EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.5.2018 C(2018) 2856 final Asia: Valtiontuki Suomi SA. 47083 (2017/NN) (ex 2016/PN) Suomessa jo esiintyvien kasveja vioittavien tuholaisten aiheuttamien laajojen metsätuhojen ehkäiseminen Arvoisa ulkoasiainministeri Tarkasteltuaan Suomen viranomaisten toimittamia edellä mainittua valtiontukiohjelmaa koskevia tietoja Euroopan komissio, jäljempänä komissio, on päättänyt olla vastustamatta kyseistä ohjelmaa, koska se soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti edellä mainitusta tukiohjelmasta 16. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi samana päivänä. Komissio lähetti 19. tammikuuta 2017 Suomen viranomaisille lisätietopyynnön, johon viranomaiset vastasivat 24. tammikuuta 2017 päivätyllä kirjeellä. (2) Toimitetut lisätiedot arvioituaan komissio päätti siirtää asian samalla numerolla NN-rekisteriin, koska ohjelman oikeusperusta oli tullut voimaan vuonna 1991, ja ilmoitti päätöksestään Suomen viranomaisille 10. helmikuuta 2017. Tämä päätös koskee kahta ohjelmaa: i) metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin (1087/2013) perustuva ohjelma, jäljempänä ilmoitettu uusi ohjelma, ja ii) hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettuun lakiin (263/1991) perustuva ohjelma, Timo Soini Ulkoasiainministeri Ulkoasiainministerin kabinetti PL 412 00023 VALTIONEUVOSTO SUOMI Euroopan komissio, 1049 Bryssel, BELGIA
jäljempänä aiempi ilmoittamaton ohjelma, josta myönnettiin tukea vuosina 2008, 2011 ja 2012. (3) Komissio lähetti 18. huhtikuuta 2017 Suomen viranomaisille lisätietopyynnön, johon viranomaiset vastasivat 4. toukokuuta 2017 päivätyllä kirjeellä. (4) Komissio pyysi lisätietoja 25. elokuuta 2017 ja 10. tammikuuta 2018. Suomen viranomaiset vastasivat pyyntöihin 25. syyskuuta 2017 ja 30. tammikuuta 2018. Toimivaltaiset viranomaiset toimittivat lisätietoja 2. helmikuuta 2018. Komissio piti 9. maaliskuuta 2018 kokouksen Suomen viranomaisten kanssa. 2. ILMOITETUN UUDEN OHJELMAN KUVAUS 2.1. Nimi (5) Suomessa jo esiintyvien kasveja vioittavien tuholaisten aiheuttamien laajojen metsätuhojen ehkäiseminen 1 2.2. Tarkoitus (6) Ilmoituksen mukaan Suomen viranomaiset haluavat korvata metsänomistajille laajojen metsävahinkojen ehkäisemiseksi toteutetut toimenpiteet sekä Suomessa jo esiintyvien kasveja vioittavien tuholaisten aiheuttamat vahingot. Toimenpiteiden tarkoituksena on kasvinterveyden suojeleminen ja terveen metsäekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. 2.3. Oikeusperusta (7) Oikeusperustan muodostaa laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013). 2.4. Kesto (8) Kansallinen oikeusperusta tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Kyseisen lain 10 :n (Korvaukset laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista) voimaantulo edellyttää kuitenkin erillistä täytäntöönpanosäädöstä, ja se tulee näin ollen voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman. (9) Suomen viranomaiset ovat pyytäneet, että ohjelman hyväksyntä olisi voimassa 31. joulukuuta 2021 asti. Koska Euroopan unionin suuntaviivoja maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014 2020, jäljempänä vuosien 2014 2020 suuntaviivat 2, sovelletaan 31. joulukuuta 2020 asti, Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet mukauttamaan ilmoitettua uutta tukiohjelmaa tarvittaessa mahdollisiin uusiin suuntaviivoihin. 1 2 Suomi on myös ottanut käyttöön neuvoston direktiivillä 2000/29/EY säänneltyjä kasvintuhoojia koskevan ohjelman, SA.47450 (2017/N), Neuvoston direktiivillä 2000/29/EY säänneltyjen kasvintuhoojien aiheuttamien laajojen metsävahinkojen ehkäiseminen, EUVL C 219, 7.7.2017, s. 10. EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1, sellaisina kuin ne ovat muutettuina EUVL C-sarjan lehdessä 390, 24.11.2015, s. 4. 2
2.5. Talousarvio (10) Ilmoitetun uuden ohjelman kokonaistalousarvio on 1 miljoona euroa. Ohjelma ei ole osa Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Tuen myöntävä viranomainen on maa- ja metsätalousministeriö, jäljempänä ministeriö. 2.6. Tuensaajat (11) Tuensaajat ovat yksityisiä ja julkisia metsänomistajia. (12) Tuensaajia odotetaan olevan noin kymmenen, kaikenkokoiset yritykset mukaan luettuina. (13) Tuensaajina eivät voi olla vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 35 kohdan 15 alakohdassa tarkoitetut vaikeuksissa olevat yritykset. (14) Tuensaajina eivät voi olla yritykset, joille oli annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. (15) Suomen viranomaiset ovat myös vahvistaneet, ettei tukea myönnetä metsäteollisuudelle, kaupallisesti kannattavaan puunajoon tai -kuljetukseen, puun tai muiden metsävarojen jalostamiseen tuotteiksi, energiantuotantoon tai hakkuuseen, jonka päätarkoituksena on kaupallisesti kannattava puunajo, eikä uudelleenistutukseen, jossa kaadetut puut korvataan vastaavilla puilla. 2.7. Tuen muoto (16) Suora avustus ja tuetut palvelut. Tuettuja palveluja ovat muun muassa biologisten torjunta-aineiden levittäminen, torjunta-aineista aiheutuvat kustannukset sekä ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelutyöt. 2.8. Ilmoitetun uuden ohjelman kuvaus (17) Ilmoitettu uusi tukiohjelma koskee tukea metsänomistajille laajojen metsätuhojen ehkäisemiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin sekä Suomessa jo esiintyvien kasveja vioittavien tuholaisten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Tässä yhteydessä metsätuhoilla tarkoitetaan selkärangattomien eliöiden, sienten, bakteerien ja virusten metsässä kasvaville puille aiheuttamia tauteja ja puiden kasvun tai laadun heikkenemistä. Kasveja vioittavista tuholaisista ei ole kattavaa luetteloa, koska ilmastonmuutoksen vuoksi tuholaisten ja tautien käyttäytyminen ja/tai esiintymät saattavat muuttua nopeasti. Ilmoitettu uusi ohjelma kattaa metsätuhot silloin, kun ne ovat poikkeuksellisen laajoja tai on olemassa vaara laajojen metsätuhojen leviämisestä tai syntymisestä. Toimenpiteen tarkoituksena on näin ollen terveen metsäekosysteemin, sen tehtävien sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä uhkaavan laajan metsätuhon syntymisen tai leviämisen estäminen. (18) Kun kyseessä ovat poikkeuksellisen laajat metsätuhot tai vaara laajan metsätuhon leviämiseen tai syntymiseen, toimivaltainen viranomainen eli ministeriö antaa määräyksen tuholaisten käsittelemistä ja leviämisen ehkäisemistä koskevista toimenpiteistä. 3
(19) Tällöin Suomen metsäkeskuksen, joka on valtion rahoittama organisaatio, on tehtävä esitys, jonka tulee sisältää seuraavat tiedot: i) tuho- tai vaara-alue; ii) alueen kullakin tilalla metsätuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden suorittamisajankohta sekä niiden maanomistajien yhteystiedot, joiden tiloilla toimenpiteitä esitetään suoritettaviksi; ii) arvio toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista ja siitä, miltä osin kustannukset tulisivat valtion korvattaviksi, ja iv) jos biologisia tai mekaanisia torjuntakeinoja ei voida käyttää, perustelut sille. Ministeriö päättää, sovelletaanko ehdotettuja toimenpiteitä. Tavanomaisesti toimenpiteenä on se, että vaara-alueen metsäkeskus tai maanomistajat määrätään tuhoamaan saastuneet puut ja kaikki niiden ympärillä tietyllä säteellä olevat isäntäpuut, tai levittämään biologisia torjunta-aineita kyseisellä alueella. (20) Ehkäiseviä toimenpiteitä ei toteuteta sellaisilla Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla, jotka on suojattu luonnonsuojelulain ja erämaalain nojalla. (21) Tuholaisten ja puutautien käsittelemiseen ja leviämisen estämiseen sekä niiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettua tukea voidaan myöntää seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin: (a) ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja käsittelytoimenpiteet, mukaan lukien maaperän valmistelu uudelleenistutusta varten, ja tällaisten toimien edellyttämät tuotteet, laitteet ja materiaalit. Biologiset, fysikaaliset ja muut kuin kemialliset / mekaaniset torjunta- ja hoitomenetelmät olisi asetettava etusijalle kemiallisiin menetelmiin nähden, jollei voida osoittaa, että tällaiset keinot eivät ole riittäviä kyseisen taudin tai tuholaisen torjunnassa; (b) puuston tuhoutumisesta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset tuhoutuneen puuston markkina-arvoon saakka, kun kyseistä tautia tai tuholaista torjutaan viranomaisten määräyksestä. Kasvunmenetyksen arvoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon tuhoutuneen kannan potentiaalinen kasvu tavanomaiseen kaatoikään asti. (22) Tukihakemus on jätettävä ministeriölle, joka puolestaan toimittaa sen Suomen metsäkeskukselle. Metsäkeskus tutkii hakemukset ja vahvistaa tukikelpoisten kustannusten ja/tai korvauksen määrät. Tuen maksaa ministeriö. (23) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuensaajan saamat tuki ja muut mahdolliset maksut, mukaan lukien samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kansallisten tai unionin toimenpiteiden tai vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, ovat enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 2.9. Tuen kasautuminen (24) Suomen viranomaisten mukaan ilmoitettua tukea ei myönnetä samanaikaisesti useista järjestelmistä, eikä se kasaudu tapauskohtaisen tuen kanssa. Ilmoitetulla tuella on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. (25) Järjestelmän nojalla hyväksytty tuki ei kasaudu vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta. 4
2.10. Läpinäkyvyys (26) Suomi on ilmoittanut komissiolle, että läpinäkyvyysvaatimuksen täyttämiseksi tukiohjelma sekä yksittäiset avustukset, jotka ovat suurempia kuin 500 000 euroa, julkaistaan seuraavalla verkkosivulla: https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public/search/home/. Lisätietoja valtiontukiasioista on saatavilla seuraavalla sivustolla: http://mmm.fi/valtiontuet. 3. AIEMMAN ILMOITTAMATTOMAN OHJELMAN KUVAUS (27) Alkuperäinen ohjelma Suomessa jo esiintyvien kasveja vioittavien tuholaisten aiheuttamien laajojen metsätuhojen ehkäisemiseksi otettiin käyttöön vuonna 1991, jolloin laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta tuli voimaan. Suomen viranomaiset ovat aiemman ilmoittamattoman ohjelman mukaisesti kolmeen otteeseen korvanneet metsänomistajille toimenpiteet, joiden tarkoituksena oli puutuholaisten torjunta ja hävittäminen metsien ekologisten ja suojaavien tehtävien sekä virkistyskäytön säilyttämiseksi, palauttamiseksi ja parantamiseksi. Ministeriö määräsi vuonna 2008 Suomen metsäkeskuksen ryhtymään nopeisiin toimiin mäntypistiäisen (Neodiprion sertifer) leviämisen estämiseksi Uudenkaupungin alueella Lounais-Suomessa, ja vuosina 2011 ja 2012 ministeriö määräsi toimia ruskomäntypistiäisen (Acantholyda posticalis) torjumiseksi Yyterin alueella Suomen länsirannikolla. 3.1. Oikeusperusta (28) Suomen viranomaisten mukaan aiemman ilmoittamattoman ohjelman oikeusperustana oli i) laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991) ja erityisesti sen 6 ja 7. Suomen viranomaiset antoivat tuen myöntämisen yhteydessä seuraavat päätökset: ii) maa- ja metsätalousministeriön päätös ruskomäntypistiäisen torjunnasta kasvinsuojeluaineen lentolevityksenä, annettu 23. huhtikuuta 2008; iii) maa- ja metsätalousministeriön päätös ruskomäntypistiäisen torjunnasta, annettu 6. huhtikuuta 2011; iv) maa- ja metsätalousministeriön päätös ruskomäntypistiäisen torjunnasta, annettu 16. maaliskuuta 2012. 3.2. Kesto (29) Laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta tuli voimaan 1. heinäkuuta 1991. Ohjelmaa sovellettiin kolmeen otteeseen, kuten (27) kohdassa kuvattiin. Ilmoitetun uuden ohjelman uusi oikeusperusta laki metsätuhojen torjunnasta tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Edellä mainitun oikeusperustan nojalla aiempi ilmoittamaton ohjelma oli voimassa vuodesta 1991 vuoden 2013 loppuun asti. 3.3. Talousarvio (30) Aiemmin toteutettujen ehkäisevien toimenpiteiden talousarvio oli yhteensä 310 000 euroa, josta 105 000 euroa oli mäntypistiäisen ja 205 000 euroa ruskomäntypistiäisen leviämisen estämiseksi toteutettujen toimenpiteiden kustannuksia. Tuen myöntävä viranomainen oli ministeriö. 5
3.4. Tuensaajat (31) Vuonna 2008 toteutettujen toimenpiteiden osalta kyseessä oleva alue oli 57:n eri metsänomistajan omistuksessa (näistä 53 oli luonnollisia henkilöitä ja 4 oikeushenkilöitä). (32) Vuonna 2011 toimia toteutettiin yhden metsänomistajan (oikeushenkilö) omistuksessa olevalla metsäalalla. (33) Vuonna 2012 toimia toteutettiin 9 eri metsänomistajan omistuksessa olevalla alalla (näistä 5 oli luonnollisia henkilöitä ja 4 oikeushenkilöitä). (34) Tukea ei myönnetty taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään tuen myöntämisen ajankohtana voimassa olleissa yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 3. (35) Tuensaajina eivät voineet olla yritykset, joille oli annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki oli todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. 3.5. Aiemman ilmoittamattoman ohjelman kuvaus (36) Kaikissa tapauksissa (vuosina 2008, 2011 ja 2012) ministeriö määräsi Suomen metsäkeskuksen ryhtymään nopeisiin toimiin alueilla, jotka tulisivat kärsimään kasveja vioittavien tuholaisten leviämisestä. (37) Ministeriö teki 23. huhtikuuta 2008 päätöksen ruskomäntypistiäisen torjunnasta kasvinsuojeluaineen lentolevityksenä. Päätöksessä vahvistettiin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kesto, kustannusarvio ja kohdealue, ja toteutettavat toimenpiteet määriteltiin tarkasti. Ministeriö antoi määräyksenhyönteistorjunnasta, sillä joillakin metsäaloilla esiintyi poikkeuksellisen paljon ruskomäntypistiäisten aiheuttamaa neulastuhoa, ja vaara metsässä kasvaviin puihin kohdistuvan tuhon leviämiseen tai syntymiseen oli olemassa. Ministeriö päätti, että torjunta toteutettaisiin levittämällä vaara-alueille ilma-aluksesta biologista kasvinsuojeluainetta (monisärmiövirus). Suunniteltu levitysajankohta oli 15.5. 15.6.2008. (38) Samalla tavoin annettiin vuosina 2011 ja 2012 ministeriön päätösten perusteella määräys ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ruskomäntypistiäisen torjumiseksi Yyterin alueella Suomen länsirannikolla. 3.6. Tukikelpoiset kustannukset (39) Tukikelpoisia kustannuksia olivat vuonna 2008 biologisen torjunta-aineen (monisärmiövirus) hankinta ja sen levittämisen kustannukset. Vuosina 2011 ja 2012 tukikelpoisia kustannuksia olivat biologisen torjunta-aineen (sukkulamadot) hankkimisen ja levittämisen kustannukset. Missään näistä tapauksista ei 3 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 6
myönnetty tukea puuston tuhoutumisesta aiheutuneisiin tappioihin tai puuston uusimisen kustannuksiin. (40) Tuen enimmäisintensiteettiä (100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista) noudatettiin, eikä tuki kasautunut muun samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn tuen kanssa. 4. ARVIOINTI 4.1. Tuen olemassaolo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltaminen (41) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (42) Jotta toimenpide voitaisiin katsoa edellä mainitussa kohdassa tarkoitetuksi tueksi, sen on täytettävä seuraavat kumulatiiviset ehdot: i) toimenpide on valtion toteuttama, ja se rahoitetaan valtion varoista; ii) toimenpiteestä aiheutuu etua sen kohteelle; iii) etu on valikoiva; ja iv) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ilmoitettu uusi ohjelma (43) Ilmoitettu uusi ohjelma on valtion toteuttama ((18) kohta), ja se rahoitetaan valtion varoista ((10) kohta). Ohjelmasta aiheutuu etua sen kohteille, kun metsänomistajille korvataan toimenpiteet, jotka on toteutettu laajojen metsätuhojen ehkäisemiseksi ((18) kohta). Tämä etu suosii valikoivasti tiettyjä yrityksiä (ks. (11) ja (12) kohta) niiden kilpailuasemaa parantamalla. Tukiohjelma on myös valikoiva, koska sen tavoitteiden suhteen tosiasiallisesti ja oikeudellisesti rinnastettavassa tilanteessa olevat muut yritykset eivät ole tukikelpoisia eivätkä näin ollen voi saada samaa etua. (44) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan pelkästään se, että yrityksen kilpailukykyä vahvistetaan kilpaileviin yrityksiin verrattuna myöntämällä taloudellinen etu, jota se ei olisi muuten saanut tavanomaista toimintaansa harjoittamalla, tarkoittaa riskiä kilpailun vääristymisestä. 4 Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki näyttää vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa. 5 Tuensaajat toimivat metsätaloustuotteiden markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa. Esimerkiksi vuonna 2016 EU28-maat tuottivat raakapuuta 371 522 tuhatta kuutiometriä. Samana vuonna Suomi vei muihin jäsenvaltioihin 849 tuhatta kuutiometriä raakapuuta ja toi niistä 5 939 tuhatta kuutiometriä raakapuuta 6. Ala on avoin kilpailulle EU:n tasolla ja on sen 4 5 6 Tuomioistuimen tuomio 17.9.1980 asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, ECLI:EU:C:1980:209. Ks. erityisesti tuomioistuimen tuomio 13.7.1988 asiassa C-102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, ECLI:EU:C:1988:391. Lähde: EUROSTAT. 7
vuoksi herkkä yhden tai useamman jäsenvaltion tuotantoa suosiville toimenpiteille. Näin ollen ilmoitettu uusi ohjelma todennäköisesti vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (45) Edellä esitetyn perusteella SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi voidaan päätellä, että ilmoitettu uusi ohjelma on kyseisessä artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Aiempi ilmoittamaton ohjelma (46) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät myös aiemmassa ilmoittamattomassa ohjelmassa toteutettujen toimenpiteiden osalta. Toimenpiteet olivat Suomen viranomaisten määräämiä ((27) kohta), ja ne rahoitettiin valtion varoista ((30) kohta). Niistä aiheutui etua niiden kohteille, kun metsänomistajille korvattiin toimenpiteet, jotka oli toteutettu laajojen metsätuhojen ehkäisemiseksi ((27) kohta). Tämä etu suosi valikoivasti tiettyjä yrityksiä (ks. (31) (33) kohta) niiden kilpailuasemaa parantamalla. Tukiohjelma on myös valikoiva, koska sen tavoitteiden suhteen tosiasiallisesti ja oikeudellisesti rinnastettavassa tilanteessa olevat muut yritykset eivät olleet tukikelpoisia eivätkä näin ollen voineet saada samaa etua. Tuensaajat toimivat metsätaloustuotteiden markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa. 4.2. Aiemman ilmoittamattoman ohjelman luokittelu voimassa olevaksi tai uudeksi tueksi (47) Laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta tuli voimaan 1. heinäkuuta 1991 (ks. (29) kohta) ja oli näin ollen olemassa ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995 7. Tukiohjelmat, jotka otettiin käyttöön ennen Suomen liittymistä EU:hun ja joita sovelletaan edelleen liittymisen jälkeen, ovat siis voimassa olevaa valtiontukea 8. (48) Hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa (kohta (28)) ei vahvistettu aiemmalle ohjelmalle täsmällisiä edellytyksiä, kuten tuensaajien määritelmää, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tyyppiä, kestoa, talousarviota jne. Kyseinen lakiteksti ei itsessään luonut oikeutta saada tukea, vaan ministeriö harkintavaltansa puitteissa käytti sitä aiemman ilmoittamattoman ohjelman oikeusperustana. Vuonna 1991 voimaan tullutta lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta ei näin ollen voida pitää aiemman ohjelman oikeusperustana. Suomen viranomaisten päätöksessä tuen myöntämisestä mäntypistiäinen esiintymisen yhteydessä vahvistettiin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kesto, kohdealue ja kustannusarvio ja määriteltiin toteutettavat toimenpiteet tarkasti (ks. (37) kohta). Tämän perusteella on aihetta katsoa, ettei hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annettu laki ollut tukea sen hyväksymisen ajankohtana, vaan vasta kun ministeriö pani sen täytäntöön ensimmäistä kertaa eli vuonna 2008. Näin ollen voidaan päätellä, että aiempi ilmoittamaton ohjelma on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista 7 8 EYVL C 241, 29.8.1994, s. 21 Asiakirja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu. Ks. liittymissopimus luettuna yhdessä neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan b alakohdan i alakohdan kanssa. 8
koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun asetuksen (EU) 2015/1589 9, jäljempänä asetus (EU) 2015/1589, 1 artiklan c kohdassa tarkoitettua uutta tukea. 4.3. Tuen sääntöjenmukaisuus SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan soveltaminen (49) Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset eivät ilmoittaneet aikaisemmasta tuesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa edellytetyllä tavalla. Asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan f alakohdan mukaan sääntöjenvastaisella tuella tarkoitetaan uusia tukia, jotka on otettu käyttöön SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Velvollisuus ilmoittaa valtiontuesta asetetaan asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan c alakohdassa ja 2 artiklassa. (50) Koska Suomen toteuttamat toimenpiteet sisältävät valtiontukea, kyse on uusista tuista, joita ei ole annettu komission tietoon, minkä vuoksi ne ovat sääntöjenvastaisia. (51) Uudesta tukiohjelmasta ilmoitettiin komissiolle 16. joulukuuta 2016. Sitä ei ole vielä pantu täytäntöön. Näin ollen Suomi on täyttänyt SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdasta johtuvan velvoitteensa. 4.4. Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille 4.4.1. Sovellettavat säännöt (52) Tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille vain, jos kyseessä on jonkin SEUT-sopimuksessa tarkoitetuista poikkeuksista. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos sillä edistetään tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Jotta tätä poikkeusta voitaisiin soveltaa, tuen on täytettävä asiaankuuluvat unionin valtiontukisäännöt. (53) Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen 10 mukaan asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan f kohdassa tarkoitettu sääntöjenvastainen tuki on arvioitava tuen myöntämishetkellä voimassa olevien sääntöjen ja suuntaviivojen mukaisesti. (54) Vuosien 2014 2020 suuntaviivoja on sovellettu 1. heinäkuuta 2014 alkaen. Näin ollen kyseisen päivämäärän jälkeen myönnettyä tukea olisi tarkasteltava mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Ennen kyseistä päivämäärää myönnettyä tukea olisi sen sijaan tarvittaessa tarkasteltava ennen 1. päivää heinäkuuta 2014 sovellettujen toimenpiteiden ja käytännön mukaisesti. (55) Koska tuki myönnettiin tammikuun 2008 ja joulukuun 2012 välisenä aikana (aikaisempi ilmoittamaton ohjelma), näiden toimenpiteiden tarkastelun on 9 10 EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9. EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22. 9
perustuttava maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskeviin suuntaviivoihin vuosiksi 2007 2013 11, jäljempänä vuosien 2007 2013 suuntaviivat. (56) Ilmoitettua uutta ohjelmaa, jonka oikeusperusta on metsätuhojen torjunnasta vuonna 2013 annettu laki, arvioidaan vuosien 2014 2020 suuntaviivojen perusteella. 4.4.2. Vuosien 2007 2013 suuntaviivojen soveltaminen (57) Komissio arvioi metsätalouteen liittyvän tuen vuosien 2007 2013 suuntaviivojen 175 kohdan mukaisesti. Kyseisessä kohdassa todetaan, että Metsien säilyttämisen ja parantamisen edistämiseksi sekä niiden ekologisten ja suojaavien tehtävien ja virkistyskäytön edistämiseksi komissio katsoo, että enintään 100- prosenttinen valtiontuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista seuraavien tukikelpoisten menojen osalta, kun jäsenvaltio pystyy osoittamaan, että kyseiset toimenpiteet edistävät välittömästi metsien ekologisen ja suojaavan tehtävän ja virkistyskäytön, biodiversiteetin ja metsäekosysteemin terveyden säilyttämistä tai kunnostamista. (58) Edellä kuvattujen toimenpiteiden tavoitteena oli metsien ekologisten tehtävien säilyttäminen ((27) kohta). Tuki-intensiteetti kattoi 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kuten (40) kohdassa kuvataan. (59) Vuosien 2007 2013 suuntaviivojen 175 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää metsätalousalalla tuholaisten ehkäisemiseen, hävittämiseen ja käsittelemiseen. Tukikelpoiset kustannukset voivat koostua seuraavista: ennaltaehkäisevät ja käsittelytoimenpiteet [...], ja tällaisten toimien edellyttämät tuotteet, laitteet ja materiaalit.. Vuosina 2008, 2011 ja 2012 korvattuihin kustannuksiin sisältyivät käytettyjen materiaalien ja ennaltaehkäisevien käsittelytoimenpiteiden (esim. kasvinsuojeluaineiden levittämisen) kustannukset, kuten (39) kohdassa esitetään. (60) Vuosien 2007 2013 suuntaviivojen 175 kohdan c alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan Tukea myönnettäessä etusijalle olisi asetettava biologiset ja mekaaniset torjunta- ja hoitokeinot, jollei voida osoittaa, että tällaiset keinot eivät ole riittäviä kyseisen taudin tai tuholaisen torjunnassa. Suomen viranomaisten mukaan vuosina 2008, 2011 ja 2012 toteutetuissa toimenpiteissä käytettiin ainoastaan biologisia aineita ((39) kohta). (61) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea ole maksettu yrityksille, joille on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi ((35) kohta). (62) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukea myönnetty vaikeuksissa oleville yrityksille, joita tarkoitetaan tuen myöntämisen ajankohtana voimassa olleissa yhteisön suuntaviivoissa (kohta (34)). (63) Vuosien 2007 2013 suuntaviivojen 16 kohdassa vahvistetaan edellytys, jonka mukaan valtiontuella on oltava kannustava vaikutus, korvaavaa tukea lukuun ottamatta. Toimenpiteiden tarkoituksena oli korvata metsänomistajille 11 EUVL C 319, 27.12.2006, s. 1. 10
puutuholaisten torjunnasta ja hävittämisestä aiheutuneet kustannukset, kuten (27) kohdassa kuvataan. Näin ollen vuosien 2007 2013 suuntaviivojen 16 kohdan vaatimuksia on noudatettu. (64) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että aiempi ilmoittamaton ohjelma on vuosien 2007 2013 suuntaviivojen mukainen ja soveltuu siten sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. 4.4.3. Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen soveltaminen (65) Ilmoitettuun uuteen ohjelmaan voidaan soveltaa vuosien 2014 2020 suuntaviivojen II osan 2 luvun 2.8.1 jaksoa Tuki sellaisiin erityisiin metsäalan toimiin ja toimenpiteisiin, joiden ensisijaisena tavoitteena on edistää metsäekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden ja perinteisten maisemien säilyttämistä tai ennallistamista, koska ilmoitetun uuden ohjelman tavoitteena on terveen metsäekosysteemin, sen tehtävien sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä uhkaavan laajan metsätuhon syntymisen tai leviämisen estäminen (ks. (17) kohta). (66) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 496 kohdan mukaisesti komissio katsoo metsätalousalan valtiontuen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos se täyttää kyseisten suuntaviivojen yhteiset arviointiperiaatteet ja niiden II osan 2.8.1 jaksossa esitetyt erityisedellytykset. 4.4.3.1. Yhteiset arviointiperiaatteet (67) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 12 kohdan mukaan yhteisiä arviointiperiaatteita sovelletaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluviin tukijärjestelmiin ja SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnettävään yksittäiseen tukeen. Suuntaviivojen 38 kohdan mukaan voidaan katsoa, että ilmoitettu tukitoimenpide soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan nojalla, jos komission päätelmä on, että toimenpidesuunnitelma varmistaa, että tuen myönteinen vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ylittää sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun. Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen (68) Ilmoitettu uusi ohjelma edistää yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 43 kohdan mukaisesti. Kuten edellä (6) kohdassa kuvataan, yksi ohjelman tavoitteista on korvata metsänomistajille toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ehkäistä kasvintuhoojan leviäminen metsissä kasvinterveyden suojelemiseksi ja terveen metsäekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Uuden ohjelman tavoite liittyy näin ollen resurssien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön, ja sillä pyritään saamaan aikaan älykästä ja kestävää kasvua. Tuki kohdennetaan selkeästi määritellyin perustein, jotka kuvataan (17) ja (18) kohdassa. (69) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 48 kohdan mukaisesti komissio katsoo, että mainittujen suuntaviivojen II osan 2.8 jaksossa tarkoitettujen, maaseudun kehittämisen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tukitoimenpiteet ovat maaseudun kehittämistavoitteiden edistämistä koskevan periaatteen mukaisia, 11
sillä komissio on saanut riittävästi kokemusta sen suhteen, että toimenpiteillä edistetään maaseudun kehittämistavoitteita. (70) Kuten (18) ja (19) kohdassa kuvataan, ilmoitetulla uudella tukiohjelmalla pyritään ehkäisemään ja korvaamaan kasvintuhoojien aiheuttamat laajat vahingot ja samalla säilyttämään alkuperäinen metsäekosysteemi. Näin ollen ohjelmalla ei todettu olevan vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 52 kohdassa tarkoitettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtion toteuttamien toimien tarve (71) Kuten tämän päätöksen 4.4.3.2 jaksossa osoitetaan, ilmoitettu uusi ohjelma täyttää suuntaviivojen II osan 2.8.1 kohdassa esitetyt erityisedellytykset. Sen vuoksi komissio katsoo vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 55 kohdan mukaisesti, että tuki on tarpeen, jotta saavutettaisiin yhteisen edun mukaiset tavoitteet. Tuen tarkoituksenmukaisuus (72) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 57 kohdan mukaisesti komissio katsoo, että maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla myönnettävä tuki, joka täyttää suuntaviivojen II osan asianomaisissa jaksoissa vahvistetut erityisedellytykset, on tarkoituksenmukainen politiikan väline. Ilmoitettu uusi ohjelma täyttää vuosien 2014 2020 suuntaviivojen II osan 2.8.1 jaksossa vahvistetut erityisedellytykset, kuten tämän päätöksen 4.4.3.2 jaksossa osoitetaan, ja niin ollen suuntaviivojen 57 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät. (73) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 63 kohdan mukaisesti jäsenvaltion on osoitettava, että sen ekologisia tai metsien suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita ei voida saavuttaa maaseudun kehittämisellä kuten suuntaviivojen II osan 2.1 2.7 luvussa tarkoitetuilla metsätaloustoimenpiteillä. Ilmoitettu uusi ohjelma kattaa (6) ja (17) kohdassa tarkoitetuista, kasvintuhoojan metsissä leviämisen estämiseksi toteutettavista ehkäisevistä toimenpiteistä sekä puuston tuhoutumisesta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Suuntaviivojen II osan 2.1 2.7 luvut eivät kata tällaisia toimenpiteitä, joten tämä edellytys täyttyy. Kannustava vaikutus ja tuen tarve (74) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 75 kohdan r alakohdan mukaan (18) ja (19) kohdassa kuvatuilla toimenpiteillä ei tarvitse olla kannustavaa vaikutusta. Tuen oikeasuhteisuus (75) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 82 kohdan mukaisesti komissio katsoo, ettei tuen määrä saisi ylittää tukikelpoisia kustannuksia, jotta tuki olisi oikeasuhteista. Suuntaviivojen 84 kohdassa tarkennetaan vielä, että oikeasuhteisuuden perusteen katsotaan täyttyvän, jos suuntaviivojen II osan asianomaisissa jaksoissa vahvistettuja erityisedellytyksiä noudatetaan. Ilmoitettu uusi ohjelma täyttää vuosien 2014 2020 suuntaviivojen II osan 2.8 jaksossa vahvistetut erityisedellytykset, kuten tämän päätöksen 4.4.3.2 jaksossa osoitetaan, ja niin ollen suuntaviivojen 84 kohdan vaatimukset täyttyvät. 12
(76) Koska tuki ei kasaudu muista julkisista varoista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi saadun tuen kanssa ((24) kohta), vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 99 kohtaa ei sovelleta kyseessä olevaan tukiohjelmaan. Suomen viranomaiset vakuuttivat, ettei uuden ohjelman mukaisesti myönnetty tuki kasaudu vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta ((25) kohta), ja näin ollen vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 104 kohdan vaatimukset täyttyvät. Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen (77) Kuten (6) kohdassa osoitetaan, tukiohjelmalla ei ole suoraa yhteyttä tuotantoprosessien laajentamiseen eikä voimaperäiseen maatalouteen tehtäviin investointeihin. Ilmoitetun uuden ohjelman pääasiallisena tavoitteena on ehkäistä kasvintuhoojan leviäminen metsissä kasvinterveyden suojelemiseksi ja terveen metsäekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tuki vastaa vuosien 2014 2020 suuntaviivojen II osan 2.8.1 jaksossa vahvistettuja erityisiä arviointiperusteita ja tuen enimmäismääriä, kuten tämän päätöksen 4.4.3.2 jaksossa osoitetaan. Sen vuoksi voidaan päätellä, että kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi, vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti. Läpinäkyvyys (78) Läpinäkyvyyttä koskevaa vaatimusta noudatetaan, kuten (26) kohdassa osoitetaan. 4.4.3.2. Tukiluokan mukaan tehtävä erityinen arviointi (79) Ilmoitettuun uuteen ohjelmaan kuuluvalla toimenpiteellä pyritään (6) kohdan mukaisesti suojelemaan kasvinterveyttä ja säilyttämään terve metsäekosysteemi ja luonnon monimuotoisuus. Näin ollen vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 589 ja 590 kohtaa noudatetaan. (80) Edellä olevan (15) kohdan perusteella vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 591 kohdan vaatimuksia noudatetaan. (81) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 592 kohdan mukaan tuki voi olla enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Ilmoitettu uusi ohjelma on (23) kohdan perusteella kyseisen määräyksen mukainen. (82) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 593 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää metsätalousalalla toimiville yrityksille. Ilmoitettu uusi ohjelma on (11) kohdan perusteella kyseisen määräyksen mukainen. (83) Edellä olevan (6) kohdan mukaan toimenpiteen pääasiallisena tavoitteena on ehkäistä kasvintuhoojan leviäminen metsissä kasvinterveyden suojelemiseksi ja terveen metsäekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Näin ollen vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 594 kohtaa noudatetaan. (84) Suomen viranomaisten ilmoittamat tukikelpoiset kustannukset ((21) kohta), jotka liittyvät kyseessä olevien tuholaisten käsittelemiseen ja leviämisen estämiseen sekä niiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vastaavat vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 594 a kohdassa lueteltuja kustannuksia. 13
(85) Voidaan päätellä, että vuosien 2014 2020 suuntaviivojen II osan 2.8.1 jakson vaatimukset täyttyvät. Tukiohjelman kesto (86) Vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 737 kohdan mukaisesti suuntaviivoja sovelletaan 31. joulukuuta 2020 asti. Ilmoitettu uusi tukiohjelma on (9) kohdan mukaisesti voimassa 31. joulukuuta 2021 asti, mutta Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet tarvittaessa mukauttamaan ohjelmaa kyseisen päivämäärän jälkeen sovellettaviin mahdollisiin uusiin suuntaviivoihin. Vireillä olevat perintämääräykset (87) Komissio panee merkille, että Suomen viranomaiset sitoutuvat olemaan myöntämättä tukea yrityksille, joita koskee sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi ((14) kohta). Näin ollen vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 27 kohtaa noudatetaan. Vaikeuksissa olevat yritykset (88) Komissio panee merkille Suomen viranomaisten sitoumuksen olla myöntämättä tukea vaikeuksissa oleville yrityksille, joita tarkoitetaan vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 35 kohdan 15 alakohdassa ((13) kohta). Näin ollen vuosien 2014 2020 suuntaviivojen 26 kohtaa noudatetaan. (89) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ilmoitettu uusi ohjelma on suuntaviivojen mukainen ja soveltuu siten sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. 5. PÄÄTELMÄT Aiempaa tukiohjelmaa ei ollut ilmoitettu komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, joten se on asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan f kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea. Komission mielestä on valitettavaa, että Suomi on pannut kyseisen tuen täytäntöön vastoin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Komissio katsoo kuitenkin, että aiempi ilmoittamaton ohjelma soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Komissio on myös päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua uutta tukiohjelmaa, koska se soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää miltään osin salassapitovelvollisuutta valtiontukipäätöksissä koskevan komission tiedonannon 12 mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, joita ei saa julkistaa, ilmoittakaa tästä komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo Suomen suostuvan tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi haluaa joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. 12 Salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä 1. joulukuuta 2003 annettu komission tiedonanto K(2003) 4582 (EUVL C 297, 9.12.2003, s. 6). 14
Pyyntö olisi toimitettava komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 13 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti sähköisesti julkisen avaimen järjestelmällä (PKI) suojatun sähköpostijärjestelmän välityksellä seuraavaan osoitteeseen: agri-state-aidsnotifications@ec.europa.eu. Komission puolesta Phil HOGAN Komission jäsen 13 Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1). 15