Konsernijohtaminen ja konsernietu käytännön näkökulmasta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Toni K. Laine kunnanjohtaja
CASE
INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki INARI Norja Venäjä Ajallinen lähinaapuri: Vantaa Ivalo - 290 km Napapiiriltä, 200 km Jäämereltä, 1h 20 minuuttia Helsinki-Vantaalta
INARIN KUNNAN ALUE Suomen suurin kunta Kokonaispinta-ala, 17 334 km² 2,5 km² / as josta vesipinta-ala 2 282 km² 13% Suojelualueita kaikkiaan 10 948 km² 72% maapinta-alasta * Urho Kekkosen kansallispuisto Inarissa 62 km² * Lemmenjoen kansallispuisto 2 850 km² * Erämaa-alueet yhteensä 6 030 km² * Muut suojelualueet 2 006 km²
INARIN VÄESTÖ Vuonna 2017 asukkaita oli 6 874 Asukasluku loivassa kasvussa (muuttoliike sisään) Kunnan asukkaista noin 1/3 saamelaisia Matkailu ja testausbisnes kasvavat ja tuovat muuttovoittoa
INARIN KUNNAN VISIO Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen arktisen luonto- ja kulttuurimatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskus Pohjois-Lapissa.
Alueelliset erityispiirteet Inarissa Voimakas talouskasvu Investointien kasautuminen elämystalouteen ja testaustoimintaan Rakennuslupaennätyksiä 4 vuotta peräkkäin Kansainvälisyys ja rajakauppa Fyysinen etäisyys muuhun Suomeen, ajallinen etäisyys lyhyt pkseudulle (1h 30min) Suomen suurin kunta pinta-alaltaan, väestö kääntynyt takaisin maltilliseen kasvuun 84% työvoimasta työskentelee palvelualoilla Lapin alhaisin kunnallisverotus (19% ->esitys 2019 18,75) Kulttuurillinen moninaisuus (saamelaisuus, kansainvälisyys) Säännöllinen ja runsas lentoliikenne Helsinki-Vantaalle ja sesonkeina reitit ja charterit Eurooppaan (v. 2018 ennuste lähellä 250000 matkustajaa)
KUNTAKONSERNI KUNTAYHTYMÄT Lapin liitto 3,74 % Kolpeneen palvelukeskus 3,98 % Lapin Sairaanhoitopiiri 3,74 % Pohjois-Lapin alueyhteistyö kuntayht. 40,00 % Lapeco 16,73 % SÄÄTIÖT JA YHDÍSTYKSET Kalotin oppimiskeskus -säätiö 100 % Inarin Paikalisradioyhd.ry INARIN KUNTA - Peruskunta - Tilapalvelu-liikelaitos - Ruokapalvelu-liikelaitos - Kalatal.keh.rahasto-taseyksikkö - Elinkeinot & kehitys Nordica - Saariselän kehittämisrahasto KUNNAN TYTÄRYHTIÖT Saariselän Siula Oy 92,20 % Saariselkä Oy 100 % Kiint.kehitys InLike Oy 100 % Nuoriso- ja luontomatkailu-keskus Inari Oy 100% Inergia Oy (konserni) 100% MedInari Oy 76,84 % Inarin Kiinteistöt Oy 100 % TYTTÄREN TYTÄRYHTIÖT Inari-Saariselkä Matkailu Oy 24,5 % Kiinteistö Oy Inarin Kultapiisku 84,3 % Tunturiverkko Oy 73 % Inarin Lapin Vesi Oy 92 % Kesk. Koy Sevettijärven Palvelukeskus 88,62 % Inarin Vuokraasunnot Oy 100 % Asuntoyhtiöitä (useita) OSAKKUUSYHTEISÖ Inergia Lämpö Oy 100% OMISTUSYHTEYS- YHTEISÖ House of Lapland Oy (LEO) 8,65% Ellappi Oy 16%
Kuntakonsernin kasvutarina Selkeät tapaukset kuten energiamarkkinat (Inergia) Liikelaitokset sisäistä laskentaa ja toimintojen erittelyä varten Yhtiöiden syntyhistoriassa erityisesti kiinteistökehityksessä suurimmat kysymysmerkit valtakysymykset, tehokkuus, NPM? Tietoinen, riskihakuinenkin kasvupolitiikka teollistamissopimuksineen toisinaan riskit kannattavat, toisinaan eivät
Konsernirakenne kehittyy suunnitelmallisesti Old school elinkeinokehitys, vanhat teollistamissopimukset, investointien houkuttelu ja investointien promoaminen, ympäristön ja yhteisön edellytyksien maksimointi Inarin kuntakonserni on toiminut voimakkaasti alue-, kiinteistökehityksessä sekä mm. energialiiketoiminnassa Aikansa tehokkuusajattelu
ja vähemmän suunnitellusti Asuntomarkkinoilla kuntakonsernin osuus liian suuri, yksityisellä markkinalla ollut liian ahdas tila toimia Nopea talouskasvu aiheuttaa haasteita, jos kunta on perinteisesti ollut aktiivisin toimija, onko yksityiselle toiminnalle ollut riittävästi tilaa? Kiinteistökehityksessä onnistumisia, epäonnistumisia ja uinuneita projekteja
Konsernin kokonaisetu Palikkapeliä, jossa paikallisyhdyskunnan tarvitsemat toiminnot pyritään hoitamaan taloudellisesti ja tehokkaasti Kuntaomistajan asettamat tuotto- ja muut yhtiöiden tavoitteet Tavoitteena tulee olla toimiva ja vetovoimainen yhdyskunta Peruskysymys: miksi yhtiö on olemassa ja mikä on sen tehtävä - yhtiöjärjestykset?
Konsernin ohjaus Kunnanhallitus Konsernijaosto (uusi 2017) Kunnanjohtaja (konsernijohtaja) Konserniohje, Corporate Governance periaatteet, henkilöstöpoliittiset ohjeet
Ohjauksen balanssi Selkeä konsernijohtaja (kunnanjohtaja) Strateginen, tavoitteiden ohjaus (konsernijaosto) TA-tavoitteet Toimintaympäristön merkitys yhtiöiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, konsernijohtamisen tulee olla yhtä aikaa ennakoivaa, mutta myös inkrementaalista ja reaktiivista Yhtiöiden tj:ien ja hallitusten tulee informoida proaktiivisesti konsernijohtoa (katsaukset, näkymät)
Konserniyhteisöjen erilaiset tehtävät - yhtiöjärjestykset Tulouttamistehtävä Toimitilatehtävät Hallinnointitehtävät Yhteisöllinen tehtävä Asumisen edistämistehtävät Koulutustehtävät Inarissa tehdään talvella 2018-2019 kierros, jossa nämä tehtävät käydään omistajaohjauksessa läpi Omistajan ja yhtiön tulisi olla jatkuvassa vuorovaikutussyklissä, erityisesti jos yhtiön toimintaympäristö on muutoksessa
Konsernietu on ajattelutapa Konserni on väline kunnan tehtävien hoitamiseen Omistaja hyötyy kun konserniyhtiöt täyttävät tehtävänsä Konsernin sisäinen synergia ja työnjako tärkeää tarkastella läpi ei tehdä päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja Inarissa edelleen esimerkiksi päällekkäisiä toimintoja kiinteistöyhtiöissä miten harmonisoidaan?
Konsernirakenteen tulevaisuus Pyrkimys virtaviivaistaa ja supistaa yhtiöiden määrää, tällä hetkellä ohjaus hankalaa ja aikaa vievää Hyvin toimivat yhtiöt vs. huonosti toimivat yhtiöt Kunnassa ongelmia saada hallituksiin riittävä diversiteetti ja asiantuntemus Monimutkaisessa konsernirakenteessa näkyvät myös kunnan suuri maantieteellinen koko ja erityispiirteet Haasteena erityisesti konserninlaajuinen henkilöstöpolitiikka ja osaavien henkilöiden houkuttelu onko edes mahdollista (yhdenvertaisuuskysymykset)
Yhteenveto Inarissa on aikanaan järjestelty toimintoja voimakkaasti yhtiöihin, liikelaitoksiin ja taseyksiköihin Omistajaohjausta ei ole pohdittu riittävästi samanaikaisesti konserniajattelun murros Ohjaukseen liittyneet myös päätösvaltaintressit, nykyään tilanne erilainen Konsernirakennetta pyritään virtaviivaistamaan ja ohjausta parantamaan, konsernietu ajatusmallina myös tytäryhteisöihin Työnsarkaa riittää, mutta taloudellisesti menee hyvin, konserniylijäämää n. 28 Me. Jos sote- ja maakuntauudistus tulee, konsernin koko emoon nähden on huomattavan suuri
Kiitos!