Keski-Suomen energiatase 2016

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen energiatase 2014

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Energian tuotanto ja käyttö

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Ekologisesti kestävä kehitys

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ekologisesti kestävä kehitys

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Ekologisesti kestävä kehitys

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

Energian hankinta ja kulutus 2015

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Energian hankinta ja kulutus 2012

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Energian hankinta ja kulutus 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Energian hankinta ja kulutus

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Energian hankinta ja kulutus

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Energian hankinta ja kulutus

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014


Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Transkriptio:

Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto

Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus ja -hankinta Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo ja vaikutukset aluetalouteen Energianhankinnan päästöt

Keski-Suomen energiatase 216 Öljy 22 % Kivihiili,1 % Teollisuus 48 % Sähkö 46 % Prosessilämpö 54 % 3 Turve 1 % Puupolttoaineet 26 % Mustalipeä 15 % REF ja muut 2 % Vesivoima 1 % Tuontisähkö 24 % Rakennusten lämmitys 28 % Kaukolämpö 49 % Puu 14 % Öljy 18 % Sähkö 17 % Lämpöpumput 2 % Muu sähkönkulutus 8 % Asuminen ja maatalous 59 % Palvelut ja rakentaminen 41 % Tieliikenne 17 % Bensiini 37 % Diesel 55 % Biopolttoaineet 8 % Yhteensä 17,3 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,4 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten mukaisissa suhteissa

Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen energian kokonaiskulutus 17,3 TWh Kotimaiset energialähteet 9,3 TWh Kaikkien energialähteiden käytöstä 54 % Omasta energiantuotannosta 88 % Uusiutuvat energialähteet 7,6 TWh Energialähteiden käytöstä 44 % Omasta energiantuotannosta 72 % Energian loppukulutuksesta 39 % Mikäli huomioidaan myös alueelle tuodun sähkön uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus 55 % energialähteistä ja 5 % loppukulutuksesta Tuontienergian käyttö 8 TWh (46 % energialähteistä) Energiantuotannon häviöt 2,4 TWh (14 % energialähteistä) Energiankäyttö keskittynyt vahvasti Jyväskylään sekä Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuuden laitoksiin 4

Keski-Suomen energialähteiden kehitys 1998-216 Öljyn kulutus laskee pitkällä aikavälillä tasaisesti. Myös energian kokonaiskulutus laskee hiljalleen. GWh 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuontisähkö Vesivoima Muut Mustalipeä Puupolttoaineet Turve Kivihiili Öljy 1998.. 24 26 28 21 212 214 216 5

Keski-Suomen energialähteiden osuudet 1998-216 (%), kotimaiset ja uusiutuvat 6% 5% Kotimaiset energialähteet 4% Uusiutuvat energialähteet 3% Puu+mustalipeä 2% 1% Puupolttoaineet Turve % 1998 2.. 24 26 28 21 212 214 216 6

Keski-Suomen energialähteiden osuudet 1998-216 (%), tuonti ja fossiiliset 4% 35% 3% 25% 2% 15% Tuontisähkö Kivihiili Öljy 1% 5% % 1998 2.. 24 26 28 21 212 214 216 7

Keski-Suomen energiankäytön kehitys 1998-216 Energiankäyttö laski 2 % vuodesta 214 ja oli tarkastelujakson alimmalla tasollaan, pitkälti teollisuuden laskevan kulutuksen vuoksi. GWh 2 Energiankäyttö, GWh 18 16 14 12 1 8 6 Teollisuus Rakennusten lämmitys Muu kulutus (sähkö) Tieliikenne 4 2 1998. 24 26 28 21 212 214 216 8

Uusiutuva energia Keski-Suomessa 24-216 Uusiutuvan energian käyttö on jatkanut nousuaan Puuperäisten polttoaineiden käytön kasvu on tasaantunut, sivutuotepuun energiakäyttö on lisääntynyt ja metsähakkeen käyttö väheni Mm. liikenteen nestemäisten biopolttoaineiden, maalämmön sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttö kasvoivat GWh 9 8 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 19 % vuodesta 24 7 6 5 4 3 2 Muut REF Vesivoima Mustalipeä Puupolttoaineet 9 1 24 26 28 21 212 214 216 Muut = liikenteen biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, tuulivoima ja aurinko

Keski-Suomen sähkönkulutus 1998-216 Sähkönkulutus oli 1 % pienempi kuin vuonna 214 ja oli tarkastelukauden alimmalla tasollaan Etenkin teollisuuden sähkönkulutus laskenut aikaisemmin tarkastelujaksolla, asumisen ja maatalouden kulutus nousi vuodesta 214 Keski-Suomen sähkönkulutus 8 7 6 5 4 3 Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Asuminen ja maatalous 2 1 1998.. 24 26 28 21 212 214 216 1

Keski-Suomen sähkön hankinta 1998-216 Sähköomavaraisuus on pidemmällä aikavälillä parantunut (tuonti alueelle laskenut) oman tuotantokapasiteetin kasvun ja kulutuksen laskun myötä Alueen omien lämpövoimalaitosten sähköntuotanto on viime vuosina ollut tuotantokapasiteettiin nähden alhaisella tasolla 8 7 6 Keski-Suomen sähkönhankinta, GWh 5 4 3 Tuonti Voimalaitokset Vesivoima 2 1 1998. 24 26 28 21 212 214 216 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus jatkoi laskuaan ja oli vuonna 216 tarkastelukauden alimmalla tasollaan GWh 12 1 8 6 4 Sähkö Prosessilämpö 2 1998. 24 26 28 21 212 214 216 12

Rakennusten lämmitys Öljylämmitys on vähentynyt tasaisesti koko tarkastelujakson ajan Maalämmön käyttö on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 24, mutta sen osuus on yhä pieni 6 5 4 3 2 Maalämpö Öljy Puu Kaukolämpö Sähkö 1 24 26 28 21 212 214 216 Rakennusten lämmitys 24-216, lämmitystarvekorjattu

Kaukolämmön energialähteet Kaukolämmön energialähteissä puupolttoaineiden osuus on kasvanut selvästi vuoteen 214 asti, mutta nyt kasvu on tasaantunut Öljyn käytön osuus on laskenut selvästi pidemmällä aikavälillä Turpeen osuus on vähentynyt Keljonlahden voimalaitoksen aikaansaamasta hetkellisestä kasvusta vuosina 21-212 GWh Kaukolämmön polttoaineet 25 2 15 1 5 REF Biokaasu ja muut Mustalipeä Puu Turve Kivihiili Öljy 24 26 28 21 212 214 216

Öljyn kulutus Tieliikenteen polttoaineiden kulutus väheni 3 % vuodesta 214, liikenteen öljyä on viime vuosina korvattu biopolttoaineilla (9 % sekoitusvelvoite 216) Voima- ja lämpölaitosten ja rakennusten lämmityksen öljy käyttö laski 21 % vuodesta 214, käyttö on vähentynyt selvästi pidemmällä aikavälillä GWh 6 5 4 Rak lämmitys Voima- ja lämpölaitokset 3 2 1 1998 24 26 28 21 212 214 216 Tieliikenteen polttoaineiden bio-osuus Tieliikenteen polttoaineet 15

Öljyn kulutus tieliikenteessä 3 25 2 Tieliikenteen polttoaineiden bioosuus 15 1 5 Tieliikenteen polttoaineet 1998 24 26 28 21 212 214 216

Öljyn kulutus voima- ja lämpölaitoksissa sekä rakennuksissa 3 25 2 Rak lämmitys 15 1 5 Voima- ja lämpölaitokset 1998 24 26 28 21 212 214 216

Keski-Suomen energialähteiden ja energian loppukulutuksen arvoja 216 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 64 M Öljy 353 M Teollisuuden prosessilämpö 28 M Kaukolämpö 12 M Kivihiili,7 M Turve 27 M Kiinteistöjen lämmitys (pois lukien sähkö) 58 M Puupolttoaineet 14 M REF ja muut 31 M Vesivoima 7 M Tuontisähkö 184 M Tuontisähkö 184 M Tieliikenne 312 M Bensiini ja diesel 91 % Biokaasu ja polttoaine 9 % 18 Energialähteiden arvo yhteensä 79 M Energian loppukulutuksen arvo yhteensä 946 M

Keski-Suomen energialähteiden arvoja 24-216, miljoonaa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljytuotteiden rahallinen arvo laski vuodesta 214 öljyn hinnan laskun myötä Rahallinen arvo laski hieman myös turpeella, tuontisähköllä ja puupolttoaineella. M 9 Rahallisten arvojen kehitys, M 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuulivoima Vesivoima REF ja muut Puupolttoaineet Turve Tuontisähkö Kivihiili Öljy 24 26 28 21 212 214 216 19

Paikallisten polttoaineiden rahallisen arvon kehitys 24-216 18 Paikallisten polttoaineiden rahallinen arvo on noussut vuosien 24-214 välillä etenkin puupolttoaineiden käytön lisääntymisen myötä Rahallinen arvo on laskenut vuoden 214 jälkeen Tässä pylväsdiagrammissa muut sisältää REF:n, biokaasun, maalämmön ja aurinkosähkön Kotimaisten polttoaineiden rahallisten arvojen kehitys, M 16 14 12 1 8 6 Tuulivoima Vesivoima Muut Puupolttoaineet Turve 4 2 24 26 28 21 212 214 216

Keski-Suomen energialähteiden arvoja 24 216, miljoonaa euroa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) M 5 45 4 35 3 25 2 15 1 Öljy Kivihiili Tuontisähkö Turve Puupolttoaineet REF ja muut Vesivoima 5 24 26 28 21 212 214 216

Energiatase 212, 214 ja 216, aluetalous - Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset 212 214 216 Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Turve 49 htv Turve 41 htv Turve 44 htv Metsähake 61 htv Metsähake 6 htv Metsähake 51 htv Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut 22 Vesivoima Tuontisähkö Vesivoima Tuontisähkö Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset, Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (211) sekä Pelli (21) mukaan Vesivoima Tuontisähkö

Keski-Suomen energianhankinnan päästöjen kehitys, tco 2 Päästöt alhaisimmillaan 2-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta sekä öljyn ja kivihiilen käytön vähentymisestä 3 5 3 2 5 2 1 5 1 Keski-Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt, tco 2 Päästöt -16% vuodesta 24 Muut Tuontisähkö Turve Kivihiili Öljy 5 24 26 28 21 212 214 216 23

Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys, tunnuslukuja (indeksi 24 = 1) Asukaskohtainen energialähteiden kulutus jatkoi laskuaan, myös asukaskohtaiset päästöt ja energianhankinnan päästökerroin laskivat. 12 115 11 15 1 95 9 Päästöt MWh/asukas Päästökerroin kgco2/mwh CO2 päästöt/asukas 85 8 24 26 28 21 212 214 216 Keski-Suomen energianhankinta vuonna 216 oli 63 MWh/asukas ja päästöt 8,8 tco 2 /asukas Suomen energianhankinta vuonna 216 oli 67,5 MWh/asukas ja päästöt 7,8 tco 2 /asukas 24