Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2018 Kevät 2019 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden tieteenalan erityismenetelmiin. Syventyminen tieteenalalle ominaisten tutkimusmenetelmien hallintaan. Tiedon kriteerien arviointi valituissa kansainvälisen politiikan tutkimustraditioon kuuluvissa erityismenetelmissä. Tutkimusmenetelmän valinnan ja tutkimuksen toteuttamisen arviointi. Toteutus Kurssi toteutetaan itsenäisenä kirjallisena harjoituksena. Osallistujat tuottavat tutkimuspaperin, joka palautetaan kurssin vastuuhenkilölle. Ohjeet palautuksesta ovat alla. Kurssin päätyötavat ovat kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimusmenetelmien kriittinen arviointi, tutkimuspaperin valmistelu ja palautus. Kurssin laajuus: 5 op. Kurssin voi suorittaa myös 10 opinto-pisteen laajuisena, mutta siitä on sovittava erikseen kurssin vastuuhenkilön kanssa. 10 op:n laajuisena tämä kurssi korvaa POLKVS21-kurssin. Tutkimuspaperin kuvaus Tutkimuspaperin tavoite on syventyä kansainvälisten suhteiden menetelmiin ja osoittaa niiden hallinta. Samalla tutkimuspaperissa harjoitetaan kriittistä arviointia. Kriittinen arviointi kohdistuu valittujen menetelmien tuottamaan tietoon ja käytännön toimintaan. Tutkimuspaperin pituus: 4 500 5 000 sanaa. Pituus merkitään kansisivulle. 1
Toteutus Valitse kolme eri kansainvälisten suhteiden menetelmää oman mielenkiintosi mukaan. Tämä harjoitus on mahdollisuus syventyä esimerkiksi sellaisiin menetelmiin, jotka saattavat olla hyödyksiä pro gradu -tutkielmassa. Samoin tämä on hyvä tilaisuus syventyä johonkin menetelmään, jota ei tunne vielä kovin hyvin. Menetelmien valintaa ei siis kannata rajata vain sellaisiin menetelmiin, jotka ovat tuttuja entuudestaan. Valitse yksi julkaistu esimerkkitutkimus kunkin menetelmän käytöstä kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa (yhteensä siis 3). Esimerkkitutkimuksen tarkoitus on havainnollistaa, miten jotakin tiettyä, valitsemaasi menetelmää on käytetty käytännössä. Esimerkkitutkimuksiksi käyvät vertaisarvioidut journaaliartikkelit, teosten luvut, kirjat ja väitöskirjat (ei gradut). Kannattaa valita sellaiset esimerkkitutkimukset, jotka havainnollistavat selkeästi valittua menetelmää ja miten sitä käytetään. Esittele valitut menetelmät ja esimerkkitutkimukset. Painota esimerkkitutkimusten esittelyissä menetelmän käyttöä, ei itse tutkimuksen lopputulosta, motivaatiota tai muuta vastaavaa. Esimerkkitutkimuksen yleiseen esittelyyn ei kannata käyttää muutamaa lausetta enempää; pääpainon pitäisi olla siinä, miten kyseistä menetelmää käytetään käytännössä. Älä siis käytä tilaa juurikaan sen kertomiseen, mitä esimerkkitutkimuksessa väitetään, vaan painota keskustelussasi sitä, miten tuo kyseinen tutkimus tehtiin. Analysoi kriittisesti valitut menetelmät. Jaa analyysisi kahteen pääteemaan: 1) Minkälaista tietoa voidaan tuottaa menetelmällä X, ja minkälaista tietoa sillä ei voida tuottaa? ja 2) Miten menetelmää X käytetään käytännössä, ja mitä ongelmia tai riskejä liittyy sen käyttöön? Yleiset tieteenfilosofiset kriteerit epistemologiasta ja ontologiasta toimivat analyysin pohjana. Selvennä oma käsityksesi näistä kriteereistä, perustele valitsemasi tiedon kriteerit (esim. osana johdantoa) ja käytä niitä analyysissäsi. Tee yhteenveto. Tuo lopuksi yhteen tutkimuspaperisi eri pääkohdat ja selvennä, mitä merkitystä niillä on. Tarkoitus ei ole, että toistat sen, mitä olet jo sanonut, vaan että pyrit kertomaan, miksi tutkimuspaperissa keskustelemasi kohdat saattavat olla tärkeitä. Huom! Tässä tutkimuspaperissa tarkastellaan kolmea eri menetelmää itsenäisenä suorituksena. Toki tämä auttaa esimerkiksi gradun menetelmän valinnassa, mutta tämä tutkimuspaperi on itsenäinen harjoitus valituista menetelmistä. Täten ei ole mielekästä perustella menetelmien valintaa subjektiivisin perustein (ei siis tyyliin Gradussa ajattelin ehkä käyttää tätä tai tuota menetelmää tai Olen ollut kiinnostunut tästä ja nyt perehdyn siihen ). Hyvä aloitus johdattaa suoraan asiaan, eli mitkä ovat tutkimuksen alla olevat menetelmät, ja miksi kenen tahansa lukijan tulee olla niistä kiinnostunut. 2
Suositeltu rakenne Alla on yksi esimerkki tutkimuspaperin rakenteesta. Johdanto (yleinen esittely tutkimuspaperiin), max. 500 sanaa. Ensimmäisen menetelmän ja esimerkin esittely, n. 1000 sanaa. Toisen menetelmän ja esimerkin esittely, n. 1000 sanaa. Kolmannen menetelmän ja esimerkin esittely, n. 1000 sanaa. Analyysi ja arviointi (tiedon kriteereiden & toteutuksen kautta), n. 1000 sanaa. Yhteenveto (lyhyt yhteenveto tutkimuspaperista), max. 500 sanaa. Tyyli Tutkimuspaperissa noudatetaan yleisiä akateemisia käytäntöjä (kieli, viittaukset yms.). Voit käyttää apuna Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opasta kirjallisiin töihin. Fontti: Times New Roman (12pt leipätekstissä) Otsikot ja alaotsikot selkeästi merkittyinä (14pt fontti ja lihavointi otsikoissa, 14pt fontti ja kursiivi alaotsikoissa): Johdanto Menetelmä Esimerkki menetelmästä Yhteenveto Kansisivulle merkitään tutkimuspaperin otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä tutkimuspaperin sanamäärä. Muista sivunumerot! 3
Tutkimuspaperin palautus Tutkimuspaperi palautetaan sähköisesti kurssin vastuuhenkilölle. Nimeä tutkimuspaperisi seuraavalla tavalla: POLKVS22 Sukunimi Lyhyt otsikko. Esim. POLKVS22 - Virtanen Pragmatismi. Kirjoita sähköpostin aihekenttään: POLKVS22 palautus. Lähetä tutkimuspaperi PDF-tiedostona osoitteeseen: hannes.peltonen@staff.uta.fi. Voit palauttaa tutkimuspaperin milloin tahansa, mutta ne käsitellään aina mahdollisimman pian kolmen eri eräpäivän jälkeen. Eräpäivät ovat: 30.11.2018 1.3.2019 17.5.2019 Tutkimuspaperit käsitellään vain näiden eräpäivien jälkeen, ei niiden välissä. Huom. Vaikka tutkimuspaperit käsitellään ja arvostellaan mahdollisimman nopeasti eräpäivän jälkeen, on kuitenkin hyvä varata muutama viikko tuohon prosessiin. Arvostelu Arvostelussa noudatetaan yksikön ja yliopiston yleisiä sääntöjä ja käytäntöjä. Arvosteluasteikko: 1-5, hylätty. Kirjallisuus Tutkimuspaperin tekemiseen ei ole tiettyä pakollista kirjallisuutta. Alla olevat ovat esimerkkejä teoksista, jotka voivat olla hyödyllisiä riippuen tutkimuspaperin fokuksesta. Luonnollisesti on hyvä käyttää myös muita menetelmiin syventyviä teoksia. Huomaa, että tutkimuspaperin toteutus vaatii myös muuhun kirjallisuuteen perehtymistä. Interpretiivinen menetelmä: Lynch, Interpreting International Politics. Routledge 2014. Diskurssianalyysi: Fairclough, Analyzing Discourse: Textual analysis for Social Research. Taylor & Francis 2003. 4
Etnografia: Atkinson et. al. (toim.), Handbook of Ethnography. SAGE 2001. Feministiset menetelmät: Hesse-Biber & Leavy (toim.), Feminist Research Practice. SAGE 2007. Historiallinen menetelmä: Trachtenberg, The Craft of International History: A Guide to Method. Princeton University Press 2008. Kokemuksen tutkimus: Sylvester (toim.), Experiencing War. Routledge 2010. Kvantitatiivinen menetelmä ja mallintaminen: Sprinz & Wollinsky, Models, Numbers, and Cases: Methods for Studying International Relations. University of Michigan Press 2004. Narratiivit: Czarniawska, Narratives in Social Science Research. Sage 2004. Neopositivismi: King et al, Designing Social Inquiry. Princeton University Press 1994. Postmoderni kvalitatiivinen tutkimus: Denzin & Lincoln,The Qualitative Inquiry Reader. SAGE 2002. Retoriikka: Perelman, The Realm of Rhetoric. University of Notre Dame 1982 (suom. Retoriikan valtakunta, Vastapaino 1996). Semiotiikka: Chandler, Semiotics: The Basics. Routledge 2007. 2. Painos. Skenaariot: Tetlock, Ned Lebow & Parker (toim), Unmaking the West: What if? Scenarios That Rewrite World History. University of Michigan Press 2006. Tapaustutkimus: George & Bennett, Case Studies and Theory Development in the Social Sciences. MIT Press 2005. Queer metodit: Browne & Nash (toim.), Queer methods and methodologies: intersecting queer theories and social science research. Ashgate 2010. 5
Muut aineistot (esimerkkejä): Audie Klotz ja Deepa Prakash (toim.) Qualitative Methods in International Relations (2008, Basingstoke: Palgarve Macmillan). Donatella della Porta ja Michael Keating (toim.) Approaches and Methodologies in the Social Sciences (2008, Cambridge: Cambridge University Press). Sage Research Methods Online, e-kirjastotietokanta (Nellin kautta). 6