Omistajaohjaus kuntalaissa

Transkriptio

1 Riihimäen kaupungin konserniohje Khall Johdanto Uusi kuntalaki astui voimaan Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksessa on otettu huomioon kuntien toimintaympäristön ja kuntahallinnon rakenteiden sekä lainsäädännön muuttuminen. Kuntien omistajaohjauksen merkitys ja tarve on korostunut kuntayhtiöiden määrän kasvaessa ja konserniajattelun lisääntyessä. Yhtiöiden onnistunut omistajaohjaus pitää sisällään monia eri välineitä. Keskeisimpiä ovat yhtiöjärjestyksessä määriteltävä yhtiön toiminnan tarkoitus ja toimiala sekä se, miten yhtiön orgaanien toiminta on järjestetty. Lisäksi omistajaohjaus korostuu erityistilanteissa, kuten kunnan kokonaisintressin huomioimisessa. Kuntien konsernirakenne on viime vuosina muuttunut ja tullut entistä monimutkaisemmaksi. Kunnat ovat voineet perustaa esimerkiksi yhtiöitä toimintojen järjestämiseksi ilman, että niiden varsinaista tarkoitusta olisi perustettaessa mietitty. Pahimmillaan kuntayhtiöt ovat saattaneet toimia vuosia, eikä omistaja ole ilmaissut kuntayhtiölle sitä, mitä kunta omistajana yhtiöltä odottaa. Monille kunnille on epäselvää se, millaisia tavoitteita kunnan omistajana tulisi yhtiöilleen asettaa ja miten näiden tavoitteiden toteutumisesta tulisi huolehtia. Kuntaomistajan tulee lisäksi valvoa yhtiöitään ja kiinnittää huomiota esimerkiksi niiden tuottavuuteen. Keskeisiä kuntayhtiöiden käyttämistä koskevia kysymyksiä ovat seuraavat: miten kuntayhtiöille asetetaan tarkoitus, miten tämän tarkoituksen toteutumisesta huolehditaan mahdollisimman hyvin ja seurataanko yhtiön toimintaa valistuneen omistajan ottein. Omistajaohjaus kuntalaissa Omistajaohjauksen merkitys uudessa kuntalaissa korostuu. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin on otettu kokonaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeesta. Kuntalain 46 :n mukaan omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Pykälän tarkoituksena on ohjata kuntia käyttämään kuntalakiin ja muuhun lainsäädäntöön perustuvia omistajaohjauksellisia keinoja. Lisäksi säännöksen tarkoituksena on ohjata kuntia olemaan vahva ja aktiivinen omistaja ja ohjata kunnan tytäryhteisöt toimimaan kunnan strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Pykälässä lueteltujen omistajaohjauksen keinojen lisäksi aktiivinen omistajuus edellyttää myös epämuodollista ohjausta ja keskustelua yhteisöön kohdistuvista odotuksista ja tavoitteista. Uuden kuntalain 47 :n mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Lähtökohtaisesti tytäryhteisön perustamisella tulee aina olla jokin kunnan toimintaan liittyvä strateginen tavoite, ja tytäryhteisön tulee lähtökohtaisesti pyrkiä toteuttamaan näitä omistajan tavoitteita ja tarkoitusperiä sekä ottaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan huomioon yhteisön asema osana kuntakonsernia. Vastaavasti yhteisön hallituksen jäsenen tulee olla tietoinen yhtiön toiminta-ajatuksesta ja omistajan tavoitteista siinä vaiheessa, kun hän antaa suostumuksen-

2 sa tehtävään. Tähän liittyen on olennaisen tärkeää kiinnittää huomiota tytäryhteisöjen jäsenten nimittämiskäytäntöihin. Toisaalta kuntakonsernin kokonaisedun määrittäminen ei ole välttämättä aina yksiselitteistä tai yksinkertaista kunnallisen päätöksenteon moniulotteisuuden vuoksi. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy myös olennaisena osana poliittisuus ja poliittiset intressit. Mahdollisista ristiriitaisuuksista huolimatta kunnan toimintaa tulee pyrkiä ohjaamaan kokonaisuutena, jonka yksi osa ovat kunnan tytäryhteisöt. Saman pykälän 2 momentissa edellytetään, että kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Yhteisön hallintoelimien valinta on omistajan kannalta käytännössä merkittävin yksittäinen toimenpide, sillä hallitus toteuttaa niitä tavoitteita ja tarkoitusperiä, joita omistaja on yhteisölle asettanut. Kunnan tehtävien yhtiöittämisen tai muun eriyttämisen taustalla on usein tietyn toiminnan tai palveluiden järjestäminen taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Kilpailuneutraliteettiin liittyvien kuntalain säännösten voimaantulon jälkeen on odotettavissa, että yhtiöittämiskehitys jatkuu kunnissa entistä voimakkaampana ja että yhä useammat kuntien omistamat yhtiöt toimivat kilpailuilla markkinoilla. Hallituksen kokoonpanon tulisi mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Tehokas hallitustyöskentely on mahdollista, kun hallituksen jäsenillä on riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä toisiaan täydentävä kokemus. Erityisesti kilpailuilla markkinoilla toimiminen ja kannattavan liiketoiminnan johtaminen edellyttää hallituksen jäseniltä kyseisen toimialan, talouden ja liiketoiminnan osaamista. Liiketoimintaosaaminen osana johtamistaitoja täydentää sekä yhteisön toimialaan liittyvää substanssiosaamista että talouteen liittyvää osaamista. Hallituksen valinnan lähtökohtana tulisi olla, että hallituksen jäsenillä on kykyä itsenäiseen päätöksentekoon sekä tasavertaiseen keskusteluun yhtiön toimivan johdon kanssa. Hallituksen valinnassa tulisi aina huomioida yhteisön toimiala ja toiminnan laajuus sekä yhteisön strateginen merkittävyys kunnan toiminnassa. Kuntalain 47 :n 3 momentin mukaan konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeen periaatteellista merkityksellisyyttä korostaa se, että niiden hyväksyminen kuuluu valtuuston tehtäviin. Konserniohjeet pysyvät lain perusteella edelleen ohjeluonteisina, mutta lähtökohtaisesti niistä poikkeaminen tulisi päätöksenteon yhteydessä perustella. Konserniohjeilla yhdenmukaistetaan menettelytapoja sekä tehostetaan kuntakonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kuntakonsernia ja kunnan muuta toimintaa voidaan johtaa kokonaisuutena yhtenäisin periaattein ja kunnan kokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohjeet eivät oikeudellisesti suoraan sido tytäryhteisöjen toimielimiä. Sitovuus syntyy vasta siinä vaiheessa, kun tytäryhteisön toimivaltainen elin, yleensä hallitus, on hyväksynyt ohjeet yhteisöä sitovaksi. Tällöinkin yhteisöjen toimielinten, toimielinten jäsenten sekä toimitusjohtajan velvoitteet ja vastuut määräytyvät kyseistä yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaan. Tytäryhteisöjen johto toimii kuitenkin konsernin emoyhteisön eli kunnan luottamuksen varassa. Konserniohjeet täydentävät tytäryhteisölle sen perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tulisi tytäryhteisön

3 johdon esittää erityisen perusteltu syy. Lähtökohtaisesti noudattamatta jättäminen voisi perustua vain osakeyhtiölain tarkoittamiin vähemmistön suojasäännöksiin, velkojien suojasäännöksiin tai muuhun selkeään osakeyhtiölain tarkoittamaan yhtiön edun vastaisuuteen. Yhtiön edun vastaisuutta arvioitaessa on puolestaan aina otettava huomioon yhtiöjärjestys. Laissa asetetaan konserniohjeelle myös selkeät minimisisältövaatimukset. Suoraan lain nojalla konserniohjeessa on annettava tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta Kuntakonsernin taloutta ja investointeja on voitava suunnitella ja ohjata yhdessä, jotta konsernin kokonaisetu voidaan varmistaa ja rajalliset resurssit käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä Konsernivalvonnalla tarkoitetaan tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia, joihin liittyen emoyhteisö voi antaa tarpeellisiksi harkitsemiaan ohjeita ja määräyksiä. 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta Valtuuston tulee ohjata konserniohjeissa tytäryhteisöjen toimintaa siten, että lain 29 :ssä kunnan viestinnälle asetetut velvoitteet toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla myös tytäryhteisöjen osalta. 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa Kunnan ennakkokäsityksen hankkiminen on keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Tällainen velvoite ennakkokäsityksen hankkimiseen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kunnan toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen. Tytäryhteisön johdon tulee toimia huolellisesti ja yhteisön edun mukaisesti ja pääomistajan ennakkokäsityksen hankkiminen on näiden velvoitteiden mukaista. 5) konsernin sisäisistä palveluista Kuntakonserni ratkaisee itse mitä palveluja järjestetään keskitetysti konsernin sisäisinä palveluina. Konsernin keskitettyjen toimintojen järjestämisestä on perusteltua päättää konserniohjeessa, sillä keskitettyjen palveluiden järjestämisellä voidaan saavuttaa konsernille huomattavia toiminnallisia ja taloudellisia etuja. 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä Konserniohjeessa valtuusto täydentää lain säännöksiä tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanon ja nimittämiskäytäntöjen osalta. Konserniohjeessa on tällöin mahdollisuus ottaa huomioon kyseisen kuntakonsernin rakenne sekä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimialat, toiminnan laajuus ja muut olosuhteet, jotka kaikki vaikuttavat hallitusten kokoonpanoon ja nimittämiseen.

4 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta Konserniohjeissa valtuusto voi myös asettaa tytäryhteisöille velvollisuuden laatia yhteisön hallitustyöskentelyssä noudatettavat ohjeet hyvästä hallinto- ja johtamistavasta (corporate governance). Hallitustyöskentelyn lähtökohtana tulee olla, että johto toimii omistajien ja yrityksen etujen mukaisesti. Parhaimmillaan hyvän hallinnointitavan omaksuminen voi parantaa luottamusta yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. Edellä mainittujen lisäksi konserniohjeissa voidaan ottaa kantaa esimerkiksi konsernijohdon läsnäolo- ja puheoikeuteen yhteisöjen hallituksissa. Läsnäolo- ja puheoikeudet ovat perusteltuja, jotta konsernijohdon aktiivinen rooli konserniyhteisöjen ohjaamisessa toteutuisi ja kitkaton informaation välittyminen konsernin emoyhteisön ja konserniyhteisön välillä varmistuisi. Riihimäen kaupungin voimassa oleva konserniohje on vuodelta Konserni- ja hallintopalvelukeskuksessa on valmisteltu luonnos uudeksi konserniohjeeksi. Ohjeessa on useita uudistuksia, joista on valmistelun tässä vaiheessa tarpeellista saada lautakuntien ja tiettyjen, merkittävien konserniyhteisöjen lausunto. Luonnos konserniohjeeksi on LIITTEENÄ. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus päättää pyytää konserniohjeluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: - sivistyslautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - vesihuoltoliikelaitos - RHL-Data Oy - Riihimäen Kaukolämpö Oy - Riihimäen Kotikulma Oy - Riihimäen Tilat ja kehitys - Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 382 Lausunnonantajien esittämät huomiot Terveyskeskuksen kuntayhtymä korostaa lausunnossa kuntayhtymän omistajapohjaa ja sen vaikutusta yhtymän päätöksentekoon sekä toimivan neuvottelukulttuurin tärkeyttä. Kuntayhtymän omistajaohjaus toteutuu jo tällä hetkellä mm. siten, että Hausjärven ja Lopen kunnanjohtajilla ja Riihimäen sote-johtajalla on oikeus osallistua yhtymähallituksen kokouksiin. Ympäristölautakunta toteaa, että kaupungin ympäristöpolitiikka ja ympäristöjärjestelmä on otettu huomioon konserniohjeessa ja tytäryhteisöiltä

5 on edellytetty kaupungin ympäristöpolitiikan ja ympäristöjärjestelmän periaatteiden noudattamista sekä raportointia politiikan toteutumisesta. Ympäristölautakunnan esittämät yksityiskohtaiset tarkennukset ja huomiot konserniohjeen tekstiin on otettu huomioon siltä osin kuin se on havaittu tarpeelliseksi. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnalla ei ole huomauttamista konserniohjeeseen. Tekninen lautakunta huomauttaa, että toimielimien ja viranhaltijoiden tehtävien tulee olla selkeästi yksilöityjä ja valtuuksien riittäviä, jotta omistajaohjauksen antaminen tytäryhteisöjen toiminnan luonteen edellyttämässä laajuudessa ja aikataulussa on mahdollista. Teknisen toimen toimialajohdon tehtäviin tulee kuulua omaan toimialaansa liittyvien tytäryhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelu yhteistyössä tytäryhteisöjen hallitusten ja operatiivisen johdon kanssa. Myös sivistyslautakunta kiinnittää huomiota lautakunnan ja toimialajohtajan rooliin ja toimivaltaan sivistystoimialan osakkuusyhteisöissä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa huomautetaan mm., että yksityiskohtaiset toimivaltasuhteet ja työnjako tulee määritellä hallinto-, johto- ja toimintasäännöissä. Lisäksi lautakunta katsoi äänestyksen jälkeen, ettei lautakunta pidä tarpeellisena kaupungin konserniohjeluonnoksessa (1.0) mainitun kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamista eikä toimivaltasuhteita. Teknisen lautakunnan, sivistyslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntojen perusteella konserniohjeeseen on tehty täsmennyksiä ja tarkennuksia. Konserniohjeessa ehdotetun konsernijaoston toimivaltaa hallintokuntiin nähden ei määritellä konserniohjeella, vaan toimivaltakysymykset tullaan määrittelemään tarkemmin johtosäännöllä. Kuntaliitto on keväällä 2015 antanut suosituksen kunnan toiminnan johtamisesta ja hallinnasta sekä omistaja- ja konserniohjauksesta. Suosituksessa kehotetaan kuntia varaamaan konsernijohdolle ja hallinnolle riittävät voimavarat aktiivisen ja tuloksellisen omistajaohjauksen järjestämiseksi. Suosituksessa myös esitetään, että kunnan omistamien yhtiöiden omistajaohjauksen sekä konsernivalvonnan tulokselliseksi järjestämiseksi voidaan perustaa tarvittaessa hallituksen jaosto tai toimikunta. Uuteen kuntalakiin tuli aiempaan lainsäädäntöön verrattuna kokonaan uutta sääntelyä omistajaohjauksesta. Sääntelyn tarkoituksena on ohjata kuntia käyttämään kuntalakiin ja muuhun lainsäädäntöön perustuvia omistajaohjauksen keinoja. Sääntelyn tavoitteena on, että kunta käyttää vahvaa ja aktiivista omistajaotetta, jonka seurauksena omistajaohjauksen kohteena oleva yhteisö toimii kunnan strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Kuntalain 39 :n 6-kohdan mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Omistajaohjauksen merkitys ja painoarvo ovat kasvaneet mm. siitä syystä, että kunnan tehtäviä hoidetaan entistä enemmän oman organisaation ulkopuolella ja toimintaa harjoittamaan on perustettu useita kunnallisia osakeyhtiöitä. Näin on tapahtunut myös Riihimäellä. Esimerkiksi tällä hetkellä Riihimäen kaupungilla on noin 25 tytär- ja osakkuusyhtiötä. Kaupunginhallituksen vastuu uudessa kuntalaissa on edelleen hyvin laaja, kun hallitus vastaa mm. kunnan hallinnosta ja taloudesta, valtuuston päätösten valmistelusta, kunnan toiminnan yhteensovittamisesta,

6 kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä jne. Siten kaupunginhallituksen ajankäytölliset mahdollisuudet keskittyä omistajaohjauksen kehittämiseen, tytäryhtiöiden ja konserniyhteisöjen toimintaan ja mm. yhtiöiden hallitusten jäsenvalintoihin ovat varsin rajalliset. Uusi kuntalaki ja kuntaliiton suositus omistajaohjauksesta kuitenkin edellyttävät, että kunnat kehittävät ja terävöittävät konserni- ja omistajaohjausta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi konserniohjeessa ehdotetaan, että kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan kaupunginhallituksen jäsenistä koostuva konsernijaosto, joka keskittyisi nimenomaan kaupungin tytäryhteisöjen omistajaohjaukseen ja sen kehittämiseen. Konsernijaoston perustaminen parantaa merkittävästi myös tytäryhteisöjen toiminnan demokraattista valvontaa, ja tarjoaa luottamushenkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti koko kaupunkikonsernin ja erityisesti tytäryhtiöiden toimintaan. Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy konserniohjeen, joulukuun kaupunginvaltuuston kokoukseen tuodaan esitys kaupunginhallituksen johtosäännön tarkistamisesta ja konsernijaoston perustamisesta ja jaoston toimivallasta. Tarkoitus on, että Riihimäen kaupungin uusi konserni- ja omistajaohjausjärjestelmä astuu voimaan ensi vuoden alusta. Riihimäen Kotikulma Oy edellyttää, että konsernijohto osaltaan mahdollistaa ohjeiden noudattamisen ja tavoitteisiin pääsemisen turvaamalla toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Lisäksi yhtiö esittää tekstitäsmennyksen. Yhtiö huomauttaa, että ohjeen perusteella jää epäselväksi, millä yhtiöillä on velvollisuus toimittaa konsernijohdon käsiteltäväksi esityslistat ja pöytäkirjat. Yhtiön esittämä tekstitäsmennys on otettu huomioon konserniohjeen uudessa versiossa. Konserniohjeluonnoksen luvussa 9 Asiakirjojen toimittaminen on todettu, että yhteisön hallituksen esityslistan ja pöytäkirjan toimittavat kaupungille ne yhteisöt, joiden kanssa asiasta on sovittu osakassopimuksella tai joiden toimittamisesta kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto tai tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen. Riihimäen Kaukolämpö Oy huomauttaa, että konsernijaoston ennakkokäsityksen hankkimiselle tulee olla selvät raja-arvot. Ohjeessa mainittu merkittävä ei sinällään anna tarkkaa kuvaa, mistä kaikista asioista ennakkokäsitys on hankittava. Konserniohjeen luvussa 6 Omistajan ennakkokäsityksen hankkiminen ja tytäryhteisön tiedottamisvelvollisuus on yksityiskohtainen luettelo asioista, joista konsernijaoston ennakkokäsitys on hankittava. RHL-Data Oy huomauttaa ohjeen asemasta suhteessa osakassopimuksiin ja yhtiöjärjestyksiin ja tarpeesta kirjata ohjeeseen menettely siltä varalta, että yhteisön hallituksen jäsen arvioi omistajaohjauksen olevan yksittäistapauksessa vastoin yhtiön etua ja tämän vuoksi hallituksen jäsen jättää noudattamatta omistajan ohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus korostaa kaupungin toimenpiteitä yhteisöjen hallituksiin nimettävien perehdyttämiseksi tehtäväänsä ja sen tuomiin vastuisiin. Konserniohje täydentää tytäryhteisöille sen perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä annettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tytäryhteisön johdon on esitettävä perusteltu syy. Noudattamatta jättäminen voi lähtökohtaisesti perustua vain osakeyhtiölain tarkoittamiin vähemmistönsuojasäännöksiin, velkojien suojasäännöksiin tai muuhun selkeään osakeyhtiölain tarkoittamaan yhtiön edun vastaisuuteen. Yhtiön edun vastaisuutta arvi-

7 oitaessa on otettava huomioon yhtiöjärjestyksestä ilmenevä yhtiön toiminnan tarkoitus. Osakeyhtiön hallitukseen nähden omistaja ei voi antaa sitovaa juridista ohjausta. Omistaja ei voi siten pakottaa hallituksen jäsentä äänestämään tietystä kysymyksestä omistajan tahdon mukaisesti tai menettelemään tietyllä tavalla. Hallituksen jäsen äänestää siten osakeyhtiön hallituksessa haluamallaan tavalla. Jos yhtiön hallituksen jäsen esimerkiksi katsoo, ettei hän voi noudattaa omistajan antamaa ohjetta menetellä tietyllä yhtiön hallituksen päätöksenteossa, tämä ei automaattisesti johda seuraamuksiin. Hallituksen jäsenen tehtävä on kuitenkin luottamustehtävä. Yhtiön hallituksen jäsenen on nautittava omistajan luottamusta. Käytännössä hallituksen jäsenen vastuu omistajan kannan vastaisesta menettelystä voi realisoitua yhtiökokouksessa ja johtaa hallituksen jäsenen vaihtamiseen. Mitään yksiselitteistä kaikkia tilanteita koskevaa menettelyä tällaisen tilanteen ratkaisemiseksi on mahdotonta kirjata ohjeeseen, vaan kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta. Tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten kouluttaminen ja perehdyttäminen hallituksen jäsenen tehtäviin ja vastuuseen on tärkeä näkökanta ja tulee ajankohtaiseksi seuraavien kuntavaalien jälkeen. Myös kuntaliiton suosituksessa omistajaohjauksesta korostetaan hallitusten jäsenten kouluttautumista ja kunnan vastuuta järjestää koulutusta ja huolehtia koulutuksen tarjoamisesta. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy huomauttaa, että yhtiön hallituksessa käsiteltävien yrityssalaisuuksien vuoksi ei ole suotavaa, että läsnäolo- ja puheoikeus tulee useammalle henkilölle kuin konserniohjauksen takia on välttämätöntä. Yhtiön mielestä konsernijaoston perustaminen ei ole tarpeellista. Yhtiö esittää, että konserniohjeen 6 luvun toinen kappale poistetaan kokonaan ja esittää tämän tilalle ohjeeseen seuraavaa uutta kappaletta: Kaupunginhallituksen ennakkokäsitys tulee hakea yhtiön kannalta merkittävissä asioissa tai yhtiön toiminnallisten tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevissa asioissa, mikäli kaupunginjohtaja päättää ottaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ennakkokäsityksen muodostamiseksi. Konserniohjeen tavoitteena on mahdollistaa aktiivinen ja tuloksellinen omistajaohjaus. Konserniohjeluonnoksessa läsnäolo-oikeus tytäryhteisöjen hallituksen kokouksiin on määritelty vain ohjeessa määritellylle konsernijohdolle, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja konsernijaoston puheenjohtaja. Konsernijaoston perustamisen tarpeellisuudesta viitataan edellä lausuttuun. Omistajan ennakkokäsityksen hankkimisen osalta konsernijaoston yksi keskeinen tehtävä tulee olemaan ohjeiden antaminen yhtiökokouksissa tai vastaavissa toimielimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Tällä keinolla poliittinen päätöksentekojärjestelmä kytketään tiiviisti ja aktiivisesti mukaan kunnan tytäryhtiöiden aktiiviseen ja tulokselliseen omistajaohjaukseen. Myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta ennakkokäsityksen hankkimisvelvollisuus on syytä kirjata ohjeeseen tarkasti. Kunnan ennakkokäsityksen hankkiminen on keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Tytäryhteisön johdon tulee toimia huolellisesti ja yhteisön edun mukaisesti, ja pääomistajan ennakkokäsityksen hankkiminen on näiden velvoitteiden mukaista. Uusi konserniohje ei aiempaan verrattuna muuta tytäryhteisöjen velvollisuutta

8 hakea omistajan ennakkokäsitys päätettäessä merkittävistä asioista, sillä vastaava luettelo ja ennakkokäsityksen hankkimisvelvollisuus oli myös vanhassa konserniohjeessa. Uusi konserniohje vain täsmentää ennakkokäsityksen hankkimismenettelyä ja sitä, miltä taholta ennakkokäsitys haetaan. Saadut lausunnot (10 kpl) ovat OHEISENA. Kuntaliiton suositus Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus on OHEISENA. Riihimäen kaupungin konserniohje (versio 1.1.) on LIITTEENÄ. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus hyväksyy Riihimäen kaupungin konserniohjeen (versio 1.1.) omalta osaltaan ja esittää konserniohjeen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että konserniohje astuu voimaan Päätös: Täytäntöönpano esitys/kaupunginvaltuusto Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 ) Lähempiä tietoja antaa hallintojohtaja Jussi Savola, puh