laskelmia sekä tilausten ja toimitusten seurantaa. Tuotannonohjausjärjestelmän työkalut ovat tuoneet helpotusta itse valmistettujen tuotteiden asianmukaiseen merkitsemiseen. Tuotannonohjausjärjestelmä on integroitu myös taloushallinnan järjestelmiin (ulkoinen ja sisäinen laskutus). Seuraavassa vaiheessa tuotannonohjausjärjestelmässä käyttöönotetaan sisäisen taloushallinnan työkaluja sekä hävikin- ja varastonhallintaan liittyviä toimintoja. Mamsellissa on tehnyt useiden vuosien ajan määrätietoista työtä maukkaiden ja terveellisten ruokatuotteiden tarjoamiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä määrätietoisesta työstä on Sydänmerkki-ateriat, jotka on otettu nyt käyttöön kaikissa Mamsellin asiakassegmenteissä. Kiitoksena tästä määrätietoisesta työstä Mamselli sai kunniamaininnan Yksi Elämä terveystalkoiden vertais- ja paikallistoimijoiden kategoriassa esimerkillisestä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä terveyden edistämiseksi. 10 KH 3.4.2018 80 195

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite TA 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus, peruspääoman korko 50 000 euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä 0 Toteutui Toteutui Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointi-kriteerien täyttyminen Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Alihankintaa on kokeiltu palveluohjelman mukaisesti Kahden toimittajan kumppaniarviointi tehty Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Palveluohjelman toteutuminen Kumppaniarvioinnit toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti Toteutui Toteutui Ei toteutunut resurssivajeen vuoksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Mamselli on haluttu työnantaja Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä / vuosi Avoimien hakemusten määrä/v (pätevät hakijat) 100 100 96 65 70 87 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja arviointi) Käytössä osittain Viestintäsuunnitelm a käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Toteutui Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain 3,05 2,99 3,15 Ei toteutunut, 2,95 11 KH 3.4.2018 80 196

Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3,05 3,63 3,30 Toteutui, 3,48 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. 2.2 Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Liikevaihto 15 607 330,36 15 563 497,68-43 832,68 15 380 498,05 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 4 441,72 4 441,72 11 256,48 Tuet ja avustukset 231 399,00 274 565,90 43 166,90 266 581,37 Materiaalit ja palvelut -5 953 680,42-6 153 717,30-200 036,88-5 929 954,50 Henkilöstökulut -8 606 773,52-8 204 247,78 402 525,74-8 397 184,41 Poistot ja arvonalentumiset -20 835,23-16 406,17 4 429,06-27 050,34 Liiketoiminnan muut kulut -1 195 440,34-1 144 218,30 51 222,04-992 945,41 Liikeylijäämä (-alijäämä) 61 999,85 323 915,75 261 915,90 311 201,24 Muut rahoitustuotot 1 075,68 1 075,68 522,86 Korvaus peruspääomasta (sitova) -447,00-447,00 0,00-1 092,00 Tuloutus ylijäämästä (sitova) -49 553,00-49 553,00 0,00-48 908,00 Muut rahoituskulut -12 000,00-13 398,77-1 398,77-14 537,50 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0,15 261 592,66 261 592,81 247 186,60 Talousarvion toteutumisvertailu / investointiosa TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Mamselli projektit Irtain omaisuus -70 000,00-68 910,77 1 089,23 0,00 Investoinnit yhteensä -70 000,00-68 910,77 1 089,23 0,00 12 KH 3.4.2018 80 197

Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 62 000,00 323 915,75 261 915,75 311 201,24 Poistot ja arvonalentumiset 21 000,00 16 406,17-4 593,83 27 050,34 Rahoitustuotot ja - kulut -62 000,00-62 323,09-323,09-64 014,64 Investointien rahavirta Investoinnit -70 000,00-68 910,77 1 089,23 Toiminnan ja investointien rahavirta -49 000,00 209 088,06 258 088,06 274 236,94 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00-208 030,24-208 030,24-265 284,34 Rahoituksen rahavirta 0,00-208 030,24-208 030,24-265 284,34 Rahavarojen muutos -49 000,00 1 057,82 50 057,82 8 952,60 Rahavarojen muutos 1 057,82 8 952,60 Rahavarat 31.12. 26 000,00 57 728,38 56 670,56 Rahavarat 1.1. -75 000,00 56 670,56 47 717,96 13 KH 3.4.2018 80 198

2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Liikevaihto 15 563 497,68 15 380 498,05 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot 4 441,72 11 256,48 Tuet ja avustukset kunnalta Tuet ja avustukset valtiolta 225 228,67 217 487,97 Tuet muilta 49 337,23 49 093,40 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 298 237,43-4 315 707,48 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -1 855 479,87-6 153 717,30-1 614 247,02-5 929 954,50 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 517 063,00-6 495 137,39 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 366 621,43-1 483 771,96 Muut henkilösivukulut -320 563,35-8 204 247,78-418 275,06-8 397 184,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -16 406,17-27 050,34 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -1 144 218,30-992 945,41 Liikeylijäämä (-alijäämä) 323 915,75 311 201,24 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 1 075,68 522,86 Korvaus peruspääomasta -447,00-1 092,00 Muut rahoituskulut -62 951,77-62 323,09-63 445,50-64 014,64 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä 261 592,66 247 186,60 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia 261 592,66 247 186,60 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 261 592,66 247 186,60 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,72 8,98 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %, 8,72 8,98 Voitto, % 1,68 1,61 14 KH 3.4.2018 80 199

Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieras pääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tase VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016 PYSYVÄT VASTAAVAT 63 262,52 10 757,92 Aineelliset hyödykkeet 63 262,52 10 757,92 Koneet ja kalusto 63 262,52 10 757,92 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 175 937,56 4 751 060,79 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 0,00 3 613 807,31 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 565 044,43 914 368,93 Lainasaamiset kunnalta 4 332 593,70 0,00 Muut saamiset 77 224,20 75 546,04 Siirtosaamiset 143 346,85 90 667,95 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit 4 750,00 8 581,85 Maksuliiketilit 52 978,38 48 088,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 239 200,08 4 761 818,71 VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA 3 125 235,32 2 863 642,66 Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 563 642,66 2 316 456,06 Tilikauden ylijäämä 261 592,66 247 186,60 VIERAS PÄÄOMA 2 113 964,76 1 898 176,05 15 KH 3.4.2018 80 200

Pitkäaikainen Konsernivelat 0,00 0,00 Lyhytaikainen 2 113 964,76 1 898 176,05 Ostovelat 574 308,69 369 665,53 Muut velat 214 243,96 106 090,40 Siirtovelat 1 325 412,11 1 422 420,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 239 200,08 4 761 818,71 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 59,65 60,14 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,34 12,12 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 2 825 2 564 Lainakanta 31.12., 1 000 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1.1.- 31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Liikeylijäämä (-alijäämä) 323 915,75 311 201,24 Poistot ja arvonalentumiset 16 406,17 27 050,34 Rahoitustuotot ja -kulut -62 323,09-64 014,64 277 998,83 274 236,94 Investointien rahavirta Investointimenot -68 910,77 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 209 088,06 274 236,94 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 3 613 807,31 207 224,26 Saamisten muutos muilta -4 037 626,26-300 443,42 Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta 215 788,71-172 065,18 Rahoituksen rahavirta -208 030,24-265 284,34 Rahavarojen muutos 1 057,82 8 952,60 16 KH 3.4.2018 80 201

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 57 728,38 56 670,56 Rahavarat 1.1. 56 670,56 47 717,96 1 057,82 8 952,60 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 1 381,47 1 235,87 Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 2,45 0,60 Current ratio 2,45 0,60 Tunnusluvut, joissa kons.saam/velka palautettuna liikelaitokselle Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 1,57 0,60 Current ratio 1,57 0,60 Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2017 ja päättää, että tilikauden ylijäämä 261 592,66 euroa kirjataan Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 17 KH 3.4.2018 80 202

3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot tehtäväalueittain 2017 2016 Ateriapalvelut 10 821 412,40 10 942 608,49 Puhtaanapitopalvelut 4 725 536,68 4 446 212,88 Hallinto 20 990,32 2 933,16 yhteensä 15 567 939,40 15 391 754,53 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Poistoaika vuotta Poistomenetelmä Aineelliset hyödykkeet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 15 tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3 tasapoisto Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2016-2020 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 21 270,70 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno 13 782,15 18 KH 3.4.2018 80 203

Ero 7 488,55 Ero % 54,34 Selitys eron syistä Tuloutus kaupungille 2017 2016 Peruspääoman korko 447,00 1 092,00 Tuloutus ylijäämistä 49 553,00 48 908,00 Yhteensä 50 000,00 50 000,00 3.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2017 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1 0,00 10 757,92 10 757,92 Lisäykset tilikauden aikana 68 910,77 68 910,77 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto 0,00 16 406,17 16 406,17 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12 0,00 63 262,52 63 262,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 0,00 63 262,52 63 262,52 Vaihtuvat vastaavat 31.12.2017 Saamisten erittely 2017 2016 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Konsernisaamiset 0,00 3 613 807,31 yhteensä 0,00 3 613 807,31 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Lainasaamiset kunnalta 4 332 593,70 0,00 yhteensä 4 332 593,70 0,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 19 KH 3.4.2018 80 204

Kela, korvaus työterveyshuollosta 50 325,00 49 764,00 Muut tuet ja avustukset 25 786,89 24 080,71 Muut siirtosaamiset 67 234,96 67,50 yhteensä 143 346,85 73 912,21 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoman erittely 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 300 000,00 300 000,00 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. 300 000,00 300 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 563 642,66 2 316 456,06 Tilikauden ylijäämä 261 592,66 247 186,60 yhteensä 3 125 235,32 2 863 642,66 Vieraan pääoman erittely 2017 2016 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat kunnalle 0,00 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kunnalle Ostovelat 0,00 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2017 2016 Lomapalkkavelkajaksotukset 1 095 249,10 1 056 604,97 Muut palkkajaksotukset 229 865,06 219 456,00 KuEL maksut 0,00 126 362,99 Muut erät 297,95 19 996,16 Yhteensä 1 325 412,11 1 422 420,12 20 KH 3.4.2018 80 205

3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2017 2016 Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 21 996,66 26 966,47 Myöhemmin maksettavat 18 895,11 34 227,24 Yhteensä 40 891,77 61 193,71 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2017 2016 Henkilöstön määrä 31.12. (htv2) vakinaiset 187,99 179,49 määräaikaiset 40,26 41,41 työllistetyt 5,11 2,68 Yhteensä 233,36 223,58 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat 6 624 349,99 6 610 701,48 Henkilöstökorvaukset -107 286,99-115 564,09 Palkat ja palkkiot yhteensä 6 517 063,00 6 495 137,39 Eläkekulut 1 366 621,43 1 483 771,96 Muut henkilösivukulut 320 563,35 418 275,06 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä 8 204 247,78 8 397 184,41 Aktivoidut henkilöstökulut yhteensä 21 KH 3.4.2018 80 206

4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 22 KH 3.4.2018 80 207

KH 3.4.2018 80 208

KH 3.4.2018 80 209

KH 3.4.2018 80 210

KH 3.4.2018 80 211

KH 3.4.2018 80 212

KH 3.4.2018 80 213

KH 3.4.2018 80 214

KH 3.4.2018 80 215

KH 3.4.2018 80 216

KH 3.4.2018 80 217

KH 3.4.2018 80 218

KH 3.4.2018 80 219

KH 3.4.2018 80 220

KH 3.4.2018 80 221

KH 3.4.2018 80 222

KH 3.4.2018 80 223

KH 3.4.2018 80 224

KH 3.4.2018 80 225

KH 3.4.2018 80 226

KH 3.4.2018 80 227

KH 3.4.2018 80 228

KH 3.4.2018 80 229

KH 3.4.2018 80 230

KH 3.4.2018 80 231

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tilinpäätös 2017 1 KH 3.4.2018 80 232

Sisällysluettelo Toimintakertomus... 3 Talousarvion toteutuminen... 5 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 6 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 7 Tase ja sen tunnusluvut... 9 Tilinpäätöksen liitetiedot... 11 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 11 Tuloslaskelman liitetiedot... 11 Taseen liitetiedot... 12 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 12 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 13 Kirjanpitokirjat... 14 Tositelajit... 14 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 15 2 KH 3.4.2018 80 233

Toimintakertomus Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Olennaiset tapahtumat Liikelaitokselle on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien kaikki vuonna 1997 valtiolta kaupungille luovutuksena tulleet toisen- ja korkea-asteen oppilaitosrakennukset. Tiloja on yhteensä noin 64 100 m². Tyhjäksi jäänyt Oppi 2 rakennus (4 164 m²) purettiin vuoden 2017 kesällä ja samalla päätettiin liikelaitoksen mittava huonokuntoisten ja tyhjien tilojen vähentäminen, jossa tiloja on poistunut vuosina 2015-2017 n. 7 200 m² (n. -10 %). Liikelaitoksen isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on toteutettu tällä erää, vuonna 2017 ja lähivuosina keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin. Investointitaso on lähellä rakennusomaisuuden kulumista. Tieto 1 ja 2 rakennuksissa tehtiin tilamuutoksia ja rakennusten käyttäjissä tapahtui muutoksia, Tieto 3 rakennus jäi tyhjilleen. Kaupungin keskeisten tukipalveluiden tuottaminen siirtyi Taitoa ja Tiera Oy:lle. Liikelaitoksen perustehtävän ja palveluohjelman mukaisesti rakennuksia ylläpidettiin, toteutettiin hallinnassa olevien rakennusten ja alueiden tarpeellisia korjauksia, rakennusomaisuutta sopeutettiin sekä kehitettiin toisen asteen- ja ammattikorkeakoulutuksen oppimisympäristöä mahdollistaen niille tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat. Liikelaitoksen hallinnassa olevien rakennusten ylläpito- ja pääomakulujen rahoitus suoritettiin niistä saaduilla vuokratuotoilla ja josta muodostuu liikelaitoksen liikevaihto. Investointihankkeet toteutettiin tarvittavilta osin vieraalla pääomalla ja pääomavuokrien poistoilla. Vuoden 2017 liikevaihto oli 3.937.798,52. Tilikauden 1.1.-31.12.2017 tulos oli alijäämäinen 156.842,19. Talousarviossa varauduttiin Oppi 2 rakennuksen purkukustannuksiin ja tämän vuoksi tilikauden tulosarvio oli 328.329,22 alijäämäinen. Tulos toteutui talousarviota paremmin, joka johtui pääosin lämmitystarpeeltaan edullisen vuoden (n. 6 %) energiakustannusten säästöistä, matalista markkinakoroista, jonka vuoksi rahoituskulut toteutuivat suunniteltua pienempinä sekä arviota pienemmistä poistoista. Sitovien tavoitteiden toteutuminen tarkemmin tavoitteet kohdassa. Tilikauden alijäämän käsittelyksi esitetään sen kirjaamista taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Investointiosan toteutuma oli 2.390.481,51 vuonna 2017. Talousarviossa investoinnit olivat 2.650.000,00. Investointiosan hankkeet ovat edenneet pääosin suunnitellusti. Tieto 2 entisen metallihallin, Tieto 1 rakennuksen ja Oppi 4 Kisällin muutostyöt toteutettiin ja tilat olivat käytössä lukukauden alussa. Oppi alueen piha- ja liikennealueiden rakentaminen aloitettiin Oppi 2 rakennuksen purkamisen jälkeen ja hanke valmistuu kesällä 2018. Seppälän päärakennuksen korjauksia tehdään vasta muuttunutta tilannetta vastaavan kattavan korjaussuunnittelun jälkeen tai rakennuksen tulevaisuudesta päätettäessä. Investointien toteutuman poikkeama johtuu muutaman rakennushankkeen määrärahan käytön alittumisesta ja joitakin määrärahavarauksia ei käytetty. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus Peruspääoman korko Tuloutettiin kaupungille 6.719,63 tavoitteen mukaisesti. Tilikauden tavoite Vilakkeen tulosta rasittaa vuonna 2017 purkukustannukset. Jos purkukustannukset toteutuvat vuoden 2017 aikana, hyväksytään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään 330.000 euroa. Oppi 2 rakennus purettiin suunnitellusti, tilikauden toteutunut alijäämä oli 156.842. Tilikauden tavoite toteutui. KH 3.4.2018 80 234 3

Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Metallialan tilahanke (Oppi 7) Valmiusaste Rakentaminen on käynnissä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Hanke valmistunut ja otettu käyttöön Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 tavoite on toteutunut Asiakastyytyväisyys Kiinteistön hoito, ka 3,8 ei mitata ei mitata Kunnossapito, ka 3,4 ei mitata ei mitata Tilaohjelma Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen salkutus 1. versio suunnitelmasta ja salkutuksesta hyväksytty Tilaohjelmaa kehitetään, päivitetään ja toteutetaan Tavoite ei ole toteutunut, siirtyy 2018 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja tilojen kunto Tyhjiä tiloja 4 200 m² Peruskorjaamattomia tiloja 12 900 m² Tyhjiä tiloja 2 500 m² Peruskorjaamattomia tiloja 5 800 m² Tyhjiä tiloja 1 500 m² Peruskorjaamattomia tiloja 5 800 m² Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Liikelaitoksen liikevaihto jäi n. 87.000 talousarvion tavoitteesta Tieto -rakennuksissa olleiden tyhjien tilojen vuoksi. Investointiosan määrärahoja ei käytetty kokonaan, toteutuma oli n. 270.000 talousarviota pienempi. Toteutuman poikkeama johtuu muutaman rakennushankkeen määrärahan käytön alittumisesta ja joitakin määrärahavarauksia ei käytetty. Tilaohjelman kehittämiseen ja energiansäästötyöhön ei ole ollut riittävästi resursseja. Riskit TA 2017 Korjausvelan kasvu Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit Johtopäätökset Korjausvelka kasvaa tai sitä syntyy jos peruskorjausinvestoinnit ovat pitkäaikaisesti pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarve-kuluminen ja omaisuuden kuntoluokka menee alle 75 %. Liikelaitoksen rakennusten kuluminen on tällä hetkellä n. 2,1 milj. /v, korjausvelka n. 4 milj. ja keskimääräinen kuntoluokka 78 %. Liikelaitoksen lähivuosina tehtyjen investointien ja huonokuntoisten tilojen vähentämisellä on korjausvelka hallinnassa ja omaisuuden kunto säilyy nykytasolla. Liikelaitoksella on otettu lainaa investointihankkeisiin, jolloin markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen. Korkoriski ei ole realisoitunut vaan lyhyet markkinakorot ovat pysyneet 0 % tai jopa olleet miinuksella. Tyhjiksi jääneisiin / jääviin tiloihin ja niiden riskeihin talouteen on varauduttu mm. purkamalla useita rakennuksia vuosina 2015-2017 sekä tehty tilojen muutoksia ja järjestelyjä uuteen käyttöön. Lähivuosina tulee olemaan jonkin verran tyhjiä tiloja ja niistä taloudellisia tappioita. Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Sisäympäristöongelmat ovat terveysriski käyttäjille sekä myös taloudellinen riski kiinteistön omistajalle. Vuonna 2017 mitkään edellä kuvatut riskit eivät realisoituneet merkittävässä määrin. Lämmitystarpeeltaan vuosi 2017 oli n. 6 % lauhempi normaalivuoteen verrattuna. 4 KH 3.4.2018 80 235

Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama Liikevaihto 4 025 285,00 3 937 798,52 87 486,48 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 1 276,23-1 276,23 Materiaalit ja palvelut -2 835 240,00-2 682 000,19-153 239,81 Poistot ja arvonalentumiset -1 815 514,22-1 751 421,87-64 092,35 Liiketoiminnan muut kulut -400,00-5 155,02 4 755,02 Liikeylijäämä (-alijäämä) -625 869,22-499 502,33-126 366,89 Korkokulut -82 600,00-38 968,65-43 631,35 Korvaus peruspääomasta (sitova) -6 690,00-6 719,63 29,63 Muut rahoituskulut 0,00-1 534,14 1 534,14 Poistoeron muutos 386 830,00-2 110 117,44 2 496 947,44 Varausten muutos 2 500 000,00-2 500 000,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -328 329,22-156 842,19-171 487,03 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2017 Tot 1-12/2017 TA - TOT 2016 Vilake investointi -2 650 000,00-2 390 481,51-259 518,49 Seppälä, lämmöntuot. ja alueinfran uusim -60 000,00-29 995,84-30 004,16 SEPPÄLÄ, päärakennus -60 000,00-953,28-59 046,72 TIETO 1/investoinnit -450 000,00-536 889,55 86 889,55 TIETO 2/investoinnit -500 000,00-410 188,31-89 811,69 Taito 2, vesikatto ja alakatot -300 000,00-283 827,97-16 172,03 Oppi - oppialueen inframuutokset -1 050 000,00-1 037 373,81-12 626,19 Oppi 4, Kisällin muutostyöt -140 000,00-91 252,75-48 747,25 Ennalta arvaamattomat korjaustyöt -90 000,00-90 000,00 KH 3.4.2018 80 236 5

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätöslaskelmat, tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Liikevaihto 3 937 798,52 3 884 836,07 Liiketoiminnan muut tuotot 1 276,23 11 310,21 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 Tuet ja avustukset valtiolta 0,00 0,00 Aktivoidut tuet ja avustukset 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 462 395,82-1 349 546,36 Palvelujen ostot -1 219 604,37-2 682 000,19-1 150 362,02-2 499 908,38 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 751 421,87-1 495 402,08 Liiketoiminnan muut kulut -5 155,02-9 044,52 Liikeylijäämä (-alijäämä) -499 502,33-108 208,70 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 188,18 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut -8 167,44-2 175,98 Muille maksetut korkokulut -30 835,35-29 813,17 Korvaus peruspääomasta -6 719,63-16 415,74 Muut rahoituskulut -1 500,00-47 222,42-23,08-48 239,79 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä -546 724,75-156 448,49 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia -546 724,75-156 448,49 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys -2 110 117,44 220 161,21 Varausten vähennys 2 500 000,00 389 882,56 0,00 220 161,21 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -156 842,19 63 712,72 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % -2,60-0,50 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -5,30-1,07 Voitto, % -47,90-4,03 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta) (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 6 KH 3.4.2018 80 237

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -499 502,33-108 208,70 Poistot ja arvonalentumiset 1 751 421,87 1 495 402,08 Rahoitustuotot ja -kulut -47 222,42-48 239,79 1 204 697,12 1 338 953,59 Investointien rahavirta Investointimenot -2 390 481,51-4 556 930,88 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 0,00-2 390 481,51-4 556 930,88 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 185 784,39-3 217 977,29 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykkset 0,00-60 000,00 0,00-60 000,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 312 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle 0,00-163 500,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -947 976,68-784 476,68 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 148 000,00-26 910,04 1 512 023,32-974 886,72 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 0,00 2 493 863,07 Saamisten muutos muilta -89 134,47 21 365,17 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 1 974 454,40 Korottomien velkojen muutos muilta -237 104,46-236 818,63-326 238,93 4 252 864,01 Rahoituksen rahavirta 1 185 784,39 3 217 977,29 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-5 003-3 067 Investointien tulorahoitus, % 50,40 29,38 Pääomaomenojen tulorahoitus % 109,92 24,59 Lainanhoitokate 1,30 1,39 Kassan riittävyys, pv 0 0,00 Quick ratio 0,0 0,04 Current ratio 0,0 0,04 7 KH 3.4.2018 80 238

Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 8 KH 3.4.2018 80 239

Tase ja sen tunnusluvut Tase 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 21 833 656,82 21 194 597,18 Aineelliset hyödykkeet 21 374 086,40 20 735 026,76 Maa- ja vesialueet/liittymismaksut 98 870,96 98 870,96 Rakennukset 18 905 198,88 19 088 290,45 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 301 693,63 1 386 786,24 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Keskeneräiset hankinnat 1 068 322,93 161 079,11 Sijoitukset 459 570,42 459 570,42 Muut osakkeet ja osuudet 4 070,17 4 070,17 Muut saamiset 455 500,25 455 500,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT 140 630,81 51 496,34 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Konsernisaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 140 630,81 51 496,34 Myyntisaamiset 115 590,59 7 632,52 Muut saamiset 25 040,22 43 863,82 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 974 287,63 21 246 093,52 9 KH 3.4.2018 80 240

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA 5 927 464,73 6 084 306,92 Peruspääoma 4 509 819,07 4 509 819,07 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 574 487,85 1 510 775,13 Tilikauden ylijäämä -156 842,19 63 712,72 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 810 940,31 4 200 822,87 Poistoero 3 810 940,31 1 700 822,87 Investointivaraukset 0,00 2 500 000,00 VIERAS PÄÄOMA 12 235 882,59 10 960 963,73 Pitkäaikainen 9 074 833,24 9 701 127,93 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 425 431,24 3 751 239,92 Lainat kunnalta 2 697 750,00 2 861 250,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta 951 652,00 1 098 320,00 Konsernivelat 0,00 1 990 318,01 Lyhytaikainen 3 161 049,35 1 259 835,80 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 785 808,68 637 808,68 Lainat kunnalta 163 500,00 163 500,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta 146 668,00 146 668,00 Ostovelat 456 065,26 304 312,99 Muut velat kunnalta 1 592 936,38 0,00 Siirtovelat 16 071,03 7 546,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 974 287,63 21 246 093,52 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,32 48,41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 738,80 281,33 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 1 418 1 574 Lainakanta 31.12., 1 000 10 171 8 659 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) KH 3.4.2018 80 241 10

Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2017 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2017 2016 Liikevaihto 3 937 798,52 3 884 836,07 Liiketoiminnan muut tuotot 1 276,23 11 310,21 3 939 074,75 3 896 146,28 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 3 939 074,75 3 896 146,28 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Paikoitusalueet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut laitteet ja kalusteet 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 5 vuotta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2015-2019 2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 1 699 808,71 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno 2 854 761,94 Ero -1 154 953,23 Ero % -40,5 Liikelaitoksen omistama rakennuskanta (61 400 m²) on valtiolta vuonna 1997 luovutuksena tullutta, eikä niillä ole ollut tällöin arvoa käyttöomaisuudessa eikä poistoja. Poistot eivät kuvaa normaalia tilannetta ja ovat huomattavan alhaiset, niitä on syntynyt vasta kaupungin tekemistä investoinneista rakennuksiin. Investoinnit ovat rakennuskantaan nähden normaalin ja oikean suuruiset. 11 KH 3.4.2018 80 242

Korkotuotot ja korkokulut konserniyrityksiltä 2017 2016 Korkokulut Kajaanin kaupungille Peruspääoman korko 6 719,63 16 415,74 Korkokulut lainoista 2 175,98 6 719,63 18 591,72 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2017 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja Sijoitukset Muut Palautuskelpoiset liittymismaksut Yhteensä kesken- eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1 12 580,64 19 088 290,45 1 386 786,24 161 079,11 455 500,25 21 104 236,69 Lisäykset tilikauden aikana 86 290,32 1 322 158,58 1 068 322,93 2 476 771,83 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 161 079,11-161 079,11 0,00 Tilikauden poisto -1 666 329,26-85 092,61-1 751 421,87 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12 98 870,96 18 905 198,88 1 301 693,63 1 068 322,93 455 500,25 21 829 586,65 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 98 870,96 18 905 198,88 1 301 693,63 1 068 322,93 455 500,25 21 829 586,65 Saamisten erittely 2017 2016 Lyhtyaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä 106 490,28 0,00 Myyntisaamiset kuntayhtymiltä 3 611,25 0,00 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2017 2016 Peruspääoma 31.12 4 509 819,07 4 509 819,07 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 574 487,85 1 510 775,13 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -156 842,19 63 712,72 Oma pääoma yhteensä 31.12. 5 927 464,73 6 084 306,92 Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista 2017 2016 Poistoero 3 810 940,31 1 700 822,87 Investointivaraukset 0,00 2 500 000,00 12 KH 3.4.2018 80 243

Vieraan pääoman erittely Pitkäaikainen vieras pääoma 2017 2016 Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 014 458,00 1 576 128,00 Lainat kunnalta 2 043 750,00 2 207 250,00 Lainat KEVA:lta 365 000,00 511 648,00 5 423 208,00 4 295 026,00 Pitkäaikaiset velat kunnalle 2017 2016 Konsernivelat 0,00 1 990 318,01 Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille 2017 2016 Ostovelat 190 568,68 0,00 Lyhytaikaiset velat kunnalle 2017 2016 Muut velat 1 592 936,38 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2017 2016 Nordea /lainojen korot 10 867,05 0,00 Kainuun Osuuspankin lainojen korot 270,12 395,96 KEVAn /lainojen korot 149,53 0,00 Kuntarahoitus Oyj:n lainojen korot 4 784,33 5 663,17 16 071,03 8 317,11 13 KH 3.4.2018 80 244

Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 14 KH 3.4.2018 80 245

KH 3.4.2018 80 246

5.2 Tytäryhteisöjen toimintakertomus ja tilinpäätös 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Alexandria Pankkiiriliike Oyj:llä on vuokrattu 105,5 m 2 :n suuruinen katutason liiketila määräaikaisella vuokrasopimuksella siten, että vuokra-aika alkaa 1.6.2017 ja päättyy 28.2.2022, jonka jälkeen vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Toinen 105,5 m 2 :n suuruinen katutason liiketila on ollut vapaana koko vuoden. Boi Rex Oy:n Kajaanin elokuvakeskuksen kävijämäärät vuosina 2007 2017: Vuosi: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kävijämäärä: 65415 64548 60746 76468 63337 80900 Vuosi: 2013 2014 2015 2016 2017 Kävijämäärä: 61522 55771 73106 67987 71058 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tilojen vuokrausaste 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot. Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Tavoite ei ole toteutunut tilojen vuokrausasteen osalta. Tiloista noin 95 % on vuokrattu. Tavoite on toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta Monipuolinen elokuvatarjonta Elokuvateatteri toimii Elokuvateatteri toimii edelleen Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Tavoite on toteutunut. Elokuvateatteritoiminta loppuu Toimintaympäristö viihdetarjonnassa muuttuu siten, ettei elokuvateatteritoiminta ole Kajaanissa kannattavaa. Elokuvateatterin tilat joudutaan tällöin muuttamaan muuhun käyttöön sopivaksi. Riski ei ole toteutunut. KH 3.4.2018 80 247

5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Keskeiset tapahtumat 2017 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vuokrausaste n 95 % Vuodenvaihteessa 92,2% Riskit 2017 Johtopäätökset 2017 Keskeiset riskit: vuokrausaste 1.12.2017 vapautunut Taitokatu 2 myytiin helmikuussa. Vuokrausaste on nyt 98,5%. 1.5.2018 vapautuu Veistäjänkatu 3, vuokrausaste on sitten 93,5%. Vuokrausaste on todellinen riski. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 3 3 3 KH 3.4.2018 80 248

5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asuntojen käyttöaste yli 90 % Vuokrasaatavat alle 2,3 % vuokratuotoista Talous vakaana: Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen Lainakannan hallinta suhteessa korjausvelkaan Saavutettiin. Yhtiön käyttöaste vuonna 2017 oli 91,32 %. Eli tyhjäkäynti oli 8,68 %. Tämä tavoite toteutui vuoden 2017 aikana, vuokrasaatavat vuokratuotoista olivat 1,99 %. Lainojen keskikorko oli vuonna 2017 1,56 % ja sijoitetun pääoman tuotto-% oli 1,21 %. Uutta lainaa otettiin 3.350.000 euroa ja lainoja lyhennettiin pois 4.842.147,99 euroa. Yhtiöllä pitkäaikaista lainaa 31.12.2017 66.691.882,81 euroa Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vuokra-asuntojen saatavuus Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä Kiinteistöstrategian mukaisesti vähennetty kiinteistökantaa myymällä pois. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö Asiakastyytyväisyyskysely 3,68 (2014) 3,80 (2015) 3,85 Tavoite saavutettiin asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,88 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnot ydin-kajaanissa Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin Tehty vuodesta 1988 perusparannuksia, joita nyt vähennetään. Kankurintie 1 peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2017 ja valmistuu kesällä 2018 Kankurintie 1 peruskorjaus aloitettu syksyllä 2017 ohjelman mukaisesti KH 3.4.2018 80 249

Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa Yhtiön käyttöaste pysyi samalla tasolla, kuin vuonna 2016. Tavoitteena on tulevina vuosina parantaa sitä. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 26 26 26 KH 3.4.2018 80 250

5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Olennaiset tapahtumat 2017: Vuosi 2017 oli KAMK 24-strategian toteuttamisen vuosi, jossa keskityttiin toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseen lyhyellä ja toimintaedellytysten varmistamiseen pitkällä aikajänteellä. Valtion perusrahoituksen pienentyessä liiketoiminnan, erityisesti TKI-toiminnan kasvattaminen on oleellista. TKItoiminnan euromääräinen osuus sekä muu hankeaktiivisuus kasvoivat vuonna 2017. Kansallisesti osallistuttiin aktiivisesti Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työhön. Samalla pyrittiin vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman peruslinjauksiin ja tavoitteisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla Talousarviossa pyrittiin 0-tulokseen, mutta tilikauden tappio on 382.002,79 euroa, joka sisältää 150.000 euron pakollisen varauksen ja 86.852,01 euroa oikeuskiistaan liittyviä kuluja. Normaalin toiminnan tappio on 145.150,78 euroa. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Aloittaa yrittäjänä 4 17 11 (valmistuneet) / vuosi TKI-toiminta euroina 3,5 M ~ 3,7 M 4,6 M Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Suoritetut tutkinnot 310 320 319 Ylemmät tutkinnot 28 42 36 Avoin AMK, opintopisteet 3 969 (sis. maahanmuuttaja ja erikoistumiskoulutus) 3 800 5 017 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPAn opiskelijamäärä 3 969 (sis. maahanmuuttaja ja erikoistumiskoulutus) yht. 3366, josta KAMK 1709 3 800 5 017 Yhteensä 3 900, josta KAMK 1 600 Yhteensä 4 458, josta KAMK 2 376 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (1 5) 70,6 82 (huom. mittaristo muuttui 2015 ja 2016) 71,1 4,2 4,3 4,23 KH 3.4.2018 80 251

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vetovoimaisuus (nuorten koulutuksen 1. sijaiset hakijat/aloituspaikka) Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen 2,5 3,3 2,3 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,1 3,3 3,2 Riskit TA 2017 Kuvaus TA 2017 Johtopäätökset 2017 Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset TKI-toiminnan omarahoituksen riittävyys ICT:n toimintahäiriöt Sote-uudistuksen vaikutukset Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus) KAMK on kestävästi yksi tuloksellisimmista AMKeista, samoin tulokset ovat kasvussa. Rahoitusmallin toimintalogiikka haastaa KAMKin perusrahoituksen tason. Erityisesti opiskelijarekrytoinnissa, tutkintosaannossa ja ulkoisen rahoituksen hankinnassa on jatkossa onnistuttava. Valtakunnallisen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hallinta edellyttää omaaloitteellisuutta. Alueellisen yhteistyön tärkeys on suurempi kuin koskaan aiemmin. Strategisten kumppaneiden avulla KAMKin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan kasvattaa. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 185 190 192 KH 3.4.2018 80 252

5.2.5 Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Ei sitovia tavoitteita Kiinteistön ylläpito on toiminut aikaisempien vuosien malliin. Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Talousasiat Yhtiön tilojen omistajien vastikerästit, jotka vaikuttavat yhtiön ylläpitoon isona riskinä. KH 3.4.2018 80 253

5.2.6 Loiste Oy Keskeiset tapahtumat 2017: Ylä-Kainuun tuulivoimainvestointi otettiin käyttöön vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Investointeja sähköverkkoon jatkettiin edelleen, jotta täytetään sähkömarkkinalain edellyttämät vaatimukset. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Rahoitus Tulos Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Pystyy selviytymään sitoumuksistaan: Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään ja korkotuotto omistajille varmistetaan. Konsernin liikevoitto 11,7 milj. euroa ja voitto ennen veroja 2,6 milj. euroa. Yhtiön arvon säilyttäminen ja mahdollinen nostaminen toteutui Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Liikevoitto 11,0 milj. euroa Voitto ennen veroja 2,2 milj. euroa toteutui Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Häiriötön sähkön jakelu KAH-arvo (sähkön toimituksen keskeytyksen aiheuttama haitta) 3,0 milj. euroa 2,9 milj. euroa 2,3 milj. euroa Riskit TA 2917 Kuvaus TA 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat riskit ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia ja sähkömarkkinalain mukaan määräytyviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt voivat aiheuttaa verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentää sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korko- ja likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyviä vastuuriskejä ja energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Sähkön myynnin ja tuotannon sekä rahoituksen osalta riskienhallinta toteutui suunnitellusti. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna yksi lumi- ja jääkuormasta johtunut suurhäiriö. Suurhäiriöstä aiheutui ennakoimattoman suuria viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisesti määräytyviä vakiokorvauksia. Henkilöstö, TP 2016 TA 2017 TP 2017 htv2 Loiste KH Oy 3.4.2018 80 62 54 254

5.2.7 Loiste Lämpö Oy Keskeiset tapahtumat 2017: Yhtiön liiketoiminta on laajentunut kertomusvuonna toiminta-alueella toteutuneen rakentamisen mukaisesti. Lämpöä myytiin 287 MWh. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tulos Kohtuuhintaisen kaukolämmön tuottaminen. Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien tasolla (2 milj. euroa vuodessa). Osinkoa maksettiin 2,0 milj. euroa Riskit 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Lämmöntuotantolaitteissa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotannon ja lämmönjakelun keskeytyksiä sekä mahdollisesti ulkopuolisille vahinkoa ja vahingonkorvauksia. Lämpövajeen esiintyessä jää saamatta myyntituloja. Tuotanto- ja polttoainejakelunhäiriöiden aikana käytetään kalliimpia polttoaineita, mikä lisää kustannuksia. Pitkä lämmöntoimituksen vaje voi lisäksi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria vahinkoja. Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Talven hyvin kylminä kausina huippulämmön tuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena lämmönkulutus jää ennakoitua pienemmäksi ja liikevaihto laskee. Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöissä voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotannon häiriöiden aikana joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, jolloin kuluu päästöoikeuksia ja siitä aiheutuu lisäkustannuksia. Ikääntyneet lämmöntuotantolaitokset aiheuttavat toimintariskejä. Pääkattilalaitosten häiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen luo toiminnallisen riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Vakuutuksilla katetaan kaikki vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista, muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutus. Yhtiössä on tehty riskikartoitus, jonka pohjalta on laadittu vakuutuspolitiikka ja hankittu vakuutukset. Vakuutusturva on järjestetty Loiste Oy:n kanssa. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Vuoden oli keskimääräistä lämpimämpi. Kajaanissa lämmitystarveluku oli 6,3 % normaalia pienempi, mutta 3,9 % vuotta 2016 suurempi. Alkuvuonna ennakoitua suurempi osa lämmöntuotannosta tehtiin öljyllä, johtuen Kainuun Voiman pääkattilan ennakoitua pidempään jatkuneesta huollosta. Merkittäviä lämmön tuotantoon tai putkistoihin kohdistuneita vahinkoja ei sattunut. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP2017 Loiste Lämpö Oy 4 4 KH 3.4.2018 80 255

5.2.8 Edukai Oy Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Vuosi 2017 on ollut yhtiön ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Edukai Oy on onnistunut varmistamaan koulutusliikelaitokselta siirtyneiden toimintojen jatkuvuuden sekä kehittämään uusia toimintoja ja palveluja. Yhtiöllä on aiempien toimintojen lisäksi myös ammattipätevyyskoulutuksen koulutuskeskuksen lupa sekä autokoululupa (C1E, C, CE, ja D-ajokortit). Yhtiö on saavuttanut asettamansa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja osakeyhtiön tuloskehitys on olut vakaa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Tavoite 2017 Ei sitovia tavoitteita. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin Kehitetään toimintamalli yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mitataan asiakastyytyväisyyttä tavoitteena vähintään asiakaspalautteen ka 4 (1 5) Otetaan käyttöön asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) Kehitetty kumppanuusmalli, jossa Edukai Oy toimii sopimuskouluttajana. Asiakaspalautteiden ka. 4,2 Ei vielä toiminnassa, mutta selvitystyö tehty. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kysyntää vastaava palvelutarjonta Yrityksille ja yksityisille henkilöille järjestetään mahdollisuus hankkia asiantuntija- ja koulutuspalveluja joustavasti Koulutuksiin osallistunut: - 250 kpl:tta yrityksiä, joilta asiakkaita yhteensä 1810-258 kpl:tta yksityisiä henkilöitä - suoritettuja kortteja ja passeja 1579 kpl KH 3.4.2018 80 256

Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asiakkaalla mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan osaamisen kehittämiseen, täydentämiseen ja päivittämiseen Kortti-, lupa- ja passikoulutukset digitalisoidaan ja otetaan verkkokauppa käyttöön. Digitalisoitu ne korttikoulutukset, joiden myöntäjätahot ovat sen hyväksyneet. Verkkokauppa perustettu, mutta ei vielä toiminnassa. Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Alalla vallitsee kova kilpailu ja samojen tuotteiden ja palvelujen tarjoajia on markkinoilla paljon Osakeyhtiön toimintamalli Haasteena on erottua kilpailijoista ja siten kasvattaa omaa liiketoimintaa. Kilpailussa pärjäämisen tueksi osakeyhtiö pyrkii mm. digitalisoimaan kaiken sen toiminnan, millä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin tarjoajiin nähden. Edukai Oy:n toiminta järjestetään toimintamallilla tilaaja (esim. ELY) tuottaja (osakeyhtiö) toteuttaja (ammattiopisto). Haasteena on ammattiopiston resurssin/ylikapasiteetin käyttäminen Edukai Oy:n palveluissa. Taloudellisen, tuloksellisen ja toiminnallisen toimintakyvyn takaamiseksi Edukai Oy palkkaa omaa henkilöstöä keskeisten tuotteiden tarjonnan takaamiseksi. Lisäksi Edukai Oy rakentaa yhteistyöverkoston ulkopuolisista asiantuntijoista, joita se voi tarvittaessa käyttää ja hyödyntää omassa palvelutuotannossaan. Edukai on onnistunut erottumaan kilpailijoista panostamalla palvelujen laatuun ja palvelemalla kyllä onnistuu -asenteella. Pieni osa toiminnasta on digitalisoitu, mutta rajoitteita tuotteiden digitalisoinneille ovat aiheuttaneet mm. eri korttilupa- ja passi koulutusten valtakunnalliset omistajatahot. Yhteistyö Kainuun ammattiopiston kanssa on toteutunut hyvin. Edukai Oy on palkannut omaa henkilöstöä keskeisempien tuotteiden tarjonnan takaamiseksi. Edukai on myös saanut rakennettua vakiintuneen yhteistyöverkoston, jota on voitu tarvittaessa hyödyntää palvelutuotannossa. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Edukai Oy 3 5 8,67 KH 3.4.2018 80 257

Tytäryritysten tilinpäätöstietoja 2016-2017 KH 3.4.2018 80 258 Tytäryritys Liikevaihto Tilikauden voitto / tappio Koko vieras pääoma 31.12. Taseen loppusumma 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 176 581 174 296-114 932-78 928 1 681 645 1 781 164 2 251 975 2 368 426 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 2 768 337 2 734 168 395 495 363 639 14 017 375 10 854 613 21 442 793 17 884 537 Loiste Oy 120 750 000 144 111 000 1 441 970-54 906 300 031 218 * 309 079 067 339 761 989 347 288 278 Loiste Lämpö Oy 18 288 430 18 191 948 2 255 935 1 580 874 5 534 455 5 361 519 19 015 334 17 682 897 KOY Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 112 767 117 833-2 930 17 588 67 050 79 773 662 466 678 119 KOY Kajaanin Pietari 17 055 805 17 564 639 206 133-236 921 69 595 010 71 385 630 88 519 571 88 713 676 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 16 918 165 16 280 231-382 003-89 827 2 775 436 2 518 001 8 304 533 8 294 402 Edukai Oy 1 556 114 441 240 287 093 56 988 366 491 368 080 718 900 433 396 Yhteensä 177 626 199 199 615 355 4 086 761 1 558 508 394 068 680 401 427 848 480 677 562 483 343 730 * Loiste Oy:n koko vieras pääoma Laskennallinen verovelka 37.603.058 Pitkäaikainen vieras pääoma 239.214.477 Lyhytaikainen vieras pääoma 23.213.683 Yhteensä 300.031.218

KH 3.4.2018 80 259