Laaja hyvinvointikertomus

Laaja hyvinvointikertomus 2017-2020

Sisällys 1 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016... 3 1.1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi... 3 1.2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi... 39 1.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 41 2 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020... 44 2.4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset... 44 2.4.1 Kuntastrategian painopisteet vuosille 2018-2021:... 44 2.5 Hyvinvointisuunnitelma... 46 3 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY... 48 3.6 Suunnitelman laatijat... 48 3.7 Suunnitelman hyväksyminen... 49

1 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 1.1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Talous ja elinvoima Juuan kunnan talous oli 2013-2016 murrosten alla. Investointeja oli paljon, ja käyttötalous vaihteli. Vuoden 2016 lopussa kunnan talous oli erittäin vahva, joka johtui tehdyistä lukuisista toimenpiteistä. Juuassa asui 4938 asukasta vuoden 2016 lopussa. Väestön määrä laski tasaisesti ennakoidun mukaan. Keskeinen väestön vähenemisen syy on ikärakenne; synnytysikäisten perheiden määrä suhteessa ikäihmisiin on vähäinen. Elinvoiman kannalta keskeinen haaste on edelleen väestön ikärakenne ja sairastavuus. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden osuus perheistä oli 26,2 % (2016). Lapsiperheiden osuus väestöstä on laskenut viiden seurantavuoden aikana 6,1 %-yksikköä. Vuoden 2016 väestötietojen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli 4 % (n=196) ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 7,7 % (n=380). Yksinhuoltajaperheitä kaikista lapsiperheistä oli 20,1 %, luku on pysytellyt lähes samana ja on samalla tasolla kun koko maassa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2015 toimeentulotukea sai lapsiperheistä 9,8 %, joka on vertailualueiden tasossa. Lasten päivähoidossa 3-5-vuotiaista oli 64,2 %, mikä on vuodesta 2010 kasvanut yli 20 %-yksikön verran. Ensiopetuksen piirissä vuonna 2014 oli 39 lasta. Perusterveydenhuollon lasten neuvolakäynnit (0-7-vuotiaat) ovat kasvaneet viime vuosina. Määrä on hyvällä tasolla koko maan ja Pohjois-Karjalan lastenneuvolakäynteihin verrattuna. Kouluterveydenhuollon käyntejä Juuassa on enemmän kuin vertailualueilla. Kouluterveyskyselyn mukaan (2017) lasten ja varhaisnuorten turvallisuutta kuvaavat indikaattorit eivät ole hälyttävällä tasolla, mutta ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä seurattavia. Koulukiusatuksi koki tulleensa 8- ja 9-luokkalaista 5 %. Kiusaamiskokemukset ovat vähentyneet edellisen kouluterveyskyselyn jälkeen ja ovat hieman alemmat kuin Pohjois-Karjalassa yleensä. Syrjivää kiusaamista koulussa ja vapaa-aikana kokee kuitenkin kolmannes oppilaista (31,6 %), joten kaveriporukoiden ulkopuolelle jääminen on varsin yleistä. Juukalaisista nuorista 13 % ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia on 18 %. Tupakointi on vähentynyt selvästi seurantavuosien aikana, nyt päivittään tupakoivia on 10 % ja nuuskaajien määrä on vähäinen (1,6 %). Humalahakuinen juominen on myös laskussa, mutta alkoholia viikottain käyttäviä on kuitenkin 6,5 %. Hengästyttävän liikkumisen määrä on yleistynyt viikkotasolla, mutta vain 13 % ilmoittaa liikkuvansa tunnin päivässä. Ylipaino on entistä yleisempää nuorillakin, sillä viidennes (26,3 %) 8. ja 9-luokkailista pituuden ja painon suhteen (BMI) on ylipainoinen. Kouluruokailun säännöllisyys on heikentynyt, sillä viidennes ei syö kouluruokaa päivittäin ja vain 22 % oppilaista ilmoittaa syövänsä kaikki aterian osat jokaisena koulupäivänä. Terveydenedistämisen aktiivisuus perusopetuksen pistemäärä (TEA) vuodelta 2015 oli 63.

Nuoret ja nuoret aikuiset Vuoden 2016 väestötietojen mukaan 16-24-vuotiaiden osuus väestöstä on 6 % (n=298). Nuorista aikuisista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on 10,2 % (n=28). Nuorisotyöttömyys (18-24v) on pysytellyt korkeana, jossa on vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2016 nuorisotyöttömiä oli 28,2 % (n=31). Työikäiset Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 25-64-vuotiaiden osuus väestöstä on 49,1 % (n=2426). Työllisten osuus väestöstä on 31 %. Työttömyys on pysytellyt korkeana seurantavuosien aikana ja vuonna 2016 työttömiä oli 17,3 % (n=352). Vastaavasti pitkäaikaistyöttöminä oli 30,1 % työttömistä (n=106). Vaikeasti työllistyviä (rakennetyöttömyys) työvoimasta oli 8,3 % (n=228). Työikäisten elintapoihin liittyvää kuntakohtaista indikaattoritietoa ei ole saatavissa sotkanettilastopalvelusta. Elintapoja voidaan kuitenkin arvioida Pohjois-Karjalan väestötiedoilla. Niiden mukaan terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee kolmannes työikäisistä (20-64- vuotiaat). Päivittäin tupakoivien osuus on 19 % ja alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on 33 % työikäisistä. Työikäisistä lihavia (BMI < 30) on 19 % ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on 20 %. Työkykynsä heikentyneeksi arvioi jopa neljännes työikäisistä, vaikkakin keskimääräinen eläköitymisikä on nousussa, joka on nyt 61v. Ikääntyneet Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli 33,2 % (n=1638). Väestön ikääntyminen jatkaa kasvuaan, sillä vuoden 2025 väestöennusteen mukaan 65-vuotta täyttäneiden osuus olisi jo 44,5 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toteutuu seuraavasti: Yli 75-vuotiaista kotona asui 81 %, määrä on vähentynyt viime vuosista ja on selvästi matalammalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin (STM-suositus 91-92). Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneistä oli 15,6 %. Tehostetussa palveluasumisessa yli 75- vuotiaista asui 18,4 %, jonka määrä on vain lisääntynyt viime vuosina (valtakunnallinen suositus 5-6 %). Pitkäaikaisessa laitosasumisessa asui 0,7 % yli 75-vuotiaista. Omaishoidon tuen piirissä olevia yli 75-vuotiaita oli 9,4 % vastaavanikäisistä. Määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2012, jolloin se oli 3,2 %. Kaikki ikäryhmät Koko väestön terveyttä ja elämänlaatua kuvaava KELA:n sairastavuusindeksi oli vuonna 2016 130,6, joka on laskenut viimevuosina, mutta on maan keskiarvoa (100) selvästi korkeampi. Sairauspäivärahaa saaneiden (16-64v) osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Menetettyjen elinvuosien PYLL-indeksi on laskenut vuodesta 2010 ja on nyt vertailualueiden tasoa. Tarkasteltaessa terveyserojen ilmenemistä niin voidaan todeta seuraavaa: kunnan yleinen pienituloisuusaste (21,5) on laskenut seurantavuosien aikana. Tulonjaon tasaisuutta kuvaava Ginikerroin on myös laskenut, joten tuloerot eivät ole kunnan alueella kasvaneet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2012 lähtien, ollen nyt vuonna 2015 2,2 % (25-64 vuotiaiden joukossa). Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys, 15-64-v)) osuus on ollut nousussa (8,3 %, N=228, 2016). Tarkasteltaessa kunnan terveyden edistämisen aktiivisuutta (TEA-viisari 0-100 pistettä), kunnan strategisen johtamisen terveyden edistämisen aktiivisuus on 62 (koko maa 74). Vastaavasti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventavat toimenpiteet kunnan talous- ja toimintasuunnitelamassa

saavat 44 (koko maa 64). Terveydenedistämisenaktiivisuus liikunnan edistämisessä arvioidaan 64 pisteeseen (koko maa 68). Väestön terveydentilan seuranta ja aktivointi kunnan johdossa arvioitiin 79 pisteeseen (koko maa 81). Perusopetuksen TEAn pistemäärä oli 63 (koko maa 69). Terveyden eistämisen aktiivisuutta voidaan kehittää vielä eri toimenpitein. Teema/kohderyhmän kuvaukset on kirjattu yksityiskohtaisemmin vielä sähköiseen asiakirjaan, josta löytyy myös tarkennettua indikaattoritietoa. TALOUS JA ELINVOIMA Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista Verotulot, euroa / asukas Vuosikate, euroa / asukas

Suhteellinen velkaantuneisuus, % Vuosikate, % poistoista Lainakanta, euroa / asukas Väestö % Suunta Vertailu Väestö 31.12. Huoltosuhde, demografinen

Väestöennuste 2030 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta Lapsiperheet, % perheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Koulutustasomittain

0-6-vuotiaat, % väestöstä 7-15-vuotiaat, % väestöstä 16-24-vuotiaat, % väestöstä 25-64-vuotiaat, % väestöstä 65-74-vuotiaat, % väestöstä 75-84-vuotiaat, % väestöstä

85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Syntyneiden enemmyys Elatussuhde Syntyneet, ennuste 2020 Syntyneet, ennuste 2030 0-6-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030

7-15-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030 16-24-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030 25-64-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030 65-74-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste 2030 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste 2030

Tulomuuttajat, lkm Lähtömuuttajat, lkm Avioeroja 25-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Elinvoima Työlliset, % väestöstä Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot

Kunnan yleinen pienituloisuusaste Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Työttömät, % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotuki, euroa / asukas Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet kotitaloudet vuoden aikana TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Väestötiedot näyttävät kunnassa kautta linjan huolestuttavilta. Syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen ero on keskimäärin -100 ihmistä, joka käytännössä aiheuttaa väestön kokonaisvähenemän ja samalla huoltosuhteen heikkenemisen. Tämä ero selittää lähes kaikkien muiden indikaattorien aleneman. Juuka on säilynyt vetovoimaisena kuntana, sillä nettomuutto on vain hieman negatiivinen. Työvoimakysymykset ovat kääntyneet positiiviseen suuntaan pitkän heikon jakson jälkeen. Pitkäaikaistyöttömiä ja rakennetyöttömyyttä on paljon, mutta eri toimenpiteillä on päästy aleneviin lukuihin. Suurimpia huolenaiheita on nuorison syrjäytymisen kasvu 2013-2016. Sen vuoksi on aloitettu lukuisia toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi.

LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9.luokan oppilaista

Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9. yhteensä, lkm Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0-7-vuotiasta

Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1 000 7-18-vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Muut palvelut % Suunta Vertailu Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta

LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Yhteenveto Lapsiperheiden osuus perheistä oli 26,8 % (2015). Lapsiperheiden osuus väestöstä on laskenut viiden seurantavuoden aikana -6,1 %-yksikköä. Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli 4 % (n=200) ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 7,9 % (n=397). Yksinhuoltajaperheitä kaikista lapsiperheistä oli 20,7 %, mikä luku on pysytellyt lähes samana ja on samalla tasolla kun koko maassa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2015 toimeentulotukea sai lapsiperheistä 9,8 %, joka on vertailualueiden tasossa. Lasten päivähoidossa 3-5-vuotiaista oli 69,9 %, mikä on vuodesta 2010 kasvanut yli 20 %-yksikön verran. Ensiopetuksen piirissä vuonna 2014 oli 39 lasta. Perusterveydenhuollon lasten neuvolakäynnit (0-7-vuotiaat) ovat kasvaneet viime vuosina. Määrä on hyvällä tasolla koko maan ja Pohjois-Karjalan lastenneuvolakäynteihin verrattuna. Kouluterveydenhuollon käyntejä Juuassa on enemmän kuin vertailualueilla. Juuassa kouluterveydenhuollon käyntejä oli 2694 / 1000 7-18- vuotiasta, kun vastaava luku Pohjois-Karjalassa oli 1881. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian 0-12-vuotiaiden avohoitokäynnit ovat vertailukautena laskeneet ja vuonna 2015 niitä oli 37. Kun taas nuorisopsykiatrian 13-17-vuotiaiden avohoitokäynnit ovat vahvasti nousseet ja vuonna 2015 niitä oli 285. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaina 147 henkilöä, mikä on selvästi enemmän kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä Juuan 0-17-vuotiaista oli vain 0,7 % (n=35). Vastaavasti kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita oli 1,3 % (n=9), taso on alhaisempi kuin koko maassa tai Pohjois-Karjalassa. Juukalaisten lasten/varhaisnuorten hyvinvointia voidaan arvioida 8- ja 9. luokan oppilaiden kouluterveyskyselyn tulosten mukaan seuraavasti: Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 20,6 %. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta puolestaan koki 11,9 %. Nuorten humalajuominen vähentynyt vuodesta 2010-2013 (21 % vs.10 %). Myös tupakointi on vähentynyt, mutta päivittäin tupakoi tämän ikäryhmän nuorista edelleen 20,8 % (2013). Nuuska nuorten pariin näyttää tulleen vasta viime vuosina, päivittäin nuuskasi 2,8 % vuonna 2013. Uutena kasvavana ilmiönä on myös huumekokeilut, jotka ovat lisääntyneet vuodesta 2010 lähtien. Nuorten ylipainon nousu näyttää taittuneen, mutta on edelleen korkea, 20,5 %. Koululounaan jättää syömättä 17 %. Alle tunnin viikossa liikkuvia (hengästyen) nuoria Juuassa on runsaasti, 47,1 %. Lasten ja varhaisnuorten turvallisuutta kuvaavat indikaattorit eivät ole hälyttävällä tasolla, mutta ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä seurattavia. Fyysisiä uhkaa oli kokenut 13,8 % 8.-9. luokkalaisista. Määrä on vähentynyt seurantakaudella ja on myös alhaisempi kuin yleisesti koko maassa. Koulukiusatuksi koki tulleensa 8,1 %. Kiusaamiskokemukset olivat lisääntyneet edellisen kouluterveyskyselyn jälkeen ja ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa. Läheisten alkoholin käyttö on aiheuttanut ongelmia 14 %:lla nuorista. Vanhemmuuden puutetta yläkoululaisista kertoi kokevansa lähes kolmannes, 28,4 %. Tämä on lähes 10 %-yksikköä enemmän kuin vertailualueilla. Terveyden edistämisen aktiivisuus perusopetuksen pistemäärä (TEA) vuodelta 2015 oli 63.

NUORET JA NUORET AIKUISET Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Opiskelijoiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Opiskelu, työ ja toimeentulo Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1 000 vastaavanikäistä

Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Sosiaali- ja terveydenhuolto Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä NUORET JA NUORET AIKUISET Yhteenveto Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 16-24-vuotiaiden osuus väestöstä on 6,1 % (n=307). Nuorista aikuisista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on 10,2 % (n=28). Nuorisotyöttömyys (18-24v) on pysytellyt korkeana, jossa on vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2015 nuorisotyöttömiä oli 19,3 % (n=21), jonka taso on kuitenkin alhaisempi kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 16-24-vuotiaita oli 2,6 % (n=8) vastaavan ikäisistä väestöstä. Etsivässä nuorisotyössä työskenteli 1 henkilö vuosina 2015-2017. Keskimäärin asiakkuuksia oli 40 vuodessa. Nuoria autettiiin ohjaamalla opintojen, työllistymisen ja elämänhallinnan saralla löytämällä nuoren vahvuudet ja voimavarat arjessa jaksamiseen. Juukalaisten nuorten toisen asteen opiskelijoista (lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijat) lähes neljännes (23,9 %) kokee terveydentilansa keskimääräiseksi tai heikoksi. Kohderyhmän elintapatiedot osoittavat myös huolta, sillä tupakointi (17 %), humalajuominen (34 %), nuuskaaminen (8 %) ovat nousussa. Lukiolaista 21 % ilmoittaa ettei syö päivittäin koululounasta ja vain 43 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa alle tunnin viikossa. Lukiolaisten keskuudessa myös koulukiusaaminen on lisääntynyt (8,7 %).

TYÖIKÄISET Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Raskaudenkeskeytykset / 1 000 15-49-vuotiasta naista Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Opiskelu, työ ja toimeentulo Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä

Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas

TYÖIKÄISET Yhteenveto Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 25-64-vuotiaiden osuus väestöstä on 49,4 % (n=2489). Työllisten osuus väestöstä on 31 %. Työttömyys on kasvanut vuodesta 2011 lähtien ja vuonna 2015 työttömiä oli 18,9 % (n=387). Vastaavasti pitkäaikaistyöttöminä oli 21,4 % työttömistä (n=83). Vaikeasti työllistyviä (rakennetyöttömyys) työvoimasta oli 8 % (n=227). Työkyvyttömyyseläkettä 25-64-vuotiaista sai 14,9 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on laskussa, mutta merkittävästi korkeammalla kuin Pohjois-Karjalassa (10,2 %) tai koko maassa (7,4 %). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64- vuotitaita oli 5,9 %. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-64-vuotiaiden määrä pysyy edelleen korkealla ja oli 3,9 %. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä oli 0,9 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen avohoidon lääkärikäynnit ovat kasvaneet työikäisessä väestössä ja käyntien määrä on vertailualueita korkeammalla. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleiden määrä on laskenut, mutta on edelleen keskimääräistä korkeampi kuin Pohjois-karjalassa. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 6,2/1000 asukasta kohden, joka ei poikkea vertailualueista. Työikäisten elintapoihin liittyvää kuntakohtaista indikaattoritietoa ei ole saatavissa sotkanettilastopalvelusta. Elintapoja voidaan kuitenkin arvioida Pohjois-Karjalan väestötiedoilla. Niiden mukaan terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee kolmannes työikäisistä (20-64- vuotiaat). Päivittäin tupakoivien osuus on 19 % ja alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on 33 % työikäisistä. Työikäisten lihavuus (BMI < 30) on 19 % ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on 20 %. Työkykynsä heikentyneeksi arvioi jopa neljännes työikäisistä, vaikkakin keskimääräinen eläköitymisikä on nousussa, joka on nyt 61v. IKÄIHMISET Elämänlaatu ja osallisuus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Dementiaindeksi, ikävakioitu

Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä IKÄIHMISET Yhteenveto Vuoden 2015 väestötietojen mukaan 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli 32,6 % (n=1642). Väestön ikääntyminen jatkaa kasvuaan, sillä vuoden 2025 väestöennusteen mukaan 65-vuotta täyttäneiden osuus olisi jo 44,5 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toteutuu seuraavasti: Yli 75-vuotiaista kotona asui 81 %, määrä on vähentynyt viime vuosista ja on selvästi matalammalla tasolla kuin Pohjois- Karjalassa keskimäärin (STM-suositus 91-92). Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneistä oli 15,6 %. Tehostetussa palveluasumisessa yli 75-vuotiaista asui 18,4 %, jonka määrä on vain lisääntynyt viime vuosina (valtakunnallinen suositus 5-6 %). Pitkäaikaisessa laitosasumisessa asui 0,7 % yli 75-vuotiaista. Omaishoidon tuen piirissä olevia yli 75-vuotiaita oli 9,4 % vastaavanikäisistä. Määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2012, jolloin se oli 3,2 %. Elämänlaatua osoittavia kuntakohtaisia indikaattoreita ei ole sotkanet-tietopalvelussa käytettävissä, joten havinnot pohjautuvat Pohjois-Karjalan väestön tunnuslukuihin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee 59 % 65-vuotta täyttäneistä. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokee 25 % 75-vuotta täyttäneistä. Yksinäisyyden kokeminen lisääntyy ikääntyessä. 75-vuotta täyttäneiden joukossa lähes viidennes (18 %) kokee yksinäisyyttä. Päivittäin tupakoivia 65-vuotta täyttäneistä on 7 %. Vastaavasti alkoholia liikaa käyttävien osuus kohderyhmässä on 11 % Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot (65-vuotta täyttäneillä/10 000 vastaavan ikäistä) ovat selvästi alemmat kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Hoitojaksojen määrä vuonna 2015 oli 233 ja tapahtumat ovat vähentyneet vuodesta 2013 lähtien. KAIKKI IKÄRYHMÄT Elämänlaatu ja osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) - Juuan tietoa ei saatavilla.

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sairauspäivärahaa saaneet 16-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI 30 kg/m2) (%) - Juuan tietoa ei saatavilla Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioimaton

Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta

Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkäri) / 1 000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä

Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneet (korvauksia saaneet hlöt), % väestöstä Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 000 asukasta

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta Toimeentulotuki, euroa / asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Vapaa-aika % Suunta Vertailu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä KAIKKI IKÄRYHMÄT Yhteenveto Juuassa asuu 4822 asukasta vuoden 2017 lopussa. Väestöryhmittäiset tiedot on kuvattu edellisissä osioissa, joten tässä yhteydessä tarkastelu kohdistuu väestöön kokonaisuutena. Koko väestön terveyttä ja elämänlaatua kuvaava KELA:n sairastavuusindeksi oli 131,4, joka on laskenut viimevuosina, mutta on maan keskiarvoa (100) selvästi korkeampi. Sairauspäivärahaa saaneiden (16-64v) osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Menetettyjen einvuosien PYLLindeksi on laskenut vuodesta 2010 ja on nyt vertailualueiden tasoa. Tarkasteltaessa terveyerojen ilmenemistä niin voidaan todeta seuraavaa: kunnan yleinen pienituloisuusaste (21,5) on laskenut seurantavuosien aikana. Tulonjaon tasaisuutta kuvaava Gini-kerroin on myös laskenut, joten tuloerot eivät ole kunnan alueella kasvaneet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2012, (25-64 vuotiaiden joukossa). Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys, 15-64-v)) osuus on ollut nousussa (8 %, N=225, 2015). Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH-tutkimus, 20-75V) kuntakohtaisia tietoja eivät ole käytettävissä, mutta väestön elämäntapoja voidaan arvioida maakunnallisilla vuoden tiedoilla seuraavasti: terveytensä keskimääräiseksi tai huonommaksi kokevien osuus oli

41,2 %, työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus oli 30,9 %, päivittäin tupakoivien osuus 15,2 % ja alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) oli 28 %. Juuassa alkoholijuomien kokonaismyynti on laskenut vuodesta 2011 lähtien ollen nyt 8 itraa/asukas (P-K 7 litraa//asukas). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä on kääntynyt laskuun vuodesta 2014 alkaen ja määrä on nykyisin Pohjois-Karjalan keskimääräistä tasoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuvaavat indikaattorit osoittavat seuraavaa: Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit ovat korkeammat kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Vastaavasti erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat alhaisemmat kuin Pohjois- Karjalassa keskimäärin, mutta kasvavat lineaarisesti. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (euroa/asukas) ovat kasvaneet aina vuoteen 2014 saakka, mutta ovat nyt kääntyneet pienoiseen laskuun. Vastaavasti erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat lineaarisessa kasvussa ja samassa linjassa suhteessa vertailukuntiin. Tarkasteltaessa kunnan terveyden edistämisen aktiivisuutta (TEA-viisari 0-100 pistettä), kunnan startegisen johtamisen terveyden edistämisen aktiivisuus on 62 (koko maa 74). Vastaavasti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventavat toimenpiteet kunnan talous- ja toimintasuunnitelamassa saavat 44 (koko maa 64). Terveyden edistämisen aktiivisuus liikunnan edistämisessä arvioidaan 64 pisteeseen (koko maa 68). Väestön terveydentilan seuranta ja aktivointi kunnan johdossa arvioitiin 79 pisteeseen (koko maa 81). Perusopetuksen TEAn pistemäärä oli 63 (koko maa 69). Terveyden eistämisen aktiivisuutta voidaan kehittää vielä eri toimenpitein. 1.2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Edellisen kauden hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) painopisteeksi oli asetettu seuraavat neljä painopistettä: 1) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen 2) Päihdehuollon kehittäminen 3) Työkyvyttömien hyvinvoinnin edistäminen 4) Ikäihmisten hyvinvoinnin kehittäminen 1) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi oli asetettu seuraavat tavoitteet: - lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisten ongelmien vähentäminen - nuorten koulutukseen ohjautuminen - nuorisotyöttömyyden vähentäminen Kun asetettujen tavoitteiden tuloksia tarkastellaan asetetuilla arviointimittareilla, niin voidaan todeta seuraavaa: Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkuudet ovat olleet keskimääräistä peittävämmät suhteessa Pohjois-Karjalaan. Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkuudet ovat olleet seurantavuoden aikana 102-129 tasolla ja taso on säilynyt vuodesta 2010 lähtien. Lastensuojeluilmoitusten määrä on laskussa, mutta puolestaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on pienoisesssa nousussa. Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden määrästä ei ole kuitenkaan saatavissa tilastotietoa, joten

ilmeisesti kyseistä palvelua ei ole saatavissa. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kääntynyt laskuun vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2015 toimeentulotukea sai 10 % lapsiperheistä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24v määrässä ei ole tapahtunut muutoksia seurantavuosien aikana, vuonna 2015 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 28 nuorta. Nuorisotyöttömyys on noussut vuodesta 2011 lähtien (13 % vs. 28,2 %). Vuonna 2016 Juuassa oli 31 nuorta aikuista työttömänä. Etsivässä nuorisotyössä työskenteli 1 henkilö vuosina 2015-2017. Keskimäärin asiakkuuksia oli 40 vuodessa. 2) Päihdehuollon kehittäminen oli asetettu seuraava tavoite: - päihdehaittojen vähentäminen Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa: Nuorten humahakuinen juominen on vähentynyt vuodesta 2010 lähtien. Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokan oppilaista noin 10 % ilmoittaa (2017) humaltuneen (voimakkaasti) vähintään kerran kuukaudessa. Päihdehaittojen vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrät ovat kasvaneet aina vuoteen 2014 saakka, kunnes ovat tipahtaneet 8 %:iin vuonna 2015 (25-64-vuotiaat /1000 vastaavanikäistä). Päihdehuollon avopalveluissa asiakkuudet ovat olleet matalalla jo vuosikaudet. Juuan kunnassa palvelut ovat olleet hyvin saatavilla ja sosiaalitoimen palveluiden saatavuus onkin ollut keskimääräistä nopeampaa kunnassa. Myöskin muut haitat (ilkivalta, poliisin ilmoitukset tms.) ovat olleet verrokkiaikana matalalla tasolla, joten tavoitteessa voidaan katsoa onnistuneen. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina, litraa on laskenut seurantavuosien aikana (8,5 l vs. 8,1 l). 3)Työkyvyttömien hyvinvoinnin edistämiseen oli asetettu seuraavat tavoitteet: - työkyvyttömyyseläkkeellä olevien hyvinvoinnin paraneminen - työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeellä juukalaisista 25-64-vuotiaista oli 14,6 % (2016). Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on laskussa, mutta on kuitenkin korkeampi kuin Pohjois- Karjalassa (10,2 %) tai koko maassa (7,4 %). Suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja on mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt, joiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64- vuotitaita oli 5,8 %. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-64-vuotiaiden määrä oli 3,7 %. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on noussut vuodesta 2013, joka indikoi pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja muuttuja toimii kohtalaisen hyvin myös tulevan työkyvyttömyyden ennakointimuuttujana. Työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden absoluuttinen määrä on laskenut seurantavuosien aikana 63 henkilöllä (417 vs. 354). Kelan työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömien osuutta työikäisestä väestöstä (16-64- vuotiaat) kunnassa suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Kelan työkyvyttömyysindeksi oli 160. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien terveystarkastukset eivät ole lakisääteistäpalvelua, joten asiakkaat ovat hakeutuneet normaalisti perusterveydenhuollon palveluihin. Työhyvinvointi ja aktiivisen varhaisen tuen malli on lakisääteistä toimintaa kaikille työnantajille, jota myös kuntatyönantaja toteuttaa. 4) Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen oli asetettu seuraavat tavoiteet: - Palvelurakennemuutoksen toteuttaminen - Itsenäisen kotona asumisen tukeminen

Viime vuosina on ikäihmisten palvelurakennetta on kehitetty suositusten mukaan. Pitkäaikaisessa laitosasumisessa asui 0,7 % yli 75-vuotiaista, joka on jopa alle suositusten (3 %). Puolestaan tehostetussa palveluasumisessa yli 75-vuotiaista asui 18,4 %, jonka määrä on vain lisääntynyt viime vuosina (valtakunnallinen suositus 5-6 %). Tämän hoitomuodon painotus näkyy myös kotona asumisessa, sillä yli 75-vuotiaista kotona asui 81 %, määrä on pienentynyt viime vuosista ja on selvästi matalammalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin (STM-suositus 91-92). Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneistä oli 15,6 %, joka on suosituksen mukainen. Itsenäistä kotona asumista on tuettu asunnon muutostöinä ja apuvälinelainauksilla/asennuksilla. Myös joukkoliikenne palveluita on kehitetty siten, että kirkonkylän alue on päässyt kimppakyydin piiriin. Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit uudistuivat vuonna 2013, joten tuen piirissä olevia yli 75-vuotiaita oli 9,4 % vastaavan ikäisistä. Määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2012, jolloin se oli 3,2 %. Vaikka päävastuu hoivapalveluista on ollut sosiaali- ja terveystoimella, niin hyvää yhteistyötä on tehty poikkihallinnollisesti esimerkiksi liikuntatoimen sekä Voimaa vanhuuteen -hankkeen kanssa. Yhteenveto: Kauden 2013-2016 hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat olleet perusteltuja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuudessa Juuan väestö ikääntyy, joten itsenäistä kotona asumista tulee tukea entisestään. Huomioita tulee kiinnittää tehostetun palveluasumisen ja kotiin annettavien tukipalvelujen suhteeseen. Myös erilaiset yhteisöasumisen muotoja tulisi selvittää, sillä yksinäisyys on varsin yleistä 75-vuotta täyttäneissä. Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tulee tukea kaikin keinoin ennaltaehkäisevästi, jotta raskaimpiin ja kustannuskalliisiin tukitoimiin ei tarvitsisi turvautua. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 1,2 mij,, joten koulupudokkaiden ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi on toimittava määrätietoisesti. Ehkäisevä päihdetyö on kuntien lakisääteinen tehtävä. Ehkäisevän päihdetyön tuki tulee jatkossa kuulumaan vahvemmin maakunnalle, jota toteutetaan kunnan kanssa yhdessä. Alkoholin kulutukseen vaikuttava keskeinen seikka on kuitenkin alkoholin verotus ja alkoholilain linjaukset. Työkyvyttömien hyvinvoinnin tukeminen ei välttämättä kohdistu työkyvyn tukemiseen, joten painopiste pitäisi olla enemmän työkykyisyyden tukemisessa. 1.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Onnistumiset: Nuorisotyön kehittäminen Työttömyyden hoidossa onnistuminen Alkoholin käytön väheneminen Kaatumiset ym. onnettomuudet matalalla tasolla kunnan väylillä Hyte - työn näkyväksi tekeminen Liikunta- ja harrastepaikkojen rakentaminen Vuosien 2016 ja 2017 aikana kunnassa on investoitu merkittävästi liikunta- ja harrastepaikkojen rakentamiseen. Alkusyksystä 2016 valmistuneen Simpauttajan liikuntapuiston suunnittelu aloitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Poikolan koulun oppilaiden ja henkilökunnan, paikallisten urheiluseurojen, yhdistysten ja eri-ikäisten kuntalaisten kanssa. Syntyneiden suunnitelmien pohjalta lähiliikuntapaikalle toteutettiin viisi toiminnallista kokonaisuutta; ulkokuntosali, parkour-alue,

tekonurmikenttä palloiluun, monitoimiareena ja erilaiset leikkialueet. Simpauttajan liikuntapuistolle myönnettiin valtakunnallinen vuoden liikuntateko 2016 palkinto, jossa palkinnon myöntämistä perusteltiin poikkeuksellisen hienosti toteutetusta kuntalaisia osallistavasta suunnittelutyöstä. Eriikäisten kuntalaisten ääni on saatu hyvin kuuluviin ja palautetta on kerätty niin lapsilta kuin ikäihmisiltäkin. Alue on valmistumisen jälkeen ollut aktiivisessa käytössä. Kouluaikana oppilaat hyötyvät erilaisista välituntiliikuntamahdollisuuksista ja vapaa-aikana kuntalaiset käyttävät aluetta oman kuntonsa parantamiseen sekä seuratoimijat omissa harjoituksissaan. Lähiliikuntapaikan viereen rakennettiin katettu jäähalli, Tulikivi Areena, joka valmistui loppuvuodesta 2016. Tulikivi Areena pystytettiin Juuan Palloseuran johdolla, kymmenien talkoolaisten voimin. Katettu jäähalli on luistelijoiden ja jääkiekkoilijoiden aktiivisessa käytössä talviaikaan. Keväisin ja kesällä tiloissa on vietetty erilaisia yleisötilaisuuksia ja myöskin harrastajaryhmät hyödyntävät tilaa omissa harjoituksissaan. Juuan Palloseura luovutti Tulikivi Areenan Juuan kunnalle loppiaisena 2017 vietettyjen avajaisten yhteydessä. Katetun jäähallin toivotaan elvyttävän jääurheiluharrastusta myös Juuassa. Aikuisten harrastajien lisäksi mukaan onkin saatu useampia juniorijoukkueita, jotka harjoittelevat säännöllisesti jääkauden alettua Areenalla. Seuravuorojen lisäksi katettuun halliin on varattu vapaita yleisövuoroja, jotka ovat kaikenikäisten kuntalaisten käytettävissä. Ilvolankosken Urheilukenttä peruskorjattiin keväällä 2017 ja peruskorjauksen yhteydessä uusittiin juoksuradat sekä heitto- ja hyppypaikat. Nyt uudistetuilla suorituspaikoilla on hyvä harrastaa erimittaisia juoksulajeja, keihäänheittoa, moukarinheittoa, pituushyppyä ja kuulantyöntöä. Kuntalaisten keskuudessa uudelleen pinnoitettu urheilukenttä on otettu hyvin vastaan ja myös ihmisten omaehtoinen kentän käyttö on lisääntynyt. Taivaanpankon ulkoilualueelle pystytettiin talkoovoimin kesällä 2016 yhdeksän väyläinen Frisbeegolf rata. Kunta maksoi radan rakentamiseen tarvittavat materiaalit ja paikallinen frisbeegolfin harrastajaryhmä hoiti yhdessä kunnantyöntekijöiden kanssa väylien rakentamisen ja korien pystytyksen. Suunniteluapua radan toteutukseen saatiin Joensuun Liitokiekko ry:ltä. Avajaisia radalla vietettiin alkusyksystä 2016. Frisbeegolf rata on houkutellut paikallisten harrastajien lisäsi käyttäjiä myös ympäryskunnista. Frisbeegolf onkin kasvava harrastusmuoto niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Nyt valmistuneet uudet ja monipuoliset liikuntapaikat tarjoavat kuntalaisille erinomaiset mahdollisuudet omaehtoiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Liikunnan harrastaminen Juuan kunnassa ei jää rahasta kiinni, sillä mittavista investoinneista huolimatta rakennetut liikuntapaikat ovat käyttäjilleen ilmaisia. Myös urheiluseurojen harjoitusolosuhteet ovat parantuneet merkittävästi investoitujen liikuntapaikkojen myötä. Tämän toivotaan näkyvän myös käyttäjä- ja harrastajamäärien lisääntymisenä. Haasteet: Väestörakenne Lapsiperheiden perhepalvelut Koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret Kotona asuvien vanhusten hyvinvoinnin turvaaminen Talouden tila heikentää mahdollisuuksia panostaa rakenteisiin Rakennetyöttömyys

Hyvinvointitavoitteet: 1 Elinvoiman ja työllisyyden edistäminen sillä elinvoima luo hyvinvointia 2 Terveyserojen kaventamiseen suuntaavat toimenpiteet laajasti eri väestöryhmillä 3 Kotona asumisen tukeminen ja tehostetun palveluasumisen resusrssien palvelutarpeen arviointi ja kohdennetut toiminpiteet

2 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020 2.4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 2.4.1 Kuntastrategian painopisteet vuosille 2018-2021: 1. Hyvinvoiva kuntalainen 2. Korkeatasoinen sivistystyö 3. Vahva kuntatalous 4. Lähidemokratia ja osallisuus 5. Elinvoima/ työn ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen 6. Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen- Hyvinvoiva henkilöstö 7. Luottamuksellinen yhteistyö 8. Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia Juuan kunnan stertegiaan voi tutustua oheisen linkin kautta. https://www.juuka.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=3312 Kunnanvaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymässä strategiassa on asetettu hyvinvointiin tavoitteet. Strategian mukaiset hyvinvointitavoitteet eri ikäryhmille: 1. Lapsiperheet Syrjäytymisen ehkäisy Vähintään yksi harrastus ja vähintään yksi ystävä jokaisella. (Keinoina edulliset tilat, harrastusrahasto, kaveripankki) Kuntalaisten sitouttaminen Juuka-yhteisöön kehitetään muuttajapalveluita Kuntalaisen laaja hyvinvointi Siun soten palveluiden laadun varmistaminen, ennakoivat palvelut, laadukas lapsityö, terveellinen kouluruoka 2. Nuoret Hyvinvoinnin paraneminen ja syrjäytymisen esto harrastusten tukeminen, ennakoivat palvelut, etsivä nuorisotyö, laadukas nuorisotyö Laadukas sivistystyö Varmistetaan että kaikilla jatko-opintopaikka, Lukion säilyminen, laadukkaat koulutilat Nuorten laaja hyvinvointi Hyvät ehkäisevät palvelut (sote, liikunta, järjestöt, nuorisotyö) Päihteiden käytön vähentäminen päihdemyönteisyyden vähentäminen Osallisuuden lisääminen Vaikutusmahdollisuudet, erilaiset tapahtumat 3. Työikäiset Hyvinvoinnin paraneminen Laajat harrastusmahdollisuudet; liikunta, kansalaisopisto, järjestöt. Edulliset maksut

Sote-palvelut, erityisesti ehkäisevät. Perheiden tukeminen vanhemmuudessa, parisuhteessa ja mahdollisissa kriisitilanteissa päihteiden käytön väheneminen edelleen, riittävät tukipalvelut 4. Ikäihmiset Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman kauan Ennakoivat palvelut, toimivat sote-palvelut Laajat harrastusmahdollisuudet ikä- ja kunto huomioon ottaen turvallinen infra; kadut tiet, portaat. Esteettömyys liikkumiseen Kylä- ja kotipalvelut Yksinäisyyden torjunta Ellinkulma, tapaamispaikat, tapahtumat 5. Talous ja väestö Vahva kuntatalous mahdollistaa laadukkaan palvelutason Kuntakonsernin talous tasapainossa Hyvinvointia edistävät investoinnit (koulut, päiväkodit, sote, kadut, tiet, liikunta- ja kulttuuripaikat) Nettomuutto korkeintaan muuttavan opiskelijamäärän verran tappiolla. Syntyvyyden laskun pysähtyminen

2.5 Hyvinvointisuunnitelma Vuosien 2017-2020 hyvinvointisuunnitelmassa on asetettu kolme painopistettä ja niitä tukevat tavoitteet. Toteutumista resursoidaan ja seurataan kunnan talous- ja toimintasuunnitelman mukaisessa rytmissä. Hyvinvointisuunnitelmaa tarkennetaan aina vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Elinvoiman ja työllisyyden edistäminen Tavoite Elinkeinotoiminnan ja yritysten kasvun mahdollistaminen Koulupudokkaiden ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Oman elinkeinotoimen vahvistaminen / KH Tonttien määrän varmistaminen / Kh Yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen Koulupudokkaat: Etsivä nuorisotyö/ohjaamotoiminta Laadukas sivistystyö peruskoulussa ja lukiossa Resurssit Palkattu elinkeinosuunnittelija 2018, seurataan resurssin riittävyyttä Nuortenpaja Apaja Koko sivistystoimen riittävä resurssointi Työllisyyden tukitoimet: Työnsuunnittelija kuntouttava työtoiminta, (Kyllikki Väyrynen), työllistämisen kuntalisä, kuntouttavan ohjaus, työpaja jne järjestöt Arviointimittarit Työpaikkojen määrä Yritysten määrä Investoinnit Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Jatko-opiskelupaikka koulun jälkeen % Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Toimenpiteet ja Tavoite vastuutaho Voimaperheet: vanhempainohjaus 4-5 - vuotiaille (kohdennetusti) Lasten ja perheiden ennakoiva tuki: Varhaiskasvatus tarjoaa päivähoito, aktiivinen lapsille hyvän pohjan varhaiskasvatus perusopetuksen aloittamiseen Voisi asettaa tarkemman tavoitteen Resurssit Siun sote Osaaminen ja rahallinen resurssi Arviointimittarit Voimaperheen toimintamallin seurantatiedot Vk:n osallistuvien määrä ikäluokasta %

Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden, elintapojen ja mielenterveyden tukeminen (suojaavat tekijät): Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen Harrastusrahasto. Seurojen välinen yhteistyö; seurakehittäjä Ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen Kuntalaisten arkiaktiivisuutta ja vapaa-ajanliikuntaa lisäävät infraratkaisut Liikkuva koulu: aktiivisen koulupäivän toteutus Kiva koulu, Versoohjelman toiminta Ahdistuneisuusohjelma 5-6. lk Terveellisten elintapojen tukeminen perusopetuksessa Pitkäaikaistyöttömille suunnattu terveystarkastus Kohdennettu liikuntaneuvonta Rahaston perustaminen Työntekijän palkkaaminen seuroihin, kunta mukana Asiakkaiden palveluohjaus Kotikuntoutuksen toteutuminen (Miun aktiivinen arki) Kotihoidon välittömän asiakastyöajan kehittäminen AKE-ryhmän toiminta kaatumisen ehkäisyssä Kyläpalvelun laajentaminen Laadukas infra >> poistaisin koska toistoa Harrastusten tuki Ellinkulma Lähiliikuntapaikan valmistuminen, Tulikivi Areenan ylläpito, Ilvolankosken urheilukentän käyttö. Hiihtoladut, kävelyreitit, kadut, uimarannat, sisäliikuntasalit Perusopetus ja liikuntatoimi Perusopetus Siun sote Kehittämishankkeet Perusopetus Siun sote Osallistuvien Vapaa-aikatoimi Tuli-hanke Perintövarat, lahjoitusvarat TA Siun sote, AVOThanke Kys-erva verkosto (Siun sote) Rahallinen Talousarviossa Edulliset maksut Osallistuminen hankkeeseen Liikuntatoimi ja tekninen toimi Kouluterveyskysely 4-5 lk ja 8-9 lk (vähintään tunnin päivässä liikkuvat) Kouluterveyskysely: Koulukiusaaminen ja turvallisuus Kouluterveyskysely (terveydentila, kouluruokailu, ylipaino, tupakointi) määrä työttömistä Osallistuvien määrä Hakijoiden määrä Seuratyöntekijän rekrytointi ja toimenpiteet Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä Osallistuvien määrä Kaatumisien määrä (poistaisin toistoa) Harrastajat, kunnan tilat ja kansalaisopisto Ellinkulman osallistujamäärät Kuntalaisille suunnattu maakunnallinen liikuntakysely

Osallisuuden kehittäminen Tavoite Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, kuntalaistoiminnan roolin kehittäminen Järjestöavustusten periaatteiden luominen Kolmas sektori aktiivinen toimija Toimenpiteet ja vastuutaho Hallinto-osasto Hyvinvointilautakunta ottaa kaikki samaan koriin ja tekee periaatteet KH, hvltk Yhdistysten sukupolvenvaihdoksissa avustaminen Resurssit Sihteerityöpanosta asioihin Sivistysosasto, hallinto-osasto Järjestöjen byrokratiatuki selvitetään Arviointimittarit Toiminnan aktiivisuus Järjestöjen tyytyväisyyys 3 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 3.6 Suunnitelman laatijat Hyvinvointisuunnitelman johtamisesta vastaa kunnan johtoryhmä: Markus Hirvonen, kunnanjohtaja Aki Jäppinen, hallintojohtaja Petteri Soinen, talouspäällikkö Marja Kononen, sivistysjohtaja Meri Heiskanen, vs. tekninen johtaja Jonne Maaninka, elinkeinosuunnittelija Johtoryhmä johtaa ja koordinoi tietoon perustuen eri toimialojen/ palvelualueiden ja muiden toimijoiden hyvinvointiyhteistyötä Valmistelee valtuustokausittaisenhyvinvointikertomuksen ja vuosittaiset raportit(mm. valitsee indikaattorit ja kehittää niitä) Raportoi säännöllisesti valtuustolle työnsä tuloksista Tukee, seuraa ja arvioi hyvinvoinnin edistämisen toimeenpanoa Osallistaa kuntalaisia ja muita tärkeiksi katsottuja tahoja (esim. järjestöt, yritykset, seurakunnat) hyvinvointikertomuksen valmisteluun, käytännön toteutukseenn, seurantaan ja arviointiin

3.7 Suunnitelman hyväksyminen Hyvinvointilautakunta Kunnanhallitus XX Kunnanvaltuusto XX