Mittatekniikan keskus Tilinpäätös Johtokunta hyväksynyt 8.3.2013
Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1. JOHDON KATSAUS... 1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 8 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 9 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 11 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...13 1.4.1 Suoritteiden määrät ja julkishyödykkeet... 13 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkisoikeudellisten suoritteiden laatu... 16 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...17 1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI...22 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 22 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 22 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 23 1.6.4 Tase... 25 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...26 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET...27 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...27 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 30 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 32 4. TASE... 33 5. LIITETIEDOT... 34 6. ALLEKIRJOITUS... 42 7. TOIMINTAKERTOMUKSEN EN LIITTEET... 44
1 Tilinpäätös 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Vuosi oli Mittatekniikan keskuksen kahdeskymmenestoinen toimintavuosi. Keskus toteutti uudistettua toimintastrategiaansa. Toimintavuosi oli ensimmäinen vuosiksi 2015 tehtyä monivuotista tulossopimusta. Sopimus osoittautui hyvin toimivaksi ja sen mukaisesti tulostavoitteisiin tehtiin vain päivityksiä ja käytiin kevennetty tulosneuvottelu. Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. Toimintavuosi oli taloudellisesti hyvä. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKESmetrologia ja FINAS-akkreditointi ovat hyvin haluttuja yhteistyökumppaneita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. MIKES-metrologian keskeiset yhteistyökumppanit Otaniemessä ovat VTT ja Aalto-yliopisto. Alueellisen toiminnan painopisteenä oli yhteistyö Oulun ja Kajaanin alueiden toimijoiden kanssa, CEMIS-yhteistoimintahankkeessa. Kajaaniin perustetun voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratoriolla oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kalibrointitoiminta oli suunnitelman mukaista, mutta investointeja jouduttiin vielä jatkamaan, joten toimintaa tuettiin suunniteltua enemmän budjettirahoituksella. Ulkopuolisten hankkeiden määrä ja volyymi olivat suunnitelman mukaisia. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistivat MIKESin ja kotimaisten yhteistyökumppaneiden asemaa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa. Vuoden lopussa oli käynnissä 27 EMRP-ohjelman hanketta. EMRP-hankkeet tukivat kotimaisia tutkimushankkeita ja paransivat viraston palvelukykyä ja verkostoitumista. Korkeatasoinen tutkimus tuki kansallisen mittajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajenivat, ja hallinnonalarajat ylittäen on käynnistetty keskustelut useiden ministeriöiden kanssa. FINASin vertaisarviointi toteutettiin toukokuussa ja sen tuloksena Suomi jatkaa kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. Keskuksen talous toteutui suunniteltua paremmin. Omatoimisen tulojenhankinnan osuus nousi 48 %:iin ja tasapainotti keskuksen taloutta. Toiminnan kokonaistuotot lisääntyivät noin 904 000 euroa (+ 18 %). Toiminnan kulujen lisäys, noin 984 000 euroa, on pääosin seurausta toimintamenojen kasvusta ja uusista metrologiayksikön rekrytoinneista. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani ja oli tulostavoitteiden mukainen. Työhyvinvointikyselyn (VMBaro) mukaan henkilöstön tyytyväisyys on parantunut kolmena viimeisenä vuonna. Erityisesti tiedonkulkua ja työnantajakuvaa kuvaavat työtyytyväisyysindeksit ovat parantuneet. Sairauspoissaolot olivat selvästi alle valtion keskiarvojen. Vuoden toiminta ja talous toteutuivat keskeisiltä osiltaan tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Timo Hirvi ylijohtaja
2 Tilinpäätös 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kuva 1. 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja alue Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot Tutkimuslaitosten mittaukset ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4 000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Mittausten osuus on n. 2 % BKT:sta eli runsaat 3 mrd euroa. TOIMINTA-AJATUS, AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointi- ja pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteis-kunnan toimivuutta Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. TEM:n strategiset s tavoitteet ja kytkentä työ-
ja elinkeinoministeriön innovaatiostrategian linjauksiin 3 Tilinpäätös MIKESin toimintaa suunnataan ja kehitetään TEM:n konsernistrategian ja Innovaatio-osaston tavoitteet vuosille 2016 -asiakirjan mukaisesti. TEM on asettanut toimialalleen hallituskauden mittaiset konsernistrategian mukaiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. MIKESin toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee tavoitelinjaus 1:n (Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa) ja tavoitelinjaus 4:n (Poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä) alaan kuuluvassa toiminnassa. Muissa tavoitelinjauksissa mainittuja asiakokonaisuuksia MIKESin toiminta edistää välillisesti eikä MIKESin toiminnan vaikuttavuutta ole mahdollista tältä osin mittareiden avulla yksiselitteisesti osoittaa. Konsernin tavoitelinjausten toteuttamiseksi TEM on asettanut innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle talousarvioesityksen valmisteluun liittyen konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle. MIKESin toiminta kytkeytyy suoraan tai välillisesti seuraaviin tavoitteisiin: Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Tekninen turvallisuus- ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyy korkealla tasolla. Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia. Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö kasvaa. Julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa; syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja MIKES osallistuu aktiivisesti ja vaikutushakuisesti metrologiaan ja pätevyyden toteamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja globaaliin yhteistyöhön. Erityisinä painopisteinä ovat EURAMETin kautta toteutettavat tutkimushankkeet ja -ohjelmat, joissa MIKESin erikoisosaaminen ja toimitalon luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. MIKES-metrologia osallistuu yhteiseurooppalaiseen artikla 185:een perustuvaan EU-rahoitteiseen EMRP (European Metrology Research Programme) tutkimusohjelmaan. Uudistunut EU-lainsäädäntö määrittelee puitteet akkreditointitoiminnan järjestämiselle ja käytölle jäsenmaissa, mikä lisää sidosryhmäyhteistyötä erityisesti kansallisella tasolla. Akkreditoinnin hyödyntäminen enemmän EU:n harmonisoidussa yhteisölainsäädännössä edellyttää akkreditoinnin uudenlaista soveltamista eri hallinnonaloilla ja resurssien kohdentamista palvelemaan myös yksittäisiä asiakkaita tai asiakasryhmiä. MIKES toimii yhdessä Metrologian neuvottelukunnan kanssa aktiivisesti kemian metrologian kehittämisessä ja yhteen kokoamisessa.
4 Tilinpäätös 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus VAIKUTTAVUUS Taulukko 1. 1 Vuoden tulossopimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet (Tulossopi- muksen luku 2, 2, Yhteiskunnallinen vaikuttavuus) MIKESin toiminta ja palve- lut varmistavat yhteiskun- nan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. MIKESin toiminnan vaikutusmekanismi yhteiskuntaan (panos-tuotos-suhde) selvitetään yliopistotutkimuksena. MIKES edistää toiminnallaan metrologian ja akkreditoinnin käytön horisontaalista laajentamista eri hallinnonaloilla (MMM, STM, LVM, YM ja SM). MIKES sijoittuu hyvin eurooppalaisten metrologialaitosten joukossa strategisesti keskeisillä alueilla, sija. Metrologian ja akkreditoin- nin palveluja käyttävät k asiakkaat ovat kansainvälii- sillä markkinoilla kilpailu- kykyisiä. Suomi on mukana kaikissa MIKESin toimialan kansainvälisissä sopimuksissa, kyllä /ei. Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite Toteuma Selvityshanketta valmistelevia hankkeita Oulun yliopiston ja Measurepolisin kanssa (3 kpl diplomityö ja 1 väitöskirjan osajulkaisu) Varsinaisen selvityshankkeen käynnistys Valmistelevat keskustelut hallinnonalojen kanssa Selvityshanke käynnistetty Hallinnonalakohtaiset keskustelut toteutettu TEM:n kanssa 5. 5. 5. 5. kyllä kyllä kyllä kyllä Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRP-ohjelmassa meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. EMRP-tutkimusohjelman vuoden haun tuloksena 9 uutta hanketta alkoi vuonna. Otsikoina haussa olivat: Health, SI Broader Scope & New Technologies. Vuoden haku kohdistui aihealueille: Industry, SI Broader Scope & Open Excellence. MIKESin hakemuksista hyväksyttiin toteutettaviksi 15. Suomen Akatemian hankerahoitus samoin kuin päätökset akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin viroista vahvistavat selkeästi tavoitetta olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten mielenkiinto välitetään EMRP-komitealle. Haussa ollaan aktiivisesti mukana ja pyritään edelleen suurempiin hankekokonaisuuksiin. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten osuus pyritään integroimaan suoraan projekteihin tai välillisesti kotimaisten projektien kautta. Soveltavan metrologian alalla MIKES oli mukana useissa projekteissa. Kajaanissa MIKES osallistui kahteen TEKES-projektiin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. CLEENissä aktiviteettimme suuntautui kolmeen aihealueeseen: MMEA, SGEM ja FCEP. Näistä MIKESillä oli ohjelmapäällikkyys MMEA-ohjelmassa. Uusia mittausmenetelmiä demonstroitiin MATINEn rahoittamana. Tehtiin myös suoria yritysprojekteja.
5 Tilinpäätös MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Voima- ja vääntömomenttilaboratorion siirto Lahdesta Kajaaniin on toteutettu, vertailumittauksia on vielä meneillään. Vesivirtausmittauslaitteiston osalta käyttöönotto on vielä osittain kesken. Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Q:ssa (Technical Committee-Quality). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tšekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on lisääntynyt. TEMin kanssa valmisteltiin RES (Renewable Energy Sources) direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin direktiivin täytäntöönpanoa. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty uutta päästökauppalainsäädäntöä. YM:n kanssa on käsitelty ympäristöteknologian verifiointiohjelmaa (ETV) ja rakennustuoteasetusta sekä rakennustuotteisiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. LVM/Ficoran kanssa on käsitelty tietoturvallisuusjärjestelmien arviointilaitoksia, STM:n kanssa konedirektiiviin liittyviä kysymyksiä ja Valviran kanssa lääkinnälliset laitteet direktiiviä ja asetusta. Vakiintunut yhteistyö jatkui TRAFIn kanssa ajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyvistä arvioinneista, EVI- RA/MMM/STM:n kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvistä kysymyksistä sekä STUKin kanssa ydinvoimaturvallisuuteen liittyvistä arvioinneista. Samoin yhteistyö on jatkunut TUKESin kanssa koskien mm. painelaitteita, YM/ SYKEn kanssa liittyen Global EMAS -akkreditointiin sekä arkistolaitoksen kanssa liittyen sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelmaan. Myös osallistuminen THL:n koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on jatkunut. FINAS-akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA- ja MRA-sopimukset). FINASin vertaisarviointi toteutettiin toukokuussa. Sen tuloksena FINAS jatkaa nykyisissä MLA- ja MRA-sopimuksissa sekä laajentaa standardin ISO 14065 (päästökauppatodentajat) kattavaan MLA-sopimukseen, kun se EA:n tasolla solmitaan. Uutena sopimuksena FINAS allekirjoitti tarkastuslaitosakkreditoinnin kansainvälisen ILAC MRA sopimuksen, joka solmittiin syksyllä. EMAS- arviointi toteutettiin joulukuussa ja sen loppuunsaattaminen oli vielä kesken. Vuonna FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Latvian (LATAK) ja Iso-Britannian (UKAS) akkreditointielimien kanssa. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja Nanotieteiden laitoksen kanssa, Olli V. Lounasmaa laboratorion ja Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on ollut aktiivista. EMRP-hankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRP-hankkeissa tehdyille innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetus (765/2008/EY) on ollut voimassa kaksi vuotta. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Tämä näkyy lisääntyneenä yhteistyönä eri hallinnonalan viranomaisten kanssa. Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa: MIKES metrologian kansallista yhteistoimintaa Jäsenenä EURAMETissa, EMRPssä, metrijärjestön konsultatiivisissa komiteoissa CCL, CCEM ja CCPR ja CCT:ssä. Yhteinen tutkimusprofessuuri Aalto-yliopiston TKK:n kanssa
Alan opetusta TKK:lla, OY:ssa ja JY:ssa Tutkimusyhteistyötä mm. Aalto-yliopiston, VTT:n, JY:n ja OY:n kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa CEMIS-yhteistyö Kajaanissa Metrologian neuvottelukunta SHOK (Cleen Oy)- ja OSKE-osallistuminen FINAS akkreditointipalvelun kansallista yhteistoimintaa 6 Tilinpäätös TEM: RES direktiivi (uusiutuva energia), energiatehokkuusdirektiivi TEM/EMV: uusi päästökauppalainsäädäntö YM: ETV (Environmental technology verification) YM: Rakennustuoteasetus, rakennustuotteisiin liittyvä kansallinen lainsäädäntö YM + SYKE: Global EMAS, EU:n jätelainsäädäntö (End of Waste), päästömittaus LVM/Trafi: ajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyvät arvioinnit LVM/Ficora: tietoturvallisuus sertifiointiohjelma STM: konedirektiivi TUKES: painelaitekokoukset STUK: ydinvoimaturvallisuus Evira/Valvira/MMM: elintarvike- ja vesitestaus Arkistolaitos: sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelma Fimea: GLP Valvira: lääkinnälliset laitteet -direktiivi ja asetus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja on tukenut verkottumista ja yhteistyötä erityisesti Oulun yliopiston kanssa sekä enegia- ja ympäristö-alan SHOK:ssa (CLEEN Oy) ja Kajaanin CEMIS hankkeissa samoin kuin akkreditointitoiminnan hyväksikäytön laajentamista yli hallinnonalarajojen. Hallintojohtaja, IT-päällikkö, taloussuunnittelija ja erikoissuunnittelija ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistoimintaan toimialaansa liittyvissä työryhmissä ja verkostotapaamisissa. Mikesissä on toteutettu vuonna 2011 laaditun tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Mikes laati energiansäästösuunnitelman valtioneuvoston energiatehokkuustoimenpiteitä koskevan periaatepäätöksen (4.2.2010) mukaisesti. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKESin molemmat yksiköt ovat toteuttaneet omissa viiteryhmissään. MIKES-metrologian kansainvälistä toimintaa: Mukana EURAMET e.v.:n toiminnassa. Mukana EMRP-tutkimusohjelmassa, Osallistui EURAMET:n kokouksiin: TC-T, TC-M, TC-F, TC-Q, TC-TF, TC-AUV, TC-EM, TC-L, TC- IM ja CC:n työryhmäkokouksiin MIKES mukana kansainvälisissä vertailuissa Toteutti jäljitettävyyden MIKESin primaarinormaaleista useiden maiden KML: n ja akkreditoitujen laboratorioiden referenssinormaaleihin FINAS akkreditointipalvelun kansainvälistä toimintaa: Osallistuttu EA:n (European co-operation for Accreditation), ILACin (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International Accreditation Forum Inc.) yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla FINASin edustaja ollut arvioijana kolmessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. FINASin edustaja jatkoi EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä Osallistuttiin EA:n direktiiviverkoston toimintaan
7 Tilinpäätös Taulukko 2. Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta vuosina 2010 (kpl) 2009 2010 2011 MIKESin julkaisusarja 6 4 4 1 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 18 22 28 33 Muut julkaisut 3 5 3 3 Opinnäytteet 3 1 3 *) 5 Esitykset kv. konferensseissa 13 37 37 52 *) Opinnäytetöihin sisältyy yksi väitöskirja ja kaksi muuta opinnäytetyötä Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotuslehti Tiimalasi ilmestyi kahdesti. Asiakas- ja sidosryhmille postitettavan julkaisun painosmäärä oli 3 500 kpl. Metrologian yksikön asiakasviestintää on toteutettu julkaisu-, seminaari- ja koulutustoimintana. Tilaisuuksia oli yhteensä 10. Osallistujamäärä oli parhaimmillaan 40 60 henkilöä. Osa tilaisuuksista toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa. Metrologian keskeisille asiakkaille suunnatun TOPFive-julkaisun painosmäärä oli 400 kpl. Osallistuminen FINASin järjestämiin arvioijakursseihin ja koulutustilaisuuksiin on ollut edelleen runsasta. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 8 kpl. FINASin edustajat ovat pitäneet yhteensä 14 esitelmää eri järjestäjien tilaisuuksissa. FINASBulletiini tiedotuslehteä julkaistiin sähköisenä kaksi numeroa. Tiedot akkreditointivaatimuksista (Päätös P1, Tiedote 10) ja niihin liittyvistä oppaista on pidetty ajan tasalla. Myös akkreditointiin viittaamisen säännöt (Vaatimus V1) on päivitetty. Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä seitsemässä sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistussa uutisessa tai artikkelissa. Mikesin verkkosivuille tehtiin vuoden aikana noin 420 000 käyntiä (noin 400 000 käyntiä vuonna 2011 ja 380 000 käyntiä vuonna 2010). MIKES on mukana myös sosiaalisessa mediassa: Facebookin viikoittaisten päivitysten lukijamäärä on selvässä kasvussa.
8 Tilinpäätös 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit kytkeytyvät konsernistrategian tavoitelinjauksiin 1 ja 4. Taulukko 3. Vuoden tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Taloudellisuus ja tuottavuus (Tulossopimuksen luku 3.1., Toiminnallinen tehokkuus) Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite Toteuma Metrologian omatoimisen rahoituksen osuus kasvaa. Kotimaisten hankkeiden volyymi, 70 000 500 000 500 000 1 138 700 Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi, 129 000 250 000 163 200 Suomen osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista (EMRP, vuodesta 2013 eteenpäin EMPIR), %- n/a 4,0 4,0 6,7 osuus volyymista MIKESin osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista (EMRP, vuodesta 2013 eteenpäin EMPIR), %- 3,06 4,0 3,0 5,9 osuus volyymista Kajaanin yksikön volyymi metrologian kokonaisvolyymistä, %* 10 5 14 CEMIS-hankkeiden volyymi (1 000 euroa) (Talousarviotavoite) 200 205 Kajaanin yksikön volyymi (1 000 euroa) (Talousarviotavoite)* 198 500 441 Resurssien käyttöä tehostetaan strate- gisten ja operatiivisten liittoutumien, verkottumien sekä muun yhteistyön avulla. la. Alihankinnan lisääminen akkreditointitoiminnassa, % 37 37 38 47 *Ulkopuoliset tulot ilman ELY-keskuksen rahoja Tavoitteita laadittaessa ei tiedetty kaikkien vuoden kotimaisten hankkeiden rahoituspäätöksistä. Taulukko 4. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina 2010 TP 2010 TP 2011 TP 1 000 1 000 1 000 %-osuus Maksullisen palvelutoiminnan tulot 3 000 3 148 3 882 Vuokrat ja käyttökorvaukset 40 23 13 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot *) 562 1 845 2 025 Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoitus (SA) 0 0 0 Omatoiminen rahoitus yhteensä 3 602 5 016 5 920 48 % Budjettirahoitus 6 860 6 888 6 394 52 % *) Sisältää myös Kajaanin yksikön ELY-keskukselta saaman rahoituksen Omatoimisen rahoituksen osuus oli 48 %. Metrologian yksikön omatoimisen rahoituksen määrä nousi edellisen vuoden määrästä noin 693 000 euroa. Kalibrointitoiminnan tuotot sekä Espoossa että Kajaanissa ovat kasvaneet. Kasvua on yhteensä 32 %. Toimeksiantoja on sekä kotimaasta että ulkomailta. Viron MoU-pohjainen jäljitettävyyspalvelu on jatkunut. Erillisprojektina Viroon tehtiin tärinäkartoitus heidän uusiin laitetiloihinsa. Viron ja Latvian mittausten jäljitettävyys MIKESin mittanormaaleihin toteutettiin erillissopimusten puitteissa. Kajaanin toimipisteen kalibrointitoiminta jäi toisena vuotenaan tavoitteesta. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus oli 111 %. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteet tuotettiin kustannusvastaavasti (105 %).
9 Tilinpäätös Investoinnit it Merkittävin investointihanke on ollut voiman ja vääntömomentin sekä nestevirtausten mittanormaalilaboratorion perustaminen Kajaaniin. Hanke käynnistyi jo vuoden 2010 puolella ja valmistui pääosin vuoden 2011 lopulla. Eräin osin investointi jatkui vielä vuoden alkupuolelle. Hanke toteutunee noin 1,6 milj. euron suunnitelman rajoissa. Espoon toimipisteessä on investoitu ionikelloprojektin laitteisiin ja välttämättömiin mittalaiteinvestointeihin. 1.3.1 Toiminnan T tuottavuus Mittatekniikan keskuksen henkilötyövuosimäärä on sopeutettu budjetissa myönnettyihin ja toiminnasta saataviin tuloihin. Henkilötyövuosimäärää seurataan osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa. Kalibrointitoiminnan osalta tuottavuuden tarkastelu perustuu annettuihin kalibrointitodistuksiin ja maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosiin. Tämä tuottavuuden tarkastelu mittaa toiminnan tehollisesta kokonaistyöajasta ainoastaan 11 %:n osuutta. Taulukko 5. MIKES metrologian kalibrointitoimeksiannot ja maksullisen toiminnan htv 2010 2011 m uutos, % Annetut kalibrointitodistukset 1 136 1 615 1 667 3 htv 5,6 6,2 8,3 33 An netut todistukset, kpl/h tv 202,9 2 259,6 200,8-23 Taulukko 6. FINASin arvioimat toimielimet ja pääarvioija/arvioija /arvioijaresurssi resurssit 2010 2011 m uutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 209 208 215 3 Pääarvioija/arvioijaresurssit, htv 12,7 12,1 12,3 2 Arvioidut toim ielim et, kpl/htv 16,5 17,2 17,5 2 1.3.2 Toiminnan T taloudellisuus Vuoden henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Henkilöstö (htv) ) ja kustannukset (milj. euroa) ) vastuualueittain vuonna TP 2010 TP 2011 HENKILÖSTÖ KUSTANNUKSET htv m ilj. htv m ilj. htv tavoite-% toteu- tuma -% m ilj. tavoite-% toteu- tuma -% MIKES Metrologia, Espoo 42,1 6,558 43,1 6,717 48,9 56,6 57,9 7,063 62,6 61,5 MIKES Metrologia, Kajaani 1,6 0,112 5,8 0,434 6,8 7,4 8,1 0,777 4,1 6,8 FINAS Akkreditointi 17,8 2,223 18,4 2,302 18,3 23,7 21,7 2,579 22,4 22,4 Hallinto- ja tukipalvelut 10,2 1,117 10,5 1,086 10,4 12,3 12,3 1,073 10,9 9,3 71,7 10,010 77,9 10,538 84,5 100,0 100,0 11,492 100,0 100,0 Kokonaiskustannukset toteutuivat vajaa 300 000 euroa suunniteltua korkeampina. Vastuualueista Metrologia Espoon ja Kajaanin sekä akkreditoinnin kustannukset olivat suunniteltua korkeammat. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet vuodelle vahvisti työvoima- ja elinkeinoministeriö asetuksella (1394/2011) mittatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista.
10 Tilinpäätös Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden osa-alueen suoritteiden tuottamiseen ei ollut käytettävissä hintatukea, minkä vuoksi kustannusvastaavuutta hintatuen jälkeen ei ole sisällytetty tarkasteluun. Maksullisen toiminnan vuositulos kokonaisuutena oli 297 000 euroa, jolloin kustannusvastaavuus toteutui 109 %:sti. Kokonaisvuositulos parani edellisvuodesta 7 %-yksikköä. Kertomusvuonna maksuperustelain mukaisia tuottoja kertyi kaikkiaan 3,7 milj. euroa. Näistä 62 % syntyi julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä ja 38 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Julkisoikeudellisten suoritteiden/markkinasuoritteiden suhde oli aiemmin 70/30, mutta suhde muuttui odotetusti Kajaanissa tapahtuvien kalibrointien määrän kasvattaessa markkinasuoritteiden myynnin osuutta kokonaismyynnistä. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti koostuu kokonaisuudessaan akkreditointipalveluista, minkä vuositulos oli 117 000 euroa. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 105 % (106 % vuonna 2011). Taulukko 8. 8 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus (Tulossopimuksen luku 3.1., Toiminnallinen tehokkuus) Maksullinen toiminta Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus, % Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite Toteuma 105 106 100 105 90 94 110 115 Taulukko 9. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset julk ulkisoikeudelliset suoritteet Tav oite 1000 euroa 2011 2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 2 319 1 920 2 038 1 946 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 2 319 1 920 2 038 1 946 KOKON AISKU STANN UKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 20 10 14 Henkilöstökustannukset 647 560 547 503 Vuokrat 112 120 103 103 Palvelujen ostot 820 600 671 612 Muut erilliskustannukset 213 170 168 179 Erilliskustannukset yhteensä 1 806 1 470 1 499 1 412 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 196 230 226 238 Poistot 1 0 0 7 Korot 0 0 0 0 Muut yhteiskustannukset 199 220 197 190 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 396 450 424 435 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 202 1 920 1 922 1 847 KU STANN USVASTAAVUU S 117 0 116 100 (tuotot-kustannukset)
Taulukko 10. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Tav oite 1000 euroa 2011 2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 423 1 030 903 816 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 1 423 1 030 903 816 11 Tilinpäätös KOKON AISKU STANN UKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 85 40 45 50 Henkilöstökustannukset 515 400 415 396 Vuokrat 309 190 211 185 Palvelujen ostot 110 50 120 87 Muut erilliskustannukset 25 20 16 27 Erilliskustannukset yhteensä 1 044 700 808 744 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 34 30 31 37 Poistot 60 30 20 23 Korot 3 5 1 1 Muut yhteiskustannukset 101 130 98 99 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 198 195 150 160 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 243 895 958 905 KU STANN USVASTAAVUU S 180 135-55 -89 (tuotot-kustannukset) Markkinasuoritteiden myynnin tulos oli ylijäämäinen 180 000 euroa. Markkinasuoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 115 % (94 % vuonna 2011). Markkinasuoritteiden tuottoja kertyi metrologian yksikön kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen myynnistä 1 341 000 euroa ja akkreditointiyksikön asiantuntija- ja koulutuspalveluista 82 000 euroa. FINASin osalta kustannus-vastaavuus oli 206 % ja metrologian osalta 112 %. Metrologian yksikön toiminnassa toimitila- ja muiden yleiskustannusten kohdistaminen t&k-toimintaan sekä toisaalta maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan määriteltiin suhteessa 70/30, jossa 70 %:n osuus kohdistui maksulliseen toimintaan ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Jakoperusteena käytetään toimintoihin kohdistuvaa työaikaa. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteista toimintaa on sellainen toiminta, johon saadaan rahoitusta joko valtion ulkopuolelta tai toiselta virastolta tai laitokselta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta (TM 0805/2008). MIKESin yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen projektien määrän lisääntyessä. EUyhteisrahoitteisia hankkeita oli sekä 7. puiteohjelman piirissä, Interreg IV- ohjelmassa että EAKRosarahoitteisina. Kotimaisia yhteisrahoittajia olivat Tekes, Suomen Akatemia, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) sekä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.
Taulukko 11. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Laskelma omarahoitusosuudesta 12 Tilinpäätös Tav oite 1000 euroa 2011 2010 YHT EISRAHOIT T EISEN T OIMINNAN T UOT OT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 814 550 572 32 EU:lta saatu rahoitus 705 480 265 113 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 324 120 360 360 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 Tuotot yhteensä 1 844 1 150 1 197 505 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 476 300 255 140 Henkilöstökustannukset 1 514 1 200 1 026 681 Vuokrat 924 600 539 310 Palvelujen ostot 308 240 184 253 Muut erilliskustannukset 88 60 55 169 Erilliskustannukset yhteensä 3 309 2 400 2 059 1 553 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 88 70 63 54 Poistot 183 150 52 41 Korot 26 20 2 Muut yhteiskustannukset 290 250 237 169 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 586 490 354 264 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 895 2 890 2 413 1 817 OM AR AHOITUSOSUU S (Tuotot - Kustannukset) -2 051-1 740-1 216-1 312 Omarahoitusosuus, % 53 % 60 % 50 % 72 % Kertomusvuoden yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,8 milj. euroa. Kotimaisten hankkeiden rahoitusosuudet kokonaiskuluihin vaihteli välillä 35,9 80 %. EU-hankkeisiin saatava rahoitusosuus kokonaiskuluista on ollut laskeva. Viimeisimmän päätetyn haun (Call ) rahoitusosuudeksi on vahvistettu 42,8 % (vrt. vuoden 2009 rahoitusosuus 46,1 %). TEKES ja Suomen Akatemia rahoittivat hankkeista 44 %, EU 38 % sekä elinkeinoelämä ja säätiöt 18 %. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin käytetty työaika oli 24,8 htv (16,1 htv vuonna 2011). MIKES on hakeutunut mukaan sellaisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, jotka tukevat sen perustehtävän hoitamista ja palvelukykyä. Yhteisrahoitteinen toiminta liittää MIKESin osaksi kotimaista ja eurooppalaista alan yhteistyöverkostoa, lisää keskuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa menestyminen on vahvistanut MIKESin asemaa alan laitosten eurooppalaisessa kärjessä.
13 Tilinpäätös 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja julkishyödykkeet Taulukko 12. Suoritteet ja julkishyödykkeet (Tulossopimuksen luku 3.2. Tuotokset ja laadunhallinta) MIKES toimii yli hallinnonalaraa- jojen ja kasvaa k verkostojen kautta. Kajaanin yksikkö keskittyy CE- MIS-yhteistyössä ympäristön mittausten luotettavuuden kehittämiseen, hankkeiden vuosittainen määrä. MIKES toimii valituissa SHO- Keissa. Tutkimustoiminnan tavoitteena on synnyttää kaupallistettavia ideoita ja tuotteita. Toteuma 2010 Osakkuus CLEEN Oy:ssä Toteuma 2011 Hankepäällikkyys CLEEN Oy:ssä Tavoite Toteuma 4 6 6 MIKES on mukana SHOKeissa, joissa tuotetaan mittaustuloksia. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä hanketoiminnan avulla on syntynyt 2 kaupallistetta-vaa ideaa tai tuotetta yrityksille. MIKES on mukana SHOKeissa, joissa tuotetaan mittaustuloksia. 6 5 5 5 Metrologiatoiminnan sopimuslaboratoriot, kpl Akkreditoinnin tekniset tukiverkostot kattavat keskeiset toimialat, sidosryhmäyhteistyön laajuus Suomalainen mittaus- ja laatu- toiminta on eurooppalaista huipputasoa. SI-mittanormaalijärjestelmää ja pätevyydenarviointia toteutetaan kansallisten tarpeiden mukaan sekä kansainväliset sopimukset ja normit täyttäen. Metrologian vertailumittauksissa menestyminen asteikolla 1 5. MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset FINASin arvioimat toimielimet, lukumäärä Tukiverkostoperiaatteiden luominen Tukiverkostoperiaatteet luotu 3 3,5 3,5 3,5 1 097 1 615 1 400 1 667 209 208 212 215 Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Vuonna uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 18 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 47 kpl ja muutospäätöksiä 177 kpl. Uusia hakijoita oli käsittelyssä vuoden lopussa 17 kpl. Akkreditoinnin lopettaneita toimielimiä oli 7 kpl, joista yhden toiminta loppui ja kuuden toiminta yhdistettiin toiseen akkreditoituun organisaatioon. Uusina arviointialueina toteutettiin yksi Global EMAS -akkreditointi ja sähköisen arkistoinnin kansallisen Sähke2-sertifiointiohjelman akkreditointi. Kolme päästökauppatodentajaa on akkreditoitu standardin ISO 14065:n mukaisesti. Ilmoitettuina laitoksina toimivien toimielimien akkreditointipäätöksiä oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 11 kpl, aloina rakennustuote- laivavaruste-, rautatie-, huvivene-, ATEX-, radio- ja telepääte-, mittauslaite-, kone-, hissi-, kaasulaite-, kuumavesikattila-, pienjännite- ja EMC-direktiivit sekä rakennustuoteasetus. Jatkuvasti kerättävän asiakaspalautteen taso on pysynyt korkeana. Vuonna numeeristen arvosanojen keskiarvo oli 4,2/5 samoin kuin edellisenä vuonna.
14 Tilinpäätös Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2008 - että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 - standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmus. Auditointeihin on sisällytetty myös MIKES-Aalto Mittaustekniikka, Säteilyturvakeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Vuosittain raportoidaan myös EURAMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Lisäksi MIKES koordinoi EURAMET TC-Q projektia laatujärjestelmien vertaisarvioinnista. MIKESin lisäksi projektissa mukana ovat CMI (Tšekki), SMU (Slovakia) ja GUM (Puola). Metrologian yhtenä volyymia kuvaavana tekijänä suoritteiden määrävertailussa käytetään vuosittain annettujen kalibrointitodistusten määrää. Kalibrointimääriä tarkastellaan Espoo toimipaikan osalta suureryhmittäin. Kajaanin toimipaikan kalibrointimäärät ovat omana ryhmänään. Kajaanin kalibrointitoiminta käynnistyi asteittain maaliskuun 2011 alusta ja on päässyt hyvään vauhtiin vuonna. Taulukko 13. Annetut netut kalibrointitodistukset 2010 10 201 Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, k pl Tot Tot Tot Muutos 2010 2011 % Lämpö ja massa, paine ja kosteus 496 493 502 2 Pituus 400 499 446-11 Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka 240 226 313 38 Yhteensä, Espoo 1 136 1 218 1 261 4 Yhteensä, Kajaani 397 406 2 Yhteensä 1 615 1 667 3 Taulukko 14.. Metrologiayksikön kalibrointitulot 2010 (1 000 euroa) Tot 2010 Tot 2011 Suunn Tot tot.aste Metrologia Espoo 532 613 610 818 134 % Metrologia Kajaani 129 250 163 65 % Yhteensä 532 742 860 981 114 % Taulukko 15. Akkreditointiyksikön tulot vuosina 2010 201 (1 000 euroa) Tot Tot Suunn Tot 2010 2011 tot.aste Pätevyydenarvioinnit 1 911 2 003 2 080 2 286 110 % Muut tulot 98 153 100 97 97 % Yhteensä 2 009 2 156 2 1801 2 383 109 %
15 Tilinpäätös Taulukko 16. Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 2010 sekä aktiiviset 31.12. Tot 2010 Tot 2011 Suunn Tot 31.12.12 Aktiiviset 31.12.12 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 54 56 55 57 29 Testauslaboratoriot 260 265 269 270 135 Sertifiointielimet 34 36 37 38 19 Tarkastuslaitokset 30 34 36 40 25 EMAS-todentajat 2 2 2 2 2 Vertailumittausjärjestäjät 1 2 2 2 2 Todentajat 3 3 Yhteensä 381 395 401 412 215 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 7 2 2 Erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 22 17 12 Yhteensä 29 19 25 14 Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Sekä metrologian yksikön kalibrointipalvelut että FINASin akkreditointipalvelut ovat volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten tuottotiedot täydentävät kuvaa toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta eri sektoreille. Kuva 2. 2 Metrologian yksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä yhteisrahoitt- teisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuotot (3,4 milj. euroa) Metrologian yksikön omatoimisesta tulonhankinnasta runsas kolmannes tulee elinkeinoelämältä ja koostuu kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Muut tuotot koostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoituksesta EU:lta, Suomen Akatemialta ja kotimaisilta säätiöiltä. Kunta- ja valtiosektorin osuus on vähäinen.
16 Tilinpäätös Kuva 3. Akkreditointiyksikön maksuperustelain m mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä muut tuotot (2,4 milj. euroa) Akkreditointiyksikön palvelutoiminnan tuloista yli kaksi kolmasosaa tulee elinkeinoelämästä, vajaa viidennes kuntasektorilta ja noin 11 % valtionhallinnosta. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkisoikeudellisten suoritteiden laatu Taulukko 17.. Palvelukyky ja laatu (Tulossopimuksen luku 3.2. Tuotokse uotokset t ja laadunhallinta) Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite Toteuma Pätevyydenarviointipalvelujen laajeneva kysyntä tyydyte- kyllä kyllä kyllä kyllä tään, kyllä/ei Asiakastyytyväisyys (1-5) Metrologia 4,7 Metrologia 4,7 Metrologia 4,6 >4 Finas 4,4 Finas 4,2 Finas 4,2 Sidosryhmäkysely (joka toi- nen vuosi, 2013) (kyllä/ei) (tavoitetasojen määrittely v. 2013) Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset Toimitusaikaselvitys Toimitusaikaselvitys on tehty. FINASin arvioimat toimielimet Toimitusaikaselvitys Toimitusaikaselvitys on tehty. CAF (joka toinen vuosi, 2013) (kyllä/ei) kyllä Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset, jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001: 2000:n periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava.
17 Tilinpäätös 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Taulukko 18. Vuoden talousarvion ja tulossopimuksen henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämii- sen tavoitteet 2010 2011 Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Henkilötyövuosien kehitys 71,7 77,9 80,0 84,5 - josta maksullisen toiminnan osuus, htv 12,1 13,1 25 16,1 - ulkopuolisen rahoituksen osuus, htv 10,2 16,1 17 24,8 1. Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 3,7 3,6 <4 3,0 - lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 0,8 1,06 <0,6 1,2 - lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset (Talousarviotavoite) 64 83 <50 98 2. Organisaation osaaminen kasvaa liikkuvuutta lisäämällä - Organisaation/valtiokonsernin sisäiset henkilökierrot lkm/v ja kansainväliset vaihdot lkm/v 2 3 2 4 3. Työnantajan kilpailukyky paranee -Sisäinen työnantajakuva (1 5) 3,4 3,5 3,5 - Muun työnantajan kuin valtion palvelukseen siirtyneet pl. eläköitymiset 2 2,5 1 - Työhakemukset/avoin työpaikka 34 31 >20 29 -Kokonaistyötyytyväisyys 3,2 3,4 4,0 3,6 - Johtaminen 3,4 3,5 3,6 - Työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) 3,1/3,4 3,2/3,5 4,0/4,0 3,1/3,8 4. Työurien pidentyminen - Henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneiden/yli 65-vuotiaiden %- osuus 31.12. 1,2 1,2 2,2 5. Tarkoituksenmukainen tapa tehdä työtä - Etätyössä olevat, % (lasketaan vuoden aikana etätyössä olleiden lkm:stä) 18 20 25 18 Muut toteutumat - koulutuspäivät/htv 2,9 3 2,8 - pätevyysinvestoinnit, euroa/htv 685 714 750 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus henkilöstöstä 72 70 70 - tutkijakoulutuksen saaneiden osuus, %-henkilöstöstä 36 35 35 - lähtövaihtuvuus, % 3,8 4,8 1,1 Henkilötyövuosimäärä on kasvanut edellisvuodesta, koska määräaikaisiin tutkimushankkeisiin on rekrytoitu uusia henkilöitä. Henkilötyövuosimäärä ylittää tulossopimuksessa mainitun, kehyspäätöksen mukaisen 8,5:llä. Henkilötyövuosien lisäys on toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Kajaanin yksikön henkilötyövuosimäärä kasvoi 6,8:aan. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot lisääntyivät, mutta sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden laski edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden (3,0) on selvästi parempi kuin valtiolla keskimäärin (9,3). Työtyytyväisyysindeksi parani edellisvuodesta ja ylitti valtion keskiarvon, mutta jäi vielä tavoitteesta. Lähtövaihtuvuus on pysynyt pienenä. Avoimiin työpaikkoihin on ollut riittävästi hyviä hakijoita.
18 Tilinpäätös Metrologian yksikköön on palkattu kolme tohtoritason tutkijaa EMRP-hankkeisiin, kolme perustutkinnon suorittanutta tutkijaa, kolme jatko-opiskelijaa ja useita lyhytaikaisia tutkijavierailuja ja kesäharjoittelijoita. Metrologiassa on valmistunut yksi väitöskirja ja neljä diplomityötä/gradua. Tutkimushankkeisiin osallistuu tutkimushenkilöstöä Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Oulun yliopistosta. Tutkijanvaihtovierailuja on tehty Saksaan, Ruotsiin ja Englantiin. Tutkijavaihto Turkista MIKESiin toteutui EMRP:n puitteissa. Metrologian yksikköön ja yhteishankkeisiin on rekrytoitu tohtoritason ja kansainvälisen taustan omaavia tutkijoita, mikä kertoo keskuksen kiinnostavuudesta työnantajana. Arvioijaosaamisen varmistamiseksi kahdeksan pääarvioijan osaamista on laajennettu uuteen akkreditointistandardiin ja kolmen pääarvioijan perehdytys järjestelmäsertifioinnin akkreditointiin on työn alla. FINASin henkilökunta on osallistunut ulkopuoliseen ja sisäiseen koulutukseen koulutussuunnitelmien mukaisesti. Arvioijaehdokkaille on järjestetty kaksi arvioijakurssia ja teknisille arvioijille arvioijaseminaari. Lisäksi viranomaistahoja edustavia asiantuntijoita on koulutettu teknisiksi arvioijiksi. Koulutustilaisuuksia on järjestetty liittyen standardeihin ISO/IEC 17025, ISO 15289, ISO/IEC 17020: ja ISO/IEC 17024:. FIINASin strategian 2015 mukaisesti on kehitetty tiedonkulkua, kokouskäytäntöjä ja johtamista. Siihen liittyen toteutettiin ulkopuolisen tahon järjestämä työyhteisökoulutus. Akkreditoinnin työhyvinvointikyselyn vastausprosentti on säilynyt korkealla tasolla, ja tulokset ovat parantuneet joiltakin osin. Mittatekniikan keskuksessa on käytössä koko henkilöstön kattavat tulos- ja kehityskeskustelut. Näissä annetaan palaute päättyneen vuoden toiminnasta ja laaditaan toiminta- ja kehityssuunnitelma alkavalle vuodelle. Keskustelu on osa keskuksen tulosohjauksen toimeenpanoa ja seurantaa. Mikes laati tasa-arvosuunnitelman vuonna. Kuva 4. Henkilöstön lukumäärän kehitys yksiköittäin (31.12.) ja henkilötyövuodet vuosina 2008 Henkilöstömäärä ja htv:t 2008 100 henkilöä 90 80 70 60 50 40 30 67,0 10 0 43 70,3 71,7 11 11 0 4 44 45 77,9 11 6 48 84,5 11 8 53 Hallinto- ja tukipalvelut MIKES-metrologia, Kajaani MIKES-metrologia, Espoo FINAS-akkreditointi Htv, yhteensä 20 10 0 17 19 18 19 19 2008 2009 2010 2011 Henkilömäärän kasvuun vaikuttivat ulkopuolisella rahoituksella toteutettaviin tutkimushankkeisiin palkatut tutkijat sekä Kajaanin yksikön uusrekrytoinnit.