Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys



Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Muokkausmenetelmän valinta

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsänhoidon perusteet

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Onnistunut metsänuudistaminen

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Koneellisen metsänistutuksen opas

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Konekylvön omavalvontaohje

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

n.20,5 ha

Metsän uudistaminen.

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsämaan mu. Jaana Luoranen, Timo Saksa, Leena Finer ja Pekka Tamminen

Metsätalouden vesiensuojelu

numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänistutuksen omavalvontaohje

,95 ha ,26 ha

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Maanmuokkauksen koulutusaineisto

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

KONEELLINEN METSÄNHOITO

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Energiapuu ja metsänhoito

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Koneellisen metsänistutuksen opas

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Metsätalouden vesiensuojelu

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

METSÄNUUDISTAMISEN LAATU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

KUUSENISTUTUSSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN

Yhteensä Mänty Kuusi

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

onnistuminen Lapissa

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

näin saat hyvän taimikon

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Transkriptio:

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju

Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen turvaaminen Taimikon kasvun ja kehityksen parantaminen Viljelytyön helpottaminen ja laadun parantaminen Koko uudistamisketjun kokonaiskustannusten alentaminen taimilajivalinta, parempi kasvu ja eloon jääminen

Maanmuokkauksella aikaansaatavia muutoksia uudistamisolosuhteissa Tukkimiehentäin tuhojen vähentäminen Pintakasvillisuuskilpailun vähentäminen Maan tiiviyden vähentäminen = kuohkeuttaminen Maan lämpiämisen nopeuttaminen keväällä Mätästys lisää taimen käytettävissä olevia ravinteita

Maaperän rakenne kangasmailla Kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrä Humuskerros Juurten määrä eri kerroksissa Huuhtoutumiskerros Rikastumiskerros Pohjamaa

Maalajien tunnistaminen Karkeusaste moreenit Maalaji lajittuneet Karkea Soramoreeni Sora, hiekka Raekoko helppo arvioida silmävaraisesti Keskikarkea Hiekkamoreeni, hietamoreeni Hieno Hiesumoreeni, savimoreeni Tunnistaminen Ominaisuudet Karkea hieta Yksittäiset rakeet ovat vielä erotettavissa paljain silmin, rakeet irrallisia Hieno hieta, hiesu, savi Yksittäisiä rakeita ei erota paljain silmin Läpäisee helposti vettä Vesitalous yleensä kunnossa Läpäisee heikosti vettä, märkänä juoksevaa, routivaa, tiivistä, kovettuu kuivuessaan

Metsämaan muokkausopas s. 11-12 Kuvat: Metla/Erkki Oksanen Maalajitteiden aistinvarainen määritys savi hiesu hieno hieta karkea hieta hieno hiekka

Muokkausmenetelmänä laikkumätästys METLA/Oksanen METLA/Oksanen Kaksinkertainen humuskerros Jaana Luoranen

Periaatekuvat laikkumättäästä kivennäismaakerros 5 10 cm korkeus 15 20 cm keskikarkeat 5 10 cm hienot 5 15 cm turve väh. 5 cm istutussyvyys 60 80 cm Mättään leveys = kauhan leveys 50 70 cm Mättään pituus 60 90 cm METLA

Taimen ympärille vähintään 15 cm levyinen ja 5 cm paksu yhtenäinen kivennäismaakerros 15 cm Metla/Erkki Oksanen Tavoite: tukkimiehentäin tuhojen vähentäminen

Mättään pintaan olisi saatava yhtenäinen kivennäismaakerros Tukkimiehentäin vaurioittamien taimia % Mitä kauempana 70 humuksesta taimi on, sitä 60 pienempi riski on 50 Äestys tukkimiehentäin tuhoille. 40 30 20 10 0 Laikutus Mätästys 0 20 40 60 Taimen etäisyys humuksesta, cm Humuspintaisella mättäällä kuivuustuhojen riski suurempi kuin kivennäismaapintaisilla. Kuva perustuu julkaisuun: Saksa 2011. Metsätieteen aikakauskirja 2/2011: 91-105

Mättään pinnan vaikutus elävyyteen Eloonjäämistodennäköisyys vuoden kuluttua istutukseta 1 0,9 0,8 0,7 0,6 kivennäismaa sekoitus humus Bracke A Bracke B Bracke C Yhteistyössä UPM:n, Tornatorin ja koneyrittäjien kanssa; Luoranen, Rikala, Smolander, Silva Fennica 45(3): 341-357.

Koneistutustaimien istutussyvyys Kivennäismaakerros mättään päällä oltava noin 5 cm tukkimiehentäin tuhojen vähentäminen maan eroosio istutuksen jälkeen Juuripaakku istutettava käännettyyn humuskerrokseen vedensaannin varmistaminen myös sateettomana aikana rousteriskin pienentäminen eli istutussyvyys on vähintään 5 cm 5-10 cm Valokuva:Metla./Erkki Oksanen Paakku käännetyssä kaksinkertaisessa humuskerroksessa

Taimi istutettava mättään keskellä olevaan humuskerrokseen Metla/Erkki Oksanen Tavoitteena 1) Saada taimille hyvä kasvuun lähtöön 2) Vähentää kuivuustuhoja 3) Vähentää roustetuhoja Kosteusolot tasaisemmat humuskerroksessa kuin pinnan kivennäismaassa: - Veden kapillaarinen nousu pohjamaasta pysähtyy humuskerrokseen - Kuivina kausin pinta kuivuu helposti (enemmän sadeveden varassa) Ravinteita taimen käytössä enemmän: - Mättäässä olevan humuksen hajotessa taimet saavat ravinteita.

Mätäs tehdään kohtaan, jossa ei ole pintaesteitä tai hakkuutähteitä Mättään alle ei saa jäädä kiviä, kantoja Istuttaminen vaikeutuu Taimien istutuksen jälkeinen kehitys vaarantuu Mättään alle ei saa jäädä hakkuutähteitä Jos on, istuttaminen vaikeutuu Jos on, jää ilmaa ja kuivumisriski lisääntyy Hakkuutähteet sitovat hajotessaan ravinteita, jotka ovat näin pois taimien käytöstä ja taimien kasvu heikkenee

Hyvän maanmuokkausjäljen ohjearvot maalajin mukaan Mm Keskikarkea/karkea Hieno/turve Korkeus (cm) 15 20 5 15 Pituus (cm) 60 90 60 90 Leveys (cm) 50 70 50 70 HUOM! Muokkausjälkien korkeutta ja istutussyvyyttä on muutettava myös kuvion sisällä, kun olosuhteet muuttuu. - Veden vaivaamissa kohdissa mättäistä on tehtävä korkeampia - Humuskerroksen paksuus huomioon: muokkauslevy aina noin 10 cm syvyydelle kivennäismaahan, EI kuitenkaan LIIAN SYVÄLLE - Jos taimimateriaali hyvin lyhyttä, mättäät ei voi olla kovin korkeita (vähintään ½ versosta oltava maanpinnalla) Jaana Luoranen

Uudistusalan sisäinen vaihtelu Metla/Pekka Voipio Metla/Pekka Voipio Kuvat samalta, noin 10 ha uudistusalalta elokuulta 2008 Jaana Luoranen Jaana Luoranen

Puulaji Hyviä mättäitä oltava vähintään taimikon perustamistiheyttä vastaava määrä Istutustiheydet eri puulajeille kasvupaikkatyypeittäin. Mättäiden = taimien välinen etäisyys vähintään 1 m. Lehto ja lehtomainen kangas Tuore kangas Kuiva kangas Mänty 2 000 2 500 2 000 2 500 Kuusi 2 000 2 200 1 800 2 000 Rauduskoivu 1 600 1 800 1 600 1 800 Taulukossa mainittu vain kangasmaan kasvupaikat, mutta samat tiheydet sopivat myös vastaavan ravinteisuustason turvemaiden kasvupaikkatyypeille.

Hyvin onnistuneen koneistutuksen jälkeen taimikko kehittyy hyvin Koneistutettuja kuusen taimikoita 10 vuoden kuluttua istutuksesta 17 vuoden kuluttua istutuksesta

Lisätietoa eri aiheesta löytyy: Luoranen, J., Saksa, T. & Uotila, K. 2012. Metsänuudistaminen. Metla, Metsäkustannus. 150 s. Luoranen, J. & Kiljunen N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metla. 108 s. Luoranen, J., Saksa, T. & Finér, L., Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metla. 75 s. Kirjoja myy Metsäkustannus http://www.kauppakv.fi/sis/metsakustannus