Muistio 1 (11) Rahoitusmarkkina- ja tilastoosasto. Julkinen

Samankaltaiset tiedostot
1 (10) Julkinen

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

LIITTEET. asiakirjaan

Periaatteet rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäpuskurin) asettamisesta

Asetusluonnoksen riskimittareissa merkittäviä puutteita

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Talouden näkymät vuosina

Finanssivalvonnan johtajan esitys makrovakausvälineiden käytöstä

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Pankkisektori Suomessa

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Ruokamenot kuluttajan arjessa

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Suomen talous vahvistumassa

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä lisäpääomavaatimuksesta

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suosituimmat kohdemaat

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä lisäpääomavaatimuksesta

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Rahoitusjärjestelmän vakaus kotitalouksien velkaantumiseen puututtava ajoissa

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Viranomaisten harkintavaltaa rajattava järjestelmäriskipuskurin asettamisessa

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan,

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Kansainvälisen rekisteröinnin nro

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

LIITE. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

ALV-yhteenvetoilmoitus

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Toinen seurantaraportti järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Suomen ei pidä kiirehtiä järjestelmäriskipuskurin käyttöönottoa

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Transkriptio:

Muistio 1 (11) Pankkisektorin rakennemittareiden laskentaperusteet Järjestelmäriskipuskurin viralliset mittarit ja niiden määritelmät, tilastolähteet ja datan aikasarjatunnukset 1 Johdanto Tähän muistioon on dokumentoitu lista rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen ( järjestelmäriskipuskurin ) riskimittareista, niiden määritelmistä ja niiden laskennassa käytettävistä tilastolähteistä ja datan aikasarjatunnuksista. Riskimittarit ja niiden määritelmät sisältyvät valtiovarainministeriön asetuksen luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä lisäpääomavaatimuksesta (65/2018) 9.1.2018 päivättyyn julkiseen perustelumuistioon (VM145:00/2017). Muistiota voi olla tarpeen vastaisuudessa päivittää jos riskimittareita tai niiden määritelmiä vastaisuudessa muutetaan tai jos tilastotietojen saatavuudessa ja lähteissä tapahtuu muutoksia. 2 Riskimittarit 2.1 Riskimittari 1: Kotimaisille kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osuus luottolaitossektorin yksityiselle sektorille myöntämistä lainoista Riskitekijää - luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa arvioitaisiin kotimaisille kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osuutta luottolaitossektorin kaikista yksityiselle sektorille myönnetyistä lainoista kuvaavalla mittarilla seuraavasti: Lähde: EKP ja ESRB Risk Dashboard. Osoittaja = Rahalaitosten* myöntämät asuntolainat kotimaisille kotitalouksille**. Nimittäjä = Kotimaan yksityiselle sektorille*** myönnetyt luotot****. Aikasarjatunnus: RAI.M.%.LC1DHHS.Z01.BSI.Z

Muistio 2 (11) * Mukana on kaikki ko. maassa toimivat rahalaitokset, ml. ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit, pl. eurojärjestelmä/ kansalliset keskuspankit. Luvut eivät ole konsolidoituja. ** ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ***Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan tässä kotitalouksia ja yrityksiä **** Luotoilla tarkoitetaan tässä lainoja ja liikkeeseen laskettuja velkakirjalainoja Frekvenssi: kuukausi Perustelu: Asuntolainojen suuri määrä luottolaitosten taseissa altistaa laitokset asuntoluotonantoon liittyville luottotappioriskeille. Asuntomarkkinoiden ja asuntoluotonannon voimakkaat vaihtelut ovat olleet useiden finanssikriisien taustalla. 2.2 Riskimittari 2: Luottolaitosten saamiset rakennus- ja kiinteistösijoitusalan yrityksiltä suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin Riskitekijää - Luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa arvioitaisiin mittarilla luottolaitosten saamiset rakennus- ja kiinteistösijoitusalan yrityksiltä suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki Osoittaja = Luottolaitosten* lainat toimialoille rakentaminen ja kiinteistöala** Nimittäjä = Luottolaitosten saamiset yhteensä Aikasarjatunnukset: CBD2.A.%.W0.11.S11.F.A.F.A1100._X.ALL.GC._Z.LE._T.EUR + CBD2.A.%.W0.11.S11.L.A.F.A1100._X.ALL.AI._Z.LE._T.EUR / CBD2.A.%.W0.11._Z._Z.A.A.A0000._X.ALL.CA._Z.LE._T.EUR * Kotimaiset luottolaitokset. Luvut konsolidoituja.

Muistio 3 (11) **Kaikki yrityslainat ml. asuntoyhteisöt tai tilastollisista syistä (esim. luottamuksellisuus). Frekvenssi: vuosi Perustelu: Asuntomarkkinoiden voimakkaat laskusuhdanteet ovat useissa kriisitilanteissa aiheuttaneet pankeille suuria luottotappioita rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille myönnetyistä luotoista. Siten luotonannon keskittyminen näille yrityksille voi kriisitilanteissa pahimmillaan heikentää merkittävästi luottolaitosten vakavaraisuutta ja luotonantokykyä. 2.3 Riskimittari 3: Luottolaitosten kotimaiset valtionlainasaamiset suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin Riskitekijää - Luottolaitossektorin riskikeskittymät luotonannossa, varainhankinnassa ja muissa keskeisissä pankkitoiminnoissa arvioitaisiin mittarilla: Luottolaitosten kotimaiset valtiolainasaamiset suhteessa luottolaitosten kaikkiin saamisiin, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Rahalaitosten* omistamat kotimaisten julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat velkakirjalainat**. Nimittäjä = Rahalaitosten tase yhteensä - rahalaitosten muut saamiset** Aikasarjatunnus: BSI.M.%.N.A.A30.A.1.U6.2100.Z01.E / (BSI.M.%.N.A.T00.A.1.Z5.0000.Z01.E- BSI.M.AT.N.A.A70.X.1.Z5.0000.Z01.E) * Mukana kaikki ko. maassa toimivat rahalaitokset, ml. ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit, pl. eurojärjestelmä/ kansalliset keskuspankit. Luvut eivät ole konsolidoituja. ** Tässä tarkoitetaan joukkovelkakirjalainoja ja rahamarkkinapapereita.

Muistio 4 (11) *** Erä "Muut saamiset" (A70) poistettu pankkien taseeseen kirjattujen johdannaisten maakohtaisten käsittelyerojen eliminoimiseksi. Frekvenssi: kuukausi Perustelu: Luottolaitosten suuret kotimaiset valtiolainasaamiset altistavat luottolaitokset luottotappio- ja tartuntariskeille sekä varainhankinnan vaikeutumiselle tilanteissa, joissa valtion luottokelpoisuus ja velanhoitokyky ovat merkittävästi heikentyneet. 2.4 Riskimittari 4: Kotimaisten luottolaitosten interbank-talletusten osuus luottolaitossektorin kaikista veloista Riskitekijää - Kotimaisten luottolaitosten keskinäinen kytkeytyneisyys luotonannossa, maksujen välityksessä ja muissa rahoitusvakauden kannalta tärkeissä pankkitoiminnoissa arvioitaisiin mittarilla: Kotimaisten luottolaitosten interbank-velkojen osuus luottolaitossektorin kaikista veloista, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki Kuvaus/ kaava: Kotimaisten luottolaitosten interbank-talletukset, % kaikista veloista* CBD2.A.%.W0.11.S122Z._Z.A.F.I3016._Z._Z._Z._Z._Z._Z.PC *Luvut konsolidoituja. RO, SE, SI, SK (maajoukko saattaa muuttua euro- ja EU jäsenmaiden määrän muuttuessa Frekvenssi: vuosi Perustelu: Yksittäisten luottolaitosten ongelmat voivat altistaa koko luottolaitossektorin maksuvalmiusongelmille, jos kotimaisilla luottolaitoksilla on paljon keskinäisiä velkoja tai jos luottolaitokset ovat rahoituksessaan huomattavan riippuvaisia ulkomaisesta pankkien välisestä (interbank) -rahoituksesta.

Muistio 5 (11) 2.5 Riskimittari 5: Luottolaitosten rahoitusvaje eri maissa Riskitekijää - Luottolaitossektorin kytkeytyneisyys ulkomaisiin pankki- ja rahoitusjärjestelmiin, keskusvastapuoliin ja muihin finanssimarkkinoilla toimiviin arvioitaisiin mittarilla Luottolaitossektorin rahoitusvaje, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Rahalaitosten* lainat euroalueen kotitalouksille** ja yrityksille*** sekä euroalueen ulkopuoliselle yksityiselle sektorille. Nimittäjä = Rahalaitosten euroalueen kotitalous- ja yritystalletukset sekä talletukset euroalueen ulkopuoliselta yksityiseltä sektorilta*** Aikasarjatunnus euroalueen maat: (BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U6.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U5.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U6.2250.Z01.E + BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U5.2250.Z01.E + BSI.Q.%.N.A.A20.A.1.U4.00NR.Z01.E) / BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U6.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U5.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U6.2250.Z01.E + BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U5.2250.Z01.E + BSI.Q.%.N.A.L20.A.1.U4.00NR.Z01.E Aikasarjatunnus muut EU-maat BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U2.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.A20.A.1.U2.2250.Z01.E + BSI.Q.%.N.A.A20.A.1.U8.00NR.Z01.E / BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U2.2240.Z01.E + BSI.M.%.N.A.L20.A.1.U2.2250.Z01.E + BSI.Q.%.N.A.L20.A.1.U8.00NR.Z01.E * Mukana kaikki ko. maassa toimivat rahalaitokset, ml. ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit, pl. eurojärjestelmä/ kansalliset keskuspankit. Luvut eivät ole konsolidoituja. ** ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt *** ml. asuntoyhteisöt **** Muut kuin talletuspankit ja julkisyhteisöt (tarkempaa jaottelua ei tilastoida).

Muistio 6 (11) RO, SE, SI, SK (maajoukko saattaa muuttua euro- ja EU jäsenmaiden määrän muuttuessa Frekvenssi: neljännesvuosi. Perustelu: Rahoitusvajeella tarkoitetaan luottolaitossektorin myöntämien luottojen ja vastaanottamien talletusten välistä erotusta. Luottolaitokset kattavat rahoitusvajeen pääosin hankkimalla velkamuotoista rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kriisitilanteissa markkinarahoitus tyypillisesti ehtyy nopeammin kuin talletukset. Luottolaitossektorin vahva vakavaraisuus pienentää markkinavarainhankinnan ehtymisen riskiä. 2.6 Riskimittari 6: Ulkomaisten pankkien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden yhteenlaskettu tase suhteessa bruttokansantuotteeseen eri maissa Riskitekijää - Luottolaitossektorin kytkeytyneisyys Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muiden maiden rahoitusjärjestelmien riskeihin arvioitaisiin mittarilla Ulkomaisten pankkien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden yhteenlaskettu tase suhteessa bruttokansantuotteeseen, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Ulkomaisten sivukonttorien ja tytäryhtiöiden yhteenlaskettu tase kussakin maassa Nimittäjä = Nimellinen bruttokansantuote (neljän neljänneksen liukuva summa) Aikasarjatunnus: DD.Q.%.TA_FBS.PGDP.4F_N RO, SE, SI, SK (maajoukko saattaa muuttua euro- ja EU jäsenmaiden määrän muuttuessa Frekvenssi: neljännesvuosi. Perustelu: Muiden maiden pankki- ja finanssikriisit voivat välittyä kotimaahan maassa toimivien ulkomaisten pankkien tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden välityksellä. Havaintojen perusteella monissa maissa toimivat pankkiryhmät ovat kriisitilanteissa usein supistaneet luotonantoaan voimakkaimmin ulkomailla toimivissa yksiköissään. Siten ulko-

Muistio 7 (11) maisten pankkien tytäryhtiöiden ja sivukonttoreiden suuri markkinaosuus puoltaa luottolaitossektorin vahvaa vakavaraisuutta sektorin luotonantokyvyn varmistamiseksi kriisitilanteissa. 2.7 Riskimittari 7: Luottolaitossektorin tase suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen Riskitekijää - Luottolaitossektorin koko ja keskittyneisyys luottolaitosten taseiden suuruudella mitattuna sekä keskittyneisyys luotonannossa ja vähittäistalletusten vastaanottamisessa - arvioitaisiin mittarilla Luottolaitossektorin tase suhteessa nimelliseen bruttokansantuotteeseen, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki ja ESRB Risk Dashboard. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Kotimaisten luottolaitosten sekä ulkomaisten sivukonttorien ja tytäryhtiöiden konsolidoitu yhteenlaskettu tase Nimittäjä = Nimellinen bruttokansantuote (neljän neljänneksen liukuva summa) Aikasarjatunnus: DD.Q.%.TA_DBG.PGDP.4F_N + DD.Q.%.TA_FBS.PGDP.4F_N * Kotimaiset luottolaitokset. Luvut konsolidoituja. Frekvenssi: neljännesvuosi. Perustelu: Pankkisektorin suuri koko kasvattaa pankkikriisien kustannuksia reaalitaloudelle ja julkiselle taloudelle. Pankkikriiseiltä suojautuminen vahvoilla pääomapuskureilla on siten erityisen perusteltua maissa, joissa pankkisektori on suuri. 2.8 Riskimittari 8: Viiden suurimman luottolaitoksen yhteenlaskettujen taseiden suhde koko luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen Riskitekijää - Luottolaitossektorin koko ja keskittyneisyys luottolaitosten taseiden suuruudella mitattuna sekä keskittyneisyys luotonannossa ja vähittäistalletusten vastaanottamisessa arvioitaisiin mittarilla Viiden suurimman luottolaitoksen yhteenlaskettujen taseiden suhde koko luottolaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki ja ESRB Risk Dashboard. Kuvaus/ kaava:

Muistio 8 (11) Osoittaja = Viiden suurimman luottolaitoksen* taseen Nimittäjä = Koko pankkisektorin taseen koko Aikasarjatunnus: SSI.A.AT.122C.S10.X.U6.Z0Z.Z * Mukana kaikki ko. maassa toimivat rahalaitokset, ml. ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit, pl. eurojärjestelmä/ kansalliset keskuspankit, pl. rahamarkkinarahastot. Luvut eivät ole konsolidoituja. RO, SE, SI, SK (maajoukko saattaa muuttua euro- ja EU jäsenmaiden määrän muuttuessa Frekvenssi: vuosi. Perustelu: Keskittyneillä pankkimarkkinoilla osan asiakkaista on vaikea löytää korvaavaa palvelutarjoajaa, jos asiakkaan aiemmin käyttämä luottolaitos ajautuu vakaviin vaikeuksiin. Lisäksi keskittyneillä markkinoilla suurimpien luottolaitosten markkinaosuudet ovat hyvin suuria. Tällaisilla markkinoilla suuren yksittäisen toimijan ongelmat voivat merkittävästi heikentää koko sektorin luotonantokykyä. Siten luottolaitossektorin suuri keskittyneisyys puoltaa osaltaan vahvoja vakavaraisuusvaatimuksia. 2.9 Riskimittari 9: Kotimaisten luottolaitosten kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen suhde kotitalouksien ja yritysten kaikkiin velkoihin Riskitekijää - Luottolaitossektorin merkitys rahoituksen välityksessä kotimaiselle yksityiselle sektorille - arvioitaisiin mittarilla Kotimaisten luottolaitosten kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen suhde kotitalouksien ja yritysten kaikkiin velkoihin, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki ja Eurostat. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Rahalaitosten* myöntämät lainat kotimaisille yrityksille** ja kotitalouksille*** Nimittäjä = Yritysten ja kotitalouksien velat**** Aikasarjatunnus: (QSA.Q.N.%.W2.S12K.S11.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T + QSA.Q.N.%.W2.S12K.S1M.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T) / (QSA.Q.N.%.W2.S1.S11.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T- QSA.Q.N.%.W2.S11.S11.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T-

Muistio 9 (11) QSA.Q.N.%.W2.S1M.S11.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T+ QSA.Q.N.%.W2.S1.S1M.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T- QSA.Q.N.%.W2.S11.S1M.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T- QSA.Q.N.%.W2.S1M.S1M.N.A.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T) * Mukana kaikki ko. maassa toimivat rahalaitokset, ml. ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit, pl. eurojärjestelmä/ kansalliset keskuspankit, pl. rahamarkkinarahastot. Luvut eivät ole ovat konsolidoituja. ** ml. asuntoyhteisöt *** ml. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt **** lainat pl. yritysten ja kotitalouksien sisäiset ja väliset lainavelat Frekvenssi: Neljännesvuosi. Perustelu: Mitä riippuvaisempia luotonottajat ovat luottolaitoksista ja mitä vähemmän heille on tarjolla vaihtoehtoisia rahoituskanavia, sitä tärkeämpää on varmistaa luottolaitossektorin riittävä tappionkanto- ja luotonantokyky. 2.10 Riskimittari 10: Kotitaloussektorin velkojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Riskitekijää - Luottolaitosten suurimpien asiakasryhmien velkaantuneisuus arvioitaisiin mittarilla Kotitaloussektorin velkojen suhde kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, seuraavasti: Lähteet: Eurostat ja Euroopan keskuspankki. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainat (rahoitustilinpito). Nimittäjä = Kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen käytettävissä oleva bruttotulo oikaistuna eläkeoikeuksien muutoksella (kansantalouden tilinpidon sektoritilit). Eurostat: Eurostat, European sector accounts database, annual sector accounts, key indicators, gross debt-to- income ratio of households: (AF4, liab)/(b6g+d8net)

Muistio 10 (11) Saatavilla: BE, CZ, DK, DE, EE, IE, ES, FR, HR, IT, CY, LV, LT, LU, HU, NL, AT, PL, PT, SI, SK, FI, SE, UK Euroopan keskuspankki: QSA.Q.N.%.W0.S1M.S1.N.L.LE.F4.T._Z.XDC_R_B6GA_CY._T.S.V.N._T % = AT, BE, CZ, DE, DK, ES, FI, FR, GB, GR, HR, IE, IT, NL, PL, PT, RO, SE, SI QSA.A.N.%.W0.S1M.S1.N.L.LE.F4.T._Z.XDC_R_B6GA_CY._T.S.V.N._T % = CY, EE, LT, LV, SK, AT, BE, BG, CZ, DE, DK, ES, FI, FR, GB, GR, HR, HU, IE, IT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, LU (Maajoukko saattaa muuttua euro- ja EU-jäsenmaiden määrän muuttuessa tai tilastollisista syistä (esim. luottamuksellisuus). Frekvenssi: vuosi (Eurostat, Euroopan keskuspankki) ja neljännesvuosi (Euroopan keskuspankki). Perustelu: Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus altistaa luottolaitokset suurille suorille ja epäsuorille luottotappioriskeille kriisitilanteissa ja kasvattaa pankkikriisien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. 2.11 Riskimittari 11: Yritysten velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen Riskitekijää - Luottolaitosten suurimpien asiakasryhmien velkaantuneisuus arvioitaisiin mittarilla Yritysten velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen, seuraavasti: Lähde: Euroopan keskuspankki ja Eurostat. Kuvaus/ kaava: Osoittaja = Yritysten* lainavelat ** ja liikkeeseen lasketut velkakirjalainat*** Nimittäjä = Nimellinen bruttokansantuote (neljän neljänneksen liukuva summa) Aikasarjatunnus: (QSA.Q.N.%.W0.S11.S1.C.L.LE.F4.T._Z.XDC._T.S.V.N._T + QSA.Q.N.%.W0.S11.S1.N.L.LE.F3.T._Z.XDC._T.S.V.N._T) / ECB_MNA_Q.Y.%.W2.S1.S1.B.B1GQ._Z._Z._Z.EUR.LR.N**** * ml. asuntoyhteisöt

Muistio 11 (11) ** luvut konsolidoituja *** luvut ei-konsolidoituja **** kaikista maista ei ole välttämättä saatavilla kausipuhdistettua sarjaa (Y) % = AT, BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, ES, FI, FR, UK, GR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, Frekvenssi: Neljännesvuosi. Perustelu: Yritysten suuri velkaantuneisuus altistaa luottolaitokset suurille suorille ja epäsuorille luottotappioriskeille kriisitilanteissa ja kasvattaa pankkikriisien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Jakelu - Liitteet Kirjoita tähän Jakelu - Tiedoksi Kirjoita tähän