Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen.

Samankaltaiset tiedostot
LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE LUONNOS. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

KAINUUN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

LAPIN MAAKUNTA LIIKELAITOSRAKENNE

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Palvelujen järjestäminen

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

HE 15/2017 Maakunnan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelukeskukset, toiminta markkinoilla

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa. Ympäristöterveydenhuollon valmisteluryhmän esitys

Konsernirakenne. POPmaakunta

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

Luonnos kokonaisorganisaatioksi

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

KAINUUN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen KAINUUN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 25. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.


LAUSUNNOT LAPIN KONSERNIRAKENNELUONNOKSESTA

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Maakuntien tehtäväaloista HE 15/2017

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS TOIMIALUE: ALUEKEHITYS TOIMIALUE: SOTEPELA. TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - Oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut

Konsernirakennevalmistelun tilanne

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Pelastustoimen uudistus

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Sote ja valinnanvapaus katsaus

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

LAPIN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

StV Uudistuksen toimeenpano ja voimantulon aikataulutus sekä pilotit

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Maakunnan hallintosääntö

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU PELASTUSTOIMEN ASEMOINTI JA ORGANISOINTI MAAKUNNASSA

Ajankohtaista maakuntavalmistelusta MMM. Uudenmaan maakuntavalmistelu, ympäristöterveydenhuollon henkilöstöinfo

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Maakunta- ja soteuudistus

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

LAPIN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Maakuntakiertue, muutosjohtaja Seppo Huldén

MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO

Landskapens uppgifter

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Poimintoja Maakuntalaista (luonnos ) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten

MAAKUNTAVAALIOPAS 2018

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Oma Häme kuntakierros Forssa

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Luottamushenkilöhallinnon rakenteet

Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa järjestäjän näkökulma

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Oma Häme. maakuntapalveluiden ajankohtaiskatsaus. Järjestöfoorumi Hämeenlinna

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Sote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

LAPIN MAAKUNTA KONSERNIRAKENTEEN VALMISTELU. Lapin liiton hallitus Jouko Luukkonen

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin

MAAKUNTAUUDISTUS LINJAUS

Tilannekatsaus

Lausuntopyyntö STM 2015

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Oma Häme LJS-työryhmä

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

Transkriptio:

HE Maakuntalaki 8 Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan palvelun tuottamisen erottamisesta ja yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään erikseen. HE Maakuntalaki 52 Maakunta perustaa yhden tai useamman liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamisvastuullaan olevien palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Maakunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Maakunnan liikelaitos toimii maakunnan osana.

Hallintovaliokunnan lausunto 22.3.2018 Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä selvyyden vuoksi huomiota maakuntalain maakunnan järjestämisvastuuta koskevan 7 :n palvelu-käsitteeseen. Maakunnan tehtävissä ei ole kysymys välttämättä kaikilta osin samalla tavalla palvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvästä palvelutuotannosta kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon perusterveydenhuollossa. Maakunnan tehtävä voi koskea myös yksinomaan hallinnollisen viranomaispäätöksen tekemistä, johon ei liity erillistä nimenomaista palvelutuotantoa (esimerkiksi viranomaislupa). Maakunnan viranomaistehtävään kuuluvia julkisia hallintotehtäviä voidaan valiokunnan käsityksen mukaan hoitaa myös esimerkiksi maakunnan päättämässä virastorakenteessa. Maakuntavaltuusto päättää kuitenkin aina itsenäisesti tehtäviensä organisoinnista hallintosäännössä sekä myös siitä, miten palvelujen tuottamista ja viranomaispäätöksiä koskevan toimivallan käyttö järjestetään maakunnassa ja liikelaitoksessa.

HE Sote-järjestämislaki 22 Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi. HE Valinnanvapauslaki 16 Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt voivat toimia osana järjestämislain 22 :ssä tarkoitettua liikelaitosta tai maakunta voi perustaa niitä varten erillisen liikelaitoksen tai liikelaitoksia. Liikelaitoksen tuottamien suoran valinnan palvelujen kirjanpito on eriytettävä muusta liikelaitoksen toiminnasta siten kuin 57 :ssä säädetään.

HE Laki pelastustoimen järjestämisestä 4 Pelastustoimen palvelujen tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

HE Kasvupalvelulaiksi 23 Maakunta kasvupalvelujen tuottajana Maakunnan on omassa toiminnassaan eriytettävä kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Tuottaessaan kasvupalveluja kilpailutilanteessa markkinoilla maakunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi siten kuin maakuntalain 112 117 :ssä säädetään. Maakunnan tulee maakuntalain 114 :n lisäksi aina tuottaessaan kasvupalveluja eriyttää kirjanpidossaan kasvupalvelut muusta toiminnastaan. Toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat on pidettävä erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta siten, että tiedoista voidaan osoittaa kasvupalvelujen kohdentuminen. Kasvupalveluista on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niitä koskevat liitetiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava noudattaen, mitä maakuntalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään taseen ja kirjanpidon laatimisesta. HE Kasvupalvelulaiksi, perustelut, s. 157 Kasvupalvelujen tuotannon kirjanpidollinen eriyttäminen voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi osakeyhtiössä, erillisessä liikelaitoksessa, maakunnan tai liikelaitoksen sisällä kirjanpidollisessa taseyksikössä.

HE terveydensuojelulain muuttamisesta Ei pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä tai yhtiöittämisestä HE Eläinlääkäripalveluista Ei pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä Maakunnan tarjotessa palvelua (muut kuin hyötyeläimet) kilpailutilanteessa markkinoilla se voi maakuntalaissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä hoitaa tehtävää omana toimintanaan (kun peritään maksut eikä tueta toimintaa)

Lomitus (ei vielä hallituksen esitystä) Ei näyttäisi olevan tulossa pakottavaa sääntelyä liikelaitokseen siirtämisestä tai yhtiöittämisestä? HE Maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa 3 Sopimus tehtävien hoitamisesta, 2 mom Maakunta ei saa siirtää maksajavirastotehtävien hoitoa koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamista kolmannen osapuolen taikka maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi.

MALLI 1 PÄÄPERIAATE Asiakas asioi liikelaitoksessa VIRASTOON Järjestämistoiminnot Strateginen kehittäminen Rahastot (mm. maaseutuhallinto) Omistajaohjaus LIIKELAITOKSEEN/IIN Sote-tuotanto Kasvupalvelujen tuotanto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Lomitus

MALLI 1 ARVIOINTI PLUSSAT Järjestäminen ja tuottaminen pysyvät selkeämmin erillään Viraston puolella voidaan keskittyä puhtaasti järjestäjätehtäviin Edistää paremmin siirtymistä monituottajamalleihin palveluiden tuotannossa MIINUKSET Hajottaa maaseutuun liittyvät toiminnot Kasvupalvelujen allianssimallin rakentaminen vaikeampaa, koska osapuolia on enemmän

MALLI 2 PÄÄPERIAATE Liikelaitoksiin vain ne tehtävät, jotka on pakko sinne siirtää VIRASTOON Järjestämistoiminnot Strateginen kehittäminen Rahastot (mm. maaseutuhallinto) Omistajaohjaus Kasvupalvelujen tuotanto Ympäristöterveydenhuolto Lomitus LIIKELAITOKSEEN/IIN Sote-tuotanto Pelastustoimi

MALLI 2 ARVIOINTI PLUSSAT Mahdollistaa maaseutuun liittyvien tehtävien kokoamisen yhden johdon alaisuuteen Korostaa elinvoimatehtävien asemaan soten rinnalla Tehtävien hallittavuus ja johdettavuus paranee Elinvoimaan liittyvän lautakunnan rooli selkeä MIINUKSET Järjestämisen ja tuottamisen roolit sekoittuvat Miten rakennetaan kasvupalvelujen ja soten yhteistoiminta vaikeasti työllistyvien osalta? Voi hidastaa siirtymistä monituottajamalliin palveluiden tuotannossa Soten painoarvo järjestämistoiminnoissa heikkenee Kasvupalvelujen allianssien rakentaminen helpompaa, koska osapuolia on vähemmän

KONSERNIA KASAAN -ryhmän esitys 1.6.2018: Jatketaan valmistelua mallilla 1 Isossa maakunnassa eriyttäminen on perusteltua Ympäristöterveydenhuolto on mm. Oulun seudulla jo nyt liikelaitoksessa Etsitään rinnalle isojen maakuntien ratkaisumalleja

Organisoitumisvaihtoehtoja eri näkökulmista

ELY E/ työelämän laadun kehittäminen LIIKELAITOKSIIN SIJOITETTAVAT TOIMINNOT Nykyiset organisaatiot TE/ palvelutarvearvioinnit Maatalous- ja turkistuottajien lomitus TE/ kasvupalvelujen johto TE/ työelämän ja osaamisen kehittämispalvelut AVI/ ympäristöterveydenhuolto ja alkoholivalvonta TE/ kasvupalvelujen asiakasinformaatio TE/ ohjaamo Kuntien ympäristöterveydenhuolto TE/ asiakasinformaatio (ml ASPA) TE/ yritys- ja innovaatiopalvelut Sote-palvelutuotanto eri organisaatioista TE/ työnvalitys ja rekrytointi TE/ kansainvälistymispalvelut Jokipela/ pelastustoimi OK pela/ pelastustoimi OK pela/ ensihoito Jokipela/ ensihoito

ASIAKKUUSNÄKÖKULMA Asiakkaat pääosin yksityishenkilöitä Asiakkaat yksityishenkilöitä ja yrityksiä Asiakkaat pääosin yrityksiä Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

VISIO TULEVASTA -NÄKÖKULMA Säilyy pääosin viranomaistoimintana PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO Muut Maakunta ratkaisee, mennäänkö monituottajuuteen YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO (osin) KASVU- PALVELUT LOMITUS Kehittyy kohti monituottajuutta, kohtaa markkinakilpailun Sote-keskukset Suunhoito

RAHOITUSNÄKÖKULMA Toimii lähes täysin maakunnan budjettirahoituksella Asiakasmaksujen osuus pieni Asiakasmaksujen osuus merkittävä PELASTUS- TOIMI Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO KASVU- PALVELUT ENSIHOITO LOMITUS

ANSAINTALOGIIKKA-NÄKÖKULMA Tuotot suoraan maakunnan budjetista Tuotot ainakin osin valinnanvapausmarkkinoilta Muut PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito ENSIHOITO LOMITUS KASVU- PALVELUT

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Henkilöstön yhteiskäyttö mahdollista Henkilöstön yhteiskäyttö hyvin rajallista Muut XXXXX Sote-keskukset Suunhoito xxxx PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

KESKINÄISET YHTEYDET Muut XXXXX PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito xxxx ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

Pohdinnassa olevat liikelaitosrakenteen vaihtoehtoja

YHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (1) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO ENSIHOITO LOMITUS KASVU- PALVELUT

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2A) Muut YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS Sote-keskukset Suunhoito ENSIHOITO KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2B) Muut Sote-keskukset Suunhoito LOMITUS PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO KASVU- PALVELUT YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2C) Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO KASVU- PALVELUT LOMITUS

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2D) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2E) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT ENSIHOITO LOMITUS YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI (2F) Muut Sote-keskukset Suunhoito KASVU- PALVELUT ENSIHOITO PELASTUS- TOIMI LOMITUS YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3A) Muut KASVU- PALVELUT YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO LOMITUS

KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3B) Muut Sote-keskukset Suunhoito PELASTUS- TOIMI KASVU- PALVELUT LOMITUS ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO

KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3C) Muut Sote-keskukset Suunhoito KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO LOMITUS

KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI (3D) Muut Sote-keskukset Suunhoito YMPÄRISTÖ- TERVEYDEN- HUOLTO KASVU- PALVELUT PELASTUS- TOIMI ENSIHOITO LOMITUS

KONSERNIA KASAAN -RYHMÄN ESITYS VAIHTOEHDOISTA JATKOVALMISTELUUN Tarkastellaan erikseen Tarkastellaan erikseen Tarkastellaan erikseen

PERUSTELUT VALITUILLE VAIHTOEHDOILLE Yhden liikelaitoksen malli eräänlainen perusvaihtoehto Ensihoito sijoitetaan joka tapauksessa soten yhteyteen osaksi päivystysprosessia Kuitenkin hyödynnetään yhteys pelastustoimeen mm. toimipisteenä ja kalustohuollossa Valitut mallit vastaavat järjestäjäorganisaation tulevaa toimialajakoa

LISÄKSI TEHDÄÄN ERILLISTARKASTELU Suoran valinnan palveluiden (sote-keskukset ja suunhoito) osalta tarkastellaan oman liikelaitoksen mahdollisuus (HE Valinnanvapauslaki 16) Tarkastelu soveltuu kaikkiin vaihtoehtoihin

EDELLÄ MAINITTUJEN VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA

Tarkastellaan erikseen YHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Tarvitaan vain yksi johtokunta Mahdollistaa voimavarojen ja henkilöstön yhteiskäytön laajasti liikelaitoksen sisällä Mahdollistaa soten ja muiden toimialojen tiiviin integraation Kaikkien toimintojen olo samassa liikelaitoksessa parantaa mahdollisuuksia muodostaa vahvoja paikallisia toimipisteitä Yhteys kuntiin selkeämpi, mahdollisuus yhteen paikalliseen vastuuhenkilöön Mahdollistaa evoluution liikelaitosrakenteessa. Selkeä malli asiakkaiden suuntaan; yksi liikelaitos, jossa palvelut jaoteltuna substanssin mukaan. MIINUKSET Löytyykö johtokunnasta osaamista kaikille toimialoille? Tuleeko liikelaitoksen sisäisestä rakenteesta liian raskas? Jäävätkö muut toiminnot soten varjoon? Siirtyykö resurssien kohdentamiseen liittyvä päätösvalta järjestäjältä liikelaitokselle? Liikelaitoksen toimialojen keskinäinen yhteys osin heikko Toimintojen ansaintalogiikat keskenään poikkeavia Pelastustoimi keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana jää kauas maakunnan johdosta Pelastustoimen viranomaistoiminnan riippumattomuus vaarantuu?

Tarkastellaan erikseen KAHDEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Pärjätään kahdella johtokunnalla Henkilöstö- ja muiden resurssien yhteiskäyttö laajasti mahdollista Mahdollistaa ensihoidon ja pelastustoimen tiiviin integraation Liikelaitosrakenne vastaa pääosin lautakuntarakennetta Toimintojen yleinen hallittavuus parempi Erilaiset ansaintalogiikat helpompi hallita Sote- asiakkaille selkein vaihtoehto Toisessa liikelaitoksessa yhteinen visio siirtymisestä osittain markkinaehtoiseen toimintaan MIINUKSET Löytyykö johtokunnasta osaamista kaikille toimialoille? Jääkö pelastustoimi soten varjoon (liikelaitos 1)? Toimintojen keskinäinen yhteys aika heikko (liikelaitos 2) Liikelaitosrakenne ei vastaa selkeästi lautakuntarakennetta Yhteys kuntiin vaikeutuu, koska vastuu jakautuu useammalle henkilölle Pelastustoimi keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana jää kauas maakunnan johdosta Pelastustoimen viranomaistoiminnan riippumattomuus vaarantuu? Pelastustoimi kuitenkin loogisempi soten kuin muiden yhteydessä

Tarkastellaan erikseen KOLMEN LIIKELAITOKSEN MALLI PLUSSAT Johtokuntatyössä voidaan keskittyä ao. toimialoihin MIINUKSET Tarvitaan kolme johtokuntaa Resurssien kohdentaminen eri toimialoille tapahtuu selkeämmin järjestäjän päätöksenteossa Liikelaitosrakenne vastaa pääosin lautakuntarakennetta Pelastustoimella keskeisenä varautumisen ja poikkeustilanteiden toimijana suora yhteys maakunnan johtoon Liikelaitokset voivat keskittyä omaan substanssiin; helpoin yhteys substanssiministeriöön Henkilöstö- ja muiden resurssien yhteiskäyttö vaikeutuu Liikelaitoksen toimialojen keskinäinen yhteys osin heikko (keskimmäinen liikelaitos) Pelastustoimen ja sote/ ensihoidon erillisyys Myös neljän liikelaitoksen malli, jossa kasvupalvelut omansa, voisi olla perusteltu markkinasuuntaisuuden vuoksi Pelastustoimen viranomaisten riippumattomuus turvataan

HUOMIOITAVA Toimintojen mahdollinen yhtiöittäminen tarkastellaan myöhemmin erikseen Vaihtoehtoja tarkastellaan ja perusteluja käydään läpi eri työryhmissä. Palautetta voi antaa myös suoraan: https://www.popmaakunta.fi/henkilöstölle/kysymyksiä_ja_vastauksia Peruslinjaukset pyritään saamaan ennen kesälomia 2018 Lopullisen organisoitumisen päättää maakuntavaltuusto