Suomen perinnemaisemat ja momasopimukset

Samankaltaiset tiedostot
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Ympäristösopimukset:

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Varsinais-Suomen perinnebiotooppien kasvillisuus ja perinnemaisemainventoinnit

Perinnemaisemien hoito

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Maisemanhoito laiduntamalla Paimenloman mahdollisuudet. Kirsi Koskela Hankeasiantuntija Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

Ely ja ympäristösopimukset

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Liite 4. Luonnonsuojelu

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Luonnonmonimuotoisuus ja sopimukset. Valvonnan kuulumisia Varsinais- Suomesta Leena Aarikka

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Rantojen kasvillisuus

Hakamaat (yleinen, kullekin kasvillisuustyypille laaditaan oma modifikaatio)

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, Märynummi xxx Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Perinnebiotooppien hoidon tila ja tavoitteet

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

MAISEMATUKIEN MAHDOLLISUUDET LAMMASTILALLA

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Varsinais-Suomen perinnebiotooppien hoito-ohjelma

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen perinnebiotooppien hoidon rahoitusseminaari

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET 2017

PERINNEBIOTOOPIT INVENTOINTI

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma

Suunnittelualue. Lähde: SYKE, MML

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet. Tuottoa perinnebiotooppien hoitamisesta. Perinnebiotooppien hoitokortti 10

Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma


Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta

Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018

Transkriptio:

Suomen perinnemaisemat ja momasopimukset Ritva Kemppainen ja Leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 15.5.2018 1

SISÄLTÖ Käsitteitä Miksi perinnebiotoopit ovat tärkeitä Perinnemaisemien inventointitilanne Mistä tunnistaa perinnebiotoopin Arvokkaiden alueiden kriteerit Miten erottaa luonnonlaitumet perinnebiotoopeista ja onko se ylipäänsä oleellista? 2

PERUSKÄSITTEITÄ Kulttuurimaisema Kulttuuriympäristö Perinnemaisema Perinnebiotoopit Perinnebiotooppien hoito Perinnebiotooppien suojelu ULJAS-tietojärjestelmä Lisätietoa: Tavoitteet teoiksi, Metsähallitus 2017 (MH:n luontopalvelujen suuntaviivat perinnebiotooppien hoidolle 2025) 3

Miksi perinnebiotoopit ovat tärkeitä? Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa v. 2008 43 arvioidusta perinnebiotoopista lähes kaikki uhanalaisia Uusi arviointi julkaistaan v. 2019 Lähes kolmannes uhanalaisista lajeista (707 kpl) ensisijaisesti perinneympäristöissä. Kedoilla elää 75 % perinnebiotooppien uhanalaisista lajeista 4 Noin 90 % perinnebiotooppien luontotyypeistä luokiteltu äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi.

EU:n luontodirektiivin raportointi EU:lle joka 7. vuosi tehtävässä raportoinnissa todettiin v. 2013, että lähes kaikilla arvioiduilla perinnebiotoopeilla suojelun taso on riittämätön. Ainoastaan merenrantaniittyjen määrä on lisääntynyt, mutta niilläkin hoidon laatuun tulee kiinnittää jatkossa huomiota Ellei tilaa saada parannettua, on EU:lta tulossa Suomelle valtiona tulevaisuudessa vähintään huomautus 23.3.2011 5

Suomen inventointitilanne Maastoinventoinnit tehtiin 1992-2000 ja raportit julkaistiin painettuina maakunnittain. Aineistoa ei toistaiseksi löydy Karpalosta, tästä enemmän Koivukarin esityksessä. Täydennysinventointeja projektien ja lumosuunnitelmien kautta, vaihtelevasti elyjen aineistoissa Täydennyksiä tehty enemmän v. 2015- Miten em tiedot ovat sopimuskäsittelijöillä tiedossa ja käytössä (lisää Koivukarin esityksessä) SAKTI-tietojärjestelmään (testivaiheessa) 6

Päivitysinventoinnit Inventointiohjeistus valmistui 2017 (Ritva Kemppainen https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/136257/25%202017 %20Raportteja.pdf?sequence=2) Perinnebiotoopin arvon määrityksessä on käytettävä perinnemaisemien inventointiohjeen kriteereitä Päivitysinventointeja ohjeistuksen mukaan on tehty: VARELY, LAP, KES, POP, PIR, ESA Ohjeistuksessa lomakkeet myös suunnittelijoiden käyttöön, sopimuskäsittelijöiden näkökulma pyritty huomioimaan 7

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO -SOPIMUS Tavoite: lisätä hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alaa, ylläpitää/parantaa hoidon laatua sekä uhanalaisten lajien säilymistä Perinnebiotooppi selviä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai niitosta. Rannoilla tulee olla jäljellä rantaniityille ominaisia lajeja. 8

MERENRANTANIITTY Avoimia alueita vesirajaan asti Luonnostaan reheviä Voivat olla kasvilajistollisesti vaatimattomia Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Linnustolliset arvot merkittäviä 9

NIITETTY MERENRANTANIITTY 10

KUNNOSTETTAVA MERENRANTANIITTY Huomioitavaa: Ruovikon niitto jään päältä tai murskaus/niitto Kunnostuksessa huomioitava linnusto Laidunnus riittävän aikaisin kuitenkin linnusto huomioiden 11

HOIDETTU/HOITAMATON MERENRANTANIITTY 12

KUNNOSTETTAVA MERENRANTANIITTY Lampaiden laidunnus ei useinkaan riitä avaamaan vesirajaa Lisäniitto tarpeen 13

KUNNOSTETTAVAT MERENRANTANIITTY Riittävä laidunpaine heti alussa Lisäniitto tai murskaus Vesiruovikko vaatii toimenpiteitä 14

JÄRVEN- JA JOENRANTANIITTY Kasvillisuuden vyöhykkeet usein kapeita Luhtaisia, pensailla merkitystä linnustolle 15

JÄRVEN- JA JOENRANTANIITTY Tälläkin riittää laidunnus Reunapuuston harvennus? 16

JÄRVEN- JA JOENRANTANIITTY 17

KALLIOKEDOT Paljon 1- ja 2-vuotisia ruohoja, jotka kukkivat aikaisin, kalkkia Lajisto voi vaihdella alkukesän säistä riippuen Usein pieniä osia laidunalasta Herkkiä kulumiselle, rehevöitymiselle Sammalia, jäkäliä Erottaminen luontaisista kallioista haasteellista 18

Kalkkivaikutteisia tai karuja KALLIOKEDOT 19

KALLIOKEDOT Karuja 20

KALLIOKEDOT Kalkkivaikutteisia 21

KEDOT ELI KUIVAT NIITYT Paahteisia rinteitä, hiekkaisia, kivisiä Ruoho- tai heinävaltaisia Kasvillisuus matalaa Muinaisjäännösten lähellä Kevyt laidunnus Herkkiä rehevöitymiselle 22

KEDOT ELI KUIVAT NIITYT Kangasketo 23

KEDOT ELI KUIVAT NIITYT Karut pienruohokedot 24

KEDOT ELI KUIVAT NIITYT Mäkikaurakedot 25

KEDOT ELI KUIVAT NIITYT Kalkkivaikutteiset pienruohokedot, VAR,UUD 26

NUMMET Varpuisia, ruohoisia tai heinäisiä 27

NUMMET 28

TUOREET NIITYT Usein osittain vanhoja peltoja Kivien lomassa ketokasvillisuutta Jokilaaksoissa laajimmat Kasvillisuuden mosaiikkimaisuus 29

TUOREET NIITYT Tarvittaessa katajien raivaus Pylväsmäiset yli 7 m katajat rauhoitettu Ahvenanmaalla Pienruohoisia tai heinäisiä 30

TUOREET NIITYT Etenkään tuoreet heinäniityt eivät ole lajirunsaita 31

TUOREET NIITYT 32

TUOREET NIITYT 33

KUNNOSTETTAVAT TUOREET NIITYT Lampaat ovat hyviä tuoreiden niittyjen laiduntajia 34

KUNNOSTETTAVAT TUOREET NIITYT Sananjalkaa niityllä, mitä tehdä? 35

KUNNOSTETTAVAT NIITYT Laidunnettu/laiduntamatta 36

KOSTEAT NIITYT Ruoho- tai heinävaltaisia Kalkkivaikutteisia Ahvenanmaalla ja Jungfruskärillä 37

METSÄLAIDUN Lehti-, havu- ja sekametsälaitumia Puuston peittävyys yli 35 %, puusto eri-ikäistä laho- ja kolopuita, valoisia aukkokohtia, joissa ruohoja/heiniä enemmän kuin metsäkasveja Kuvan kohteet edustavia stä Mistä tunnistaa perinnebiot a oopin perinne biotoopi n 38

METSÄLAIDUN Metsälaidunten reunat usein edustavia stä Mistä tunnistaa perinnebiot a oopin perinne biotoopi n 39

KUNNOSTETTAVA METSÄLAIDUN Kunnostettavat metsälaitumet ovat edustavuudeltaan heikompia, muistettavaa: Pitkään jatkunut laidunnushistoria, jossa ollut ehkä tauko Peruskunnostusta ei tule tehdä metsätalouden periaatteilla Riittävä laidunpaine peruskunnostuksen jälkeen Hyvä suunnittelu tärkeää! 40 s t äm i es bt iä o t

Umpeenkasvanut sekapuumetsälaidun Peruskunnostus lehtipuita suosien Reipas kuusien harventaminen Ylläpitoraivauksin estetään kuusen taimettuminen stä KUNNOSTETTAVA METSÄLAIDUN Mistä tunnistaa perinnebiot a oopin perinne biotoopi n 41

KUNNOSTETTAVA METSÄLAIDUN Kuvan kohteella puusto tasaikäistä, mutta avoimia ruoho/heinälaikkuja Sekapuumetsälaidun Ei juurikaan tarvitse peruskunnostaa stä Mistä tunnistaa perinnebiot a oopin perinne biotoopi n 42

KUNNOSTETTU METSÄLAIDUN Tasaikäinen puusto Katajat kertovat aiemmasta avoimuudesta Peruskunnostettu Sekapuumetsälaidun stä Mistä tunnistaa perinnebiot a oopin perinne biotoopi n 43

HAKAMAAT Laidunten keskellä tai reunoilla Lehtipuu-, havupuu-, sekapuu- ja jalopuuhaat Usein pieniä ja siksi herkkiä rehevöitymiselle 44

HAKAMAAT Onko jo liian suuri laidunpaine? 45

HAKAMAAT Jalopuuhakamaa 46

KUNNOSTETTAVA HAKAMAA/NIITTY Kohde hoidettu 1990-luvulla Kunnostuskelpoinen Riittävällä laidunpaineella voidaan säädellä peruskunnostuksen tarvetta 47

HAKAMAAT 48

HAKAMAAT 49

Lounaisen saariston erikoisuus LEHDESNIITYT 50

TULVANIITYT Laidunnettu tulvaniitty 51

TULVANIITYT Pienruoho-, heinä-, saravaltaisia Kasvillisuus vyöhykkeistä 52

MILLÄ PERUSTEILLA ARVOLUOKKA MÄÄRÄYTYY? Lähtökohta: yli 10 v. sitten inventoitu hoitamaton M tai V kohde ei todennäköisesti ole säilyttänyt arvoja Mutta ehkä jo vuodesta 1995 lähtien hoidettu P-luokan kohde on kehittynyt arvokkaaksi kohteeksi Myös inventoimaton kohde voi olla arvokas, mutta arvo tulee määrittää sopimuksen tekoa varten 53

Arvokkaiksi todetuilla kohteilla korotettu tuki Sopimuksettomille, umpeenkasvaneille ja selvästi jo P-luokkaan pudonneille kohteille on hyvä hakea ei-tuotannollista investointitukea peruskunnostamiseen Jos hoidettu sopimuksella, mutta arvoluokka on pudonnut, ei hoito ole ollut riittävää. Jos jatkossa maksetaan korotettu tuki, vaatii sen saaminen ehdottomasti erityistoimia kohteella 54

VARELY:n toimintatapa: Hakija esittää perustellun näkemyksen, miksi kohde kuuluu arvokkaimpien pb joukkoon (inventoitu / arvo kasvanut hoidon myötä / inventoimaton - arvot vähintään maakunnallista luokkaa) Suunnittelijan vastuu korostuu, ei edellytä inventointiohjeen täydellistä noudattamista kasvillisuustyyppien ja lajiston osalta, vaan kohteen arvon hahmottamista kaikkien osatekijöiden osalta (kasvillisuus, hoidon jatkuvuus, laidunpaine, raivaustarve, kulttuurihistoria jne.) 55

VARELY:n toimintatapa: sopimuskäsittelijä tarvittaessa yhteistyössä Y-vastuualueen kanssa määrittelee arvon ennen päätöstä iso osa kohteista pitkään hyvin hoidettuja ja arvo ennestään tiedossa Kohteiden maakunnallisessa tasossa alueellista vaihtelua, esim. VARELYn P-kohde voisi olla Keski-Suomessa maakunnallinen, koska lajisto/ kasvillisuustyyppien runsaus vaihtelee 56

LAADUKAS HOITO Laidunnus ei aiheuta kasvillisuuden rehevöitymistä tai eroosiota Niitetty kasvillisuus korjataan pois, ellei suunnitelma muuta edellytä. Perinnebiotooppi erotetaan aidalla laidunnurmista, VARELY:n toimintatapa: vähäravinteiset pienialaiset nurmet voidaan ottaa mukaan samaan lohkoon, tekniset syyt, vasikoiden ruokkiminen? Onko muuta poikkeavaa VARELYssä?? 57

TUKITASON NOSTO ON KEINO PARANTAA HOIDON LAATUA, SIKSI KOROTETTU TUKI TULEE KOHDENTAA OIKEIN! MITÄ M JA V KOHTEILTA VAADITAAN? Hoidon laatuun tulee panostaa, esim. ruovikoituneilla rantaniityillä tarvittaessa niitto/murskaus 1-2 kertaa sopimuskauden aikana Metsähallituksen alueilla runsaasti arvojaan kohottaneita kohteita, laidunvuokrasopimukset ovat linjassa kohonneen tukitason kanssa. 58

MITÄ M JA V KOHTEILTA VAADITAAN? Raivaaminen Täydennysniitto Lohkottaminen uhanalaisten lajien vuoksi Rannoilla vesirajan avaaminen /tiheän ruovikon poisto koneellisesti, jos ei ole onnistunut laiduntamalla Laiduneläinten vaihto lohkojen tai sopimusalueiden välillä vuosittain, tai muutaman vuoden välein 59

Rantalaidunlohko, jota laidunnettu kaksi vuotta ilman muita kunnostustoimia ruovikkoinen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18.5.2018 60

Saman laitumen toinen lohko niittomurskauksen ja yhden kesän laidunnuksen jälkeen. Huomaa ero edelliseen kuvaan, vaikka sama laidunnuspaine, lohkojen välissä ei aitoja. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18.5.2018 61

LUONNONLAITUMET potentiaalisia perinnebiotooppeja, vahvistavat verkostoa etenkin lajien osalta maisemalliset arvot voidaan laiduntaa eivät ole korotetun tukitason alueita ei talousmetsäksi luettavia alueita, ei taimikoita; jatkossa luonnonlaitumiksi voi nousta alueita, joiden arvot eivät nyt riitä sopimukseen 62

LUONNONLAITUMET Kuvan perusteella kohde voisi olla vanha laidun? Tn kuitenkin vanha pelto, jonka kuuset ovat jääneet hoitamatta 63

LUONNONLAITUMET Vanha pelto? Jäljellä vanhoja puita Peruskunnostus Kaikki kuuset pois? Osittainen raivaus? Mikä on tavoite? 64

LUONNONLAITUMET Voiko samassa sopimuksessa teknisesti olla perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia? Lumon kannalta laidunpaine on ratkaisevin tekijä vuosittaisen raivauksen ohella 65

EI SOPIMUKSEEN Talousmetsät, päätehakkuu Voidaan toki laiduntaa Voi myöhemmin kehittyä luonnonlaitumeksi ja hyvin pitkällä aikavälillä perinnebiotoopiksi 66

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 67